Kyselyn yhteenveto. Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen:

Transkriptio

1 Kyselyn yhteenveto SeAMK, Sos.-terv. Koskenala Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? 16. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 1

2 Kyselyn yhteenveto SeAMK, Sos.-terv. Koskenala Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? 1.Työn kehittävyys 17. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 6

3 2.Esimiestyö 17. helmikuuta 2010 Sivu 2 / 6

4 3.Ergonomia 17. helmikuuta 2010 Sivu 3 / 6

5 4.Optimaalinen kuormitus 17. helmikuuta 2010 Sivu 4 / 6

6 5.Työkyky 17. helmikuuta 2010 Sivu 5 / 6

7 6.Tiedonkulku ja vuorovaikutus 17. helmikuuta 2010 Sivu 6 / 6

8 Kyselyn yhteenveto - kehityskeskustelut SeAMK, Sos.-terv. Koskenala Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: 404 Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? Olen käynyt kehityskeskustelun lähiesimieheni kanssa viimeisen vuoden aikana

9 Olen kokenut kehityskeskustelun hyödylliseksi

10 Työyhteisön muutos SeAMK, Sos.-terv. Koskenala Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: Vastaukset nimettömiä? 1 Työn kehittävyys 73,27%

11 2 Esimiestyö 3 Ergonomia

12 4 Optimaalinen kuormitus 5 Työkyky

13 6 Tiedonkulku ja vuorovaikutus

14 Kyselyn yhteenveto SeAMK, Sos.-terv. Koskenala Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: Kyselyn vastauksia: Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? 1.Työn kehittävyys 2.Esimiestyö 3.Ergonomia 16. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 3

15 4.Optimaalinen kuormitus 5.Työkyky 6.Tiedonkulku ja vuorovaikutus 16. helmikuuta 2010 Sivu 2 / 3

16 Timantin ulkopuoliset - työn tuloksellisuus Timantin ulkopuoliset - työtyytyväisyys 16. helmikuuta 2010 Sivu 3 / 3

17 Kyselyn yhteenveto - avoimet kysymykset Kysely: Työolobarometri (TOB) SeAMK 2010 Voimassa alkaen: Voimassa asti: Kyselyn vastaanottajia: 404 Kyselyn vastauksia: 296 Vastausprosentti: 73,27% Vastaukset nimettömiä? SeAMK, Sos.-terv. Koskenala 17. helmikuuta 2010 Sivu 1 / 6

