PYÖRÄILY- KAUPUNKI- OHJELMA
|
|
- Inkeri Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PYÖRÄILY- KAUPUNKI- OHJELMA Pyöräilykaupunki Kokkola
2 2 Pyöräilykaupunki Kokkola
3 3 Kokkolan kaupunki tunnetaan pyöräilykaupunkina. Kaupunki hyödyntää pyöräilyä osana vahvuuksiaan ja säästää näin kaupungin kustannuksia pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Kaupungissa tehtyjä päätöksiä arvioidaan sen vaikutuksilla pyöräilyyn. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa 20 % kaikista tehdyistä matkoista. Merkittävimmin pyöräilyn määrä kasvaa työikäisten keskuudessa. Pyöräily lisääntyy kaupungissa TP 1. Pääreitit: Laatukäytäväverkko kattaa kaupungin tärkeimmät yhteisvälit. TP 2. Kunnossapidon kehittäminen Viihtyisämpi kaupunki - Pyörät parkkiin! TP 3. Lisää pyörätelineitä katualueelle, puistoihin, kiinteistöjen pihaan TP 4. Vaatimukset pyöräpysäköinnistä asemakaavaan, rakennusluvan ehtoihin ja rakennusjärjestykseen Työnantajat mukaan TP 5. Valitaan kaupungin pyöräilymyönteisin työnantaja TP 6. Kokkolan kaupunki työnantajana kehittää työmatkapyöräilyä Tapahtumia ja kannustusta TP 7. Vahvan tapahtumakulttuurin ylläpitäminen, jatkaminen, jalostaminen TP 8. Uusia tapahtumia: kulttuuri, matkailu, historia, keskiaikatapahtuman pyöräily? Turvallinen pyöräily: vastuuta ja valistusta TP 9. Kampanjat väistämissäännöistä ja pyöräilykypärän käytöstä TP 10. Pyöräilytyöryhmä viemään eteenpäin toimenpiteitä ja seuraamaan tavoitteiden toteutumista Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa XX.XX.2013 XXX.
4 4 Yhteistyöllä viihtyisä ja elinvoimainen Pyöräilykaupunki Kokkolan kaupunkia on kehitetty elinvoimaiseksi ja viihtyisäksi kaupungiksi jo vuosikymmenten ajan. Kokkolan kaupunki on mittakaavaltaan ihmisen kokoinen ja tarjoaa erinomaiset olosuhteet pyöräilyyn. Merkittävä osa kaupungin väestöstä asuu 5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Siksi pyöräily onkin hyvä vaihtoehto päivittäisille matkoille töihin, kouluun ja asioille. Lisäksi Kokkolassa on pitkät perinteet harrasteja kuntopyöräilylle, josta yhtenä osoituksena on lukuisat pyöräilytapahtumat. Tämän työn tärkeänä tavoitteena on vähentää henkilöautolla tehtävien matkojen osuutta erityisesti lyhyillä matkoilla. Kokkolan liikennetutkimuksen 2013 mukaan pyöräilyn osuus kaikista matkoista on 15 prosenttia. Tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on liikennejärjestelmän tehostaminen, kaupungin viihtyisyyden parantaminen sekä hyötyliikunnasta saatavat hyödyt. Tavoitteen mukainen pyöräilyn osuuden lisääntyminen saisi Kokkolassa aikaan merkittävät yhteiskunnalliset säästöt. Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämän HEAT-työkalun mukaan arvioitiin, miten paljon tavoitteen mukainen pyöräilyn osuuden lisääntyminen vähentäisi kokkolalaisten työikäisten kuolleisuutta. Tästä saatavan säästön yhteenlaskettu hyöty olisi Kokkolassa 20,6 miljoonaa. Jotta pyöräilyä voitaisiin kaupungissa edistää niin liikenteen, kaupungin kehittämisen kuin liikunnankin näkökulmasta on Pyöräilykaupunkiohjelmaa valmisteltu laaja-alaisella työryhmällä. Katsomme, että yhteistyöllä ja jatkuvalla tekemisellä pyöräilyä voidaan lisätä kaupungissa. Pyöräilykaupunkiohjelmaan on kirjattu tärkeimmät toimenpiteet, joilla Kokkolan kaupunki on vuonna 2020 nykyistäkin viihtyisämpi ja elinvoimaisempi Pyöräilykaupunki. Marraskuussa 2013 Pyöräilykaupunkityöryhmä liikuntatoimenjohtaja Lotta Nyqvist, liikuntapalvelut koordinaattori Carita Laitala, liikuntapalvelut kansliapäällikkö Timo Mämmi, keskushallinto asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen, tekninen palvelukeskus liikenneinsinööri Jukka Harju, tekninen palvelukeskus suunnittelupäällikkö Ilkka Kangas, suunnittelu- ja aluekehitys projektityöntekijä Mikko Nikkilä, terveempi Pohjois-Suomi hanke hyvinvointikoordinaattori Riitta Kujala, Kokkolan kaupunki viestintäpäällikkö Virpi Viertola, viestintä tiedottaja Satu Kungsbacka, viestintä pyöräilykaupunkiohjelman konsultti Mari Päätalo Valpastin Oy Pyöräilykaupunki Kokkola
5 5 Sisällysluettelo 1. Pyöräillen vetovoimainen Kokkola 6 2. Kokkolasta pyöräilykaupunkina entistä parempi Tyytyväiset kaupunkilaiset toivovat pyöräilyn kehittämistä Kokkolassa pyöräillään paljon mutta autoillaan vielä enemmän Pyöräily on myös valtakunnallinen tavoite Lisää pyöräilyä ja turvallisuutta Pyöräilykaupunki Kokkola Pyöräily lisääntyy kaupungissa Viihtyisämpi kaupunki - Pyörät parkkiin! Työnantajat mukaan Tapahtumia ja kannustusta Turvallinen pyöräily: vastuuta ja valistusta Kirjallisuutta 30
6 6 1. Pyöräillen vetovoimainen Kokkola Vetovoimainen kaupunki tarjoaa aktiivista kaupunkielämää, liikuntaa ja kulttuuria. Pyöräily lisää keskustojen elinvoimaisuutta, sillä pyöräilevät asiakkaat asioivat mielellään pienissä kaupoissa. Tämä tuo katukuvaan eloa ja ihmisiä. Pyöräilyn edistäminen tukee viihtyisää elinympäristöä, sillä ympäristön mittakaava säilyy näin ihmisen kokoisena. Palvelut, jotka sopivat pyöräilijöille, ovat yleensä myös ikääntyvien ja liikkumisesteisten helposti saavutettavissa. Oma-ehtoisuutta tukeva ympäristö säästää kaupungin kustannuksia. Mahdollisuus autottomuuteen parantaa myös sosiaalista tasa-arvoa. Pyöräily on mainiota terveysliikuntaa. Esimerkiksi pyöräilemällä rauhallisesti (alle 20 km/h) viitenä päivänä viikossa puolen tunnin ajan saa riittävän määrän kestävyyskuntoa ylläpitävää liikuntaa. UKK-instituutin liikuntapiirakka on hyvä ohjenuora itsestään huolehtimiseen. Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA Kestävyyskuntoa Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2t 30min reippaasti tai 1t 15min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20km/t) sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa kuntopiiri kuntosali jumpat pallopelit luistelu rasittavasti 2 kertaa viikossa venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit 2t 30min viikossa 1t 15min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit Pyöräilykaupunki Kokkola
