Yhteenveto. Kevyen liikenteen laskennat. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Osaraportti 4

Transkriptio

1 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Osaraportti 4 Kevyen liikenteen laskennat Yhteenveto Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto 2010

2 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009 Osaraportti 4: Kevyen liikenteen laskennat Kimmo Saastamoinen, Reijo Onikki, Riitta Kerola, Anne Onikki, Kati Kiiskilä Kannen kuvat: Tommi Mäkelä, Leena Manelius Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto 2010

3 ESIPUHE Tämä osaraportti kuuluu osana Jyväskylän seudun liikennetutkimukseen. Osaraportissa kuvataan kevyen liikenteen laskennan toteutus ja esitetään pistekohtaisia tutkimustuloksia. Osaraportin ovat koostaneet Kimmo Saastamoinen, Riitta Kerola, Reijo Onikki ja Anne Onikki Finn-Raj Oy:stä. Liikennelaskentaan liittyvistä maastotöistä vastasivat Destia Oy:n Tiestötietopalveluryhmän palvelupäällikkö Reijo Onikki, mittauspäällikkö Minna Muhonen ja yksikön päällikkö Kimmo Saastamoinen. Maastotöiden suunnitteluun osallistuivat myös projektipäällikkö Hanna Kalenoja (Tampereen teknillinen yliopisto) ja projektisihteeri Kati Kiiskilä (Destia Oy). Ohjausryhmään kuuluivat: Keralampi Hannu, Keski-Suomen tiepiiri Keski-Luopa Kari, Keski-Suomen tiepiiri Kokki Pekka, Keski-Suomen liitto Lehtinen Jukka, Keski-Suomen tiepiiri Lipponen Jorma, Jyväskylän kaupunki Varis Matti, Jyväskylän kaupunki Lisäksi työhön osallistui asiantuntijana Kivari Markku, Strafica Oy. Jyväskylässä maaliskuussa 2010.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET TUTKIMUSPROSESSI JA -ORGANISAATIO Yleistä Tutkimusprosessi Kevyen liikenteen käsinlaskennat Kevyen liikenteen koneelliset laskennat Tutkimusorganisaatio KEVYEN LIIKENTEEN LASKENNAN TOTEUTUS Laskentapisteet ja laskennan kesto Konelaskentojen tarkkuus Koneellisen laskennan tiedot käsinlaskentajaksolta HAVAINNOT KÄSINLASKENNOISTA Kypärän käyttö Kulkumuotojakauma KEVYEN LIIKENTEEN KÄSINLASKENNAN TULOKSET Tuntivaihtelun laajennuskerroin ja vuorokausiliikenne Viikonpäivävaihtelun laajennuskerroin ja arkiviikkoliikenne LASKENTOJEN LAATU JA DOKUMENTOINTI YHTEENVETO LIITTEET 1. Käsinlaskentalomake (lyhyt laskenta). 2. Kevyen liikenteen laskennat tietokannan sisältökuvaus. 3. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteen tuntivaihtelut käsinlaskentapäivinä. 4. Kartta: viikon keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (jalankulkijat) käsinlaskentapisteissä. 5. Kartta: viikon keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (polkupyörät) käsinlaskentapisteissä.

5 5 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Liikennetutkimuksen tavoitteena oli selvittää tutkimushetken liikenteen kysynnän kokonaiskuva. Tämä edellyttää laajan tietomäärän keräämistä. Liikennetutkimuksen osatutkimuksina toteutettiin 1) matkapäiväkirjaan perustuva henkilöhaastattelututkimus, 2) ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimus 3) ajoneuvoliikenteen laskennat ja 4) kevyen liikenteen laskennat. Lisäksi tehtäviin sisältyivät aineiston muokkaus suunnittelussa ja liikenteen mallinnuksessa käytettävään muotoon sekä raportointi. Tutkimusalue käsittää Jyväskylän seudun kunnat, jotka suunnittelualueella ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Alueeseen sisältyvät myös Korpilahti sekä Jyväskylän maalaiskunta, jotka yhdistyivät vuoden 2009 alussa Jyväskylän kaupunkiin. Tämä osaraportti käsittää kevyen liikenteen laskennat, jotka toteutettiin koneellisena ja käsinlaskentana. Maastomittaukset toteutettiin syksyllä Ohjausryhmä linjasi, että osaraportit ovat laajahkoja, mutta graafiselta ulkoasultaan vaatimattomia, koska ne on tarkoitettu lähinnä asiantuntijakäyttöön. 2 TUTKIMUSPROSESSI JA -ORGANISAATIO 2.1 Yleistä Kevyen liikenteen laskennoilla selvitettiin kevyen liikenteen pääreittien liikennemäärät. Laskenta tehtiin Jyväskylän kaupungin alueella. Koneellisen laskennan kohteet valittiin tarjouspyyntöasiakirjojen ja ohjausryhmän ohjeistuksen perusteella. Osa tiedoista saatiin Jyväskylän kaupungin katuverkoilla olevista polkupyöräsilmukkalaskentapisteistä ja liikennevalojen polkupyöräsilmukoista. Kevyen liikenteen laskennat toteutettiin poikkileikkauslaskentoina seuraavasti: Käsilaskennassa eroteltiin kulkusuunnat ja -tavat. Käsilaskennoilla laskettiin arkipäivien kevyttä liikennettä tiistaista torstaihin klo 6:00-20:00 ja klo 13:00-18:00 välisenä aikana. Käsilaskennat tehtiin 14:sta laskentapisteessä. Esimerkki laskentalomakepohjasta on liitteessä 1. Konelaskennoilla kerättiin polkupyöräilijätietoa neljästä pisteestä. Yhdessä näistä pisteistä (nro 2: Lutakko) oli myös kokonaismäärälaskin, jolla saatiin laskettua pisteen kaikki kulkijat kulkumuodosta riippumatta. Lisäksi tutkimusajalta saatiin tietoa kolmesta Jyväskylän kaupungin liikennevalo- /polkupyörälaskurista. Tutkimus tehtiin syyskuussa 2009 viikoilla 35 ja 36. Tutkimuksen aikana Jyväskylän seudulla vallitsi pääosin aurinkoinen ja pilvipoutainen sää. Tutkimusajanjakson lämpötila oli korkea verrattuna paikkakunnan pitkäaikaisten lämpötilojen keskiarvoihin. Päivän ylin lämpötila noudatti pitkäaikaisten lämpötilojen yläreunaa (15-20 astetta), ja päivän alin lämpötila noudatti pitkäaikaisseurannan keskiarvokäyrää (8-12 astetta). Syyskuun 2009 sademäärä oli Jyväskylän alueella 26 mm, mikä on noin 41 prosenttia ajanjaksoon verrattuna. /Ilmatieteen laitos/. Koneellisten laskentatulosten tietokantaan on lisätty säätiedot tiesääpisteestä ajalta Ohessa on esitetty ilman lämpötila tunneittain jakson aikana.