18 Avoimet kysymykset (vapaamuotoinen palaute) Mitkä asiat ammattikorkeakoulussa ovat hyvin? Toivottavasti pysyy itsenäisenä, se on nyt hyvin, mutta kuinka jatkossa... Se, että halutaan säilyttää Seinäjoella oma vahva ammattikorkeakoulu. Panostetaan ainakin puheissa kansainvälisyyteen ja muokataan asenteitapositiivisemmaksi Ammattikorkeakoulu on monialainen ja toiminta aktiivista, ajan hermolla. Yhteistyö sujuu kohtalaisesti eri yhteistyötahojen kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. SeAmk:lla on hyvä maine ja meidän yksiköstä valmistuneilla onvaltakunnallisesti hyvä osaamisen maine. Uudet ajanmukaiset tilat ja opetusvälineet. Yrittää taistella söilymisen puolesta. Myös koko ammattikorkeakoulussa asiat ovat mielestäni hyvällä tolalla. Palkka tulee ajallaan ja kourmitus on kohtuullista. Työntekijöistä huolehditaan, mikäpä täällä on ollessa. Koko ammattkorkeakoulun tila ja tilanne on jo niin etäinen, että on suorastaan vaikea kuvata sitä. AMK on suuri ja kaukainen, jonka päätökset tulevat heijasteina pienen lehtorin elämään. Turvallisuuden tunne on jatkosta olemassa. Minun kohdallani se liittyy enemmänkin koko eteläpohjalaiseen mentaliteettiin kuin itse AMK:hon. AMK on kehittynyt ja uskon, että kehittyy edelleen hyvään suuntaan. Hyvää on se, että kaikki päätökset ovat yhteisiä kaikille tyksiköille. Henkilöstöstä huolehditaan. Ammattikorkeakoulu on onnistunut vakiinnuttamaan asemaansa Seinäjoen ja sitä ympäröivän maakunnan alueella. Henkilöstöstä huolehditaan; työterveys, tyhy, liikunta- ja kulttuurisetelit. Seinäjoen amk:n johto on ilmaissut tahtonsa säilyä itsenäisenä. Toivotaan, että saadaan säilyä! Oppilaitoksella on hyvä imago! Työhyvinvointi ohjelman saanti ja käyttöönotto hieno asia! Henkilöstöpolitiikassa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota henkilöstön jaksamiseen. Etenkin ikääntyneisiin on kehotettu työkyvyn näkökulmasta kiinnittämään huomiota. Hyvinvoinnin edistämiseksi on olemassa myös konkreettisia hyviä uudistuksia, kuten seniorivapaat. AMK-strategia on kyllä kaikkien työntekijöiden mielessä Vaikea ottaa kantaa, koska toimimme niin pirstaleisesti eri puolilla kaupunkia. Kosketus koko AMK:n toimintaan on pinnallinen. Imago hyvä. Kehitystä seuraava. Panostettu entistä enemmän työssä jaksamisen asiaan. Tahtotila olemassa ja lähtenyt hyvään käyntiin. Kiitos siitä. Olemme vielä pysyneet itsenäisenä ammattikorkeakouluna. Varmasti kansainvälisyys - ehkää liiankin! Tulevaisuuden suunnittelu Mitkä asiat ammattikorkeakoulussa kaipaavat kehittämistä? Itsenäisenä pysyminen on ehdoton asia. 17. helmikuuta 2010 Sivu 2 / 6

