Synnytyspelkopiiri. Annina Aalto, Kati Heiskanen, Jonna Kaskela, Mari Laatikainen, Hamdi Mohamed, Tuuli Salmiheimo, Laura Taavitsainen
|
|
- Merja Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Annina Aalto, Kati Heiskanen, Jonna Kaskela, Mari Laatikainen, Hamdi Mohamed, Tuuli Salmiheimo, Laura Taavitsainen Synnytyspelkopiiri Innovaatioprojekti Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö Hoitotyön koulutusohjelma Innovaatioprojekti
2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Annina Aalto, Kati Heiskanen, Jonna Kaskela, Mari Laatikainen, Hamdi Mohamed, Tuuli Salmiheimo, Laura Taavitsainen Synnytyspelkopiiri 32 sivua + 4 liitettä Tutkinto Kätilö Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Ohjaaja Lehtori Pirjo Koski Innovaatioprojektimme on osa Metropolia Ammattikorkeakoulun hybridikampus -hanketta. Innovaatioprojektin tuloksena syntyi toimintamalli, jonka on tarkoitus toteutua uudella kampuksella. Työn lähtökohtana on ollut tarve ehkäistä ja lievittää synnytyspelkoa. Olemme kuvanneet työssämme tutkimustietoa synnytyspelosta ja työstäessämme innovaatioprojektia kartoitimme synnytyspelon hoidon palvelutarjontaa. Havaitsimme tarpeen matalan kynnyksen palvelulle, jonne voi hakeutua ennen raskautta sekä raskauden kaikissa vaiheissa. Tämän havainnon pohjalta kehitimme mallin Synnytyspelkopiiristä. Olemme innovaatioprojektissa kuvanneet Synnytyspelkopiirin toimintamallin ja -menetelmät. Innovaatioprojektimme tarkoituksena on kehittää Synnytyspelkopiiri raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville ensisynnyttäjille, joita synnytys jännittää. Tavoitteena on kehittää Metropolia Ammattikorkeakoulun hybridikampuksen kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille uudenlainen ja käytännönläheinen opiskelutapa. Projektin tarkoituksena on luoda yhteistoimintaa opiskelijoiden, opettajien ja asiakkaiden välille. Synnytyspelkopiirin tarkoituksena on toimia matalankynnyksen palveluna. Synnytyspelkopiiri tarjoaa vertaistukea ja mahdollisuuden päästä keskustelemaan kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa. Synnytyspelkopiirin tavoitteena on synnytyspelon ennaltaehkäisy ja lievitys jo raskautta suunniteltaessa sekä raskauden aikana. Tavoitteena on myös välittää synnytyspelon taustalla olevaa tietoutta kohderyhmälle. Synnytyspelkopiirin toimintamallista on kerätty palautetta (Metropolia Ammattikorkeakoulun) kätilö- ja terveydenhoitotyön opettajilta ja opiskelijoilta. Teimme innovaatioprojektista posterin, jonka avulla esittelimme työtämme Metropolia Ammattikorkeakoulun aulatapahtumassa. Tapahtumassa keräsimme myös palautetta luomallamme kyselylomakkeella. Kuvaamme saamaamme palautetta ja kehittämisehdotuksia työssämme. Avainsanat Synnytyspelko, Innovaatio, Hybridikampus, Ryhmätoiminta
3 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Innovaatioprojektin tarkoitus ja tavoite 2 3 Innovaatioprojektin lähtökohdat Innovaatio käsitteenä Myllypuro Metropolia Ammattikorkeakoulun kampushanke Synnytyspelko Synnytyspelkoon vaikuttavat tekijät Synnytyspelon kohteet Synnytyspelko ja keisarileikkaus Synnytyspelon hoito Synnytyspelon ehkäisy ja seuraukset Palvelut synnytyspelon hoitoon pääkaupunkiseudulla Synnytyspelkoon vaikuttaminen Ryhmäohjauksen periaatteet Ohjaus menetelmänä Vuorovaikutus ohjaustilanteessa 15 4 Synnytyspelkopiirin kehittämisprosessi 16 5 Innovaatioprojektin tulos Synnytyspelkopiirin tarve Synnytyspelkopiirin tarkoitus ja tavoite Synnytyspelkopiirin kohderyhmä Synnytyspelkopiirin toteuttaminen Synnytyspelkopiirin sisältöteemat Synnytyspelkopiirin suunnitelman arviointi 22 6 Innovaatioprosessin ja tuloksen pohdinta Eettisyys ja luotettavuus Lähdekritiikki Kehittämisehdotukset 28
4 Lähteet 30 Liitteet Liite 1. Innovaatioprojektin aikataulusuunnitelma Liite 2. Innovaatioprojektin budjettisuunnitelma Liite 3. Innovaatioprojektin posteri Liite 4. Kyselylomake
5 1 1 Johdanto Lähes jokainen nainen jännittää synnytystä, mikä on täysin luonnollista (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 247). Tarkkaa tilastoa synnytyspelosta kärsivien määrästä ei ole, mutta on arvioitu, että siitä kärsisi noin 20 % kaikista synnyttäjistä (Weaver Browne Aras-Payne Magill-Cuerden 2013: 2). On tärkeää erottaa foobinen, suhteeton synnytyspelko normaalista jännittämisestä. Pelko voi ilmentyä muun muassa painajaisina, ahdistuneisuutena ja paniikkikohtauksina sekä monenlaisina raskaudenaikaisina fyysisinä vaivoina. Synnytyspelosta kärsivä käy yleensä useammin neuvolassa ja päivystyksessä. Synnytyspelosta kärsineellä on usein vaikeuksia vanhemmuudessa ja varhaisen vuorovaikutussuhteen luomisessa vauvan kanssa, sekä suurempi riski lapsivuodemasennukseen. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 247; Tiitinen 2013.) Synnytyspelko on yhtä yleistä synnyttämättömillä kuin synnyttäneillä naisilla (Saisto 2001: 10). Synnytyspelkoa hoidetaan perusterveydenhuollossa neuvolassa ja loppuraskauden aikana erikoissairaanhoidossa synnytyspelkopoliklinikalla. Tarjolla on myös yksityisen sektorin palveluita, joihin voi tarpeen mukaan itse hakeutua. Julkinen palvelutarjonta synnytyspelon hoidossa painottuu raskauden loppuvaiheeseen. Neuvolan lisäksi raskauden alkuvaiheessa ei ole tarjolla maksuttomia matalan kynnyksen palveluita, joissa synnytyspelkoa voisi käsitellä asiantuntijan kanssa. Raskautta suunnitteleville ei ole tarjolla kohdennetusti julkista ja maksutonta palvelua synnytyspelon käsittelyyn. Kehitimme innovaatioprojektissamme uudenlaisen palvelun, Synnytyspelkopiirin, joka vastaa havaitsemaamme palvelutarpeeseen. Synnytyspelkopiirin malli on kehitetty toteutettavaksi Metropolia Ammattikorkeakoulun uudella kampuksella Helsingin Myllypurossa. Synnytyspelkopiiri toimii ryhmämenetelmällä tarjoten asiakkaille vertaistukea ja näyttöön perustuvaa tietoa. Toimintaa ohjaavat opintojen loppuvaiheessa olevat kätilöja terveydenhoitajaopiskelijat. Tarkoituksena on avoin ja tasavertainen vuorovaikutus opiskelijoiden ja asiakkaiden kesken.