7 Kokkolassa tehdään arkipäivänä noin alle 2 kilometrin pituista automatkaa. 7 Pyörätiet ja jalkakäytävät ovat suomalaisille tärkeitä liikuntapaikkoja, sillä Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 25 prosenttia liikuntaa harrastavista vuotiaista nimeää jalkakäytävät ja pyörätiet tärkeimmäksi liikuntapaikakseen. Sama vastaus on saatu myös aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa. Pyöräilyn edistäminen on palvelu, jonka avulla kaupunki voi vähentää raskaiden palveluiden kustannuksia. Hyvät pyöräilyolosuhteet on palvelu, joka on samalla kustannuksella useiden ihmisten käytettävissä. Näin kunta voi säästää yksikkökustannuksiltaan korkeammissa palveluissa ja toteuttaa lain mukaista tehtäväänsä edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueen kestävää kehitystä. Pyöräilyn edistämiseksi luotujen palveluiden kustannukset eivät kasva, vaikka palveluiden käyttäjämäärät kasvaisivat. Sen sijaan yhä useamman kuntalaisen liikkuessa säännöllisemmin kunnalle syntyy säästöä mm. terveydenhuollossa. Toimiva liikennejärjestelmä on keskeinen osa kaupunkien ja seutujen toimintaedellytyksiä. Pyöräily on osa kaupungin liikennejärjestelmää ja tilankäytöltään tehokasta. Kokkolan kaupunki on yksi Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-pohjanmaan liikennestrategian KAKEPOLIn allekirjoittajista. Strategia painottaa laadukasta jalankulun ja pyöräilyn verkostoa ja toteaa, että alan ja pyörällä tapahtuvaa lähiliikkumista ja työmatkaliikennettä on tuettava. KAKE- POLI-strategiassa pidetään tärkeänä, että Kokkolan kävelykeskustaa kehitetään. Kaupunkiseudulla pidetään tärkeänä laatukäytävien tunnistamista sekä maakunnan kevyen liikenteen kärkihankkeiden tunnistamista. Ympäristö, jossa kävellään ja pyöräillään on turvallinen sekä liikenneturvallisuuden että sosiaalisen turvallisuuden kannalta. Kuva: Elina Paavola Laatukäytävällä tarkoitetaan laadukasta yhteysväliä käytävää, jolla liikenne kulkee. Pyöräilyn laatukäytävä tarjoaa nopean, sujuvan ja turvallisen yhteyden. Muusta liikenteestä johtuvia pysähdyksiä on mahdollisimman vähän. Laatukäytävät muodostavat runkoverkon niitä on kutsuttu joskus myös pyöräilyn moottoriteiksi.
8 Kuva: Mari Päätalo Koulujen lähialueet ovat liikenneturvallisuuden kannalta haastavia paikkoja. Jos vanhemmat eivät koe koulumatkaa turvalliseksi, he tuovat lapsensa kouluun autolla. Tämä lisää liikennettä koulujen lähiympäristössä, mikä puolestaan lisää turvattomuuden tunnetta. Noidankehä on valmis. Samaan aikaan lapset liikkuvat terveyden kannalta liian vähän. Lapsen hyvinvoinnin kannalta tulee kävellen tai pyöräillen tapahtuvaa koulumatkaa suosia, samalla lapsi saa aktiivisemman otteen ympäristöönsä. Kokkolan kaupunki liittyi vuonna 2010 Pyöräily-kuntien verkostoon. Tavoitteena oli silloin ja on edelleen parantaa pyöräilyn olosuhteita, tiedottaa pyöräilytapahtumista sekä kohottaa pyöräilyn imagoa. Vuonna 2011 Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta valitsi Vuoden 2011 pyöräilykunnaksi Kokkolan kaupungin. Perusteena palkinnolle olivat pitkäjänteinen pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen sekä erittäin aktiivinen kaupunkilaisten kannustaminen pyöräilyyn erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden avulla. Kokkolassa on vahva pyöräilytapahtumien kulttuuri. Näiden tapahtumien järjestäminen yhteistyössä seurojen kanssa on tärkeää. Pyöräilytapahtumat houkuttelevat uusia harrastajia ja lisäävät siten pyöräilyä kaupungissa. Yhden autopaikan viemään tilaan mahtuu vähintään 10 polkupyörää. Keskustoja kehittäessä autoja sijoitetaan usein monikerroksisiin pysäköintilaitoksiin tai maan alle. Näissä yhden autopaikan hinta voi olla jopa euroa. Siksi pyöräilyä lisäämällä säästetään kustannuksista.
9 9 2. Kokkolasta pyöräilykaupunkina entistä parempi 2.1. Tyytyväiset kaupunkilaiset toivovat pyöräilyn kehittämistä Lähtökohdat pyöräilyn arkimatkoihin ovat Kokkolassa hyvät, sillä 73 prosenttia (lähes ) kokkolalaisista asuu enintään 5 km matkan päässä kaupungin keskustasta. Kokkolan kaupungin keskustaajama on tiivis ja toimiva ja kokkolalaisten tekemät arkimatkat ovat lyhyitä. Kokkolan liikennetutkimuksen mukaan kaikista tehdyistä matkoista reilu kolmannes on alle 2 kilometrin mittaisia, ja kaksi kolmasosaa alle 4 kilometrin mittaisia. Kaikkien matkojen keskipituus on 7,5 km. Tutkimusten mukaan kokkolalaiset ovat enimmäkseen tyytyväisiä kävelyn ja pyöräilyn oloihin Kokkolassa. Silti toivotaan, että pyöräilyn olosuhteita sekä ulkoilun että arkiliikunnan kannalta kehitettäisiin. Tämä on ilmennyt sekä Kokkolan Liikennetutkimuksessa että ulkoilumahdollisuuksia tutkivassa Suomen Ladun vuonna 2010 tekemässä Sulka-kyselyssä. Tärkeimpiä kehittämistarpeita ovat: pyörätieverkoston jatkuvuus ja puutteet auraus ja muu kunnossapito pyöräteiden merkitseminen Valtakunnallisesti merkittävä reitti on yhtäjaksoinen 50 kilometrin pituinen pyörätie, joka ulottuu Kälviältä Rantatien kautta Pietarsaareen saakka. Kuva: Kokkolan kaupunki
10 10 Miten hyvin liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta on hoidettu? 0% 100% Forssa 52% 44% Lahti 74% 20% Kokkola 79% 16% Oulu 81% 16% Kaikki (15 kuntaa) 70% 19% hyvin ei osaa sanoa huonosti Kaupunki- ja kuntapalvelut tutkimuksen mukaan Kokkolalaiset näyttävät olevan tyytyväisiä jalankulkijan ja pyöräilijän liikenneoloihin. Pyöräilykaupunki Kokkola
11 Kokkolassa pyöräillään paljon mutta autoillaan vielä enemmän Kokkola on jo nyt vahva pyöräilykaupunki. Kokkolan liikennetutkimuksen mukaan kokkolalaiset pyöräilevät 15 prosenttia tekemistään matkoista. Tämä on enemmän kuin Suomessa keskimäärin, sillä valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset pyöräilevät 8 prosenttia tehdyistä matkoista. Oulussa, joka on julistautunut Suomen pyöräilypääkaupungiksi, pyöräillään 19 % kaikista tehdyistä matkoista. Kokkolassa on vahva hyötypyöräilyn kulttuuri ja alle 18-vuotiaat pyöräilevät paljon. Kulkumuotojakauma: koko maa ja Kokkola Millä tavoin tehdään päivittäiset matkat? 60% 51% 43% 0% 21% 17% 8% 15% 15% 12% 7% 2% 5% 3% jalankulku polkupyörä henkilöauto, kuljettaja henkilöauto, matkustaja joukkoliikenne muu Koko maa Kokkola Kulkumuotojakauma kokkolalaisten ja suomalaisten tekemillä matkoilla. Lähteet: Kokkolan liikennetutkimus sekä valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tutkimusasetelma on näissä kahdessa tutkimuksessa hieman erilainen.