19 Talous, eli yksiköistä vyörytetään tosi paljon varjoa keskustoimistolle ja se on aina pois opetuksesta. Se tarkoittaa sitä, että lähiopetustunteja vähennetään itsenäisen kustannuksella kaiken aikaa,samoin opiskelijoidne ohjaustunteja. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden taloudelliseen toimeentuloon pitäisi kehittää joku systeemi, jos heitä tänne halutaan jatkossa. Tutorille kasautuu se opsikelijan taakka, kun ei ole työtä ja eläminen on vaikeaa,samalla opiskelu kärsii. Pitäisi saada joku kannustusjärjestelmä suhteessa opinoissa menestymiseen. Moni opiskelija suunnittelee siirtoa muualle, kun ei ole töitä. Muuten haluaisivat jäädä tänne. Konkreettisempi yhteistyö eri alojen ja koulutusohjelmien kesken. Jatkuva jahkailu ammattikorkeakoulun olemassaolon jatkuvuudesta ( Vs opetusministeri Hanna Virkkusen uhkailut liian monesta ammattikorkeakoulun määrästä) heijastuu henkilökunnan jatksamiseen. Rehtori hakenut jo useamman kerran jostakin muualta työtehtäviä (tulematta kuitenkaan valituksi) antaa aiheen epäillä rehtorin sitoutumisesta rehtorin tehtävään. "Rotat jättävät hukkuvan laivan". - Keskitytään liikaa vanhempien työntekijöiden jaksamiseen, mutta pitäisi muistaa myös nuorempien työssäjaksaminen ettei heille sälytetä kohtuuttomasti lisää töitä -> tästä yleensä seurauksena sairaslomat - Päälliköille kun lähettää vähänkin negatiivista tekstiä - ei saa vastausta - Palkkauksessa ei oteta huomioon, vaikka työhön on tullut lisää mm. se että työkieli on suomen ohella myös englanti Johtaminen, joka tosin syksyllä tuntui paranevan. Enemmäm huomiota perustyöhön eli opetukseen. Nyt ehkä hallinnolliset suunnitelmat ja erilaiset hankkeet näyttäytyvät ylikorostuneessa asemassa. Kriittinen piste koko toiminnan onnistumiselle on kuitenkin perusopetuksen onnistuminen. Sditä ei ole syytä pitää itsestäänselvyytenä vaan sen eteen on tehtävä töitä. Vaikuttamismahdollisuus, monet asiat valmistellaan ja viedään päätettäväksi kysymättä mielipidettä niiltä, joihin päätökset mahdollisesti vaikuttavat, tulee tuntu salailusta. Yleisesti koko amk on kehittynyt. Uskon, että pärjäämme valtakunnallisesti niinkuin kv-tasollakin. kiitos johdon! Opettajien työn resurssointi. Tällä hetkellä eri yksiköissä erilaisia tapoja resurssoida opettajien työtä. Työhön resurssoitujen tuntien tulisi vastata todellista tehtyä työn määrää. Savuttomuuteen siirtyminen vaatii varmasti seuraavina vuosina kehittämistä. Yhteistyö on valttia tässäkin asiassa. Olemme mukana opiskelijoiden hyvinvointia tukevassa hankkeessa, jota koordinoi Lahden amk. Opiskelijoiden sitoutumisen lisääminen ja vapaa-aikaan liittyvät asiat ainakin kansainvälöisyyden näkökulmasta. Opiskelijoiden olisi aika siirtyä biletyskulttuurista oikean kulttuurin kautta esiin tuleviksi. Tässä voisi kai heitä jotenkin auttaa ja tukea. Opettajien yhteistyön lisääminen edelleen eri keinoin! Ei yksin puurtamista. mielestäni amk:n perustehtävä on edelleen ammattitaitoisten ihmisten valmistaminen työelämään. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikki muu kuin perustehtävä on tärkeämpää ja esim. opettajien opetusvelvollisuuksiin annetaan avokäsin resursseja muuhun (kansainvälisyys, t&k, projektit jne) kuin opetukseen, josta koko ajan vähennetään Eri yksiköissä pätevät eri säännöt, mikä kummastuttaa? Strategiat korostavat kv-työtä, hanketyöskentelyä, mutta näihin ei anneta johdon taholta riittävästi tukea. Myös tekninen tuki sosiaalisen median valtatistuttua puuttuu meiltä Yksikköjen henkilöstön jaksamiseen vaikuttaa paljon yksiköissä todetut ongelmakohdat, joihin ei lukuisista asian esilleottamisten jälkeenkään tehdä mitään. Vastuun kantaminen ja ongelmiin tarttuminen on heikkoa. Sysätään henkilöstön syyksi, jos asiat ei toimi. Oikeasti asioiden annetaan vain olla. Ihmiset uupuvat ja lopuksi sairastuvat. Asiat saadaan järjestykseen, jos niihin tartutaan. Nyt ei tartuta, vaan henkilöstö kantaa käytännön ongelmia mukanaan ja yrittävät jotenkin selviytyä. Pitkässä juoksussa järjetön toimintatapa! Ammattikorkeakoulun pitäisi pitää puolensa nyt ajassa olevissa yhdistymispyrkimyksissä. Mikäli olemme keskeisissä OPM:n mittareissa yhtä hyviä ja parempia kuin muut, miksi meidät pitäisi yhdistää toisiin ammattikorkeakouluihin. Jos meillä on yhteinen ammattikorkeakoulun yleisten osaamisvaatimusten kuvaus, ne tulisi aukikirjoittaa ja avata mitä tarkoittavat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, mikä meidän yhteinen yleisen osaamisen profiili on, josta myös meidän opiskelijat erotetaan muista... yhteisestä perustasta ei ole hiiskuttu mitään, saati kuvattu erilaiset osaamisen tason kuvaukset jne. Näen että tämä olisi pitänyt olla heti kirkas kun siirryttiin osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan - mutta liekö tuokin vielä pelkkää sanahelinää helmikuuta 2010 Sivu 3 / 6

