HYVÄ-ALUEFOORUM Hyvinvointialan kehittäminen maakuntaohjelmissa

Transkriptio

1 HYVÄ-ALUEFOORUM Hyvinvointialan kehittäminen maakuntaohjelmissa Suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä KANSAN- SAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI 2006 Vakioitu (KELA) koko maa = 100. Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit P-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-karjala Lappi K-Pohjanmaa Itä-Savo Länsi-Pohja E-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Vaasa Satakunta Varsinais-S. Hki ja Uusimaa SUOMI Indeksi, koko maa= ,2 128,8 128,7 123,2 120,7 119,9 118,6 115, ,8 112,7 97,5 96,7 94,3 93,1 92,3 91,2 90,4 84,4 82,

3 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä KANSAN- SAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI 2006 Vakioitu (KELA) koko maa = 100. Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit Kestilä Haapavesi Reisjärvi Alavieska Nivala Siikajoki Kärsämäki Sievi Vihanti Utajärvi Kuusamo Muhos Piippola Merijärvi Rantsila Haapajärvi Ylikiiminki P-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-karjala Lappi K-Pohjanmaa Itä-Savo Länsi-Pohja E-Pohjanmaa Ii Ylivieska Vaala Pulkkila Oulainen Liminka Haukipudas Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Pyhäjärvi Taivalkoski Päijät-Häme Raahe Pudasjärvi Pyhäntä Yli-Ii Tyrnävä Pyhäjoki Kalajoki Oulunsalo Oulu Kempele Kiiminki Lumijoki Hailuoto Pirkanmaa Kanta-Häme Vaasa Satakunta Varsinais-S. Hki ja Uusimaa PPSHP SUOMI SUOMI Indeksi, koko maa=100 97,5 96,7 94,3 93,1 92,3 91,2 90,4 84,4 82, ,8 112, ,5 171,9 161,6 139, ,8 159,4 158,1 128,7 157, ,2 155,7 155,4 120, ,7 119, ,6 148,7 148,5 115,9 145,5 145,4 142,9 142,8 142,6 142,5 142,4 141,4 140,2 139,7 139,7 139,3 138,3 137,2 135,4 134,3 133,1 130,9 129,9 129,5 125,7 125,7 124,9 121,3 139,

4 10 kalleinta tautiryhmää Suomessa Suorat kustannukset milj. % Työpanosmenetykset milj. % Sydän- ja verisuonitaudit Mielenterveyshäiriöt Hengityselintaudit Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Hermoston sairaudet Syöpätaudit Vammat ja myrkytykset Ruoansulatuselinten sairaud Virtsa- ja sukupuolielinten s Raskaus- ja synnytystilat Kaikki sairaudet yhteensä 5.402, joista 10 kalleinta 86 % Mielenterveyshäiriöt Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Vammat ja myrkytykset Sydän- ja verisuonitaudit Syöpätaudit Hermoston sairaudet Hengityselintaudit Ruoansulatuselinten saraid Synnynnäiset epämuodost Aineenvaihduntasairaudet Kaikki yhteensä 9.597, joista 10 kalleinta 98 %

5 Visio 2017 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme! Olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa pidämme huolta itsestämme huolehdimme kunnostamme teemme terveyttä edistäviä valintoja toisistamme välitämme läheisistämme lisäämme yhteisöllisyyttä ympäristöstämme parannamme viihtyvyyttä ja esteettömyyttä olemme edelläkävijöitä kansallisesti terveyden edistämisessä syrjäytymisen ehkäisemisessä omahoitoratkaisuissa kansainvälisesti valituilla tutkimusalueilla liiketoimintapotentiaalin hyödyntämisessä