12 12 Henkilöautomatkojen osuus kokkolalaisten tekemistä lyhyistä, alle 10 kilometrin matkoista. 100% 15% 15% 11% 14% 10% 57% 61% 74% 71% 35% 0% alle 2 km 2-4 km 4-6 km 6-8 km 8-10 km Henkilöauto, matkustajana Henkilöauto, kuljettajana Pääosa kaupunkilaisten tekemistä matkoista on kaupungin sisäisiä ja lyhyitä. Matkat tehdään pääosin henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana. Henkilöauton kulkutapa-osuus on alle kahden kilometrin mittaisilla matkoilla noin 45 %. 2-4 kilometrin mittaisilla matkoilla henkilöauton kulkutapaosuus nousee jo yli 70 prosenttiin. 4-6 kilometrin mittaisista matkoista 75 % matkustetaan autolla ja 6-10 kilometrin matkoista 85 prosenttia. Yli 10 kilometrin mittaisilla matkoilla joukkoliikenteen osuus alkaa kasvaa. Muuttamalla osa lyhyistä automatkoista pyörämatkoiksi, saavutetaan kaupungissa paljon hyötyjä. Kaikilla alle 10 kilometrin mittaisilla matkoilla pyöräilyn osuutta voidaan lisätä henkilöauton osuuden kustannuksella. Pyöräilykaupunki Kokkola
13 Pyöräily on myös valtakunnallinen tavoite Päästötavoitteet velvoittavat Liikenne aiheuttaa noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä. Muista päästöistä liikenne aiheuttaa prosenttia. Pakokaasupäästöjen lisäksi liikenne lisää ilman epäpuhtauksia mekaanisesti, kuten katupölyä. Euroopan Unionin kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää liikenteen ja muiden ei-päästökauppasektoriin kuuluvien sektoreiden kasvihuonekaasupäästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuodelle 2050 kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on 60 % vuoteen 1990 verrattuna. Pyöräily osaksi liikennejärjestelmää Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon mukaan kävelyä ja pyöräilyä tulee edistää motivoinnilla ja markkinoinnilla sekä infrastruktuurin parantamisella ja investoineilla. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmat ovat osa tätä työtä. Liikennepoliittisen selonteon mukaan lapsille, nuorille ja työikäisille työja koulumatkojen kävely ja pyöräily on luonteva tapa lisätä päivittäistä liikkumista. Ikääntyvillä omatoiminen liikkuminen pitää pidempään terveenä ja vähentää laitoshoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Kuva: Henri Keski-Sikkilä
14 14 Liikenneviraston kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelma 1. Tärkeät valinnat (Asenteet ja liikkumistottumukset) - Rutiinien ja tottumusten murtaminen - Palvelut ja teknologia arjen apuna 2. Reitti selvä (Infrastruktuuri ja ympäristö) - Oikeat ratkaisut oikeaan paikkaan - Jalankulku houkuttelevaksi - Pyöräily sujuvaksi laatua parantamalla - Matkaketjut toimiviksi - Kunnossapito kuntoon 3. Kaikki lähellä (Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko) - Jalankulku- ja pyöräilykaupunkia rakentamaan - Palvelut lähelle - Yhteydet ja pysäköinti kaavoihin 4. Järjestelmä toimii (Institutionaalinen ympäristö) - Tarvitaan sitoutumista ja rahoitusta - Liikennesäännöt ja -kulttuuri tukemaan tavoitteita - Ryhdytään toimeen Valtakunnallisena tavoitteena 300 miljoonaa lisämatkaa kävellen ja pyöräillen Liikenne- ja viestintäministeriö on Kävelyn ja pyöräilyn strategiassa asettanut tavoitteeksi lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 prosenttia. Tämä tarkoittaa 300 miljoonaa lisämatkaa Suomessa, jotka on tarkoitus saada lyhyistä henkilöautomatkoista. Kävelyn ja pyöräilyn strategian mukaan näitä kulkumuotoja voidaan edistää erityisesti taajamissa ja kaupunkiseuduilla. Pienemmillä paikkakunnilla matkat ovat lyhyitä ja siten helposti kuljettavissa jalan tai pyörällä. Strategiassa todetaan, että näitä tavoitteita saavutetaan myös tulosohjauksella ja valtion rahoituksella ja nähdään erityisesti kaupunkien ja kuntien kanssa tehtävät yhteistyötoimet tärkeiksi hankkeiksi. Strategiaa täydentää liikenneviraston laatima Kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelma, joka on jaettu neljään kokonaisuuteen, jotka koskevat 1) asenteisiin vaikuttamista, 2) infrastruktuuria, 3) yhdyskuntarakennetta sekä 4) hallinnon rakenteita ja lainsäädäntöä. Pyöräilykaupunki Kokkola
15 Lisää pyöräilyä ja turvallisuutta Pyöräliikenteen määrän kasvu tukee pyöräliikenteen liikenneturvallisuutta, kunhan pyöräilyn infrastruktuuri ja liikenneverkko ovat kunnossa. Yhdyskuntarakenne sekä autoliikenteen määrä ja nopeus vaikuttavat pyöräilyn turvallisuuteen. Pyöräliikenteen määrää voidaan kasvattaa palveluja parantamalla, markkinoinnilla sekä muiden kulkutapojen hinnoittelulla. Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelman päivityksessä määriteltiin liikenneturvallisuuden painopistealueiksi vuosiksi : Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Oikea nopeustaso ja suojatiekäyttäytyminen Turvavälineiden käytön lisääminen (pyöräilykypärä, heijastin, ajovalo) Liikennevalojen noudattaminen (ei ajeta tai kävellä päin punaisia) Kaupunki- ja kuntapalvelut selvityksen mukaan kokkolalaiset olivat tyytyväisiä kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen, sillä 72 prosenttia vastasi olevansa tyytyväinen. Vertailukunnissa tyytyväisten osuus oli 61 prosenttia. Kokkolassa tapahtui vuonna 2012 loukkaantumiseen johtaneita pyöräilyonnettomuuksia 15 kappaletta ja vuonna kappaletta. On huomattava, että pyöräilijöiden liikenneonnettomuuksista merkittävä osa jää pois liikenneonnettomuustilastoista, sillä pyöräilyonnettomuuksista ei aina ilmoiteta poliisille. Kokkolassa käytetään pyöräilykypärää varsin vähän. Liikenneturvan tutkimusten mukaan vuonna 2011 pyöräilykypärän käyttöprosentti oli Keski-Pohjanmaalla 14 %. Koko maan käyttöaste oli 44 prosenttia. Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelman päivityksen yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella alle puolet kertoo käyttävänsä pyöräillessä kypärää aina tai yleensä. Neljännes kokkolalaisista ei käytä kypärää ollenkaan. Liikenneturvan selvityksessä vuonna 2012 huomattiin, että pyöräilyn väistämissääntöjä ei tunneta kovinkaan hyvin, sillä vastaajista 16 % vastasi oikein viiteen esitettyyn kysymykseen väistämissäännöistä. Tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka sekä pyöräilevät ja autoilevat, tunsivat väistämissäännöt parhaiten. Pyöräilyn väistämissääntöjä on moitittu monimutkaisiksi ja sekaviksi. Valtakunnallisessa toimenpideohjelmassa linjattiin, että pyöräilyn liikennesääntöjen kehittämistarve selvitetään. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin selvittänyt pyöräilyn liikennesääntöjen tilaa muutamissa Euroopan maissa ja on mahdollista, että jatkossa lain säädäntöä muutetaan.