6 6 30 Ilman lämpötila Ilmn lämpätila Käsinlaskenta ajankohta Kuva 1. Ilman lämpötila tunneittain Jyväskylässä elokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana Kevyen liikenteen tutkimuksen aikana Jyväskylässä järjestettiin Finlandia Marathon. Koska maratonreitti kulki kokonaismäärälaskimen ohi, havaintomäärissä nähdään tapahtuman merkittävä vaikutus liikennemääriin. Laajennuskertoimien määrittelyjen yhteydessä tämän tapahtuman poikkeuksellinen vaikutus on oikaistu. Kevyen liikenteen laskennan tulokset kirjattiin tietokantaan (MS Access: Kevyen liikenteen laskennat), jonka avulla laskentojen tuloksista voitiin laatia yhteenvetoraportteja. Konelaskentatiedot on taltioitu tietokantaan 15, 30 tai 60 minuutin jaksoissa ja käsinlaskentatiedot 15 minuutin jaksoissa suunnittain. Tietokannan rakennekuvaus on liitteessä Tutkimusprosessi Kevyen liikenteen käsinlaskennat Laskennat toteutettiin seuraavasti: - Laskentojen valmistelu, mm. o tutkimussuunnitelmassa esitettyjen alustavien paikkojen tarkistaminen maastossa, o kenttätyöhön tarvittavien lomakkeiden hankkiminen, o laskentahenkilöstön perehdyttäminen työhön ja turvallisuusasioihin. - Laskennan toteutus tutkimuspisteissä - Liikennelaskennan käsittely tietokantoja varten o laskentatiedon koodaus lomakkeelta excel-taulukoihin, o tiedon tallennus tietokantaan, o tunnuslukujen laskenta.

7 Kevyen liikenteen koneelliset laskennat Koneelliset laskennat toteutettiin neljällä polkupyörälaskimella (DSL10) ja yhdellä kokonaismäärälaskimella (EcoCounter). DSL10 -putkilaskimet keräävät tietoa tiehen asennetuista induktiosilmukoista. EcoCounter -laskimen toiminta perustuu infrapunatekniikkaan. Laskennat toteutettiin seuraavasti: - Laskentojen valmistelu, mm. o tutkimussuunnitelmassa esitettyjen alustavien paikkojen tarkistaminen maastossa ja paikanmuutoksista sopiminen ohjausryhmän kanssa, o laskentakaluston hankkiminen, o silmukkatyöhön tarvittavan kaluston hankkiminen, o tunnistussilmukoiden asennus, o laskentalaitteiden lukittavien suojakaivojen asennus, o henkilöstön perehdyttäminen työhön ja turvallisuusasioihin. - Laskennan toteutus tutkimuspisteissä o laskentalaitteiden asennus ja ohjelmointi, o laskentatiedon siirto kämmenmikrolle ja laskennan uudelleen ohjelmointi sekä virtalähteen vaihdot (DSL10) noin 2-4 viikon välein. - Liikennelaskennan käsittely tietokantoja varten o laskentapisteessä laskentatiedon siirto laitteesta keruulaitteelle tiedonkeruuohjelmalla, o tiedon tallennus tietokantaan, o laajennuskertoimien määrittely. Kevyen liikenteen laskenta- ja silmukkakalusto koostui seuraavista laitteista: - Silmukansahausyksikkö (saha, pikipannu, silmukkakaapelit, muut silmukkatarpeet), - DSL10 -laskimet (4kpl), - EcoCounter -laskin (1 kpl), - Tiedonkeruulaitteet (2 kpl). Kuva: Kimmo Saastamoinen Kuva 2. Polkupyöräsilmukkapisteen tiedonkeruuvälineistö avatun asennuskaivon ympärillä: DSL10, kämmenmikro, tiedonsiirtokaapeli ja muistiinpanot.

8 8 2.3 Tutkimusorganisaatio Laskennasta vastasi Destia Oy, joka myös vastasi siitä, että projektiin saatiin riittävästi laskentalaitteita ja laskentalaitteiden asennustyöhön perehtynyttä henkilöstöä. Lisäksi Destia rekrytoi käsinlaskentaan tarvittavat henkilöt. Projektin johto perehdytti koneelliseen ja käsinlaskentaan osallistuneet henkilöt. Perehdytyksessä kiinnitettiin huomiota työn vaatimiin turvallisuustekijöihin ja laadullisiin tekijöihin. Projektin johto ja kevyen liikenteen koneellisesta laskennasta vastaavat henkilöt olivat käyneet hyväksytysti vähintään Tieturva I -koulutuksen, ja heillä oli vähintään viiden vuoden kokemus koneellisen laskennan toteutuksesta. Ennen laskentaa pidettiin aloituskokous laskennan tekijöiden kanssa, jossa käytiin läpi ohjausryhmän esittämä laskentapaikkojen pisteverkko. Laskentasilmukat sahattiin hyvissä ajoin ennen laskennan aloittamista. Jyväskylän kaupungin liikenneasiantuntijat toimittivat liikennevalojen polkupyöräsilmukkatiedot ja Jyväskylän polkupyörälaskimen tiedot. Destia Oy vastasi tulosten oikeellisuustarkistuksista, liikennelaskentatulosten koostamisesta (tietokannat, paikkatietoaineistot) ja osaraportoinnista. Tämän vaiheen toteutti Finn-Raj Oy, joka toimi siten Destia Oy:n alikonsulttina. 3 KEVYEN LIIKENTEEN LASKENNAN TOTEUTUS 3.1 Laskentapisteet ja laskennan kesto Käsinlaskentapisteiden paikat, laskentapäivämäärä, laskennan kesto sekä laskennan aikainen säätila on esitetty oheisessa taulukossa sekä kuvassa 3. Taulukko 1. Tutkimuspäivät ja tutkimuksen kesto käsinlaskentapisteittäin. Piste Pvm Paikan nimi Kesto Säätila Kuokkala klo 6-20 Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +15 C Lutakko klo 6-20 Aurinkoinen, n. +18 C Yliopisto klo Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Taulumäki klo Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Voionmaankatu klo 6-20 Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Kukkumäki klo Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Tourula klo Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Äijälä klo Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Palokka klo 6-20 Aamu sateinen/9->pilvinen, n. +12 C Tuomiojärvi klo Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Mannila klo Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Jyskä klo Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Keljonkangas klo Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Ristonmaa klo 6-20 Aamu sateinen/ 9->pilvinen, n. +12 C Vain Palokan (nro 9) ja Ristonmaan (nro 14) laskentojen aikana sää oli sateinen aamun osalta.