20 1) Amkin perustehtävän kirkastaminen. Amk ei voi olla pelkkä maakuntamakasiini, jonka tärkein tehtävä on jakaa joka kylään yhtäpaljon jyviä. 2) Samon valtuuksien ja vastuiden selkiyttäminen. Samo pyrkii olemaan ikäänkuin isäntä, joka järjestää tämän tästä, "kyselytunteja" ja konklaaveja ja vie hommaa sivuraiteille, niin, että amk:n perustehtävä,kouluttaminen, on unohtumassa ainakin opiskelijoilta. Seamkista ollaan tekemässä opintososiaalisten etuuksien maksajaa ja jakajaa, Näitä päätöksiä nuijitaan hallituksessa Samon tuomina, huonosti valmisteltuina ja yksiköitä kuulematta pöytään ja vasta sitten lähdetään pohtimaan esim. taloudellisia seurauksia. miettiä keskustoimiston roolia ja tukea eri yksiköille ja tukea juuri opetus -ja tutkimustoimintaan. strategioissa ja painopistevalinnoissa puhutaan paljon, mutta käytäntö on toista. Yhteisiä yleisopintoja kaipaan Mitkä asiat yksikössäsi kaipaavat kehittämistä? Olen suht tyytyväinen yhteisöömme. Ehkä se, että pantaisiin vielä virkoja auki ja otettaisiin lisää opettajia. Tuntuu siltä, että jotkut tekevät monen henkilön työt. Yksikön johtaja puuttuu jokaiseen pikkuasiaan, kontrolloi aivan kuin muilla ei olisi aivoja ollenkaan. Tavallinen lehtori ei päätä enää mistään. Harjoittelun ohjauksaeen minimaalinen resurssi tällä hetkellä. Virtuaaliopetustta pitäisi lisätä, mutta hankala lisätä, kun sen katsotaan kuuluvan normaaliin työn kehittämiseen ja voimassaolevalla resussoinnilla loppuu into. Kansainvälisten opiskelijoiden asioidne ennakointia tarvittaisiin johtajilta, eikä kädestä suuhun elämistä. Monet englanninkieliset lomakkeet, ohjeistukset puuttuvat ja oletetaan, että tutori hoitanee lähes kaiken. Tähän työmäärään kertakaikkiaan kuolee tai sairastuu piakkoin. Johtaminen, työilmapiiri, osaamisen hyväksikäyttö, suunnitelmallisuus Johtamiskulttuuri. Johtaminen ei voi olla vain virkamiesjohtamista,jossa pykälät ja paragrafit toteutuvat, vaan henkilöstöjohtamista laajalla skaalalla. Henkisestä jaksamisesta huolehtiminen. - Erilaisuuden hyväksyminen työtekijöiden välillä nuoremmat/vanhemmat työntekijät -> kateus, selän takana puhuminen, mitätöinti - Esimiesten sekä opinto-ohjaajan parempi läsnäolo ja heille lähetettyihin viesteihin vastaaminen - Loma-anomusten laatiminen, koska kaikkien lomat katsotaan samanaikaisesti, olisi hyvä että kaikki toimittaisivat ajallaan eikä toisten tarvitsisi odotella aina näitä mattimyöhäisiä, jotka eivät osaa päättää pitääkö lomaa vai ei -> "toisilla on elämää töiden jälkeenkin" - Hankalat asiat tuppaavat tulemaan nuoremmille selvitettäväksi - Palkantarkennukset koskevat pääasiassa vanhempia työntekijöitä työn organisointi, liian suuri ryhmäkoko Esimiesten työskentely, mutta myös alaistaitojen lisääminen. Esimiehet voisivat ottaa käyttöön pehmeämpiä arvoja, arvot ovat täysin ristiriidassa tekojen tasolla. Aikaa, resursseja enemmän tuntien tekemiseen ja valmisteluun, oppikirjat ovat netissä ja siihen ei ole riittävästi aikaa, että voisi tutustua niihin ja hakea uusinta tietoa, se jää vapaa-ajalle yön tunteihin. Perusaisiat jäävät huonolle hoidolle lisäarvoa ulkopuolelta etsiessä. Yksikön perusasioita ovat mm. toimiva OPS ja hyvä yhteisöllinen ilmapiiri; nämä jäävät nyt ulospäin suuntautuneen ja muun kehittämisen jalkoihin. Pidetäänkö näitä perusjuttuja liian itsestäänselviä? Johtajat ovat liian kiireisiä hoitamaan tehtäviään - tarvitaan sinne resurssien jakoa, jotta johto toimii myös yksikön henkilökunnan tarpeisiin vastaten. TAS-papereiden täyttäminen on ainut vaikeus, muuten ei mitään valittamista. Yksikön johtajan johtamistapa osoittaa henkilökuntaa kohtaan epäluottamusta. Takerrutaan lillukan varsiin... Henkilökunnan arvostaminen ja kokemus kunniaan! 17. helmikuuta 2010 Sivu 4 / 6