16 16 Liikenneturvan esitys pyöräilijöiden ja autoilijoiden väistämissäännöistä Pyöräilyn väistämissäännöt suoraan ajava auto ja pyörätien jatkeelle ajava pyöräilijä (pyöräilijä väistää molemmista suunnista tulevaa ajoneuvoa) kärkikolmion takaa ajava auto ja pyörätien jatkeelle ajava pyöräilijä (autoilija väistää aina kärkikolmion takaa tullessaan) kääntyvä auto ja pyörätien jatkeelle ajava pyöräilijä (autoilija väistää aina kääntyessään) liikenneympyrästä poistuva auto ja pyörätien jatkeelle ajava pyöräilijä (autoilija väistää pyöräilijää liikenneympyrästä poistuessaan) ajoradalla ajava pyöräilijä ja auto tasa-arvoisessa liittymässä (vasemmalta tuleva väistää oikealta tulevaa). Pyöräilykaupunki Kokkola
17 17 3. Pyöräilykaupunki Kokkola 2020 Visio Kokkolan kaupunki tunnetaan pyöräilykaupunkina. Kaupunki hyödyntää pyöräilyä osana vahvuuksiaan ja säästää näin kaupungin kustannuksia pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Kaupungissa tehtyjä päätöksiä arvioidaan sen vaikutuksilla pyöräilyyn. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa 20 % kaikista tehdyistä matkoista. Merkittävimmin pyöräilyn määrä kasvaa työikäisten keskuudessa. Säästetyt terveyskustannukset Maailman terveysjärjestö WHO:n laatima laskentamenetelmän HEAT avulla voidaan arvioida pyöräilyn lisäämisestä yhteiskunnalle saatavat säästöt. Laskentamenetelmä on laadittu isojen väestöryhmiä varten ja se vastaa kysymykseen: Jos x henkilöä pyöräilee y minuuttia useimpina päivinä, mikä on liikunnan aiheuttamasta kuolleisuuden vähenemisestä syntyvien terveyshyötyjen taloudellinen arvo? Laskenta soveltuu työikäisten vuotiaiden matkojen pyöräilyn lisääntymiseen. Pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nostaminen Kokkolassa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä tuo lisääntyneen pyöräilyn terveyshyödyiksi. Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo 1,1 milj. Vuosihyödyn keskiarvo 1,6 milj. Maksimihyöty viimeisenä vuonna 3,0 milj. Hyödyt koko laskenta-ajalta 21,0 milj. Laskennassa pyöräilijämäärän kasvuun kuluva aika on arvioitu olevan 8 vuotta. Laskenta-aika 13 vuotta. Kuolleisuusasteena on käytetty 290/ ja asukasmäärä väestöryhmässä on Kuva: Elina Paavola
18 18 Tavoitteet ja mittarit Pyöräilykaupunkiohjelman toimenpiteiden vaikutusta voidaan seurata esimerkiksi seuraavien mittareiden avulla: 1. Pyöräily lisääntyy kaupungissa Mittari: Liikennetutkimukset (pyöräilyn osuus tehdyistä matkoista) Tavoite: 20 prosenttia tehdyistä matkoista vuoteen 2020 mennessä 2. Viihtyisämpi kaupunki Mittari: Tyytyväisyyskyselyt Tavoite: 85 % vastanneista antaa arvosanan hyvä kaupungin pyöräilyolosuhteista (nyt Kokkola 79 %, Oulu 80 %, Oulunsalo 82 %) 3. Työnantajat mukaan Mittari: Työmatkapyöräily lisääntyy Kokkolassa Tavoite: Työmatkojen kulkutapaosuus pyöräillen nousee 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (nyt 16%, liikennetutkimus) 4. Pyöräilyn näkyvyyden lisääminen Mittari: Tapahtumiin osallistuvien määrä 5. Turvallinen pyöräily: vastuuta ja valistusta Mittari: Kypärän käyttöaste Pyöräilyonnettomuuksien määrä Tavoite: Loukkaantumiseen johtaneiden pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen (v kpl ja v kpl) Vuositavoite alle 5 loukkaantumiseen johtanutta pyöräilyonnettomuutta Pyöräilykypärän käyttöasteen nostaminen 14 prosentista (käyttöaste Keski- Pohjanmaalla vuonna 2011 Liikenneturvan laskentojen mukaan) 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pyöräilykaupunki Kokkola
19 Pyöräily lisääntyy kaupungissa Kaavoituksen ja maankäytön avulla määritellään tulevaisuuden pyöräilymahdollisuudet, sillä kaavoituksella määritellään miten työpaikat, asuminen ja palvelut sijoittuvat. Kaavoituksessa määritellään myös infrastruktuurin tavoitteet. Esimerkiksi pyörätietä ei voida rakentaa, jos sille ei ole kaavoituksessa varattu tilaa. Maankäyttöpolitiikka lukitsee mahdollisuudet vuosikymmeniksi eteenpäin. Kokkolassa pyöräilyverkko yhdistää asuin- ja työpaikka-alueet. Useat reitit kulkevat virkistysalueita pitkin, mikä mahdollistaa turvallisen ja miellyttävän pyöräilyn. Kaavoituksessa tätä tulee tavoitella edelleen ja varata lähivirkistysalueita sekä yhdyskuntarakenteesta irti olevia jalankululle ja pyöräilyllä. Näin jalankulun ja pyöräilyn verkostoa voidaan kehittää kattavaksi erillään autoliikenteestä sekä tonttikatuja hyödyntämällä. Matkapituudet kävelylle ja pyöräilylle suotuisiksi Liikenne kehittyy ympäristön ja turvallisuuden suhteen edullisempaan suuntaan harjoittamalla kaupunkirakennetta eheyttävää maankäyttöpolitiikkaa. Kaavoituksessa tulee tehdä kaikki mahdollinen, että matkapituudet keskustaan, työ- ja opiskelupaikkoihin, lähialueen palveluihin ja liikuntapaikkoihin ovat mahdollisimman lyhyitä. Kävelyn ja pyöräilyn matkapituuksien tulee ensisijassa olla lyhyempiä kuin vastaavien automatkojen. Uudet palvelut ja työpaikat kannattaa sijoittaa keskitetysti kävelyn ja pyöräilyn pääreittien yhteyteen. Näillä keinoilla mahdollistetaan pyöräillen tehtävät työ-, opiskelu- ja asiointimatkat. Kevyen liikenteen verkkoa tulee täydentää entistä jatkuvammaksi ja poistaa toiminnallisia puutteita. Pyöräilyn tulee olla sujuvaa, turvallista ja nopeaa. Nostamalla osa väylistä laatukäytäviksi voidaan saavuttaa toiminnallinen verkko kustannustehokkaasti. Pyörätieverkoston kehittäminen yhtenäinen, sujuva ja turvallinen reitistö Pyörätieverkostoa tulee käsitellä kokonaisuutena ja sen tulee palvella ihmisten tarpeita. Pyörätieverkon