6 Ohjelman avulla pyrimme: vaikuttamaan yleisiin asenteisiin ja toimintaedellytyksiin kannustamaan ihmisiä omatoimisuuteen terveyden edistämisessä kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ja uudistettuja ratkaisuja hyödyntämään hyvinvointialan liiketoimintapotentiaalia synnyttämään valituilla painopistealueilla huippututkimusta ja osaamista levittämään hyviä käytäntöjä välittämään alan ja alueiden hyvinvoinnin/pahoinvoinnin tutkimus-, seuranta- ja ajankohtaistietoa

7 Toiminnassamme noudatamme seuraavia periaatteita: toiminnan lähtökohtana on ihmisen hyvinvointi toiminta on vuorovaikutteista ja avointa alueiden, toimijoiden, ohjelmien/hankkeiden, sidosryhmien ja päättäjien välillä toiminnan kehittämisessä ovat mukana parhaat kansalliset ja kansain- väliset osaajat ja verkostot toiminta perustuu toimintaympäristö- ja markkinaymmärrykseen tavoitteisiin pyritään laaja-alaisella ja monitoimijaisella kumppanuudella toimintamme perustuu tutkimukseen ja tietoon tiedottaminen ja viestintä on aktiivista ja avointa

8 Strategiset päämäärät Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista, terveyserot pienevät Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvelut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; alan tuottavuus paranee ja yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu; koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista

9 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Hyvinvointiohjelman toimintamalli Strategiset päämäärät 1. Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palvelu ratkaisut 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu Toimijatahot/-verkostot -kunnat ja kuntayhtymät -alueiden hyvinvoinnin kehittämisverkostot -tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyksiköt -yksittäiset toimijatahot -mahdollistajatahot Hyvinvointisopimus ja koordinaatiotoimisto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin visio Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme! Olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa. Kärkihankkeet ja muut toimet 1. Maakunta liikkeelle 2. Terveysvalmennus riskiryhmille 3. Ikääntyneiden hyvinvointi 4. Nuorten elämänhallinta 5. Uudet omahoidon palveluratkaisut 6. Palvelumarkkinan avaaminen 7. Yritysten markkinoille pääsy 8. Hyvinvointialan huippututkimus 9. Hyvinvoinnin osaamisverkosto 10. Yhdessä hyvinvointia 11. Hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus + alueiden esitykset, hyvät käytännöt ja erilaiset toimenpidesuositukset

10 Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut kriittisiä menestystekijöitä, joissa tulisi ehdottomasti onnistua Kuusamo: Palveluiden tasapuolinen saatavuus, vaikea saada erikoisläkäreitä alueelle Yrittäjä: markkinoiden avoimuus vs. Palveluiden tuotteistaminen (julkinen sektori odottelee liian kauan), palvelusetelisysteemin kehittäminen vapauttaisi markkinat asiakaslähtöinen lähestyminen, asiakas valitsee palvelun tuottajan (tarvittaessa yritykset voidaan kilpailuttaa); Kuvatut palveluprosessit ja konseptien tuotteistaminen Ennaltaehkäisevä toiminta miten perustellaan euroina, takaisinmaksumalli? Hoitopäätökset tehdään Kunnassa, Kela, vakuutusyhtiöt, henikltä itse rahoittavat odotusajan => monikanavaisten rahoitusjärjestelmien yksinkertaistaminen; inhimillinen tuska tähän odottamiseen liittyen

11 Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut kriittisiä menestystekijöitä, joissa tulisi ehdottomasti onnistua Aito asiakkaan osallisuus, miten uudentyyppisiä palveluja? Palveluketjun joustavuus ja kestävyys => jokainen toimija tietää, mitä toinen toimija tekee; tarvittavan tiedon siirtäminen ja sen mekanismit Vuoropuhelua tarvitaan julkisen ja yksityisen ja 3. sektorin kesken, jotta päästäisiin konkreettisiin tuloksiin Sairauksien kehittymisprosessien identifioiminen (esim. Diabetes) Painopisteen siirtäminen varhaiseen vaiheesee n ja ennaltaehkäisyn suuntaan