21 Liika johtajakeskeisyys Tiedottaminen asioista ja niihin kantaa ottamisen mahdollisuus jo käsittelyvaiheessa Koulutusohjemapäällikön johtaminen ei ole linjasas yksikön johtajan kanssa. Hän ei tee hänelle maksettavista tehtäviään. Johtamistapa on autoritaarien, kehityskeskustelut ovat käymättä! Häntä ei näköjään kukaan saa "ruotuun". Tämä masentaa, vaikka kuinka yrittää tehdä oman työnsä hyvin ja nauttii siitä. Meidän tiimissä on näennäinen yhteishenki. Yritämme olla hiljaa ja hyväksyä tilanne, vaikkei sekään ole hyvä! Olen päätymässä osa-aika työhön heti kun se on mahdollista. Yksikössä on laadittu laadun kannalta keskeiset pelisäännöt, joita koulutusohjelmapäällikkö ei noudata. Kaikkien meidän työn laatu kärsii. Laatu on sitä, mitä sen heikoin lenkki!!! vihastuttaa!! Ikääntyvien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisessä tulisi luoda selkeät toimintatavat, eikä vain puhetta. Työyhteisössämme ei ole aikaa suunnitella yhdessä. Tämä on todellinen ongelma. Jos opettaja tekee yksin kaikki kurssinsa, opettaa ne yksin, arvioi yksin ja kantaa vastuun yksin - se ei ole tätä päivää enää. Nyt on vallalla yhdessä tekemisen meininki ja siitä olemme 20 vuotta jäljessä. olemme kadottaneet sen, mitä meillä on ollut jo vuosikymmniä yksikössämme ja millä olemme taanneet myös opiskelijoiden viihtymisen jne. - Näyttää siltä, että rahatilannekin on hyvin, mutta minkä kustannuksella, on toinen kysymys. Yhteisöllisyyttä tulee suosia joka tilanteessa, kouluyhteisössä!toivoisi vain, että sosiaali- ja terveysalan ihmiset ryhtyisivät tekemään jossain vaiheessa konkreettista yhteistyötä. Ei edes kansainvälisyysasiat ole yksi yhteinen koko yksikön asia, vaan ne tehdään edelleen kahdessa eri paikassa kahdella eri tavalla! Henkilöstöstä huolehtiminen vaatisi pidemmän ajan suunnitelmia esim. kun työsuunnitelmia tehdään, pitäisi jo siinä lyödä lukkoon työelämäjaksot jne. Avoimuutta tiedottamista esimieheltä kaipaan jämäkkäämpää otetta, nyt tehtävät jää hoitamatta, eikä kukaan tiedä missä mennään painopiste opettajien opetusvelvollisuuden resurssoinnissa kiireesti palauttaa perusopetukseen. Nyt esim. prjoekteihin osallistumiseen saa paljon enempi tunteja kuin opetukseen... ei siinä ehdi sisältöjä kehittää ja ajantasaistaa harjoittelun ohjauksen puolitus oli kyllä iso virhe! Johtamistapa. Resurssiasiat. Hanketyöhön kannustaminen ja tuen antaminen hankkeissa työskenneltäessä vaatisi suurta kohentumista. Muutoinkin töiden resurssoinnissa on nähtävissä suurta epäoikeudenmukaisuutta. Eri yksiköissä pätevät eri säännöt, mikä kummastuttaa? Strategiat korostavat kv-työtä, hanketyöskentelyä, mutta näihin ei anneta johdon taholta riittävästi tukea. Myös tekninen tuki sosiaalisen median valtatistuttua puuttuu meiltä. Yhteistyö eri koulutusohjelmien kesken ei tahdo toimia. Useat opettajat tekevät työtä useissa yksiköissä ja sekä amk:ssa että II-asteella. Tämä työ uuvuttaa, kun kukaan ei huomioi työn kuormittumista yksilötasolla. 8h:n työpaivä yhdessä yksikössä tai useassa saman päivän aikana kuormittaa aivan eri tavalla. Tätä ei huomioida missään! Kellotkin käyvät eri aikaan! Työn kuormituksen tasaaminen (=opetustunnit kasautuvat liian lyhyelle ajanjaksolle) Lukujärjestystekniset asiat II asteella maaseutualan yksikössä Ílmajoella!!!!! Opettajien työaikasuunnitelmia ei saisi enää kiristää eikä kontaktiopetuksen määrää vähentää. Pitäisi myös tarkastella, onko harjoittelun ohjaukseen riittävästi resurssia vai ei. Opettajien pedagogisen ajattelun kehittämiseen liittyvä toiminta, yhteisten käsitysten, sitoumusten ja toimintatapojen luominen - ei sooloilua ja irrallisia opettajan valtaa käyttäviä pedagogisia ratkaisuja. 1) Perustehtävän kirkastaminen 2) Johtamiskäytäntöjen kehittäminen. 3) Suunnittelun pitkäjänteisyyden lisääminen miettiä hallinto -ja toimistoihmisten tukea paperitöissä opettajan työn määrään. Opettajat tekevät aika paljon "sihteerityötä" esim. kenttäkirjeiden ja laskutuslomakkeiden kopiointia, osoitteiden kirjoitusta, tarroitusta, kirjekuorten täyttöä jne--varmasti tätä työtä voisi tehdä muutkin kuin opettajat?? Mikä on tukipalvelujen rooli? strategioissa ja painopistevalinnoissa puhutaan paljon, mutta käytäntö on toista. Mitkä asiat yksikössäsi ovat hyvin? Työyhteisön jäsenet ovat tehneet pitkään yhteistyötä, toistensa tunteminen ja tuen saanti auttaa jaksamaan. Meillä on hyvä henki pääasiassa. Välillä jotakin stressipiikkien aikana kärhämää, mutta kun tuntee toisensa, tietää että se on ohimenevää. 17. helmikuuta 2010 Sivu 5 / 6