20 20 tulee palvella liikennetarpeita eri yhteysväleillä. Asuinalueilta tulee olla pääreitit keskustaan sekä kouluihin, työpaikolle ja teollisuusalueella. Selkeimpiä yhteystarpeita ovat säteittäiset reitit asuinalueilta keskustaan ja näiden lisäksi yhteydet esimerkiksi koulu - urheilukenttä - leikkipuisto, teollisuusalue - asuinalue - kauppa. Kaupungin palveluverkon tulisi ohjata pyörätieverkoston tarkastelua siten, että tärkeimmät kohteet ovat saavutettavissa pyöräillen. Laatukäytävät ovat nopeita pääyhteyksiä, joille on määritelty selvät rakentamis-, ylläpito ja varustekriteerit, joita voivat olla esimerkiksi. Pyöräily on selkeästi eroteltu ajoneuvoliikenteestä ja jalankulkijoista. Laatukäytävän kunnossapito tehdään ensimmäisenä, jolloin talvipyöräilijä voi luottaa, että väylä on auki. Yhteysvälit on opastettu selkeästi esimerkiksi kylteillä Keskusta 3 km Kirkonmäki 3 km, Koivuhaka 4 km - Teollisuusalue 4 km. Laatukäytävillä pyöräily on sujuvaa, turvallista ja miellyttävää. Muusta liikenteestä aiheutuvia pysähdyksiä tapahtuu mahdollisimman vähän. Keskusta Keskustan läpi tulee määritellä pääyhteydet, joka palvelevat keskustan liikennettä. Nopeasti toteutettavana keinona voidaan käyttää esimerkiksi pyöräkaistojen merkitsemistä ajoradoille. Maanteiden kevyen liikenteen väylät Ely:n kevytliikenneväylät Verkon täydentäminen: ylikulkusillat, radan alitus Yhteysvälipuutteiden nostaminen esiin investointiohjelmissa. Esimerkiksi radan alitus. Talvikunnossapidon kehittäminen Pyöräteiden talvikunnossapito on Kokkolassa jo ennestään korkeatasoista, sillä liikkeelle kunnnossapidon lumisademäärän liikkelle lähtöraja on 3 cm. Talvikunnossapidon kehittämistä tulee tarkastella tarvelähtöisesti priorisoimalla tärkeimpiä yhteisvälejä, kuten säteittäisiä yhteyksiä keskusta asuntoalueille. Laatukäytäväajattelun tulisi ohjata kunnossapidon priorisointia. Pyörä- ja ajoteitä suunniteltaessa tulee huomioida, että aurattu lumi tarvitsee tilaa. Lumitilojen määrä vaikuttaa olennaisesti kunnossapidon kustannuksiin, joten lumitilojen varaaminen täytyy huomioida. Tiedotus talvikunnossapidon priorisoinnista Pahan lumipyryn sattuessa kunnossapidon laatukokemukseen vaikuttaa tietämys parhaiten kunnossapidetyistä väylistä. Pyöräilijöiden asiakastyytyväisyyttä lisää tieto siitä, että pyöräiltyään lyhyen pätkän huonokuntoista pyörätietä hän saavuttaa varmasti auratun pyörätien. Tieto talvikunnossapidon priorisoinnista alentaa merkittävästi talvipyöräilyn kynnystä. Talvipyöräilyn kynnyksen alentamisen myötä useampi kaupunkilainen ottaa tavakseen pyöräillä myös talvella. Valtakunnallisesti merkittävä yhteys Kälviä-Pietarsaari on jo olemassa. Tavoitteeksi tulee ottaa ELYväylien kunnossapidon parantaminen ja yhteyksien parantaminen esimerkiksi Jyväskylän ja Vaasantien tien varrella. Pyöräilykaupunki Kokkola
21 Kuva: Henri Keski-Sikkilä TP 1: Pääreitit: Laatukäytäväverkko kattaa kaupungin tärkeimmät yhteisvälit. Kaupungin tärkeimmät pääreitit on tunnistettu laatukäytäviksi. Uudet yhteystarpeet on tunnistettu tavoiteverkossa. Kaavoituksessa varaudutaan uusiin tarpeisiin. Vastuutahot: kaavoitus, liikennesuunnittelu, investointipäätökset TP 2: Kunnossapidon kehittäminen Kunnossapitoa kehitetään liikennetarpeen näkökulmasta. Kaupunkilaisille tiedotetaan pyöräteiden kunnossapitojärjestyksestä. Vastuutahot: talvikunnossapito, yhteistyö Ely-keskuksen kanssa, liikennesuunnittelu, viestintä
22 Viihtyisämpi kaupunki - Pyörät parkkiin! Pyörä on kaupungissa usein nopein tapa liikkua! Pyörän säilyttämisen määränpäässä oltava helppoa ja sujuvaa. Pyörä vie alle kymmenyksen auton vaatimasta tilasta, mutta tämän tilan varaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mitä aikaisemmin suunnitteluvaiheessa pyörille varataan tila, sen helpompi on toteuttaa sujuvat säilytysmahdollisuudet. Laadukkaan pyöräpysäköinnin vaatimukset: mahdollisimman lähellä määränpäätä pyörän saa lukittua myös rungostaan ratkaisut sopivat kaupunkikuvaan pyörän satula ei kastu sateella pyörä säilyy sulana Pyöräpysäköinnin tarpeet riippuvat myös sen luonteesta. Nopea asiointi esimerkiksi kioskilla ei vaadi niin paljoa kuin esimerkiksi työpäivän yli kestävä pyöräpysäköinti. Kaavoitus ja rakentaminen Kaavoituksessa kiinteistölle voitaisiin antaa helpotusta autopaikkavaatimuksessa, jos kiinteistö on järjestänyt pyöräpysäköinnin riittävän laadukkaasti. Pyörän säilytyksen tulisi olla helppoa ja turvallista ja pyörän käyttöönoton nopeaa. Pyöräpysäköinnin laatuvaatimukset riippuvat sekä vuoden että vuorokauden ajasta, säilytyksen kestosta ja luonteesta. Talvisin pyöräpysäköinnillä on tiukemmat vaatimukset: pyörä olisi hyvä säilyttää vähintään katoksen alla ja mieluiten lämpimässä tai puolilämpimässä tilassa. Nopea asiointi esimerkiksi kioiskilla vaatii pyörän pysäköinnintä vähemmän kuin ei vaadi pyörän säilytys yön yli esimerkiksi rautatieasemalla.
