Vanhemmuutta vahvistava ryhmätoiminta. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija

Transkriptio

1 Vanhemmuutta vahvistava ryhmätoiminta Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija Puh:

2 Tavoitteet 1. Tukea ja edistää koko perheen kotoutumista 2. Vahvistaa vanhempien roolia kasvattajina ja elämän opettajina uudessa maassa 3. Tukea vanhempien valmiuksia hakea itsenäisesti tietoa ja järjestää toimintaa 4. Rohkaista verkostoitumiseen toisten vanhempien kanssa, riippumatta etnisestä taustasta 5. Saada ja jakaa tietoa kotoutuvien lasten ja nuorten tarpeista 2

3 1. Tukea ja edistää koko perheen kotoutumista Ryhmässä mahdollisuus saada tietoa kotoutumisesta prosessina keskustella ja verrata omia kotoutumiskokemuksia muiden vastaavassa elämäntilanteessa oleviin Tietoa ja välineitä oman kotoutumisprosessin ymmärtämiseen Ryhmässä korostetaan koko perheen kotoutumisen merkitystä 3

4 2. Vahvistaa vanhempien roolia kasvattajina ja elämän opettajina uudessa maassa Ryhmässä keskustellaan yhdessä vanhemmuudesta ja maahanmuuton vaikutuksesta vanhemmuuteen Ryhmässä on mahdollisuus pohtia isien ja äitien roolien eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia Suomessa ja ryhmäläisten lähtömaassa Ryhmässä jaetaan kokemuksia lastenkasvatuksesta, saadaan vinkkejä ja ohjeita muilta vanhemmilta Ryhmässä saa tietoa suomalaisesta kasvatuskulttuurista ja kasvatustavoitteista Ryhmässä tuetaan vanhempien osallistumista koti-koulu yhteistyöhön ja toimivaan kasvatuskumppanuuteen 4

5 3. Tukea vanhempien valmiuksia hakea itsenäisesti tietoa ja järjestää toimintaa Ryhmässä saa neuvoja ja ohjausta siihen, mistä päivitettyä, tarvittavaa tietoa löytyy Ryhmässä voidaan harjoitella konkreettisesti tiedonhankkimisen menetelmiä esim. nettisivuilta, koulujen tietojärjestelmistä Ryhmässä vierailevat ammattilaiset tarjoavat yhteystietoja ja kontaktimahdollisuuksia alueen /koulun /järjestöjen toimijoihin Ryhmä tukee osallistujien omaehtoista toimintaa ja osallisuutta esim. järjestämällä vierailuja ja tutustumiskäyntejä 5

6 4. Rohkaista verkostoitumiseen toisten vanhempien kanssa, riippumatta etnisestä taustasta Ryhmässä syntyy kontakteja muihin vanhempiin Ryhmätapaamisissa luodaan pohjaa osallistumiselle myös muihin tapahtumiin, vanhempainiltoihin, koulun /päiväkodin toimintoihin Koulun / pk:n henkilökunta tulee ryhmässä vanhemmille tutuksi, mikä helpottaa osallistumista Tutustuminen suomalaisiin vuorovaikutustapoihin (esim. lasten syntymäpäivät, talkoot) rohkaisee vanhempia osallistumaan 6

7 5. Saada ja jakaa tietoa kotoutuvien lasten ja nuorten tarpeista Keskusteluissa muiden vanhempien kanssa ryhmäläiset kuulevat erilaisista mahdollisuuksista käsitellä lasten ja nuorten kehitykseen ja kotoutumiseen liittyviä asioita Ryhmätapaamisissa keskustellaan lasten ja nuorten tarpeista niin perheiden kotikulttuurin kuin vastaanottavan yhteiskunnan kulttuurin näkökulmasta Ryhmässä nostetaan esiin mm. uhmaikään, murrosikään, seksuaaliseen kehitykseen ja tiedontarpeeseen liittyviä teemoja Ryhmässä jaetaan ajantasaista tietoa perheille, lapsille ja nuorille suunnatuista palveluista Suomessa 7

8 RYHMISSÄ KÄSITELTÄVIÄ EHDOTUSTEEMOJA TAPAAMISTEN TEEMOJA: 1. Tutustuminen (ryhmäytyminen) 2. Maahanmuuttokokemus perheessä 3. Lapsen tarpeet ja varhainen vuorovaikutus 4. Koulutusjärjestelmä ja koulun tukimuodot 3. Koulun ja kodin yhteistyö ja työnjako 4. Kielenkehitys, kaksikielisyys ja -kulttuurisuus 5. Tukiverkostot, paikalliset palvelut ja toimijat 6. Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen 7. Lapsi ja maahanmuutto 8. Avoin teema Mina Zandkarimi