22 Luokkatilat ovat parantuneet huomattavasti. Uudet hoitotyön laboraatioluokat ja välineet. Samoin kanslioiden kalusteet on uusittu. Ulkoinen viihtyvyys on parantunut. Työvälineet ovat ajantasalla. Lähin työtiimi toimii hyvinjaon tekemisen meininki, josta saa apua ja voimaa Työajat, palkka, suhteellisen turvattu työ, ei väkivaltaa, ei häirintää, ei irtisanomisuhkaa. - Opiskelijamäärät pysyneet hyvinä -> työpaikka toistaiseksi turvattu - Työhuoneitten ergonomiaa on parannettu - Työympäristön viihtyvyyttä on parannettu Työyskentelytilat ovat hyvät Työilmapiiri pääsääntöisesti on hyvä Opiskelijat pääosin hyvin motivoituneita Työskentelyolosuhteita, eli ergonomisia työpöytiä saatu. Kokemusta on työntekijöillä paljon. Yksikössäni ovat asiat kauttaaltaan hyvin. Olen tyytyväinen työpaikkaani. Työ on itsenäistä ja siihen voit aina käyttää kaiken (erittäin laajan) koulutuksesi tiedot ja taidot. Työn voit suunnitella vapaasti, vaikka sitä on kyllä niin paljon, että ilman suunnittelua olikin katasrofi. Mukavat työkaverit ja ilmapiiri työkavereiden kesken hyvä! Yksikössä on tasapuolinen johtaja, joka huolehtiin myös hekilökunnan jaksamisesta. olemme päässet yhteiselle kv-tyhy-matkalle, viettäneet yhteisiä joulujuhlia, päässeet ruokailemaan talon ulkopuolelle ja saaneet joululahjat, joka on ollut entiseen verrattuna ainutlaatuista. Meidän asikkaat ovat kiitollisia opetettavia. Heiltä saan työstäni kiitosta! Ergonomia-asiat on hyvin. Olen saanut hyvää palautetta työstäni myös johtajalta. Itsenäinen työ. Itsensä johtaminen Yleinen ilmapiiri on hyvä ja huolehtiva. Työyhteisö on turvallinen ja kokonsa puolesta asiat ovat jokseenkin hallittavissa. Oman koulutusohjelman sisällä asiat sujuvat ja teemme hyvää tiimityötä. Opiskelijat ovat ihania ja tiedonhaluisia. Opiskelun fyysiset puitteet ovat mielestäni hyvät. Pidän työstäni, jos vain työn kuormittavuustasoja voitaisiin tasata lukuvuoden koko jaksolle. Työhuoneen kalusteet uusittu, samoin uusittu kalusteita ja tehty remontteja luokissa ja muissa tiloissa. Yksikössä on eteenpäin menemisen meininki; aloitettu uusia koulutuksia jne. Osa opiskelijoista on todella oppimiseen motivoituneita ja heidän kanssaan on todella innostavaa jokaisena oppimisen päivänä Työyhteisön kiinteys, työntekijöiden sitoutuneisuus, Tekniset apuvälineet 17. helmikuuta 2010 Sivu 6 / 6