12 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvelut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu kriittiset menestystekijät tavoitteet 2017 välitavoitteet 2010 Palvelujärjestelmän dynaamisuus ja joustavuus sekä palveluiden tasapuolinen saatavuus Käyttäjäystävälliset omahoidon ratkaisut ja niiden käytön tukeminen Sektorirajat ylittävät palvelut ja monitoimijainen ja ammatillinen yhteistyö (julkinen, yksityinen, 3.sektori) Maakunnassa on alueittain ( yhteistoiminta-alueet ) toteutettu hyvinvoinnin tietoverkko, siihen liittyvä omahoitoalusta ja palveluportaali palveluineen Ikääntyneiden ja riskiryhmien tietoyhteiskunnan lukutaito on parantunut oleellisesti Verkostotoiminta ( profiloituminen ) ja yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa on merkittävästi kasvanut Teknologianhyödyntäminen P-Pohjanmaa on omahoidon ratkaisujen edelläkävijä Suomessa uusissa/uudistettavissa palveluissa ja toiminnan Sote:n katkeamattomat palveluketjut ohjausmallit etenkin tuottavuusnäkökohdat huomioiden Hyvinvoinnin palvelujärjestelmän on mallinnettu ja prosessit toimii eri osat ja ohjaus ovat integroitu KuntaIT:n ja ValtIT:n kanssa Hyvinvoinnin tietoverkkokokonaisuus on määritelty, infra on valmis joka alueella ja palvelusisällöt on pilotoitu ja otettu pääosin käyttöön Omahoitoalusta toimii laajasti Koulujen ja vapaaehtoisjärjestöjen laajalla yhteistyöllä on tuotettu monivuotinen valmennus- ja tukitoimintaohjelma Parhaat hyvät käytännöt on selvitetty ja otettu alueittain käyttöön Uusien toimintamallien kehittämisyksikkö on aloittanut toimintansa osana hyvinvoinnin osaamiskeskusta Omahoidon ensimmäiset vientituotteet Soten palvelutarpeet on arvioitu ja mallinnus tehty ja prosessit pilotoitu Tilaaja-tuottajamallit käytössä isoilla yhteistoiminta-alueilla, vaihtoehtoisia malleja suunniteltu ja pilotoitu

13 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä kriittiset menestystekijät tavoitteet 2017 välitavoitteet 2010 Yksityisen palvelumarkkinan syntyminen Markkinaymmärryksen lisääntyminen Toimiva ja dynaaminen julkinen ja yksityisen palvelumarkkina; yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien osuus kasvanut merkittävästi Alueen toimijoiden ja yritysten markkinaymmärrys maailmanluokkaa Julkisen sektorin hankintaosaamisen lisääntyminen Yksityisen palvelumarkkinan kasvu: uusia kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon kasvuyrityksiä Markkinaymmärryksen lisääntyminen; julkinen sektori antanut tilaa Hyvinvointialalla kansainväliseen kasvuliiketoimintaan tähtääviä yrityksiä Yritysten pääsy päämarkkinoille Yritysten kehittämiseen uudet rahoitusinstrumentit Useita hyvinvointialan kansainväliseen kasvuliiketoimintaan tähtääviä yrityksiä Uusia markkinajohtajayrityksiä Yritykset operoivat kansainvälisillä päämarkkinoilla Rahoitusmarkkina aktiivinen ja usea yritys kansainvälisten riskirahoittajien rahoittama Lisää hyvinvointialalla kansainväliseen kasvuliiketoimintaan tähtääviä yrityksiä Useita alueellisia pilotointihankkeita toteutettu ja kokeiluja käynnissä päämarkkinoilla Markkinointi- ja myyntikanavia rakentunut päämarkkinoilla Rahoitusinstrumenttikokeiluja käynnissä (kehittämisrahoitus, VC)