9 9 Kuva 3. Koneellisten laskentapisteiden paikat on ympyröity ja kaikki käsinlaskentapaikat numeroitu. Konelaskennan aloitus- ja lopetuspäivämäärät on esitetty pisteittäin taulukossa 2. Destian rakentaminen polkupyöräsilmukoiden paikat on tarkemmin kuvattu liitteessä 3. Taulukko 2. Koneellisen laskennan ajankohdat ja laskentalaitteet sekä laskentojen toteuttaja pisteittäin. Piste Aloitus Lopetus Laite Paikan nimi Laskennan tekijä Polkupyörä Lutakko Destia Polkupyörä Yliopisto Destia Polkupyörä Palokka Destia Polkupyörä Tuomiojärvi Destia Kokonaislaskin Lutakko Destia Liikennevalo Yliopistokatu Jyväskylän kaupunki Liikennevalo Puistokatu Jyväskylän kaupunki Polkupyörä Keskussairaalatie Jyväskylän kaupunki

10 10 Koneellisten polkupyörä- ja kokonaismäärälaskentojen päivittäiset havaintomäärät on esitetty alla olevassa kuvassa. Polkupyöräliikenteen suurimmat päiväliikenteet olivat heinäkuun lopulla Lutakon (nro 2) pisteessä. Vuorokauden liikennemäärä Koneellisten laskentapisteiden laskentajaksot 9 (pp) 10 (pp) 102 (koko) 3 (pp) 2 (pp) 202 (pp) 209 (pp) 299 (pp) 01-heinä heinä heinä elo elo syys syys loka loka marras-09 Kuva 4. Polkupyörä- ja kokonaislaskentalaitteen päivittäiset havaintomäärät. Kuvasta erottuu maratonista johtuva huippupiikki Konelaskentojen tarkkuus Koneellisissa laskentapisteissä tehtiin samanaikaisesti käsinlaskentoja, joten koneellisen laskentatiedon tarkkuutta pystytään näin tutkimaan. Taulukossa 3 on esitetty sekä Jyväskylän että Oulun liikennetutkimuksissa käytettyjen kevyen liikenteen konelaskentalaitteiden tarkkuus käsinlaskentatietoon verrattuna. Taulukko 3. Koneellisten laskentalaitteiden tarkkuus käsinlaskentatulokseen verrattuna. JYVÄSKYLÄ Kokonaismäärä Polkupyörä Paikan nimi Pvm Kesto Käsi EcoCounter Ero% Käsi DSL10 Ero% Lutakko klo ,0 % % Yliopisto klo ei laskettu % Palokka klo 6-20 ei laskettu % Tuomiojärvi klo ei laskettu % OULU Kokonaismäärä Polkupyörä Paikan nimi Pvm Kesto Käsi Trailmaster Ero% Käsi DSL10 Ero% Rantavainio klo ,1 % % Swaaninsuo klo ei tietoa % Raitotie klo ,2 % % Patosilta klo ,0 % %

11 11 Kokonaismäärälaskentalaitteista EcoCounterin infrapunalaite näyttäisi olevan etenkin suurilla liikennemäärillä tarkempi kuin Oulussa käytetty Trailmaster-valokennolaite. Kun ottaa huomioon Trailmasterissa esiintyneet tekniset ongelmat (raportoitu tarkemmin Oulun liikennetutkimuksen 2009 yhteydessä), niin on helppo todeta, että EcoCounter on huomattavasti tarkempi ja luotettavampi kokonaismäärälaskentalaite kuin Trailmaster. 250 Vertailutiedot Lutakko Koko-käsi PP-käsi koko-kone PP-kone Kuva Käsin- ja konelaskennan tuntihavainnot Lutakon vertailupisteessä. Yllä olevasta kuvasta voi nähdä, että havaintokate on DSL10-laitteella suurilla havaintomäärillä hieman suurempi kuin pienemmillä liikennemäärillä. Todennäköisesti pp-laitteen tarkkuutta heikentävät ns. kevytrunkoiset pyörät, joissa ei ole riittävästi rautaa aiheuttamaan polkupyöräsilmukkaan jännitemuutoksia. DSL10-polkypyörälaskentalaitteiden tarkkuus vaihtelee 6 20 %:n välillä, joten laskentalaitteen havaintotarkkuus ei ole kovin hyvä. 3.3 Koneellisen laskennan tiedot käsinlaskentajaksolta Konelaskentapisteiden keskimääräiset arkipäivien viikkoliikennemäärät (AW) on laskettu kahden viikon käsinlaskentajakson ajalta (taulukko 4). Laskentatietoihin ei ole tehty mitään tasokorjausta laskentatarkkuudesta johtuen. Kuvasta 6 nähdään vielä tämän kahden viikon konelaskentapisteiden tiedot graafisesti ja kuvasta 7 nähdään vastaavan ajan säätiedot (lämpötila, sade). Taulukko 4. Konelaskentapisteiden keskimääräiset arkipäivien viikkoliikenne (AW). Piste Paikan nimi AW vkot 35,36 Tuntimäärä Laskenta 2 Lutakko polkupyörä 3 Yliopisto polkupyörä 9 Palokka polkupyörä 10 Tuomiojärvi polkupyörä 202 Yliopistokatu polkupyörä 209 Puistokatu polkupyörä 299 Keskussairaalatie polkupyörä 102 Lutakko kokonaismäärä