6 2 2 Innovaatioprojektin tarkoitus ja tavoite Innovaatioprojektin tarkoituksena on kehittää jotakin uudenlaista, sellaista jota ei vielä ole olemassa. Tarkoituksena on kehittyä projektityöskentely- ja viestintätaidoissa. Projektimme tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon ennaltaehkäisyyn ja hoitoon sekä yhdistää kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden ja opettajien moniammatillinen osaaminen. Tätä tarkoitusta varten kehitimme Synnytyspelkopiirin raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville ensisynnyttäjille, joita synnytys jännittää tai pelottaa. Synnytyspelkopiirin tarkoituksena on toimia matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti ja se toteutetaan ryhmämuotoisena uudella Myllypuron kampusalueella opiskelijajohtoisesti. Innovaatioprojektin tavoitteena on kehittää Metropolia Ammattikorkeakoulun hybridikampuksen kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille uudenlainen ja käytännönläheinen opiskelutapa. Tavoitteena on, että kehittämäämme mallia Synnytyspelkopiiristä alettaisiin toteuttaa tulevaisuudessa uudella Myllypuron kampuksella kurssimuotoisena ja toiminnasta tulisi jatkuvaa. Tavoitteena on, että Synnytyspelkopiirin toteuttaminen tarjoaisi opiskelijoille luovan ja käytännönläheisen tavan oppia. Tavoitteena on vastata asiakkaiden palvelutarpeeseen ja tarjota uudenlainen tapa käsitellä synnytyspelkoa. 3 Innovaatioprojektin lähtökohdat Innovaatioprojektimme lähtökohdiksi olemme keränneet innovaatiomme kannalta oleellista tutkimustietoa ja kartoittaneet jo olemassa olevaa palvelutarjontaa, jonka pohjalta Synnytyspelkopiirin käytännön toteutus voidaan suunnitella ja toteuttaa. Myllypuroon ollaan rakentamassa uutta Metropolia Ammattikorkeakoulun kampusta, jonne olemme suunnitelleet toimintamme toteutettavaksi. Tämän vuoksi esittelemme Myllypuron aluetta ja sen palvelutarjontaa sekä Metropolian kampushanketta. Synnytyspelkopiirin kehittämisessä ja toteuttamisessa on oleellista tuntea synnytyspelkoon liittyvä teoriatieto. Teoriatieto toimii Synnytyspelkopiirin toteuttamisen tukena ja apuvälineenä opiskelijoille.
7 3 3.1 Innovaatio käsitteenä Innovaatio käsitteenä tarkoittaa markkinoille tuotua uutta tai merkittävästi parannettua tavaraa tai palvelua. Se voi olla myös uusi tai merkittävästi paranneltu prosessi tai markkinointimenetelmä. (Innovaatio.) Innovaation määritelmästä ei kuitenkaan ole laajaa yksimielisyyttä, vaan tutkimuksesta ja määrittelijästä riippuen innovaation käsite voi saada erilaisia vivahteita. Yhteistä on kuitenkin, että innovaation odotetaan olevan jotain uutta ja hyödyllistä. Innovaatiosta saatu hyöty voi olla taloudellista tai sosiaalista. (Hennala 2011: ) Rajanveto siinä, kuinka iso idean ja muutoksen täytyy olla, jotta sitä voidaan pitää innovaationa, on häilyvää. Haasteena on, että suuret ja yhtäkkiset innovaatiot ovat harvinaisia, ja useimmiten innovaatiot tapahtuvat vähitellen pienin askelin. Vähittäin tapahtuvien innovaatioiden merkitys ei kuitenkaan ole sen vähäisempi kuin radikaalien innovaatioiden, vaan niiden vaikuttavuus ja pysyvyys pitkällä aikavälillä voi olla jopa parempi. (Hennala 2011: ) Innovaatiot on aikaisemmin jaoteltu tutkimus- ja kehitystoiminnan innovaatioihin sekä teknologisiin innovaatioihin, nyttemmin myös sosiaalisiin innovaatioihin. (Kari 2007: 9.) Sosiaalisten innovaatioiden myötä on alettu puhua myös muun muassa palveluinnovaatioista. Palveluinnovaatiot ovat nimensä mukaisesti kokonaan uusia, vanhoista ja uusista elementeistä tai vain vanhoista elementeistä uudella tavalla yhdisteltyjä palveluita. (Hennala 2011: 38.) Moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitoon, odotetaan ratkaisua innovaatioista. (Innovaatio.) Palveluinnovaatioiden yksi alaluokka on hyvinvointipalveluinnovaatiot. Hyvinvointi käsitteenä tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisellä on mahdollisuus tyydyttää keskeiset tarpeensa. Hyvinvointipalveluissa korostuu intensiivinen palvelutyö, asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutus. (Hennala 2011: ) Innovaatiot voidaan jaotella myös lähtökohtansa perusteella kolmeen luokkaan: Hintakilpailuvetoinen innovointi, tutkimus- ja teknologialähtöinen innovointi ja käyttäjälähtöinen innovointi. Oma innovaatioprojektimme on käyttäjälähtöinen innovaatio, koska pyrimme vastaamaan kohderyhmämme tarpeisiin. Käyttäjälähtöisessä innovoinnissa luodaan sellaista sisältöä, mille on kysyntää ja etsitään sellaisia ratkaisuja joilla käyttäjien tarpeeseen voidaan entistä tarkemmin vastata. (Hennala 2011: )
8 4 3.2 Myllypuro Myllypuro sijaitsee Itä-Helsingissä Kehä I:n varrella hyvien kulkuyhteyksien päässä keskustasta. Myllypuro on myös yksi metroradan pysäkeistä. Myllypurossa oli 9477 asukasta vuonna 2012 ja asukasluku nousi asukkaaseen vuoden 2013 kevääseen mennessä (Jakonen 2013; Tikkanen Selander 2013: 178). Asukasluvun nousu johtuu Myllypurossa käynnissä olevasta tiiviistä rakentamisesta. Myllypuron alue on viimeisten vuosien aikana kokenut runsaasti muutoksia. Myllypuron keskukseen, metroasemaan ja Kehä I:n Myllypuron liittymän ympäristöön on suunniteltu toimitiloja ja asuntoja, joista merkittävä osa on jo valmiina. Myllypurossa aloitti vuonna 2012 toimintansa Itäkeskuksen ja Myllypuron yhteinen terveysasema. Vuonna 2013 Myllypuron vanhustenkeskus muutti nimensä Myllypuron palvelukeskukseksi ja samalla sen toiminta monipuolistui. Myllypuroon on rakenteilla lähivuosina uusia kerrostalokortteleita, opiskelija-asuntoja ja kaupunkimainen pientaloalue. (Tikkanen Selander 2013: 178.) Myllypuron peruskoulut, nuorisotalo, leikkipuisto sekä päiväkodit on remontoitu ja lisäksi rakenteilla on uusia päiväkoteja (Leikkipuisto Myllynsiipi kiinni remontin ajaksi 2013; Solaranta 2013). Myllypurossa pyritään parantamaan lapsiperheiden viihtyvyyttä ja tavoitteena onkin houkutella lisää lapsiperheitä asumaan alueella (Jakonen 2013.) Vuonna 2011 lapsiperheiden lukumäärä oli 1298 ja alle 18-vuotiaita oli 1935 (Tikkanen Selander 2013: 178.) Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalojen kampus siirtyy Myllypuroon vuoteen 2017 mennessä. Kampuksessa aloittaa opinnot yli 6000 eri alojen opiskelijaa. (Mellunkylän naapuriin Myllypuroon tulossa yli 6000 opiskelijan kampus 2013.) Opiskelijat käyttävät tulevaisuudessa alueen palveluja, kuten liikuntamahdollisuuksia, kauppoja, kahviloita ja kirjastoa. Opiskelijoiden käyttämien palveluiden tarpeisiin vastaaminen luo uusia työpaikkoja. Myllypurossa oli vuonna 2013 noin 46 erilaista palveluita tarjoavaa kunnallista ja yksityistä tahoa (Mellunkylän naapuriin Myllypuroon tulossa yli 6000 opiskelijan kampus 2013). Kun alue on kaikilta osin rakennettu, arviot Myllypuron asukasmäärästä liikkuvat noin välillä (Jakonen 2013). Vuonna 2012 Myllypurossa suomenkielisiä oli 77,4 %, ruotsinkielisiä 4,3 % ja muunkielisiä 18,3 %. Alueella asuvista ulkomaalaisia oli 11,3 % ja ulkomaalaistaustaisia 17,2 %. Ikärakenne jakautui vuonna 2012 seuraavasti: 0 6 v. 7,3 %, 7 15 v. 8,9 %, 16 18
9 5 v. 3,7 %, 19 24v. 6,4 %, v. 16,7 %, v. 36,0 % ja yli 65 v. 21,1 %. (Tikkanen Selander 2013: 178.) 3.3 Metropolia Ammattikorkeakoulun kampushanke Metropolia Ammattikorkeakoulun toimipisteet tiivistävät toimintansa ja nykyiset 20 toimipistettä yhdistetään neljään kampukseen vuoteen 2017 mennessä. Tulevaisuudessa Metropolia toimii Espoon Leppävaarassa, Vantaan Myyrmäessä sekä Helsingin Arabianrannassa ja Myllypurossa. Osa uusista kampuksista uudelleenrakennettaan tai laajennetaan ja Myllypuroon rakennetaan täysin uusi kampustila. Siirtyminen näihin neljään kampukseen tapahtuu vähitellen vuosina Metropolian tarkoituksena on kehittää omaa tuloksellista toimintaansa kampusrakenteella. Toimipisteiden yhdistämisellä neljäksi kampusalueeksi tehostetaan tilaratkaisuja ja taloudellisuutta. (Metropolia siirtyy neljään kampukseen korkeakoulu elävöittää Myllypuroa 2013.) Jokaiselle kampukselle tulee oma profiili. Arabianrantaan sijoittuu kulttuurialan koulutus, elämystuotanto, muotoilu ja media. Leppävaaraan keskittyy informaatioteknologian keskus. Myyrmäkeen tulee vihreään teknologiaan ja liiketoimintaan keskittynyt opiskelu. Myllypuron kampukseen keskitetään sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan koulutukset. Myllypuron kampusalue on suurin, yli 6000 opiskelijan koulu ja sen tilat keskittyvät hyvinvointiin sekä kestävään elinympäristöön. Uusi kampusalue rakennetaan lähelle Myllypuron metroasemaa, ostoskeskusta sekä terveysasemaa. Uusien tilojen suunnittelussa korostuu avoimuus, ekologisuus, esteettömyys, muunneltavuus sekä yhteisöllisyys. (Metropolia siirtyy neljään kampukseen korkeakoulu elävöittää Myllypuroa 2013.) 3.4 Synnytyspelko Tarkkaa tilastoa synnytyspelosta kärsivien määrästä ei ole, mutta on arvioitu, että siitä kärsisi noin 20 % kaikista synnyttäjistä mukaan lukien ensi- ja uudelleensynnyttäjät. Vakavaa synnytyspelkoa ilmenee 6 10 %:lla synnyttäjistä. Synnytyspelosta kärsivät myös raskautta suunnittelevat ja raskaudesta sekä perhe-elämästä synnytyspelon takia luopuneet naiset. (Weaver ym. 2013: 2.)
10 6 Synnytyspelko aiheuttaa useita fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, sydämen tykytystä, vatsakipua ja selkäsärkyä, sekä useita psyykkisiä oireita muun muassa ahdistuneisuutta, paniikkioireita, väsymystä, painajaisia ja unettomuutta. Mainitut oireet ovat yksittäisinä melko yleisiä, mutta synnytyspelkoisella ne ilmenevät monena samanaikaisena oireena läpi raskausajan. (Rouhe Saisto 2013: 521.) Synnytyspelkoon vaikuttavat tekijät Synnytyspelon taustalla voi olla monia tekijöitä. Synnytyskivun tausta voidaan nähdä biologisena pelkona kivusta, psykologisena liittyen persoonallisuuteen tai esimerkiksi aiempiin traumaattisiin tapahtumiin, sosiaalisena pelkona tuen puutteen tai taloudellisen tilanteen vuoksi tai sekundaarisena, joka johtuu edellisen synnytyksen kokemuksista. (Saisto 2001: 17.) Synnytyspelon riskiä lisäävät psyykkiset ongelmat ennen raskautta tai sen aikana. Erityisesti raskaudenaikainen masennus on voimakkaasti yhteydessä synnytyspelkoon. Myös muut tekijät, jotka kuormittavat jaksamista, voivat laukaista synnytyspelon. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi taloudelliset ongelmat, työttömyys ja tuleva yksinhuoltajuus sekä tulevan äidin huono sosiaalinen tukiverkosto. Synnytyspelkona voi heijastua myös odottajan aiempi seksuaalinen hyväksikäyttö, kivuliaat gynekologiset toimenpiteet esimerkiksi raskaudenkeskeytys sekä synnytyskivun pelko tai pelko siitä, että ei osaa synnyttää oikein. Taustalla voi olla myös naisen huono itsetunto, tyytymättömyys parisuhteeseen tai tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten ahdistuneisuus tai haavoittuvuus. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 195; Saisto 2001: 42 43; Tiitinen 2013.) Äitiysneuvolasuosituksen (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 247) mukaan laajassa suomalaisessa aineistossa käy ilmi, että synnytyspelkoisilla on kaksi kertaa enemmän psyykkistä sairastavuutta sekä ennen että jälkeen raskauden kuin muilla samanikäisillä synnyttäjillä. Yhteensä 54 %:lla synnytyspelkoisista on taustalla psyykkisen sairauden hoitoa joko lääkkeillä tai psykiatrisella osastolla tai poliklinikalla. Useimmiten synnytyspelkoisten taustalla on masennus (11,1 %). Taustalla voi olla lisäksi jokin ahdistuneisuushäiriö (10,1 %), persoonallisuushäiriö (3,4 %) tai monen diagnoosin yhdistelmä (6,9 %).
