EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TURVAAMISTA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

Transkriptio

1 VIHREÄN KASVUN SEKÄ RESURSSI- JA MATERIAALITEHOKKUUDEN AVAININDIKAATTORIT (VIREAVAIN) EKOSYSTEEMIPALVELUJEN TURVAAMISTA KOSKEVAT INDIKAATTORIT SIRPA KURPPA Luonnonvarakeskus, LUKE Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin -seminaari

2 Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut Ylläpitävät palvelut - yhteyttäminen - ravinteiden kierto Tuotantopalvelut -ravinto - puhdas vesi - lääkeaineet - rakennusaineet Säätelevät palvelut - Ilman puhdistuminen - veden puhdistuminen - eroosion estäminen Kulttuuripalvelut - esteettiset arvot - virkistys - innoitus 2 Sirpa Kurppa Hyvinvoinnin osa-alueet Turvallisuus - henkilökohtainen turvallisuus - resurssien saannin varmistus - turva katastrofien varalle Perusainekset hyvää elämää varten -riittävä toimeentulo - riittävän ravinteikas ruoka Terveys - hyvä terveys - tuntea itsensä hyvinvoivaksi - mahdollisuus puhtaaseen veteen ja ilmaan Hyvät sosiaaliset suhteet -sosiaalinen yhteenkuuluvuus - keskinäinen kunnioitus - kyky auttaa muita Valinnan ja toiminnan vapaus 1

3 3 Sirpa Kurppa

4 Ekosysteemipalvelut Ylläpitävät palvelut - yhteyttäminen - ravinteiden kierto Tuotantopalvelut -ravinto - puhdas vesi - lääkeaineet - rakennusaineet Säätelevät palvelut - Ilman puhdistuminen - veden puhdistuminen - eroosion estäminen Kulttuuripalvelut - esteettiset arvot - virkistys - innoitus 4 Sirpa Kurppa Hyvinvoinnin osa-alueet Turvallisuus - henkilökohtainen turvallisuus - resurssien saannin varmistus - turva katastrofien varalle Perusainekset hyvää elämää varten -riittävä toimeentulo - riittävän ravinteikas ruoka Terveys - hyvä terveys - tuntea itsensä hyvinvoivaksi - mahdollisuus puhtaaseen veteen ja ilmaan Hyvät sosiaaliset suhteet -sosiaalinen yhteenkuuluvuus - keskinäinen kunnioitus - kyky auttaa muita Valinnan ja toiminnan vapaus 1

5 5 Teppo Tutkija

6 TEEMA: EKOSYSTEEMIPALVELUT Maa Avainindikaattorit A9 Maanpeitteisyyden muutos % Tarkastelu taso OECD Tiedon saatavuus Maanpeitteisyyden muutos valtakunnan Valtakunta Muokattu *** keskiarvo vuodessa Maanpeitteisyyden muutos alueellinen Alue *** keskiarvo vuodessa Maanpeitteisyyden muutos yritystasolla vuodessa Toimiala /yritys Yrityksen oma seuranta Taustaindikaattorit Maankäyttö: *** Valtakunnallinen maakäyttö Valtakunta maankäyttöluokittain % Alueellinen maankäyttö Alue *** maankäyttöluokittain % Toimialakohtainen maankäyttö (tarkennettu) Toimiala *** 6 Sirpa Kurppa

7 7 Teppo Tutkija

8 A10 Biomassaa tuottavan metsävarannon tai biomassan viljelyn tuottavuuden muutos % a) metsien osalta biomassa tuottavan varannon ts. kasvun - poistuman osuus koko biomassasta b) viljelymaiden osalta vuosittaisen tuotannon muutos verrattuna viljelyyn käytettyyn pinta-alaan c) kasvihuonetuotannon osalta päätuotteiden vuosittaisen tuotannon muutos suhteessa käytettyyn energiaan ja Muokattu - energiataustaan Vuosittainen muutos % Valtakunta ** Vuosittainen muutos % Alue ** Vuosittainen muutos % Toimiala/yritys ** Taustaindikaattorit Biomassavarannot ja sadot vuositasolla: Valtakunnalliset biomassavarannot ja sadot; tn, 1000 tn Valtakunta - *** Alueelliset biomassavarannot ja sadot, tn, 1000 tn Alue *** Biomassojen käyttömuoto vuositasolla: Valtakunnallinen biomassojen käyttö /toimialoittain /käyttöluokittain % Alueellinen biomassojen käyttö /toimialoittain /käyttöluokittain % - Valtakunta - *** Alue 8 Sirpa Kurppa