12 12 Vuorokauden liikennemäärä Koneellisten laskentapisteiden havaintomäärät 2 viikon käsinlaskentajaksolla 9 (pp) 10 (pp) 102 (koko) 3 (pp) 2 (pp) 202 (pp) 209 (pp) 299 (pp) 0 Kuva 6. Polkupyörä- ja kokonaislaskentalaitteen päivittäiset havaintomäärät 2 viikon käsinlaskentaajalta Kuvasta nähdään myös, että pisteessä 9 (punainen viiva) ei ole laskentatietoja samaan aikaan syyskuun käsilaskentojen kanssa. 2 viikon havaintojakson säätiedot Lämpötila C Sade (mm) Kuva 7. Säätiedot 2 viikon laskentajakson aikana. Kaikki lyhyet käsinlaskennat (klo 13-18) tehtiin 9.9. Etenkin perjantain 4.9 alhaisiin liikennemääriin on voinut vaikuttaa aamupäivän sade.

13 13 4 HAVAINNOT KÄSINLASKENNOISTA 4.1 Kypärän käyttö Käsilaskennan yhteydessä havainnoitiin polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja rullaluistelijoiden kypärän käyttöä (taulukko 5) syyskuussa Taulukko 5. Kevyen liikenteen kypärän käyttö. Nro Kohde Pp Kypärä % pp Mopo Kypärä % mopo Rulla Kypärä % rulla 1 Kuokkala % % 2 Lutakko % % 3 Yliopisto % % 4 Taulumäki % % 5 Voionmaankatu % 1 0 % 4 50 % 6 Kukkumäki % Tourula % % 8 Äijälä % % % 9 Palokka % % 10 Tuomiojärvi % % 5 60 % 11 Mannila % % 12 Jyskä % % - 13 Keljonkangas % % - 14 Ristonmaa % % % % % % Polkupyöräilijöiden kypäränkäyttöaste (31 %) on selvästi suurempi Jyväskylässä kuin mitä se on Oulun liikennetutkimuksessa 2009 viikoilla 38 ja 39 tehdyissä mittauksissa (24 %). Myös rullaluistelijoiden kypäränkäyttöaste (57 %) on huomattavasti suurempi kuin Oulussa (42 %). 4.2 Kulkumuotojakauma Käsilaskennan perusteella voidaan arvioida syyskuun 2009 kevyen liikenteen kulkumuotojakaumaa (taulukko 6). Jalankulkijoita on ollut n. 23%, pyöräilijöitä 75% ja mopoilijoita ja rullaluistelijoita noin 1% kumpaakin ryhmää. Taulukko 6. Kulkumuotojakauma pisteittäin ja yhteensä. Nro Kohde JK Jk % Pyörä Pyörä % Mopo Mopo % Rulla Rulla % yhteensä 1 Kuokkala ,5 % ,2 % 0 0,0 % 20 0,3 % Lutakko ,5 % ,1 % 0 0,0 % 123 6,4 % Yliopisto ,4 % ,0 % 0 0,0 % 26 4,6 % Taulumäki ,7 % ,0 % 0 0,0 % 2 0,2 % Voionmaankatu ,2 % ,6 % 1 0,0 % 4 0,1 % Kukkumäki ,2 % ,8 % 0 0,0 % 0 0,0 % Tourula ,8 % ,1 % 0 0,0 % 1 0,1 % Äijälä 89 21,4 % ,4 % 1 0,2 % 33 8,0 % Palokka ,7 % ,2 % 0 0,0 % 1 0,1 % Tuomiojärvi 36 16,8 % ,0 % 6 2,8 % 5 2,3 % Mannila 57 17,9 % ,2 % 0 0,0 % 3 0,9 % Jyskä 68 12,9 % ,5 % ,6 % 0 0,0 % Keljonkangas 27 25,5 % 78 73,6 % 1 0,9 % 0 0,0 % Ristonmaa ,5 % ,1 % 32 2,9 % 4 0,4 % ,1 % ,9 % 171 0,8 % 222 1,1 % 20387

14 14 5 KEVYEN LIIKENTEEN KÄSINLASKENNAN TULOKSET 5.1 Tuntivaihtelun laajennuskerroin ja vuorokausiliikenne Käsinlaskennat tehtiin joko 5 tai 14 tunnin laskentajaksona, joten liikenteen tunnuslukujen laskemiseksi käsinlaskentatulos on laajennettava ensin vuorokausiliikenteeksi. Laajennuskertoimet selvitettiin samanaikaisesti tehdyistä konelaskennoista. Konelaskentatuloksista laajennuskertoimet määritettiin konepisteiden keskiarvon perusteella (pisteen 9 Palokka tietoja ei käytetty tarkastelussa laskentatietojen puuttumisen takia). Polkupyöräliikenteen osuuksia tarkasteltiin viikon 35 arkipäivinä (ma-pe) klo ja klo 6-20 (kuvat 8-9). Polkupyöräliikenteen osuudella tarkoitetaan polkupyöräilijöiden määrää käsinlaskennan keston aikana koko vuorokauden polkupyöräliikenteeseen verrattuna. Polkupyöräliikenteen osuus klo viikolla 35 pisteittäin 2 (pp) 3 (pp) 10 (pp) 202 (lv) 209 (lv) 299 (pp) keskiarvo (pp) 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % (pp) 35,8 % 38,7 % 42,5 % 40,1 % 32,0 % 3 (pp) 31,2 % 37,0 % 45,2 % 37,7 % 40,4 % 10 (pp) 36,1 % 36,1 % 44,0 % 42,2 % 38,9 % 202 (lv) 39,7 % 43,3 % 43,7 % 40,5 % 39,7 % 209 (lv) 39,6 % 41,4 % 40,4 % 41,5 % 45,4 % 299 (pp) 39,4 % 36,0 % 39,5 % 39,5 % 32,6 % keskiarvo (pp) 37,0 % 38,8 % 42,6 % 40,2 % 38,2 % Kuva 8. Polkupyöräliikenteen osuudet klo viikon 35 arkipäivinä. Maanantaina oli sateista klo 13-16, ja perjantaina 4.9 oli sateista lähes koko päivän (etenkin aamupäivällä). Havainnoista voi nähdä, että maanantaina iltapäivällä (klo 13-18) polkupyöräliikenteen osuus oli vähäisintä ja keskiviikkona se oli suurimmillaan. Suurimmat pisteittäiset vaihtelut olivat perjantaina , jolloin pisteessä 2 (Lutakko) polkupyöräliikenteen osuus oli vain 32,0 %, kun se liikennevalopisteessä 209 (Puistokatu) oli peräti 45,4 %. Perjantai aamupäivä oli sateinen. Klo 6-20 havainto-osuuksien vaihtelu oli vähäistä eri pisteiden välillä (kuva 8). Maksimissaan päiväero oli noin seitsemän prosenttiyksikköä. Viikon aikana polkupyöräliikenteen osuus vaihteli 80,7 % ja 94,6 %:n välillä ollen korkeimmillaan keskiviikkona 2.9 ja alhaisimmillaan perjantaina 4.9.