11 Synnytyspelon kohteet Eniten synnytyksessä pelätään kipuja, avuttomuutta, omien voimien ja hallinnan menetystä, huonoa synnytystekniikkaa, huonoa kohtelua, yhteistyökyvyttömyyttä henkilökunnalta ja toimenpiteitä. Kipuihin liittyen pelätään, että kivunlievitystä ei anneta, sitä ei saada oikeaan aikaan tai se ei vaikuta. (Saisto 2000: 1484.) Terhi Saiston väitöskirjan (2001: 21, 42) mukaan synnytyspelkoa aiheuttaa myös pelko siitä, ettei kykene synnyttämään ja pelko hätäkeisarileikkaukseen joutumisesta. Uudelleensynnyttäjistä 44 % ei osannut kertoa pelolle tarkkaa syytä, vaan he pelkäsivät koko synnytystä. 19 % mainitsi pelkäävänsä repeämistä, 15 % pelkäsi sietämätöntä kipua, 12 % pelkäsi jotakin tapahtuvan sikiölle, 4 % pelkäsi epäystävällistä osaston henkilökuntaa, 4 % pelkäsi suuria verenvuotoja ja 3 % pelkäsi uudestaan hätäkeisarileikkaukseen joutumista. Yleisimmät synnytyspelon aiheet olisi tärkeää ottaa aktiivisesti puheeksi neuvolassa. Usein ne ovat asioita, jotka askarruttavat lähes jokaista synnyttäjää: lapsen selviäminen, synnytyksestä suoriutuminen, kipu, itsensä ja tilanteen hallinta sekä vuorovaikutus henkilökunnan kanssa. Neuvolassa voidaan kartoittaa synnytyspelkoa esimerkiksi erilaisten kyselykaavakkeiden avulla, kuten Ajatuksia synnytyspelon työstämiseen - lomakkeella. (Tiitinen 2013.) Synnytyspelko ja keisarileikkaus Länsimaissa keisarileikkausluvut ovat jatkuvassa kasvussa (Weaver ym. 2013: 2). Suomessa vuonna 2000 keisarileikattujen osuus oli 15,5 % kaikista synnytyksistä ja 19,3 % ensisynnyttäjistä. Vuonna 2011 luvut olivat hieman nousseet 15,9 % ja 20,5 %. Vuosina ,2 % kaikista synnytyksistä oli suunniteltuja keisarileikkauksia ja 39 % kaikista keisarileikkauksista oli suunniteltuja. (Gissler Vuori 2012: 7.) Vuosina keisarileikattujen osuus oli 16,8 % (Vastasyntyneet ). WHO:n suositus keisarileikkausten osuudeksi on 15 % ja sektioiden tulee perustua lääketieteellisiin syihin (Gibbons Belizán Lauer Betrán Merialdi Althabe 2010: 3 4). Yksi yleisimmistä syistä keisarileikkauksiin on synnytyspelko. Noin 1 3 % keisarileikkauksista tehdään synnytyspelon takia ja joka neljäs tai viides suunnitelluista keisarileikkauksista tehdään synnytyspelon vuoksi. (Rouhe Saisto 2013: 522.) Englannin ja Walesin terveydenhuollon ylläpitämän laitoksen julkaiseman keisarileikkausta koskevan ohjeistuksen (Caesarean section 2004: 38) mukaan synnyttäjän toivoessa keisari-
12 8 leikkausta synnytyspelon vuoksi, tulee hänelle tarjota konsultaatiota, kuten kognitiivista terapiaa, jotta hän pääsisi ilmaisemaan tarpeitaan tukevassa ympäristössä. Tutkitusti tuen saaminen helpottaa synnytyspelkoa ja lyhentää itse synnytyksen kestoa Synnytyspelon hoito Synnytyspelkoa hoidettaessa on tärkeää lisätä naisen hallinnantunnetta omaa raskautta ja synnytystä kohtaan (Tiitinen 2013). Tavoitteena on, että synnyttäjä miettii synnytykseen liittyviä asioita yhdessä hoitajan kanssa. Tiedonanto esimerkiksi kivunlievityksestä, sikiön voinnin seurannasta ja keisarileikkauksen ja alatiesynnytyksen riskeistä on tärkeää. Myös synnyttäjän luottamuksen lisääminen omiin kykyihinsä ja hoitoon on keskeisessä asemassa synnytyspelon hoidossa. Luottamuksellinen hoitosuhteen luominen auttaa synnyttäjää tuomaan esille omia ajatuksiaan sekä toiveitaan ja auttaa siten jäsentämään synnytykseen liittyviä mielikuvia ja lieventämään synnytyspelkoa. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 248.) Lisäksi synnytyspelkoon voi liittyä häpeän ja erilaisuuden tunteita, joita hoitohenkilökunta voi lieventää kertomalla pelon syyn yleisyydestä (Rouhe Saisto 2013: 523). Moniammatillinen yhteistyö synnytyspelkoisen hoidossa on tärkeää. Yhteistyön tulisi olla saumatonta äitiysneuvolan ja synnytyssairaalan välillä sekä tarvittaessa kasvatusja perheneuvolan ja psykiatrin kanssa. Naisen luottamusta tulevaan synnytykseen ja uskallusta synnyttää alateitse lisää hyvin laadittu synnytyssuunnitelma. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 249.) Kun synnytyspelko hoidetaan järjestelmällisesti hoidon jatkuvuutta tukien, synnytyspelon tulokset paranevat % naisista, jotka ovat saaneet hoitoa synnytyspelkoonsa, kykenevät valmistautumaan normaaliin alatiesynnytykseen keisarileikkauksen sijasta. Ryhmässä annettu valmennus, jossa synnytystä ja vanhemmuutta käydään läpi psykoedukatiivisin keinoin sekä mielikuvien ja rentoutuksen avulla, koetaan tehokkaimpana. Myös kätilön antama kriisi-orientoitunut lähestymistapa on koettu tehokkaana ja tarkoituksenmukaisena. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 249; Rouhe Saisto 2013: 522.) Pyrkimys hoitaa synnytyspelkoa lisää kontrollin tunnetta raskauden aikana ja synnytyksessä. Synnytyspelkoa voidaan hoitaa terapialla, jolla on saatu hyviä hoitotuloksia. Huonoiten hoito vaikutti niillä naisilla, joilla oli alhainen motivaatio hoitoon. (Saisto: 2001: 47.)