23 Kuva: Mari Päätalo 23
24 24 Asemakaavassa voidaan määrätä myös polkupyörien pysäköinnistä. Esimerkiksi merkintä 1 pp/xx m2 osoittaa, kuinka monta kerrosneliömetriä kohti on rakennettava säältä suojattu polkupyörien käyttöä palveleva pyöräpaikka. Uusien rakenenuskohteiden yhteydessä on syytä arvioida, miten näiden rakennuskohteiden vaikuttaa pyöräilyyn kaupungissa. Pyöräilyvaikutusten arviointi PVA on syytä käydä läpi kaikissa rakennushankkeissa olipa kyseessä sitten kaupungin oma, julkinen rakentaminen tai asuintalot. Kaupunki pystyy vaikuttamaan kaikkeen rakentamiseen rakennuslupia myönnettäessä. Myös valmiit julkiset rakennukset kaipaavat pyöräpysäköinnin parantamista. Katuja ja yleisiä alueita rakennettaessa ja perusparannettaessa on syytä huolehtia, että pyöräpysäköinnille varataan sekä tilaa, että tarvittavat kalusteet: katokset ja/tai pyörätelineet. TP 3. Lisää pyörätelineitä katualueelle, puistoihin, kiinteistöjen pihaan Pyörätelineiden lisääminen lisää pyöräilijöiden tunnetta siitä, että heitä arvostetaan ja heille on paikka kaupungissa. Lisäksi pyörätelineet parantavat järjestyksen säilymistä. Vastuutahot: tekninen toimi, tilapalvelut TP 4. Vaatimukset pyöräpysäköinnistä asemakaavaan, rakennusluvan ehtoihin ja rakennusjärjestykseen Kaupunki pystyy vaikuttamaan muiden toimijoiden pyöräpysäköintiin vaatimalla pyöräpysäköinnin järjestämistä lupaehdoissa. Vastuutahot: kaavoitus, rakennusvalvonta, liikennesuunnittelu Pyöräilykaupunki Kokkola
25 Työnantajat mukaan Suomalaisista merkittävä osa liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että työikäisistä yli kaksi kolmannesta ja eläkeläisistä noin puolet liikkuu riittämättömästi. Työmatkapyöräily on helppo tapa aloittaa liikkuminen ja ennestään liikkumattomalle pienelläkin liikuntamäärän lisäämisellä on selviä terveyttä edistäviä vaikutuksia. Nykykäsityksen mukaan terve yttä ylläpitävä liikunta voidaan kerätä palasissa. Näin ollen päivittäisestä 10 minuutin pyöräilystä kahteen suuntaan tulee merkittävä terveyshyöty. Hyvin voiva ihminen on myös hyvä työntekijä. Sairauspoissaoloista aiheutuu työnantajalle ja yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Työnantajalle sairaustyöpäivä maksaa Valtiovarainministeriön laskelma mukaan euroa. Keskimäärin suomalainen käyttää työmatkoihinsa lähes 50 minuuttia päivässä, joten työmatkan pyöräily on tehokasta ajankäyttöä. Työnantaja hyötyy henkilöstönsä liikunnasta, sillä säännöllinen liikunta todistetusti vähentää sairastavuutta. Kuva: Esa Melametsä
26 26 Työnantaja voi kannustaa työmatkapyöräilyyn monella tavalla Olosuhteet Työpaikkakiinteistössä tulee järjestää pyörien säilytys turvallisesti ja siten, että pyörä on helppo jättää ja ottaa käyttöön. Mukavinta on, jos pyörä on käyttöön ottaessa kuiva ja sula. Usein työmatkapyöräilyn jälkeen on tarpeellista vaihtaa vaatteita ja käydä suihkussa. Vaihtovaateiden säilytys ja kuivausmahdollisuus helpottavat pyöräilyn järjestämistä. Välineet Työnantaja voi tarjota työntekijöilleen työsuhdepyöriä. Asiointipyörällä tarkoitetaan pyöriä, jotka ovat työntekijöiden käytössä yhteisesti. Asiointipyörällä voidaan hoitaa työasioita tai käydä vaikkapa lounaalla. Työnantaja voi hankkia myös lainattavaksi vaikkapa pyörän peräkärryn, tavarapyörän tai muun pyöräilytarvikkeen, jota työntekijät voivat lainata. Kannustus Usein paras kannustus on muiden esimerkki. Leikkimieliset kilpailut yritysten, osastojen tai työntekijöiden välillä innostavat työmatkapyöräilyyn. Pyöräilykuntien verkosto tarjoaa Kilometrikisaa fi, joka on useilla työpaikoilla lisännyt pyöräilyä. Työnantaja voi myös lahjoittaa pieniä palkintoja, kuten matkamittareita, kypäriä tai valoja kilometrikisaan osallistuville tai niissä pärjänneille. Pyöräily voidaan ottaa myös virkistyspäivien teemaksi tekemällä yhteinen pyöräretki tai tarjoamalla opastusta. TP 5: Valitaan kaupungin pyöräilymyönteisin työnantaja Vastuutahot: konsernihallinto, liikuntapalvelut TP 6: Kokkolan kaupunki työnantajana kehittää työmatkapyöräilyä Vastuutahot: konsernihallinto, tilapalvelut, kaikki virastot ja liikelaitokset Pyöräilykaupunki Kokkola
27 Tapahtumia ja kannustusta Kaupungissa on pitkä pyöräilytapahtumien kulttuuri. Kaikille kaupunkilaisille on suunnattu Pyöräile Kokkolassa Cykla i Karleby -tapahtuma, jossa kaupungin alueella on yhteensä kymmenen merkittyä suorituslaatikkoa, joihin kirjaamalla nimensä osallistuu kampanjan päätteeksi palkintojen arvontaan. Mitä useammin kirjoittaa nimensä suoritusvihkoon, sitä paremmat mahdollisuudet on voittaa. Vuoden 2013 pyöräilytapahtumat Kokkolassa: Pyöräilykauden avaus sekä Pyöräile Kokkolassa kampanja Kokkolan pyöräilyviikko Työmatkapyöräilykampanja Pyörällä töihin päivä Vuoden työmatkapyöräilijän julkistaminen Pyörällä kouluun päivä Akkainajot - naisten kuntotapahtuma Kokkola-Pietarsaari-Kokkola III Arvon kuntoajo Päivä Pyörän Päällä Kokkolan liikuntaviikko Pyöräilykauden ja kampanjan päätös
28 Kuva: Carita Laitala TP 7. Vahvan tapahtumakulttuurin ylläpitäminen, jatkaminen, jalostaminen ja niiden tiedottamisen kehittäminen Vastuutahot: Liikuntapalvelut yhdessä seurojen kanssa, viestintä TP 8. Uusia pyöräilytapahtumia: esim. kulttuuri-, matkailu-, historiateemalla Vastuutahot: Liikunta-, kulttuuripalvelut, matkailu, yhdistykset, viestintä
29 29 Varsinaisten pyöräilytapahtumien lisäksi voidaan pyöräilyä lisätä tapahtumilla, joissa pyöräily ei ole pääroolissa vaan se tulee ikään kuin lisäpiirteenä. Näin on tehty esimerkiksi Tampereella järjestetyssä teemaraitissa kirjailija Anni Polvan lapsuuden maisemiin Tiina-kirjojen hengessä. Pääkaupunkiseudulla järjestetään Pää pyörälle tapahtumaa, jossa helsinkiläisiin ja espoolaisiin taidemuseoihin on mahdollisuus tutusta pyöräillen. Uudessa tapahtumassa kannattaa hyödyntää Kokkolan erityispiirteitä, kuten esimerkiksi merellisyyttä. Pyöräilyn liittäminen osaksi jo olemassa olevaa tapahtumaa tarjoaisi valmiin yleisön ja tehokkaan liikkeelle lähdön. Tällainen tapahtuma voisi olla esimerkiksi keskiaikainen tapahtuma Turvallinen pyöräily: vastuuta ja valistusta Pyöräilyn turvallisuus paranee pyöräilyä lisäämällä. Pyöräilyn lisääntyessä tarvitaan viestintää ja kampanjointia. Pyöräilyn turvallisuuteen vaikuttavat autoilijoiden tietoisuus pyöräilijöistä sekä muiden tienkäyttäjien käyttäytyminen Suomessa merkittävä osa pyöräilijöiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista sattuu pyörätien ja ajoradan risteyksessä tai ajoradalla liittymässä. Kun autoilija osaa odottaa pyöräilijöiden läsnäoloa ja ennakoida muiden liikkujien liikennekäyttäytymistä, onnettomuusriski pienenee. Tärkeitä ovat sekä autoilijan että pyöräilijän tilannenopeus. Liikennesääntöjen tunteminen erityisesti väistämissääntöjen osalta on tärkeää. Pyöräilijän on tärkeää suojata itseään kypärää käyttämällä sekä edistää turvallisuuttaan näkyvyydestään huolimatta. Kun pyöräilijä käyttää pimeällä valoa ja heijastinta, kasvaa autoilijan tietoisuus pyöräilijöiden läsnäolosta. TP 9. Kampanjat väistämissäännöistä ja pyöräilykypärän käytöstä Vastuutahot: Liikenneturvallisuusryhmä, viestintä TP 10. Pyöräilytyöryhmä viemään eteenpäin toimenpiteitä ja seuraamaan tavoitteiden toteutumista Raportointi kaupunginhallitukselle ja lautakunnille
30 30 4. Kirjallisuutta Henkilöliikennetutkimus Liikennevirasto Ilmastonmuutoksenhillinnän toimenpidekokonaisuudet liikennesektorilla vuoteen Baseline-kehitys, Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 15/2012 Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia. KAKEPOLI. Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A: l. Kansallinen liikuntatutkimus Suomen Kuntoliikuntaliitto. Aikuisliikunta. Kaupunki- ja kuntapalvelut FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle Kokkolan kaupungin www-sivut. Kokkolan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys Kokkolan kaupunki. Destia. Kokkolan liikennetutkimus Matkapäiväkirjatutkimus. Kokkolan kaupunki ja Ely-keskus. Ramboll Oy. Luonnos Kokkolan liikuntapalveluiden sivut Kokkolan ulkoiluolosuhteiden asukaskysely Tulokset. Suomen Latu. Kuntalaki / Käpy-pilottiselvitys. Kävely ja pyöräily kaavoituksessa tutkimuksen pilotti. Kaanaanmaantien ja Perhojoen väliin jäävä osayleiskaava-alue sekä Kaanaanmaan itäpuolisien pientaloalueen 2. Vaiheen asemakaava. Reijo Vaarala Ramboll Liikennejärjestelmät Oy. Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi. Menetelmät ja käyttäjän opas. Liikenneinfrastruktuurin ja toimenpiteiden taloudellinen arviointi.world Health Organization Fit for Life Program Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia Liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjelmia ja strategioita 4/2011. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma Liikenneviraston suunnitelmia 20/2012. Liikenneturvan tilastot pyöräilykypärän käytöstä. Liikenneturva. Sähköpostikeskustelu Jääskeläinen/Päätalo Liikuntapiirakka. UKK-instituutti Miten hallita sairauspoissaoloja? Veli-Matti Lehtonen. Valtiovarainministeriö, henkilöstöosasta Palveluiden toimintalogiikka. Seppo Kässi Pyöräilyn liikennesäännöt muutamissa Euroopan maissa. Selvitys nykytilasta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 20/2013 Pyöräilyn lisääntymisen yhteys turvallisuuteen. Terhi Luukkonen ja Kalle Vaismaa. Liikenneturvan selvityksiä 1/2013. Pyöräilyn väistämissääntöjen tuntemus. Salla Koponen. Liikenneturvan tutkimusmonisteita 116/2012. Pyöräilyä lisäämällä euroja kaupungin kukkaroon! WHO:n laskentamenetelmä. Riikka Kallion esitelmä WSP Finland. Pyörällä kouluun. Pyöräilykuntien verkosto Pää pyörälle - taidetta fillaroiden. Mediakriittinen laboratorio / Markus Renvall Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Kulttuuriraitit Pyöräilykaupunki Kokkola
