Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke

Transkriptio

1 Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke Kumppanuus yritysmyönteistä yhteistyötä Palveleva Helsinki hanke 4. huippuseminaari Susanna Hyvärinen, projektipäällikkö Helsingin kaupunki

2 Taustaa Lauttasaari-hanke on mukana Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmassa Ohjelman tavoitteena uudistaa julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevaa sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoa ja edistää palvelujen saatavuutta, laatua sekä vaikuttavuutta. Ohjelman avulla pyritään kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää uudistavia, asiakaslähtöisiä yhteistyö- ja toimintamalleja.

3 Hankkeen organisointi Hankkeen aikataulu Hanke käynnistynyt käytännössä 2/ henkilöä (projektipäällikkö, projektityöntekijä) valmisteleva ryhmä Projektiryhmä Ohjausryhmä Erilaiset teemakohtaiset työryhmät Vertailukehittämistahot Vastuutaho Helsingin kaupunki/ sosiaalivirasto/ vanhuspalvelut

4 Hankkeen rahoitus Helsingin kaupunki 50 % Tekes 50 % Yhteensä enintään euroa

5 Hankkeen toimijat Helsingin kaupunki - sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualue (mm. omaishoito ja sosiaaliohjaus) terveyskeskus (kotihoito, terveysasema) kulttuuri- ja liikuntatoimi elinkeinopalvelu (Yritysmyönteinen kumppani hanke) hyvinvointiverkosto (eri hallintokunnat) Helsingin Yrittäjät ry:n Palveleva Helsinki hanke Yksityisiä yrityksiä ja yrittäjiä Järjestöjä, säätiöitä, evankelis-luterilainen seurakunta, vapaaehtoistyön yhteisöjä Tutkimusyhteistyötahot (mm. Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopiston KWRC) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kansainväliset verkostot (mm. ENSA European Network of Social Authorities) Vertailukehittämistahot (mm. Kainuun AKI Aktiiviasiakas hanke, kuusikkokunnat) Keskeinen kohde: Lauttasaaren alueen omaishoidon ja kotihoidon palvelut

6 Hankkeen tavoitteet Kehitetään vanhustenpalveluita (mm. omaishoito ja kotihoito) Luodaan henkilökohtainen budjetti malli, jonka avulla voidaan rakentaa asiakkaalle nykyistä joustavampi palvelukokonaisuus mm. palvelumuotoilun keinoin. Kehitetään uudenlaisia palveluohjauksen käytäntöjä, laaditaan palveluohjauksen toimintamalli Selvitetään uusia palvelusetelin käyttötarkoituksia Luodaan verkostoitunut yritys- ja yrittäjäverkosto Pilotoidaan

7 Lauttasaari-hanke PALVELUT rajattu palvelutarjotin ALOITUSINFO LAADUNHALLINTA ASIANTUNTIJAT yms. PALVELUOHJAUS -neuvonta, uudet asiakkaat TOIMIJAVERKOSTO -yritykset ja yrittäjät SOPIMUSLAINSÄÄDÄNTÖ HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI -Omaishoidon palvelut, kotihoidon palvelut ym. PALVELUSETELI PALVELUKORTTI kokonaisrahoituksen järjestäminen vertailukehittäminen

8 Service Design - Palvelumuotoilu Palvelumuotoilu on uusi ja kehittyvä muotoilun osaamisala, jolla tarkoitetaan palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin käyttäjälähtöisesti. Palvelumuotoilu on elämyksellisten, haluttavien ja käytettävien palvelujen kehittämistä ja johtamista, jossa suunnitellaan palvelun aineellisista ja aineettomista tekijöistä johdonmukainen yli kanavarajojen kulkeva kokonaisuus. Linkkejä: (Lähde: Koivisto, Mikko (2007): Mitä on palvelumuotoilu? Taideteollinen korkeakoulu)

9 Care Manager (CM) Palveluohjaus/ Palveluohjaaja Koordinoi ja ohjaa asiakkaan palveluja (julkiset, yritysten, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten palvelut) sekä toimii kiinteässä yhteistyössä palveluntuottajien verkoston kanssa. Yhdistää palvelut asiakkaan näkökulmasta toimivaksi, arkea tukevaksi kokonaisuudeksi ja auttaa asiakasta määrittelemään omia palvelu- ja avuntarpeitaan, asiakkaalle keskeisistä kotona asumista ja arjen toimivuutta tukevista palveluista. Asiakkaan oma halukkuus ja mahdollisuudet keskeistä CM-palveluohjausmalli tukee henkilökohtainen budjetointi (Personal Budget) -ideaan perustuvaa toimintamallia CM-toimintaa kehitetään asiakasohjauksen lisäksi asiakkaan palveluverkostojen johtamiseen. Päämääränä on mahdollistaa ulkopuolista tukea tarvitsevien henkilöiden turvallinen asuminen kotona.