15 15 Polkupyöräliikenteen osuus klo 6-20 viikolla 35 pisteittäin 2 (pp) 3 (pp) 10 (pp) 202 (lv) 209 (lv) 299 (pp) keskiarvo (pp) 96,0 % 94,0 % 92,0 % 90,0 % 88,0 % 86,0 % 84,0 % 82,0 % 80,0 % (pp) 87,8 % 90,3 % 94,6 % 92,5 % 85,2 % 3 (pp) 89,8 % 86,3 % 91,2 % 88,2 % 83,9 % 10 (pp) 91,0 % 90,5 % 94,5 % 92,4 % 86,3 % 202 (lv) 91,9 % 88,3 % 88,0 % 87,4 % 80,7 % 209 (lv) 91,7 % 91,8 % 91,5 % 89,4 % 87,8 % 299 (pp) 90,9 % 90,3 % 90,4 % 89,4 % 84,6 % keskiarvo (pp) 90,5 % 89,6 % 91,7 % 89,9 % 84,8 % Kuva 9. Polkupyöräliikenteen osuudet klo 6-20 viikon 35 arkipäivinä. Pisteittäistä polkupyöräliikenteen tuntivaihtelukäyrää on tarkasteltu tarkemmin maanantain osalta (kuva 10). Ma Tuntivaihtelut pisteittäin 2 (pp) 3 (pp) 10 (pp) 202 (lv) 209 (lv) 299 (pp) 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Kuva Pyöräliikenteen tuntivaihtelu pisteittäin. Suurimmat pistekohtaiset erot syntyvät iltapäivän liikenteen aikana.

16 16 Konelaskentatulosten käyttäminen vuorokausiliikenteen mallintamisessa ei anna täysin oikeaa tulosta, joten laajennuskertoimen virhemarginaalin voi arvioida osuuden keskihajonnan ja liikenteen osuuden perusteella kaavalla: 2 * keskihajonta/keskiarvo (taulukko 7). Taulukko 7. Tuntilaajennuskertoimen aiheuttaman virhemarginaalin arvio 95% luottamusvälillä eri käsinlaskentojen keston ja ajankohdan mukaan. Keskiarvolla tarkoitetaan polkupyöräliikenteen osuutta laskenta-aikana koko päivän polkupyöräliikenteestä laskettuna. klo keskiarvo keskihajonta 95 % klo 6-20 keskiarvo keskihajonta 95 % ma ,370 3,3 % 18 % ma % 1,5 % 3 % ti 1.9 0,388 3,0 % 16 % ti % 2,0 % 4 % ke 2.9 0,426 2,2 % 10 % ke % 2,5 % 5 % to 3.9 0,402 1,6 % 8 % to % 2,2 % 5 % pe 4.9 0,382 5,1 % 27 % pe % 2,4 % 6 % ti 8.9 0,425 4,1 % 19 % ti % 1,9 % 4 % ke 9.9 0,404 3,5 % 17 % ke % 1,7 % 4 % Tuloksista voi päätellä, että tarkimmat tulokset lyhyissä 5 tunnin kestoisissa laskennoissa olisi saatu tekemällä laskennat to 3.9. Lyhyet laskennathan tehtiin ke 9.9, joten konelaskennassa keskiarvostetun tuntilaajennuskertoimen tarkkuus 95 %:n luottamusvälillä on n. 17%. Pitkäkestoisissa (14 h) käsinlaskennoissa estimoinnin tarkkuus on huomattavasti tarkempi kuin lyhyt kestoisissa laskennoissa. Karkeasti voi todeta, että lyhytkestoisissa käsinlaskennoissa vuorokausiliikennearvion tarkkuus on +-20% ja pitkäkestoisissa laskennoissa +- 5%. Kevyen liikenteen vaihtelu on esitetty tunnin jaksoina liitteessä 4 niiltä päiviltä, jolloin tehtiin myös kevyen liikenteen käsinlaskentoja. Vaikka pisteiden välillä on jonkin verran havaintomääräeroja, on tuntivaihtelun mallinnuksessa käytetty eri laskentapisteiden keskiarvoa. Polkupyöräilijöiden tuntivaihtelukäyrä on siten laskettu kolmen koneellisen laskentapisteen (pisteet 2, 3 ja 10) ja Jyväskylän kaupungin polkupyöräsilmukoiden (3 pistettä) keskiarvon perusteella. Jalankulkijoiden tuntivaihtelukäyrä on saatu pisteen 102 (Lutakko) kokonaismäärälaskimesta vähentämällä havaintomäärästä samanaikaisesti DSL10-laskimella havaitut polkupyöräilijät (tuloshan ei ole täysin oikea, koska polkupyörähavaintovirhe oli Lutakon pisteessä 19 %). Laajennuskertoimet on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 8. Laajennuskertoimet eri laskentajaksoilla, kulkumuodoilla ja laskentapäivänä. klo klo 6-20 PP JK PP JK ,70 3,33 1,10 1, ,58 2,93 1,12 1, ,35 2,44 1,09 1, ,49 3,00 1,11 1, ,62 2,35 1,18 1, ,35 3,54 1,11 1, ,47 2,64 1,10 1,15