13 9 Odottajalle on suotava mahdollisuus kertoa keisarileikkaustoiveestaan ja hänelle tulee kertoa, että ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse. Tieto siitä, että synnytystavasta ei tarvitse kiistellä auttaa usein keskittymään pelon käsittelyyn ja valmistautumaan synnytykseen. Useimmiten toive keisarileikkauksesta muuttuu hoidon edetessä. (Rouhe Saisto 2013: 523.) Alatiesynnytyksen eduista tulee kertoa selkeästi, muun muassa vauvan paremmasta adaptaatiosta sekä synnyttäjän pienemmästä tulehdus-, vuoto- ja laskimotukosriskistä. Keisarileikkauksella on aina vaikutuksia seuraaviin raskauksiin, esimerkiksi keskenmenon, kohdunulkoisen raskauden, lapsettomuuden, istukan kiinnittymisen häiriön ja kohdun repeämän riski kasvaa. (Rouhe Saisto 2013: 524.) Nykyään synnytyspelkoa hoidetaan raskausviikosta 30 lähtien. Tutkimuksen mukaan olisi hyvä alkaa kartoittaa odottajan synnytyspelkoa jo toisella neuvolakäynnillä. Vastaus tulisi pyytää numeraalisessa muodossa (0-10). 0 pistettä tarkoittaa sitä, että odottaja odottaa synnytystä rauhallisin mielin ja 10 pistettä sitä, että hän kärsii synnytyspelosta. Yli 5 pistettä saaneilta tulee kysyä lisää pelkoajatuksista ja laittaa lähete synnytyspelkopoliklinikalle mikäli neuvolan apu ei riitä. Aiemmin aloitetulla seulonnalla päästään aloittamaan hoito riittävän ajoissa, jolloin saavutetaan parempia hoitotuloksia. (Rouhe Saisto 2013: 523.) Hoitamaton synnytyspelko johtaa useammin päivystyskeisarileikkaukseen ja imukuppiulosautoon kuin käsitelty synnytyspelko (Rouhe Saisto 2013: 525). Synnytyspelosta kärsivää ei tule jättää yksin. Hyvin hoidetulla synnytyspelolla vaikutetaan naisen ja perheen myöhempään hyvinvointiin. Synnytystavasta riippumatta hyvää hoitoa saaneet synnytyspelkoiset synnyttäjät voivat paremmin sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Hyvällä synnytyksen hoidolla ja jälkihoidolla saadaan ehkäistyä parhaiten synnytyspelkoa. (Rouhe Saisto 2013: 526.) Synnytyspelon ehkäisy ja seuraukset Synnytyspelon ehkäisy on yhtä tärkeää kuin sen hoito. Emotionaalinen trauma, joka saattaa muodostua vaikean synnytyksen kokeneelle, tulisi tunnistaa jo synnytyssairaalassa ennen kotiutumista. Lisäksi neuvola on suuressa roolissa synnytyspelon havaitsemisessa ja käsittelyssä. Pelkäävälle odottajalle tulee antaa tietoa alueen synnytyssairaalan kivunlievityskäytännöistä, mahdollisuus tutustua tulevaan synnytyssairaalaan, tarjota psykologista näkökulmaa perhevalmennuksessa ja antaa aikaa keskustelulle. Myös neuvolan ja sairaalan yhteistyö on keskeisessä osassa synnytyspelon lievittämi-
14 10 sessä. Synnytyspelon ennaltaehkäisyn keskiössä on luottamuksen vahvistaminen sekä synnyttäjän omiin voimavaroihin että terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuuteen. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 250.) Hyvin hoidetulla synnytyspelolla voidaan ehkäistä mahdollisia tulevaisuudessa ilmeneviä ongelmia (Rouhe Saisto 2013: 521). Hoitamattoman synnytyspelon seuraukset voivat olla monimuotoisia. Pelko, ahdistus ja kielteiset odotukset lisäävät synnyttäjien kivun kokemusta, kivunlievityksen käyttöä, sekä synnytyksen pitkittymistä. Myös synnytyksen hoito vaikeutuu ja riski synnytyksen traumaattiselle kokemiselle kasvaa. Tästä voi olla seurauksena masennus, traumaperäinen stressihäiriö, tahallinen lapsettomuus tai varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmat. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 248.) Synnytyspelko on yhteydessä synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastumiselle. Suurimpana riskitekijänä synnytyksen jälkeiseen masennukseen nähdään äidin masennustausta yhdistettynä diagnosoituun synnytyspelkoon. Muita riskitekijöitä ovat ennenaikainen synnytys, aiempi keisarileikkaus ja vastasyntyneellä todetut merkittävät epämuodostumat. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen saattaa sairastua myös ne äidit, jotka eivät ole kärsineet aikaisemmasta masennuksesta. Tällaiset äitejä ovat he, jotka kärsivät synnytyspelosta ja joille lisäksi tapahtuu synnytyksen aikana jotain odottamatonta. (Gissler Heinonen Kramer Lehto Svarre Nielsen Räisänen:1, 6.) Synnytyspelkoisella odottajalla pelko vie niin paljon voimavaroja, että normaali synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautuminen häiriintyy. Synnytyspelkoisen odottajan on vaikea luoda mielikuvia tulevasta vauvasta ja siksi normaalisti raskauden aikana alkava vuorovaikutussuhteen syntyminen lapseen saattaa häiriintyä tai jäädä kokonaan pois. Pelko voi aiheuttaa sen, että synnyttäjä saa trauman synnytyksessä mikä altistaa masennukselle ja äiti-lapsisuhteen ongelmille. (Rouhe Saisto 2013: 521.) Palvelut synnytyspelon hoitoon pääkaupunkiseudulla Äitiysneuvolasuosituksessa kerrotaan, että synnytykseen liittyvät ajatukset tulisi ottaa neuvolassa puheeksi viimeistään keskiraskauden käynnillä. Samassa suosituksessa sanotaan, että synnytyspelko hoidetaan ensisijaisesti neuvolassa tai kolmannen sektorin toimesta. Mikäli neuvolan tarjoamat neuvot, tuki ja perhevalmennus eivät riitä, synnytyspelosta kärsivä voidaan lähettää synnytyspelkopoliklinikalle. Odottava äiti tulee lähettää tarpeeksi aikaisin synnytyspelkopoliklinikalle, mikäli taustalla on odottajan