31 31
32
ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUNTIN VARREN PYÖRÄTIE VÄLILLÄ ETELÄVÄYLÄ-VENTUKSENTIE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUNTIN VARREN PYÖRÄTIE VÄLILLÄ ETELÄVÄYLÄ-VENTUKSENTIE Asemakaavatyön suunnittelualue, sijainti
LisätiedotHEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen
HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi
LisätiedotTuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997
LisätiedotPyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt
Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi
LisätiedotPyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula
Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa 21.11.2017 Ismo Hannula Kuvaaja: Tuntematon Miksi edistämisohjelma? Keskeistä pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä eri puolilla Eurooppaa ovat olleet: Olemassa oleva
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotUUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi
UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan
Tuloskortti Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan TAVOITTEET Liikenteen päästöjen vähentäminen Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Parempi ilmanlaatu Kansanterveyden edistäminen TOIMENPITEET
LisätiedotPARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ
D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt
LisätiedotKÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA
KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA -Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä Vantaa 04.10.2018 Maija Rekola, Kestävän liikkumisen asiantuntija, Liikennevirasto Yksilötason ratkaisut 29.8.2018 Maija Rekola
LisätiedotLaadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?
Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten? Liikenne ja maankäyttö 8.10.2019 Kati Hyvärinen Kestävän liikkumisen asiantuntija TAUSTAA
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotTyöpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina. Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy
Työpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy Työn tausta ja tavoitteet Työ on osa Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen T&K - hankekokonaisuutta, jota rahoittavat Liikenteen
LisätiedotStrategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä
Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta
LisätiedotYhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä
Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä Mietteitä Itä-Suomen liikenteestä sekä Kävelyn ja pyöräilyn edistämistyöstä, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.9.2018 2 Liikennejärjestelmän suunnittelussa sovitaan mihin
LisätiedotKÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA
KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISOHJELMA -Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä Mikkeli 12.09.2018 Maija Rekola, Kestävän liikkumisen asiantuntija, Liikennevirasto Ympäristövaikutukset, taloudelliset vaikutukset
LisätiedotJOENSUUN TYÖMATKAKYSELY. Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018
JOENSUUN TYÖMATKAKYSELY Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018 TOTEUTUS Surveypal-nettikysely (7. 21.5.2018). Kyselyllä haluttiin selvittää mm. työssäkäyvien kulkutapoja kodin
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma Itä-Suomen Liikenneturvallisuusfoorumi, Kuopio 31.5.2018 14.5.2018 Maija Rekola 1 Tavoitteet 40 35 30 25 20 15 10 5 0 +30 % Kävelymatkoja Kulkutapaosuus Nykytila +30
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite III Päättäjäkyselyn tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite III Päättäjäkyselyn tulokset Vastaajien jakautuminen 33 vastaajaa 23 kaupunginvaltuutettua 10 muuta luottamushenkilöä Eri lautakuntien edustus Lasten
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotHyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki
Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle
LisätiedotHyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä
Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on
LisätiedotLiikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista.
Liikennepalvelulaki ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma = Kohti kestävää liikkumista. Neuvotteleva virkamies Elina Immonen Suunnittelija Veikko Vauhkonen 1 Liikennepalvelulaki: asiakas keskiössä,
LisätiedotMitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy
Mitä on viisas liikkuminen ja miksi se koskee myös työpaikkoja? Taneli Varis, Motiva Oy Työmatkaliikenne Suomessa Suomalaiset tekevät keskimäärin 2,9 matkaa päivässä, matkoista joka neljäs on työmatka
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotYhteistyöllä kävelyä ja pyöräilyä Harri Vaarala Liikenneinsinööri
Yhteistyöllä kävelyä ja pyöräilyä 13.11.2018 Harri Vaarala Liikenneinsinööri Aikuisväestön tärkein liikuntapaikka? Tutkimusten mukaan kävely- ja pyöräilyväylät on aikuisväestön tärkein ja eniten käytetty
LisätiedotMyyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
LisätiedotKävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Kävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 1 Miksi kävelyä ja pyöräilyä tulisi edistää? Ilmastosyyt: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2016): liikenteen
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotKäyttäjää varten. Vähemmän päästöjä. Turvallisuus. Viihtyisämpi Kaupunkitila. Kestävä liikennejärjestelmä. Lisää liikkumisen sekakäyttöä
Käyttäjää varten parempia olosuhteita Vähemmän päästöjä Lisää liikkumisen sekakäyttöä Turvallisuus Viihtyisämpi Kaupunkitila Kestävä liikennejärjestelmä 25.4.2018 Maija Rekola 1 +30 % Kävelymatkoja Tavoitteet
LisätiedotLiikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki
Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista
LisätiedotPyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle
Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän
LisätiedotPyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa Selvityksen alustavia tuloksia ja vertailua 2010-2018 Velo-city -jälkiseminaari 11.10.2018 Kuva: Martti Tulenheimo Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto
LisätiedotKuopion pyöräilyn edistämisen tiekartta
Asukaskyselyn tulokset Taustatiedot Lähtökohta: Vastausaika: Toteutus: Lopputulos: Kuopiolaisille suunnattu kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan nykytilaa Kuopiossa sekä antamaan palautetta kehittämistä
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotLiikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella
Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotSUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista
LisätiedotVAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013
VAASAN KAUPUNGIN PYÖRÄILYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013 TAVOITTEENA TOIMIVA PYÖRÄILYKAUPUNKI TAVOITTEENA TOIMIVA PYÖRÄILYKAUPUNKI Vaasan kaupungin tavoitteena on saada ihmisiä pyöräilemään enemmän. Vaasassa
LisätiedotAsukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista
Asukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista 1. Vastaajan sukupuoli 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 340 Mies Nainen 2. Vastaajan asuinalue 0 10 20 30 40 50 60 70
Lisätiedotkokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p.