23 SeAMK, Sos.terv. Koskenala Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä TYÖN KEHITTÄVYYS Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni 0,0 15,6 6,3 56,3 21,9 Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia kykyjä työssäni 0,0 15,6 12,5 56,3 15,6 Minulla on mahdollisuus olla mukana omaa työtä koskevia muutoksia suunniteltaessa 6,3 18,8 21,9 53,1 0,0 Uusien ideoiden kehittelyyn käytetään aikaa työyksikössäni 9,4 28,1 31,3 28,1 3,1 ESIMIESTYÖ Olen tyytyväinen lähimmältä esimieheltäni saamaani tukeen 6,3 21,9 25,0 34,4 12,5 Olen tyytyväinen työyksikköni johtamistapaan 18,8 40,6 12,5 21,9 6,3 Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni 0,0 25,9 15,6 37,5 21,9 Työyksikössäni huolehditaan työntekijöistä 3,1 37,5 31,3 21,9 6,3 ERGONOMIA Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työmenetelmissä, nostamisissa jne. 40,6 46,9 12,5 0,0 0,0 Työssäni esiintyy ergonomisia ongelmia työvälineissä, tiloissa jne. 31,3 50,0 9,4 9,4 0,0 OPTIMAALINEN KUORMITUS Pidän työmäärääni kohtuuttomana 6,3 25,0 37,5 18,8 12,5 Tunnen olevani ylirasittunut 9,4 25,0 25,0 28,1 12,5 Selviydyn työtehtävistäni yleensä normaalin työajan puitteissa 3,1 40,6 6,3 40,6 9,4 TYÖKYKY Tietoni riittävät nykyisten työtehtävieni hoitamiseen 0,0 3,1 3,1 53,1 40,6 Taitoni riittävät nykyisten työtehtävieni hoitamiseen 0,0 3,1 3,1 59,4 34,4 Koen jaksavani työssäni hyvin 3,1 34,4 15,6 31,3 15,6 Erittäin huono Huono Tyydyttävä Työkykyni työn fyysisiin vaatimuksiin nähden on 0,0 0,0 18,8 59,4 21,9 Työkykyni työn henkisiin vaatimuksiin nähden on 0,0 6,3 21,9 56,3 15,6 Samaa mieltä Hyvä Täysin samaa mieltä Erittäin hyvä