15 11 psyykkinen sairaus, aiempi traumaattinen synnytys, keisarileikkaustoive tai ei-toivottu raskaus. (Klemetti Hakulinen-Viitanen: 249.) Erikoistuvan lääkärin Hanna Rouheen pitämän Synnyttäjän pelon äärellä -koulutuksen materiaalin (2013) mukaan synnytyspelosta kärsivän äidin voi lähettää synnytyspelkopoliklinikalle missä raskauden vaiheessa tahansa. Tapaamiset ovat usein joko lääkärin tai kätilön kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan myös anestesialääkäriä tai psykiatria. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tekemän Raskaana olevien potilaiden lähettäminen lähettämisohjeet äitiysneuvoloille -oppaan (Halmesmäki Saisto Ulander 2010: 7) mukaan synnytyspelkoiset äidit, joilla on sektiotoive, tulisi lähettää pelkopoliklinikalle viimeistään raskausviikolla 30. Myös Terveyskirjaston Synnytyspelko - artikkelin (Tiitinen 2013) mukaan voimakkaasta synnytyspelosta kärsivä tulisi ohjata synnytyssairaalan poliklinikalle viimeistään 30 raskausviikon tuntumassa. Synnytyspelon hoito tulee suunnitella yksilöllisesti huomioiden odottavan äidin psyykkinen tila, perhetilanne ja elämäntilanne kokonaisuudessaan sekä odottavan äidin tukiverkko. Palveluiden tarjoaman hyvän hoidon avulla suurin osa synnytyspelosta kärsivistä äideistä luopuu keisarileikkaustoiveesta. Synnytyspelkoa ehkäistään parhaiten hyvällä ja asianmukaisella raskauden ja synnytyksen hoidolla sekä jälkihoidolla. Synnytyspelon hoidon tarkoituksena on vaikuttaa perheiden hyvinvointiin raskausaikana ja synnytyksen jälkeen, eikä pelkästään vähentää keisarileikkausten määrää. Neuvolan ja synnytyspelkopoliklinikan tarjoamien palveluiden lisäksi synnytyspelosta kärsiville on tarjolla Nyytti -ryhmiksi kutsuttuja tukiryhmiä. Nyytti -ryhmät ovat tarkoitettu Jorvin, Naistenklinikan ja Kätilöopiston sairaalan ensisynnyttäjille. Näissä ryhmissä odottaja saa tietoa tulevasta synnytyksestä. Lisäksi hän tapaa muita samassa tilanteessa olevia odottajia ja saa näin vertaistukea sekä pääsee keskustelemaan vanhemmuuteen liittyvistä ajatuksista ja tunteista. Lisäksi ryhmässä harjoitellaan rentoutumisen taitoa, jota voi hyödyntää niin synnytyksessä kuin vauva-aikana. Rentoutuksessa käytetään muun muassa mielikuvaharjoittelua ja rentoutusäänitteitä. Nyyttiryhmän ohjaa psykologi, mutta yksi tapaaminen on synnytyssalissa synnytyspelkoon erikoistuneen kätilön kanssa. (Nyyttiryhmä synnytyspelosta kärsiville ensisynnyttäjille 2013.) Nyyttiryhmässä on kerrallaan mukana kuusi ensisynnyttäjää ja heidän puolisonsa osallistuvat yhteen tapaamiseen. Synnytyksen jälkeen ryhmä tapaa vielä kertaalleen. Ryhmä on määrittänyt sopivaksi aloitusajankohdaksi aikaisintaan raskausviikon 25, mutta
16 12 mukaan voi ilmoittautua jo raskauden alkuvaiheessa. Yhteishintaa tapaamisille tulee 72 euroa. (Nyyttiryhmä synnytyspelosta kärsiville ensisynnyttäjille 2013.) Neuvolan tulisi ohjata synnytyspelkoinen äiti Nyyttiryhmään mielellään ennen raskausviikkoja. (Äitiysneuvolan ohje sype-lähetteen kirjoittamiseksi 2013). Synnytyspelkoon apua tarjoaa myös useat yksityisen sektorin toimijat. Erilaisia terapiamuotoja synnytyspelosta kärsivälle odottajalle tarjoaa muun muassa Terveystalo. Terveystalon Internet -sivuilla on esitelty synnytyspelkopalveluita tarjoavia henkilöitä kuvineen, joista suurin osa ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä. (Synnytyspelon hoito 2013.) Helsingin Kampissa sijaitsee Toivonpesä, jossa sairaanhoitaja-kätilö tarjoaa palveluita muun muassa synnytyspelosta kärsivälle naiselle. Palvelun tarjoaja on kouluttautumassa myös ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi. Palvelua suositellaan synnytyspelkoiselle, synnytystraumasta tai synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivälle tai ihmiselle, jolla on muuta huolta liittyen raskauteen, synnytykseen tai vanhemmuuteen liittyen. Terapiassa hyödynnetään yksilöllisesti ratkaisukeskeisiä ja integratiivisia menetelmiä. Hoidon keskipisteenä on voimakeskeinen lyhytterapia ja käyntikertoja suunnitellaan Tapaamiset ovat hinnaltaan euroa. (Toivonpesä Psyykkistä tukea luottamuksellisesti 2013.) Lisäksi on olemassa erilaisia kolmannen sektorin tarjoamia synnytysvalmennuksia, joista voi olla hyötyä synnytyspelosta kärsivälle naiselle ja hänen puolisolleen. Valmennuksia voidaan käydä sekä Internetin välityksellä että konkreettisilla tapaamisilla. Esimerkki synnytysvalmennusta tarjoavasta palveluntuottajasta on Vauvantai -synnytysvalmennus. Ryhmätoimintaa on tarjolla useammilla paikkakunnilla ja valmentajana on koulutettu kätilö. Hintaa valmennukselle tulee 150 euroa pariskunnalle tai yksin osallistuvalle 80 euroa. (Vauvantai 2013.) 3.5 Synnytyspelkoon vaikuttaminen Synnytyspelkoon voidaan vaikuttaa ryhmäohjauksen ja yksilöohjauksen keinoin. Olemme keränneet teoriatietoa erilaisista ohjausmenetelmistä ja hyödyntäneet hankimaamme tietoa innovaatioprojektimme tavoitteisiin soveltuvaksi. Seuraavissa alaluvuissa kuvaamme ryhmäohjausta, ohjausta ja vuorovaikutustaitoja, joita ohjaustilanteissa opiskelijoilta vaaditaan. Lähteisiin pohjautuvissa teoria- ja tutkimusteksteissä
17 13 puhutaan potilaista ja hoitohenkilökunnasta, joilla työssämme tarkoitetaan Synnytyspelkopiirin asiakkaita ja opiskelijoita. Suunnittelemamme Synnytyspelkopiiri toteutetaan avoimessa ryhmässä, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Synnytyspelkopiirin ryhmään osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista, sitoutumista eikä osallistumismaksua. Tällä pyrimme helpottamaan ja madaltamaan kynnystä tulla mukaan ryhmän toimintaan. Synnytyspelkoa on helppo lähestyä ja käsitellä ryhmässä, jossa vertaistuki mahdollistuu. Ryhmämuotoinen toiminta on myös Synnytyspelkopiiriä pitävien opiskelijoiden kannalta edullinen, sillä se mahdollistaa useamman opiskelijan yhtäaikaisen toimintaan osallistumisen Ryhmäohjauksen periaatteet Puhuttaessa ryhmästä, tarkoitetaan potilasryhmää, joka toimii yhteisen tavoitteen mukaisesti. Ryhmän tunnusmerkkejä ovat yhteinen tavoite, ryhmäsuhteet ja ryhmädynamiikka. Ryhmän koolla on vaikutusta sen luonteeseen. Pienten ja suurten ryhmien toiminta ja dynamiikka eroavat toisistaan. Pienelle ryhmälle tavanomaista on aktiivinen osallistuminen ja yksimielisyys, kun taas suurelle ryhmälle jäsenyyden anonyymiys sekä vähäisempi osallistuminen ja yksimielisyys. Mikäli ryhmäkoko kasvaa liian suureksi, on mahdollista, että jäsenten tyytyväisyys vähenee, kilpailu ja ristiriidat lisääntyvät sekä aktiivisuus ja motivaatio vähentyvät. Ryhmäohjauksen hyviä puolia ovat pienemmät kustannukset kuin yksilöohjauksessa, vertaistuki sekä ryhmäläisten omatoimisuuden syventyminen. (Eloranta Virkki 2011: 77; Lipponen Kyngäs Kääriäinen 2006: 86.) Ryhmätoiminta on tehokasta, sillä ryhmässä potilaat voivat keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä potilailla on mahdollisuus auttaa muita ja tämän avulla vahvistaa omaa itsetuntoaan. Ryhmäohjaus tarjoaa sosiaalista tukea, mikä vaikuttaa positiivisesti potilaan stressitilaan; vähentäen stressiä ja näin ollen vaikuttaen myönteisesti terveyteen. (Lipponen ym. 2006: 86.) Ohjaustilan valmisteleminen on tärkeää ryhmäohjauksessa, sillä tilat, välineet ja ympäristö antavat mahdollisuuden katsekontaktille ja vuorovaikutukselle. Ohjauksessa käytettävän tilan tulisi olla tarpeeksi iso, rauhallinen, miellyttävän lämmin sekä valoisa. Tilaan asetellaan kaikille tuolit ympyrän- tai U-muotoon niin, että kaikilla on katsekontakti toisiinsa. Tuolien väliin ei jätetä turhaa tilaa ja turhat tuolit otetaan pois. Näin osal-