17 17 Laajennuskertoimien avulla saadaan laskettua käsinlaskentapisteiden vuorokausiliikennemäärät (taulukko 9). Taulukko 9. Käsinlaskentapisteiden vuorokausiliikennemääräarviot taulukon 6 laajennuskertoimen avulla laskettuna. Lyhyt laskenta on klo ja pitkä laskenta on klo Laskentajakson liikenne Laajennettu vuorokausiliikenne Nro Kohde Lyhyt/Pitkä Yhteensä JK PP Yhteensä JK_VRK PP_VRK 1 Kuokkala P Lutakko P Yliopisto L Taulumäki L Voionmaankatu P Kukkumäki L Tourula L Äijälä L Palokka P Tuomiojärvi L Mannila L Jyskä L Keljonkangas L Ristonmaa P Viikonpäivävaihtelun laajennuskerroin ja arkiviikkoliikenne Koko viikon viikonpäivävaihtelut on esitetty kuvassa 15. Tässä yhteydessä on huomautettava, että perjantaina 4.9. aamupäivä oli sateinen, samoin sunnuntaina 6.9. Lauantaina oli maraton. Vaikka oikea jalankulkijoiden havaintomäärä oli 4800, viikonpäivävaihtelukäyrän normalisoimiseksi havaintomäärä muutettiin 1000:ksi. 1,60 1,40 Viikonpäivävaihtelut 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 - ma 31.8 pp jk ti 1.9 ke 2.9 to 3.9 pe 4.9 la 5.9 su 6.9 ma 7.9 ti 8.9 ke 9.9 to 10.9 pe 11.9 la 12.9 su 13.9 pp 1,08 1,02 1,33 1,33 0,80 0,65 0,33 1,30 1,16 1,35 1,40 1,10 0,58 0,58 jk 0,99 0,91 1,29 1,28 0,55 0,98 0,59 1,24 0,97 1,11 1,21 0,92 0,82 1,15 Kuva 11. Polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen viikonpäivävaihtelut kahden viikon jaksolta viikon keskiarvoon suhteutettuna.

18 18 Arkipäivien (ma-pe) viikonpäivävaihtelukertoimet on esitetty oheisessa kuvassa. Kertoimet on suhteutettu viikkojen 35 ja 36 keskiarvoon. Arkipäivien viikonpäiväkertoimet (viikojen 35 ja 36 keskiarvo) 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 pp 35 pp 36 jk 35 jk 36 0,40 ma ti ke to pe pp 35 0,91 0,86 1,12 1,12 0,67 pp 36 1,10 0,98 1,14 1,18 0,93 jk 35 0,95 0,87 1,23 1,22 0,52 jk 36 1,18 0,93 1,06 1,16 0,88 Kuva 12. Polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen viikonpäivävaihtelut arkipäiviltä vuoden 2009 viikkojen 35(ma 31.8 alkava viikko) ja 36 (ma 7.9 alkava viikko) keskiarvoon suhteutettuna. Viikonpäivävaihtelukertoimen avulla pystytään määrittämään viikon keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (AW) kaavalla: Vuorokausiliikennemäärä / viikonpäivävaihtelukerroin Koska kevyestä liikenteestä ei ole käytettävissä kausivaihtelukertoimia, niin keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on laskettu viikkojen 35 ja 36 keskiarvon perusteella. Näin eri päivinä viikoilla 35 ja 36 tehdyt käsinlaskentatulokset saadaan vertailukelpoisiksi keskenään. Taulukko 10. Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (AW) pisteittäin. Arkivuorokausiliikennemäärä on suhteutettu v viikkojen 35 ja 36 konelaskentalaitteista saatuun keskiarvoon. Nro Kohde Sää pvm JK_AW PP_AW Yhteensä 1 Kuokkala Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +15 C Lutakko Aurinkoinen, n. +18 C Yliopisto Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Taulumäki Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Voionmaankatu Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Kukkumäki Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Tourula Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Äijälä Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Palokka Aamu sateinen/9->pilvinen, n. +12 C Tuomiojärvi Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Mannila Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Jyskä Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Keljonkangas Aurinkoinen/puolipilvinen, n. +20 C Ristonmaa Aamu sateinen/ 9->pilvinen, n. +12 C Laskentatulokset JK_AW (jalankulkijoiden viikon keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä) ja PP_AW (polkupyöräilijöiden viikon keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä) on esitetty liitteissä 5 ja 6.