24 SeAMK, Sos.terv. Koskenala Täysin eri mieltä Eri mieltä Ei eri eikä samaa mieltä TIEDONKULKU JA VUOROVAIKUTUS Tietoa jaetaan työyksikköni sisällä 3,1 25,0 25,0 43,8 3,1 Pidämme toisemme ajan tasalla työyksikössämme 3,1 31,3 31,3 34,4 0,0 Olen selvillä työyksikköni tavoitteista 3,1 15,6 12,5 53,1 15,6 Julkituodut arvot ovat sopusoinnussa todellisen toiminnan kanssa 6,3 56,3 18,8 18,8 0,0 Työyksikössäni saa palautetta onnistumisesta 6,3 46,9 25,0 18,8 3,1 Koen työyksikköni ilmapiirin hyväksi 3,1 28,1 21,9 43,8 3,1 Olen tyytyväinen ammattikorkeakoulun johtamistapaan 6,3 21,9 34,4 34,4 3,1 Työyksikössäni huolehditaan uusiin tehtäviin perehdyttämisestä 3,1 25,0 34,4 31,3 6,3 Yhteistyö työyksikköni eri ammattiryhmien välillä on sujuvaa 6,3 15,6 15,6 53,1 9,4 Timantin ulkopuoliset - työn tuloksellisuus Työni tavoitteet ovat selvät 0,0 9,4 25,0 50,0 15,6 Tunnen tekeväni työssäni hyvää tulosta 0,0 6,3 18,8 56,3 18,8 Jokaisen työpanos vaikuttaa ratkaisevasti ammattikorkeakoulun tulokseen 3,1 0,0 0,0 50,0 46,9 Olen kokenut, että saan palautetta työni tuloksista 3,1 40,6 31,3 21,9 3,1 Olen ollut itse aktiivinen työyhteisön kehittämisessä 0,0 9,4 21,9 56,3 12,5 Organisaation rakenteet tukevat työni tavoitteiden saavuttamista 6,3 43,8 28,1 21,9 0,0 Samaa mieltä Täysin samaa mieltä Timantin ulkopuoliset - työtyytyväisyys Työpaikallani ilmenee henkistä väkivaltaa ja kiusaamista 18,8 31,3 31,3 15,6 3,1 Henkilökuntaa kohdellaan työpaikallani tasa-arvoisesti 12,5 31,3 25,0 25,0 6,3 Henkilökuntaa kohdellaan työpaikallani kunnioittavasti 3,1 15,6 40,6 34,4 6,3 Olen kokenut uhkaavaa käyttäytymistä työssäni 37,5 46,9 9,4 6,3 0,0 Minulla on ollut mahdollisuus/minulle on tarjottu mahdollisuutta osallistua koulutukseen 0,0 6,3 0,0 56,3 37,5 viimeisen vuoden aikana Tiedän menettelytavan mahdollisissa tasa-arvo-ongelmatilanteissa, esimerkiksi 3,1 15,6 12,5 46,9 21,9 sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun tapauksessa Erittäin Tyydyttävä hyvä Erittäin Huono Hyvä huono Tyytyväisyyteni palkkaan ja muihin työsuhde-etuihin on 0,0 0,0 34,4 62,5 3,1