18 14 listujat ovat aktiivisemmin mukana ja keskittyvät toisiinsa. Ohjaajan olisi hyvä istua ryhmäläisten kanssa, jotta hän ei aseta itsenään ryhmän yläpuolelle. Ohjaaja huolehtii myös, että tarvittavat materiaalit ovat mukana. (Eloranta Virkki 2011: 82.) Ryhmäohjaukseen valmistautumisessa ohjaaja perehtyy aiheeseen ja rajaa asiasisällön. Ohjaaja valmistelee oheis- ja ohjausmateriaalin, laatii tavoitteet ryhmänohjaukselle sekä valitsee käyttämänsä ohjausmenetelmät. (Lipponen ym. 2006: 87.) Ryhmän kokoontumisten tiheys ja tapaamisten kesto riippuvat ryhmän tarkoituksesta. Saavuttaakseen ryhmästä saadut edut, esimerkiksi vertaistuen, täytyy ryhmän tavata riittävän pitkän tapaamiskerran ja ajanjakson ajan. (Eloranta Virkki 2011: 82.) Ohjaus menetelmänä Ohjauksella tarkoitetaan aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jossa ohjaaja ja ohjattava ovat vuorovaikutuksellisessa ohjaussuhteessa. Ohjaus on sidoksissa ohjaustilanteessa olevien taustaan ja se luo lähtökohdat sekä periaatteet joiden pohjalta toimitaan. Tavoitteellisen ohjauksen tulee olla suunniteltua päämäärän saavuttamiseksi. Ohjausprosessi koostuu ohjaustarpeen määrittelystä, ohjauksen kulun suunnittelusta ja toteutuksesta sekä ohjauksen onnistumisen arvioinnista. (Lipponen ym. 2006: 6, 10.) Ohjaustilanteessa on tärkeää, että ohjattava kokee asiansa olevan merkityksellinen. Ohjaajan on hyvä kiinnittää huomiota omaan viestintätyyliinsä ja siihen, että sanallinen ja sanaton viestintä ovat yhdenmukaisia. Jos ne ovat ristiriidassa, on kehonkieli vaikuttavampaa. (Eloranta Virkki 2011: 66.) Erilaisia ohjaustyylejä ovat hyväksyvä tyyli, konfrontoiva tyyli, ohjeita antava tyyli ja katalysoiva tyyli. Hyväksyvä tyyli on silloin sopiva, kun ohjattavalla on ahdistavia kokemuksia, joita hän haluaa käsitellä. Ohjaaja kuuntelee ja rohkaisee silloin ohjattavaa puhumaan tunteistaan ja näkemyksistään. Konfrontoivan tyylin käyttämisen tarkoituksena on osoittaa ristiriitoja ohjattavan puheissa tai toimissa. Tätä tyyliä käytettäessä ohjaussuhteen on oltava jo luottamuksellinen. Ohjeita antavaa tyyliä on tarpeen käyttää, kun ongelmaan tarvitaan nopeaa ratkaisua. Siinä tilanteessa ohjaajan tehtävä on selvittää ohjattavan ongelma ja antaa sen selvittämiseen selvät ohjeet. Katalysoivassa tyylissä selvitetään ohjattavan tilannetta ja ongelmia monipuolisesti. Ohjaaja haastattelee avoimin kysymyksin ja auttaa ohjattavaa selventämään ajatuksiaan sekä näkemään uusia ratkaisuja ongelmaan. (Eloranta Virkki 2011: )
19 15 Potilaan ohjauksen perustana on asiakaslähtöisyys ja potilaan tarpeiden mukainen ohjaus. Hyvä potilasohjaus edellyttää sitä, että hoitohenkilökunnalla on riittävää ammattitaitoa hallita potilaan ohjausprosessin eri osa-alueet. Potilaan ohjaus on jatkuvaa vuorovaikutusta potilaan kanssa ja hoidon kaikissa vaiheissa tapahtuu ohjauksen tarpeen määrittelyä, suunnittelua, toteutusta ja arviointia. (Lipponen ym. 2006: 11.) Potilasohjausta suunniteltaessa ja toteutettaessa täytyy ottaa potilaan omat tarpeet ja elämäntilanne huomioon. Annettavaa ohjausta täytyy pystyä muuttamaan tarpeen vaatiessa ja lähtökohtana tulee olla aina potilaan edunajaminen. Potilaat tuntevat pelkoa ja ahdistusta sairautta sekä tuntematonta kohtaan. Näitä pelkoja voidaan lievittää antamalla ajankohtaista tietoa sairaudesta, tutkimuksista ja hoidoista. Hoitohenkilökunnan valmius antaa ajankohtaista tietoa ja ohjausta vaatii, että heillä on kiinnostusta omaehtoiseen opiskeluun ja mahdollisuutta päivittää osaamista työpaikoilla. Edellä mainitut asiat vaikuttavat annettavan ohjauksen laatuun. Asianmukainen ja oikein kohdennettu tieto auttaa potilasta ennakoimaan tulevia tilanteita ja orientoitumaan niihin. (Lipponen ym. 2006: 16.) Synnytyspelkoiset kuvaavat hoitohenkilökunnan antamaa ohjausta sekä pelon lievittäjänä että pelon aiheuttajana. He pitävät tärkeänä, että hoitohenkilökunta on jatkuvassa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan, tunnistaa heidän tarpeensa ja antaa juuri oikeanlaista tietoa synnytyspelosta. (Weaver ym. 2013: 4.) Huonosti annettu ohjaus saattaa pahentaa tai lisätä pelkoa entisestään. Yksi laadukkaan potilasohjauksen toteuttamisen tulevaisuuden haasteista on saada aikaa ja tilaa henkilökohtaiseen ohjaukseen (Lipponen ym. 2006: 16). Uusien äitiysneuvolasuositusten mukaisesti raskaana olevien äitiysneuvolakäyntejä aiotaan vähentää. Aiempien suositusten mukaan normaalisti etenevässä raskaudessa oli raskaus - ja lapsivuodeaikana tapaamiskertaa. Tavoitteena on vähentää käynnit 8 9 kertaan. (Klemetti Hakulinen-Viitanen 2013: 12.) Vuorovaikutus ohjaustilanteessa Vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa hoitotyötä tekevien ammattitaitoa. Ilman vuorovaikutustaitoja ihmisten on vaikeaa vaikuttaa toisiinsa myönteisellä ja tuloksellisella tavalla. Mikäli pyrkimyksenä on ohjata potilasta jonkin tavoitteen saavuttamisessa, tulee tietoa antavan hoitohenkilökunnan olla vuorovaikutustaitoista. Hoitajan täytyy osata