19 19 6 LASKENTOJEN LAATU JA DOKUMENTOINTI Jyväskylän liikennetutkimuksen yhteydessä tehtiin viisi koneellista kevyen liikenteen laskentaa neljässä pisteessä. Lisäksi polkupyöräilijöiden määrät saatiin kahdesta liikennevalosilmukasta ja yhdestä Jyväskylän kaupungin polkupyörälaskimesta. Käsinlaskenta tehtiin 14 pisteessä. Laskentojen tulokset tallennettiin tietokantaan. Laadunvarmistus kevyen liikenteen laskennoissa: Uusien laskentalaitteiden testaus, Uusien laskentamenetelmien testaus ja kehittäminen, Riittävän suuri laskijoiden määrä, Laskijoiden perehdyttäminen etukäteen. Laskentatietojen laatua arvioitiin Kevyen liikenteen laskennat -tietokannassa tehtyjen tarkastelujen perusteella. Niistä voitiin havaita, että laskennoissa oli seuraavanlaisia puutteita/virheitä: Pisteen 9 laskentalaite (DSL10) on antanut ulos nollatulosta syyskuun viikolla 36, joten laskentapisteen tietoja ei pystytty hyödyntämään viikkojen 35 ja 36 viikonpäivävaihtelukertoimien laskennassa. Koneellisissa polkupyörälaskentatuloksissa oli muutamia tunnin katkoja viikkojen 35 ja 36 käsilaskentojen aikana. Katkokset johtuivat jakson aikana tehdystä tiedonkeruusta. Kokonaismäärälaskentalaitteen tulos oli muutamissa tapauksissa (n. 2 %) pienempi kuin polkupyöräsilmukasta saatu tunnin havaintomäärä tarkastelujaksolla (2 viikkoa). Kevyen liikenteen laskennoista on tehty seuraavat dokumentit ja aineistot: tämä osaraportti liitteineen, MS Access-tietokanta Kevyen liikenteen laskennat, Laskentapisteistä on tehty ArcView:lla shp-tiedosto. 7 YHTEENVETO Jyväskylän seudun liikennetutkimukseen 2009 sisältyvä kevyen liikenteen laskenta toteutettiin syksyllä Tutkimusmenetelminä käytettiin koneellista laskentaa, käsinlaskentaa sekä Jyväskylän kaupungin kevyen liikenteen automaattilaskuria/liikennevalojen polkupyöräsilmukoita. Konelaskentakohteet valittiin tarjouspyyntöasiakirjojen, ohjausryhmän ohjeistuksen sekä maastokatselmuksen perusteella. Liikennelaskennan tuloksiin vaikuttivat satunnaismuuttujana laskennan aikaiset keliolosuhteet. Lisäksi yhden pisteen pitkäaikaisen laskennan aikana Jyväskylässä järjestettiin Finlandia Marathon. Massatapahtumalla oli suuri vaikutus laskentapisteen iltapäivän liikennemäärään. Sekä konelaskennat että käsilaskennat onnistuivat pieniä puutteita lukuun ottamatta hyvin. Ainoastaan pisteen 9 (Palokka) konelaskenta-aineistoa ei pystytty hyödyntämään käsinlaskentajakson mallinnuksessa. Koneellisten laskentalaitteiden tarkkuusvirhe oli suurimmillaan 20% polkupyörälaskimissa (DSL10), mutta kokonaislaskentalaitteena käytetty EcoCounter oli yllättävän tarkka (3 %:n virhe).

20 20 Tilastollisessa tarkastelussa voitiin todeta, että lyhytkestoisissa käsinlaskennoissa vuorokausiliikennearvion tarkkuus 95 %:n luottamustasolla oli noin +-20% luokkaa ja pitkäkestoisissa laskennoissa noin +- 5%. Käsilaskennan yhteydessä havainnoitiin lisäksi polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja rullaluistelijoiden kypärän käyttöä syyskuussa Sekä polkupyöräilijöiden että rullaluistelijoiden kypäränkäyttöaste oli Jyväskylässä selvästi suurempi kuin Oulun liikennetutkimuksessa 2009 (viikot 38 ja 39). Kevyen liikenteen laskennasta vastasi Destia Oy, joka myös vastasi laskentatulosten oikeellisuustarkistuksista ja tietokantataltioinnista. Lisäksi Destia Oy:n vastuulla oli laskentatulosten koostaminen osaraportointia varten. Työn tulokset kokosi ja analysoi Finn-Raj Oy Destian alikonsulttina.

21 Liite 1 Kevyen liikenteen laskennan kenttälomake Pvm: laskentapaikan NRO: Laskija: Laskenta-aika klo Piirrä kääntöpuolelle kaavio laskentapaikasta ja merkitse siihen, mitä osaa laskentapoikkileikkauksesta tämä lomake koskee. Laske lopuksi liikennemäärät yhteen. Huom! laskenta tehdään suunnittain. Kulkusuunta: KLO Jalankulkijat Polkupyöräilijät Mopoilijat Rullaluistelijat Kypärä Ei kypärää Kypärä Ei kypärää Kypärä Ei kypärää Yht Laskentaolosuhteet (esim. sää, rakennustyömaat):

22 Liite 2 "Kevyen liikenteen laskennat" ACCESS-tietokanta Taulukko: KoneLaskentapaikka Kentän nimi Kentän tyyppi Koodi Kuvaus Piste luku Laskentapisteen numero 2 Lutakko (pp laskin) 3 Yliopisto (pp laskin) 9 Palokka (pp laskin) 10 Tuomiojärvi (pp laskin) 102 Lutakko (Kokonaismäärälaskimella) 202 Yliopistokatu (liikennevalo) 209 Puistokatu (liikennevalo) 299 Keskussairaalatie (JKL pp laskin) Paikan nimi teksti laskentapaikan nimi Tie luku Tienumero Tieosa luku Tieosanumero Etäisyys luku Etäisyys tieosan alusta Pp tie luku Kevyen liikenteen väylän tienumero Laskintyyppi teksti Laskintyyppi suunta1 teksti Kulkusuunta suunta2 teksti Kulkusuunta Huom teksti Huomautukset Taulukko: KoneData Kentän nimi Kentän tyyppi Koodi Kuvaus Piste luku Laskentapisteen numero Pvm pvm Tutkimuspäivämäärä tunti luku Tutkimustunti minuutti luku Tutkimusvartin alkamisaika yhteensä luku Havainnot yhteensä molempiin suuntiin suunta1 luku Havainnot yhteensä suunta 1 suunta2 luku Havainnot yhteensä suunta 2 Taulukko: KäsiLaskentapaikka Kentän nimi Kentän tyyppi Koodi Kuvaus Piste luku Laskentapisteen numero 1 Kuokkala 2 Lutakko 3 Yliopisto 4 Taulumäki 5 Voionmaankatu 6 Kukkumäki 7 Tourula 8 Äijälä 9 Palokka 10 Tuomiojärvi 11 Mannila 12 Jyskä 13 Keljonkangas 14 Ristonmaa Pvm pvm Laskentapäivämäärä Paikan nimi teksti laskentapaikan nimi Lyhyt teksti Kyllä=klo 13 18, Ei=klo 6 20 Säätila teksti Laskijan kirjaama säätilakuvaus Huom teksti Huomautukset