kokeile edes kerran LIVE-tilaisuus, 18.4.2013 Susanna Vanhamäki, Lahden ammattikorkeakoulu susanna.vanhamaki@lamk.fi, p. 050 316 1050 Kokeile edes kerran Kestävän liikkumisen vaihtoehdot -hanke 1.10.2012-31.12.2013,
LisätiedotEsimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari
Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,
LisätiedotLiikenneturvallisuustyön suunnitelma
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi
Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia
LisätiedotJalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy
Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,
LisätiedotIlmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta
Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset HEAT laskenta 29.6.2017 Tausta Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2017 Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 politiikkatoimenpiteiden
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt tanskalaisten toimintatapojen ja ratkaisujen soveltaminen Suomeen
Kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt tanskalaisten toimintatapojen ja ratkaisujen soveltaminen Suomeen Matkaohjelma, Kööpenhamina- Odensen 1.6.2015 Vierailu Kööpenhaminan kaupungilla. Esityksiä
LisätiedotAsia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä
Espoon kaupunki Tekninen keskus PL 1 02070 Espoon kaupunki / Kirjaamo Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä Esitys: Latokaski-seura ry on saanut Latokasken
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )
Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotMarja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella
Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA
LisätiedotPyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta
Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
Lisätiedotpyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY
Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.
LisätiedotMäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)
Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien
LisätiedotItä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski. Kysely kuntalaisille
Itä-Lapin liikenneturvallisuussuunnitelma Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Salla Savukoski Kysely kuntalaisille 1. Ikä o Alle 7 o 7-16 o 17-18 o 19-25 o 26 65 o Yli 65 2. Kotikunta o Kemijärvi o Pelkosenniemi
LisätiedotALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness
ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä
LisätiedotResurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio
Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotTurvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski
Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen Satu Tuomikoski satu.tuomikoski@liikenneturva.fi 2 Lasten liikenneturvallisuus on aikuisten vastuulla 3 NOLLAVISIO Ihminen tekee liikenteessä
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotMUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotMari Päätalo, Valpastin Oy. Koulumatkat terveellisiksi ja turvallisiksi Kokkolassa
Mari Päätalo, Valpastin Oy Koulumatkat terveellisiksi ja turvallisiksi Kokkolassa 1 Lähde: Kokkolan liikennetutkimus Maissa, joissa pyöräilymäärä on suurempi, ovat pyöräillyt kilometrit turvallisempia
LisätiedotKilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen
Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen
LisätiedotLappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Taustatiedot 700 600 N 6, M 32% Vastaajien määrä kunnittain Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä
LisätiedotLiikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki
Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotKeski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja. Koonti Elina Hasanen
Keski-Suomi pyöräilee -seminaarikiertueen työpaja 14.2.2018 Saarijärvi: Kannonkoski, Karstula, Kyyjärvi, Saarijärvi, Uurainen Koonti Elina Hasanen 20.2.2018 1. Miten voitaisiin tukea kuntalaisten ja kunnassa
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotLiikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016
Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja
LisätiedotPyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla
Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Tiivistelmä 13.11.2015 Tämän yhteenvedon lisäksi työstä on laadittu laajempi taustaraportti Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Hämeen
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
LisätiedotMUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli
MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely ASUKKAAT 1. Lähtökohdat Päivämäärä 06/06/2013 Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotLIIKENNEKÄVELY/ LIIKENNEPYÖRÄILY LASTEN KANSSA
LIIKENNEKÄVELY/ LIIKENNEPYÖRÄILY LASTEN KANSSA VeloFinland Turku 29.9.2018 Sanna Ojajärvi, Pyöräilykuntien verkosto sanna.ojajarvi@poljin.fi @pyorailykunnat Lasten pyöräilyyn vaikuttaa moni asia LIIKENNEYM-
LisätiedotSelvitys jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pilvi Lesch Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä
Selvitys jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyistä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TYÖN SISÄLTÖ 2 Työn lähtökohdat Työn tavoitteena
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT. 1. Lähtökohdat. 2. Sukupuoli. Sukupuoli
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, ASUKKAAT Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 167 asukkaista. Tämä on 2,1 % kunnan
LisätiedotMUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä
MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely, KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä
LisätiedotSIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012
SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Porissa Kevyen liikenteen olosuhteet Porissa o o o o o o o Kattava kevyen liikenteen verkosto: kevyen liikenteen väyliä 289 km Vuosittain rakennetaan uusia kevyen liikenteen
LisätiedotLuonnos kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Luonnos kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaksi ja vnp:ksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Miksi kävelyä ja pyöräilyä tulisi edistää? Ilmastosyyt: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotPorin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn
LisätiedotValtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018 Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta
LisätiedotRYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ
MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee
LisätiedotLiikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia
LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ
LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten
LisätiedotJohdanto aamupäivän aiheisiin
Johdanto aamupäivän aiheisiin Velo-city ja ECOMM 2012 jälkiseminaari 24.10.2012 Helsinki, Laituri Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto Johdanto aamupäivän aiheisiin Velo-city Global Vancouver 2012
LisätiedotViisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen
LisätiedotKeski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, ja Tohmajärvi KÄVELY JA PYÖRÄILY Yleistä Kuntien keskustaajamissa on verrattain kattava jalankulun ja pyöräilyn verkko. Jalankulku- ja pyöräilyväylät
LisätiedotLiikenneturvallisuusraportti Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018
Liikenneturvallisuusraportti 2019 Kauniaisten liikenneonnettomuudet 2018 www.kauniainen.fi www.grankulla.fi Liikenneturvallisuus Suomessa Suomen liikenneturvallisuusvision, ns. nollavision, mukaan liikennejärjestelmä
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotTyömatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea
Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,
LisätiedotKEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA
POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN LIIKENNETURVALLISUUSSEMINAARI KEVYESTI LIIKKUVA LIMINKA 5.10.2017 Venanzia Rizzi Limingan kunnanarkkitehti RENESSANSSI 1490 HUMANISMI: mies on universumin keskipiste. Kaikki
LisätiedotPyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät
Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät 29.9.2016 Miksi pyöräliikenteen olosuhteita
LisätiedotJyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus
Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia
LisätiedotLiikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017
Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 Paula Väisänen, Valonia/Varsinais-Suomen liitto, kestävän liikkumisen asiantuntija 22.3.2017, paula.vaisanen@valonia.fi, p. 044 907 5986 Liikkumisen ohjauksen
LisätiedotRakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014
Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi
Lisätiedot