20 16 arvioida potilaan kykyä omaksua asioita ja sen perusteella valita tapa, jolla hän viestii potilaan kanssa. (Lipponen ym. 2006: 24.) Hoitotyössä hoitajan ja potilaan vuorovaikutuksen tavoitteena on ohjaussuhteen muodostuminen. Ohjaussuhteessa vuorovaikutuksella pyritään edistämään ohjattavan hoitoon sitoutumista. Vuorovaikutuksellisessa ohjauksessa tulee ohjaajan ja ohjattavan olla tasa-arvoisessa asemassa. Vuorovaikutuksen kulmakivinä ovat kunnioitus, vilpitön kiinnostus toista ihmistä ja hänen asiaansa kohtaan, asiallisuus, taito ilmaista ajatuksensa selkeästi sekä kyky tehdä kysymyksiä. Myös havainnointikyky ja kuuntelutaito edistävät vuorovaikutuksen onnistumista. (Lipponen ym. 2006: 24, 25.) Potilaat arvostavat vuorovaikutuksen vapautuneisuutta ja hoitajan aikaa keskittyä potilaaseen. Potilaiden mukaan hyvä ja tasa-arvoinen kohtaaminen perustuu siihen, että potilas saa itse kertoa voinnistaan ja häntä kuullaan. Mahdollisuus tunteiden, kuten huolestuneisuuden ilmaisemiseen, luo potilaalle turvallisuuden tunteen. (Mattila 2001: 107.) 4 Synnytyspelkopiirin kehittämisprosessi Synnytyspelkopiirin 1) idea syntyi käytännön työssä havaitsemastamme tarpeesta ehkäistä ja lievittää synnytyspelkoa. Synnytyspelkopiirin idean syntyyn ja synnytyspelon hoidon tarpeen havaitsemiseen on vaikuttanut opintojen aikana saamamme teoria- ja tutkimustieto, työharjoittelut esimerkiksi neuvolassa ja synnytyssalissa sekä tietomme uusituista neuvolasuosituksista, joiden myötä neuvolakäyntejä vähennetään. Olemme huomanneet, että jännitys ja pelko ovat joka päivä läsnä raskauden ja synnytyksen hoidossa. 2) Lähtiessämme tutkimaan tutkimuksia, neuvolasuosituksia ja pääkaupunkiseudun synnytyspelon hoidon palvelutarjontaa käsityksemme matalan kynnyksen maksuttoman palvelun tarpeesta vahvistui. Uudessa neuvolasuosituksessa neuvolakäyntien määrää vähennetään, mikä meidän mielestämme lisää synnytyspelkoa tuen vähenemisen vuoksi ja uhkaa synnytyspelon havaitsemista ja hoitoa. 3) Aloimme ideoida ja suunnitella uudenlaista palvelua täydentämään nykyistä palvelutarjontaa synnytyspelon näkökulmasta tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Nimesimme kehittelemämme mallin Synnytyspelkopiiriksi, koska se kuvaa mallin ideaa hyvin. Piiri-termi kuvaa osallistujien tasavertaisuutta ja vertaistukea, ja nimestä tulee myös selkeästi ilmi, mitä aihetta toiminta käsittelee. 4) Idean muotouduttua ja selkeydyttyä aloimme kehitellä ja
SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotMitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija
Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
LisätiedotÄitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla
Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä
LisätiedotPitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa
Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotMiksi osallistuisin perhevalmennukseen?
Miksi osallistuisin perhevalmennukseen? Opas esikoista odottaville vanhemmille Emma Baqiri, Jenna Jarhio & Niina Laaksonen Kuva 1 Mitä perhevalmennus on? Neuvolan tarjoamaa moniammatillista toimintaa lähinnä
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotPääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
LisätiedotPotilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon
Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Tyks Naistenklinikka raskauden ja synnytysten toimialue Turun kaupunki äitiysneuvolatoiminta Kehittämisprojektin toteutus Projekti
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotDepressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse
Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotÄiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotRyhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.
Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Olipa kerran kunta Perhevalmennus kaipasi uudistusta. Tarve tuli sekä ASIAKKAILTA että henkilökunnalta erilaiset tavat työskennellä neuvoloissa ja työntekijöillä vanhentuneet
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotMasentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS
LisätiedotTerveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!
Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen! Vastaa kyselyyn tiedossasi olevien tai terveystarkastuksessa esiin tulleiden tietojen pohjalta.
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotOsasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi
Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotKymsote Perhevalmennus 2019
Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotMoninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen
Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotDiginatiivit tulossa synnyttämään - Miten ohjaus pysyy ajantasalla Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen
Diginatiivit tulossa synnyttämään - Miten ohjaus pysyy ajantasalla Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m
LisätiedotStudent Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa
Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden
LisätiedotPotilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi
Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotRaskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen
Raskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen Reija Klemetti, Anna Heino, Kaisa Mölläri, Anja Mursu, Riitta Konttinen Workshop, THL 29.8.2017 29.8.2017 1 Mihin perustuvat ja mistä lähdettiin? 29.8.2017
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotKipinä-uraohjausmalli. Minna Kattelus Opinto-ohjaaja
Kipinä-uraohjausmalli Minna Kattelus Opinto-ohjaaja Ohjausideologia Kipinä-uraohjausmallin taustalla Kipinä-uraohjausmallin pohjana on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä sosiodynaaminen lähestymistapa
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotPALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI
PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat
LisätiedotMiten sinä voit? Miten
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotVerkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
Verkko-ohjaaja verkko- ja etäohjauspalvelut opintojen tukena ESR-hanke, 2015-2017 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU Tukena kampuksella ja verkossa. Verkkoviestinnän välineet osaksi opintojen ohjausta ja neuvontaa.
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS
OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotVarhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö
Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotKEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO
Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotLiite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,
Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
Lisätiedot