9 Kuva. Puuston kasvu ja poistuma alueittain vuosina Kasvulla tarkoitetaan inventointia edeltävän viiden kasvukauden keskimääräistä vuotuista kasvua. VMI 11:n ( ) mukaisesta kasvusta oli metsämaalla 102,7 milj. m³ ja kitumaalla 1,7 milj. m³. Puuston poistuma (69,85 milj. m³ vuonna 2012) on runkopuuta. Siihen sisältyvät hakkuukertymä (markkinahakkuut 51,50 milj. m³, pientalojen polttopuu 5,36 milj. m³ ja yksityismetsänomistajien sahatavaraksi sahauttama omien metsien runkopuu 0,34 milj.m³), metsään hakkuutähteinä jäävä metsähukkapuu (7,91 milj. m³) ja luonnonpoistuma eli luontaisesti kuollut metsään jäävä puu (4,74 milj. m³). Lähde Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu. 9 Sirpa Kurppa

10 Viljasato yhteensä milj.kg Vilja-ala yhteensä 1000 ha Kuva. Kuivaheinä ja säilörehusato milj. kg ja vastaavat viljelyalat 1000 ha. Vertailua vaikeuttaa se, että säilörehun kuivaainepitoisuus saattaa vaihdella välillä % tilastoa tarkennetaan siten, että sekä heinän että säilörehun arvot lasketaan kuivaainepitoisuuksista. Lähde Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu. Milj. kg ha Sirpa Kurppa Kuva. Viljakasvien sato milj. kg ja viljakasvien käyttämä viljelypinta-ala 1000 ha, vuosina Lähde Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu. Kuivaheinäsato Kuivaheinäala Säilörehusato Säilörehuala 1000 ha

11 6000 milj. kg Peruna Kaura Ohra Ruis Vehnä Peltobiomassat esimerkkinä viljan ja perunan kokonaissadot v Lähde Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu 11 Sirpa Kurppa

12 12 Sirpa Kurppa

13 kg/ha A Viljelymaiden ravinnetaseiden muutos Valtakunnan viljelymaiden ravinnetaseiden muutos eri maalajeilla Alueellinen ravinnetaseiden muutos eri maalajeilla Yritystason ravinnetaseiden muutos eri kasvulohkoilla Muokattu Valtakunta ** Alue ** Toimiala/yrit ys N P Ravinnetase lasketaan maatalousmaihin *** tulevien ravinnevirtojen (väkilannoitus, karjanlanta, siemenet, laskeuma jne,) ja maatalousmaasta sadon mukana poistuvien ravinteiden erotuksena. Ravinnetase skaalataan yleensä joko maatalouden kokonaispeltopinta-alaa tai viljeltyä peltopintaalaa kohti Sirpa Kurppa

14 A12 A13 A14 Vesi Avainindikaattorit Pintavesien ekologinen tila, luokittelu Tarkastelu taso OECD Valtakunnan vesien tila Valtakunta ** Alueellinen vesien tila Alue ** Itämeren kalat, indeksi Valtakunta Muokattu *** Typpi- ja fosforipäästöt / tuotannon määrä tai liikevaihto / vuosi Yritys/ toimiala - - ** Tiedon saatavuus 14 Sirpa Kurppa

15 100 % Huono Välttävä Tyydyttävä 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Joet Järvet Rannikkovedet Kuva Pintavesien ekologinen tila Lähde: Alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE. 15 Sirpa Kurppa

16 16 Sirpa Kurppa

17 Kuva. Fosforikuormituksen kehitys (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI ) Kuva. Typpikuormituksen kehitys (Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI. 2015). 17 Sirpa Kurppa

18 A15 A16 Ilma Pienhiukkaset (PM10 ja PM2.5), altistus Valtakunta + ** Taustaindikaattorit Pienhiukkaspäästöt (PM10 ja PM2.5) Valtakunta ** Monimuotoisuus Uhanalaiset lajit, % arvioidusta Valtakunta + *** lajimäärästä Taustaindikaattorit Lakisääteisten tai vapaaehtoisesti Valtakunta ** muodostettujen suojelualueiden määrä, ha ja % koko maa-alasta Kuolleen puuston keskitilavuus metsämaalla: Valtakunnan keskiarvo m3/ ha Valtakunta - *** Alueellinen keskiarvo Etelä-Suomi/Pohjois- Suomi m3/ ha Alue - *** 18 Sirpa Kurppa

19 The map shows annual mean concentrations of Particulate Matter (PM2.5) in Europe based on daily averages with at least 75% of valid measurements, in µg/m3 (source: EEA, AirBase v.8 & AQ e- Reporting) 19 Sirpa Kurppa

20 Uhanalaisten lajien määrät eri arvioinneissa arviointiajankohdan mukaisesti ryhmiteltyinä vanha uusi Hävinneet lajit (83) (138) (189) Uhanalaiset lajit Silmälläpidettävät lajit Teppo Tutkija

21 Kiitos, kommentteja?