14 Kehittämisryhmät - rooli 1. Toimia säännöllisenä, ennakkoluulottomana vuoropuhelun foorumina hyvinvointialan yritysten, julkisen sektorin ja kehittämisorganisaatioiden kesken 2. Toimia uusien kehittämistoimenpiteiden moottorina ja ideariihenä 3. Luoda verkostoitumisen ja kasvun ilmapiiri alan yritysten keskuuteen Pohjois-Pohjanmaalla

15 Kehittämisryhmän tehtävät 1. Työstää hyvinvointiohjelman tavoitesuunnitelma konkreettisiiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi toimintalinjan osalta 2. Tehdä esityksiä/suosituksia uusista toimenpiteistä ja hankeaihioista 3. Osallistua hyvinvointiohjelman kärki- ja KASTE-hankkeiden arviointiin/jalostamiseen 4. Levittää toimintalinjan tietoutta alueille ja kunnista ohjelmaan

16 TL 3, innovaatiot & palvelut Toimenpiteet tarvittavat päätökset/resurssit Aikataulu 1) tapaamiset aloitettu / tehty, 1) Seudullisten toimijoiden tapaamiset 2) Yrittäjäjäsenten määrittäminen Kehittämisryhmään ja seutujen yhteyshenkilöiden nimeäminen 3) Maakunnallisen hyvinvointialan Yritysrekisterin hankkiminen 4) Alueelliset hyvinvointialan yritysten Tilaisuudet + yrityskysely 5) Kärkihankeaihioiden valinta: Hyvinvointimatkailun kehittäminen Palvelumarkkinoiden avaaminen Alueilta tulevat hankeaihiot / alueiden omat hankkeet Ohjelman hallinnolliset kokoontumiset 2) Yrittäjäjäsenten määrittäminen ja yhteyshenkilöt tehty 3) Yritysrekisteri ostettu Tilastokeskukselta 4) Tilaisuudet ja kysely seudullisten toimijoiden Vastuulla, Oulaisissa Kysely lähdössä liikkeelle. Tilaisuudet yhdessä TESO ry:n kanssa, Oulussa ensin, muut syksyllä samalla konseptilla. Em. Toimenpiteet edellyttävät seudullisten toimijoiden aktiivisuutta ja sitoutumista 1) Aluekierrokset 04-05/ 2009, / ) Yrittäjät keh. Ryhmään 05 / 2009, keh.ryhmän Kokous elokuussa, Kokous marraskuun alussa 3) Aluetilaisuudet ) Kärkihankkeiden valmistelu 10/ /2010

17 Kärkihankkeilla liikkeelle Kärkihankkeet ovat maakunnallisia hankekokonaisuuksia, joiden avulla hyvinvointiohjelman toimeenpano käynnistyy. Kärkihankkeiden tulee täyttää mm. seuraavat kriteerit: hankkeen tulee toteuttaa ohjelman visiota ja tukea johonkin strategiseen päämäärään pyrkimistä vaikuttavalla tavalla hankkeen/alahankkeiden tulee koskea koko aluetta (alueiden erityspiirteet huomioiden) hankkeen alahanketta voidaan pilotoida jollakin alueella/kunnassa, mutta sen tulee olla levittämiskelpoinen muille alueilla (muokattuna) kärkihankkeiden vetovastuista osa neuvotellaan alueiden toimijoiden kanssa aluekierrosten yhteydessä ja osa (alahankkeet) kilpailutetaan teemahakujen yhteydessä

18 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmassa kuvatut kärkihankeaihiot ja niiden tilanne syksyllä 2009 Uudet palveluratkaisut: Tavoitteena on omahoitoalustan käyttöönotolla tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Omahoitoalustan myötä syntyy uudenlainen jakelujärjestelmä terveys- ja hyvinvointipalvelujen tarjoamiseksi. Toimintamuotona on omahoitoalustan modulien kehittäminen ja monipuolistaminen sekä pilotointi ja ennen levittämistä myös käytettävyyden parantaminen ja sisällön kehittäminen. Tilanne syksy 2009 Hanketta kehitetään Terveempi Pohjois-Suomi- hankkeen Oulun osiossa sekä sen TEKESrahoitteisessa rinnakkaishankkeessa (Pisara). Omahoitojärjestelmään liittyviä kehittämistavoitteita on kirjattu myös valmisteilla olevaan KYTKE-hankkeeseen, josta kuvaus lopussa