10 Palveluseteli 1/2 Palveluseteli on vaihtoehto ja täydennys kunnan itsensä tuottamille palveluille tai ostopalveluille. Uusi tapa käyttää ja valita palveluita Mahdollistaa uuden tavan tuottaa ja järjestää tarvittavia palveluita joustavasti Positiiviset yrittäjyyden ja työllistämisen vaikutukset Kunta määrittää palvelusetelillä ostettavan palvelun, setelin arvon ja hyväksyy yksityiset palveluntuottajat. Kunta sitoutuu päätöksellään maksamaan yksityiseltä palveluntuottajalta saadun palvelun kuntalaiselle, jos asiakas täyttää kriteerit saada kyseistä palvelua. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun 12 :n muuttamisesta astuivat voimaan Muutokset luovat edellytyksiä palvelusetelin käyttöön ja käytön laajentamiseen. Linkkejä:

11 Palveluseteli 2/2 Kiinteähintainen ja sidottu seteli: (tuen arvo on määrätty ja se käytetään tiettyihin kohteisiin) PALVELUSETELI Vapaa ja täydennettävissä oleva seteli: (kuluttajalla vapaus valita mieleisensä tuottaja ja kuluttaja saa käyttää omaa rahaa) Kustannusvapaa seteli: (tuottajat saavat hinnoitella kustannuksensa halunsa mukaan, täysimääräisesti) Tukiseteli: (esim. matkakustannusten tuki palvelun hankinnan helpottamiseksi) Tuloperusteinen palveluseteli: (ottaa huomioon oikeudenmukaisuuden setelin arvon määrittämisessä) Lähde: Risto Harisalo, Tampereen yliopisto

12 Personal Budget - Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti on palvelun käyttäjän omalle määrittelyvallalle perustuva yksilöllinen tapa suunnitella tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä Rahoitus- ja toimintamalli Keskeistä asiakkaan valinnanvapaus ja palveluohjaus

13 Esimerkki Personal Budgets (UK) Personal Budgets -kokeilu v Surrey County Council, Etelä-Englanti Tavoitteena lisätä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman palvelunsa järjestämiseen parantaa palvelujen saatavuutta käyttää palveluun tarkoitettu raha luovasti ja joustavasti resurssien läpinäkyvä ja tasavertainen allokointi käyttö nykyisen rahakehyksen puitteissa riittävä valvonta julkisen rahan käytön varmistamiseksi yksilöllisen budjetin rakentaminen asiakkaan tarpeista käsin

14 Personal Budgets (UK) 1) Asiakkaan palvelutarpeen arviointi (Self/ Supported Assessment Questionnaire SAQ) arvioinnin tulokset vedetään yhteen ja lasketaan pisteet henkilökohtaisen budjetin määrittely palvelutarpeenarvioinnin pohjalta taloudellisen arvion tuloksena asiakkaan maksun ja kunnan osoittaman rahoituksen määrittely

15 Personal Budgets (UK) 2) Asiakas tekee suunnitelman budjetin käytöstä Kunta tuottaa tietoa ja työkaluja asiakkaan suunnittelun tueksi Suunnitelman teossa ja tukena: perhe/ystävät palveluohjaaja/ Care Manager asiakkaan tukiryhmä/ Advocasy Group palvelun tuottaja/ julkinen sektori, yritykset palvelun välittäjä esim. vapaaehtoisyhdistys tai yritys tms. / In-House tai External Proker