23 Liite 2 Taulukko: KäsiData Kentän nimi Kentän tyyppi Koodi Kuvaus Piste luku Laskentapisteen numero Kulkusuunta teksti Aika teksti kelloajat (15 minuutin välein) Jalan luku Havaintomäärä Pyörä+k luku Havaintomäärä Pyörä luku Havaintomäärä Mopo+k luku Havaintomäärä Mopo luku Havaintomäärä Rulla+k luku Havaintomäärä Rulla luku Havaintomäärä tunti luku Tutkimustunti minuutti luku Tutkimusvartin alkamisaika Taulukko: Säätiedot TSA9014 Kentän nimi Kentän tyyppi Koodi Kuvaus Paivamaara Pvm / klo Päivämäärä Kellonaika hh:mm Kellonaika tunti luku tunti minuutti luku minuutti Ilman lämpötila luku Ilman lämpötila Tuulen keskinopeus luku Tuulen keskinopeus Tuulen maksiminopeus luku Tuulen maksiminopeus Keskimääräinen tuulensuunta luku Keskimääräinen tuulensuunta Ilmankosteus asemalla luku Ilmankosteus asemalla Sade teksti Sade Sateen intensiteetti luku Sateen intensiteetti Sadesumma (nollataan kello 0600) luku Sadesumma (nollataan kello 0600) Sateen olomuoto teksti Sateen olomuoto Näkyvyys (km) luku Näkyvyys (km) Kelitieto1 teksti Kelitieto1 Kelitieto2 teksti Kelitieto2 Aurinko noussut? (Kulma 0 ) luku Aurinko noussut? (Kulma 0 ) Valoisaa? (Kulma 6 ) luku Valoisaa? (Kulma 6 ) Taulukko: Liikennemäärät Kentän nimi Kentän tyyppi Koodi Kuvaus Piste luku Laskentapisteen numero Paikan nimi teksti laskentapaikan nimi Yhteensä luku Käsilaskennan havaintomäärä, yhteensä JK luku Käsilaskennan havaintomäärä, jalankulkijat PP luku Käsilaskennan havaintomäärä, pyöräilijät VRK_yht luku Vrk laajennettu liikennemäärä, yhteensä JK_VRK luku Vrk laajennettu liikennemäärä, jalankulkijat PP_VRK luku Vrk laajennettu liikennemäärä, pyöräilijät AW_yht luku Viikonpäivä laajennettu liikenne, yht. JK_AW luku Viikonpäivä laajennettu liikenne, jalan PP_AW luku Viikonpäivä laajennettu liikenne, pyörä

24 Liite 4 Tuntivaihtelut konelaskentapisteissä 12,0 % 10,0 % 8,0 % keskiarvo (pp) 102 (jk) Tuntivaihtelut - TI ,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % keskiarvo (pp) 0,2 0,2 0,1 0,1 0,3 1,1 3,7 8,3 6,7 4,2 4,6 5,4 5,4 5,8 6,9 9,5 9,6 6,9 6,7 6,0 4,1 2,4 1,2 0,8 102 (jk) 0,3 0,2 0,0 0,0 0,8 0,5 2,5 6,8 1,7 4,6 3,3 6,0 4,8 3,3 4,1 7,9 9,8 8,9 8,3 10,1 10,4 4,5 1,0 0,2 Kuva 4-1. Polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen tuntivaihtelut ,0 % 10,0 % 8,0 % Tuntivaihtelut - KE keskiarvo (pp) 102 (jk) 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % keskiarvo (pp) 0,4 0,4 0,2 0,2 0,3 1,1 4,0 9,1 6,3 5,5 4,3 5,5 5,9 7,4 7,7 10,5 10,0 7,0 5,1 3,5 2,6 1,6 1,0 0,6 102 (jk) 0,3 0,3 0,0 0,1 0,1 1,4 1,3 4,6 9,0 5,4 6,3 5,4 6,4 3,4 10,2 6,1 10,0 11,2 7,4 3,6 3,1 2,5 1,1 0,8 Kuva 4-2. Polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen tuntivaihtelut ,0 % 12,0 % 10,0 % keskiarvo (pp) 102 (jk) Tuntivaihtelut - TO ,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % keskiarvo (pp) 0,4 0,5 0,2 0,2 0,3 0,9 3,5 7,7 6,5 4,6 4,0 5,0 5,1 5,9 7,7 9,3 9,3 7,9 6,8 6,5 3,8 1,8 1,3 0,7 102 (jk) 0,1 0,1 0,0 0,4 0,5 1,0 1,7 4,6 6,0 2,7 6,1 4,4 3,2 3,3 4,7 8,2 9,9 7,3 12,2 11,8 7,8 3,2 0,6 0,5 Kuva 4-3. Polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen tuntivaihtelut

25 Liite 4 Tuntivaihtelut konelaskentapisteissä 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % keskiarvo (pp) 102 (jk) Tuntivaihtelut - TI ,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % keskiarvo (pp) 0,3 0,1 0,0 0,0 0,3 0,9 4,3 10,1 5,5 3,9 3,0 3,5 4,0 5,2 7,4 9,9 11,5 8,6 7,5 5,5 4,7 1,9 1,2 0,7 102 (jk) 0,0 0,4 0,0 0,0 0,2 1,2 2,5 6,7 5,2 2,5 1,7 4,4 2,9 2,7 3,8 6,2 4,4 11,2 13,7 9,2 12,9 5,2 1,9 1,2 Kuva 4-4. Polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen tuntivaihtelut ,0 % 12,0 % 10,0 % keskiarvo (pp) 102 (jk) Tuntivaihtelut - KE ,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % keskiarvo (pp) 0,2 0,4 0,2 0,2 0,3 0,9 3,8 9,3 7,3 4,7 4,5 5,6 5,3 6,2 8,3 9,5 9,8 6,7 5,9 4,5 3,2 2,1 0,8 0,4 102 (jk) 0,5 0,0 0,0 0,5 0,3 1,3 1,9 4,3 4,7 3,7 3,7 8,9 2,6 4,7 8,1 5,3 7,1 12,7 11,1 7,9 6,6 1,9 1,8 0,5 Kuva 4-5. Polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen tuntivaihtelut

26 Liite 5 JK_AW

27

28 Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009