19 Kärkihankkeet Palvelumarkkinan avaaminen: Hankekokonaisuuden avulla on tavoitteena parantaa palveluiden taloudellista tuottamista avaamalla hyvinvointialan palvelumarkkinoita enenevässä määrin avoimeen kilpailuun. Toimintamuotoina on julkisen sektorin palveluprosessikuvausten tekeminen ja palveluiden tuotteistaminen sekä hankintaosaamisen kehittäminen. Tilanne syksy 2009 Toimintalinja kolmen (innovaatiot ja palvelut) toimesta on ko. hankkeeseen tehty eri alueilla kartoitustyötä, joka on tavoitteena vetää yhteen syksyn aikana. Hanke on tavoitteena käynnistää ensi vuoden aikana nimellä Hyvinvointimarkkinoiden uudistuminen: uudet innovaatiot ja palveluiden tuottamisrakenteet ja -mallit

20 Kärkihankkeet Yritysten markkinoille pääsyn tukeminen: Hankkeen tavoitteena on, että tuotteet ja palvelut voidaan pilotoida todellista käyttöympäristöä vastaavissa olosuhteissa, jotta niiden käytettävyys ja laatu voidaan varmentaa ennen varsinaisten kaupallistamistoimenpiteiden käynnistämistä. Toisena tavoitteena on markkinointi- ja myyntikanavaosaamisen sekä verkostojen vahvistaminen päämarkkinoilla. Tilanne syksy 2009 Liittyy edelliseen hankkeeseen, mutta on puhtaasti yrityslähtöinen. Hankesuunnittelu käynnistyy ensi vuoden aikana, kun edellä mainittu Hyvinvointimarkkinoiden uudistuminen-hanke on saatu liikkeelle

21 Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Kytke Kodin ja asiakkaan yhdistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun ja toimintaympäristöön, perusterveydenhuollon vahvistaminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen Koko maakunta, Kainuu, Keski-Pohjanmaa alustava kustannusarvio , josta P-P kustannuksista 75 % vuosille KASTE-ohjelman vuoden 2009 hakukierroksen hanke Kuntarahoitus yht , Pohjois-Pohjanmaa

22 Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Työ- ja toimintakyky: työhyvinvoinnin, työttömyysuhan, nuorten työttömien haasteisiin ja ratkaisuihin perustuva hanke Koko maakunta alustava kustannus-arvio Kustannukset vuosille alustava: EAKR ESR TEKES Tykes Kunta- yritysrahoitus noin

23 Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Maakunta liikkeelle: Alueittain toteutettava liikkumisen aktivointiohjelma, voimakas tiedon ja tarjonnan lisääminen, hyvät verkko-ympäristöt koko maakunta alustava kustannus-arvio vuosille STM/Terveyden edistämisrahoitus , Opetusministeriö , ESR alueet, yritykset

24 Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Hyvinvointijohtaminen: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen osaamisen ja toiminta-mallien kehittäminen eri tasoilla palvelu- ja hoitoketjuissa, jatkohanke KYTKE -hankkeelle Koko maakunta, Kainuu alustava kustannusarvio vuosille Haetaan vuonna 2010 KASTE-ohjelmasta tai vaihtoehtoisesti EAKR ja TEKES yhdessä. Omarahoitusosuus noin

25 Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Hyvinvointimarkkinoiden uudistuminen: uudet innovaatiot ja palveluiden tuottamisrakenteet ja -mallit Koko maakunta (PP) alustava kustannusarvio vuosille Alustava rahoitusrakenne EAKR ESR TEKES Omarahoitusosuus noin