16 Personal Budgets (UK) 3) Henkilökohtaisen budjetin hallinta 6 vaihtoehtoista mahdollisuutta hoitaa rahaliikennettä Maksu suoraan asiakkaalle maksu rahastolle tai yhdistykselle maksu kolmannelle osapuolelle (esim. perhe tai hoitaja) maksu palvelun tuottajalle maksu välittäjätaholle (broker) maksu care managerille

17 Personal Budgets (UK) Suoralla rahoituksella (= maksu suoraan asiakkaalle, maksu rahastolle tai yhdistykselle, maksu kolmannelle osapuolelle (esim. perhe tai hoitaja) asiakas voi palkata hoitajan Epäsuoralla toimeksiannolla (= maksu palvelun tuottajalle, maksu välittäjätaholle (broker) sopimus kunnan suositteleman palvelun tuottajan kanssa Suoralla toimeksiannolla care manager sopii ja hallinnoi palvelun (esim. palvelutalossa)

18 Kokemuksia henkilökohtaisen budjetin käytöstä (UK) Kokemukset rohkaisevia asiakkaat tuntevat olonsa sitoutuneemmiksi palveluun ja suhtautuvat positiivisemmin Tehokkaampia, joustavampia, räätälöityjä palveluita ja palvelupaketteja Lisää asiakkaiden palveluiden valinnanvapautta ja kontrollia omiin palveluihin ja omaan elämänhallintaan, kun palvelut on järjestetty asiakkaan valinnan ja kiinnostusten mukaan Paikallisesti tarjottavien palveluiden rooli tärkeä valikoiman takaamiseksi. Nuoremmat ikäryhmät innokkaampia käyttämään henkilökohtaista budjettia Henkilökohtainen budjetti muuttaa palveluohjaajien työn painopistettä Henkilökohtaisen budjetin käyttö ei ratkaise kaikkien palvelutarpeita, mutta tuo parannuksia ja helpottaa asiakkaiden elämää

19 Hankkeen aikataulu Kevät 2011: Asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittaminen Care Manager -toimintamallin hahmottaminen Palvelutuottajien verkoston rakentaminen Syksy 2011: Asiakkaiden palveluverkosto/ rajattu palvelutarjotin Care Manager -toimintamalli Personal Budget -rahoitus- ja toimintamalli Palveluverkoston toimintamalli Vuosi 2012: Pilotoinnit Vuosi 3/2013: Loppuraportointi ja arviointi sekä kehittämisehdotukset Hanke päättyy Vertailukehittäminen Vaikuttavuuden arviointi eri tasoilla

20 Palveluverkosto nyt HELSINGIN KAUPUNKI Liikuntapalvelut Terveyskeskus -Kotihoito (KOHO) Sosiaalivirasto -Vanhuspalvelut (VAVA) Elinkeinopalvelut -Yritysmyönteinen kumppani-hanke (HYMY ja HYMY SOTEKU) - Service Design Yrityksiä Kulttuuripalvelut Kolmas sektori Vapaaehtoistoimijat Case Lauttasaaren ASIAKASKEINEN PALVELUVERKKO Verkoston kutoja PALVELEVA HELSINKI -hanke Aalto-yliopisto/ Sotera -Tutkimus ja arviointi OMAISHOIDON PALVELUT KODINHOITOPALVELUT Kuopion yliopiston KWRC -Tutkimus ja arviointi

21 Palveluverkosto 2013 HELSINGIN KAUPUNKI SOCIAL ENTERPRISES Vapaaehtoistoimijat Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Terveyskeskus -Kotihoito (KOHO) Sosiaalivirasto -Vanhuspalvelut (VAVA) Elinkeinopalvelut -Yritysmyönteinen kumppani-hanke (HYMY ja HYMY SOTEKU) - Service Design Yritysverkosto Kolmas sektori CARE MANAGER palvelunohjaus-malli Tutkimus ja arviointi PERSONAL BUDGET -palveluseteli OMAISHOITAJAPERHEET KOTIHOITOASIAKKAAT PALVELEVA HELSINKI -hanke Case Lauttasaaren ASIAKASKEINEN PALVELUVERKKO SEINÄTÖN VANHUSTEN KESKUS

22 Lähde: vvv-hanke-sivut)

23 Kiitos paljon! Lisätietoja Susanna Hyvärinen, projektipäällikkö Hanna Torppa, projektityöntekijä Helena Soini, vanhustyön kehittämispäällikkö