9 Ryhmät ovat Kotoutumista tukevia Tavoitteellisia Informatiivisia Vertaiskokemukseen perustuvia Keskustelevia Asiantuntijuuteen luottavia Voimaannuttavia Sosiaaliset kontaktit mahdollistavia Toiminnallisiakin Ryhmät eivät ole Koulutusta, opiskelua Terapeuttisia, psykologisia Yksilöllistä tukea Pelkästään toiminnallisia (kokkaus, käsityöt tms.) Mina Zandkarimi

10 Tapaamisen rakenne ja tiedonvälitys Ryhmän kesto noin 2 tuntia: 1. Alussa informaatio-osuus päivän teemasta 2. Keskustelu päivän teemasta 3. Lopetus ja orientaatio seuraavaan tapaamiseen Lisäksi teemaan liittyviä toiminnallisia harjoituksia tapaamisen kulun mukaan Asiantuntijuus oikealta taholta: kutsutut vieraat kertovat (esim. kuraattori, terveydenhoitaja) Ohjaajien tulee varata 3 h aikaa, jotta ennen ryhmäläisten tuloa on aikaa valmistella ja käydä ryhmän päätyttyä loppukeskustelu ohjaajien kesken 10

11 Ryhmän toteutus Sopimuksen mukaan esim. kerran viikossa / joka toinen viikko / kerran kuussa Kokoontumiseen sopiva tila Käsiteltävänä Ohjaajan oppaan 7-8 teemaa Osallistujille sopivaan kellonaikaan (huomioi aamuaikataulut, lasten päiväunet, rukousajat jne.) Aikaa varataan myös seurusteluun, kuulumisiin, kahvitteluun 11

12 Ryhmän kokoonpano Ryhmä voi olla miehille /naisille /molemmille sukupuolille samaa tai eri sukupolvea edustaville sukupuolien ja - polvien välinen vuoropuhelu ja yhdessäolo tuo usein esiin kaikille uusia näkökulmia Käytetään osallistujien äidinkieltä tai jotain yhteistä kieltä, esim. selkosuomi, englanti Ei mielellään vähempää kuin 5 eikä enempää kuin 12 osallistujaa, jotta keskustelu toteutuisi 12

13 Ryhmätapaamisten suunnittelu Ohjaajat tapaavat etukäteen, asettavat tavoitteet omalle toiminnalleen ja pohtivat tavoitteita ryhmälle Ohjaajat sopivat missä ja milloin ryhmä aloittaa, samalla sovitaan tiedottamisesta ja jaetaan järjestelyvastuut (esim. kuka tuo materiaalit, sopii vierailut) Ohjaajapari sopii keskinäisen roolijaon ja vetovastuun kullekin ryhmätapaamiskerralle Suunnittelussa on tärkeää huomioida, että eri-ikäisillä ja eri elämäntilanteissa olevilla saattaa olla erilaisia tavoitteita ja toiveita ryhmän/ kotoutumisen osalta 13

14 Ohjaajien erilaiset roolit - asiantuntija- ja vertaisohjaaja Ohjaajapari on tasavertaisessa asemassa ryhmätilanteissa Omankielinen ohjaaja pitää huolta siitä, että ryhmäkeskustelu pysyy aiheessa ja mahdollinen suomenkielinen osallistuja ajan tasalla käsiteltävistä asioista Molempien ohjaajien käytettävä yksinkertaista ja selkeää kieltä, mielellään kirjakieltä Omankielisen vertaisohjaajan merkitys saattaa korostua, jos vertaistuen käsite on tuntematon Molemmat ohjaajat huolehtivat ryhmäläisten tasapuolisesta osallistumisesta Omankielinen ohjaaja toimii kotoutumisen esikuvana omien kotoutumiskokemustensa kautta 14

15 Ryhmän alkaessa Selvitettävä yhdessä ryhmäläisten kanssa mitä vertaistuki on Ryhmän tavoitteista ja teemoista sovitaan ensimmäisessä tapaamisessa yhdessä Sovitaan aikatauluista ja osallistumisesta yhdessä ryhmäläisten kanssa Luodaan ryhmälle säännöt mm. puheenvuorojen käyttämisestä, kaikkien osallistujien arvostamisesta, lasten hoidosta ryhmän aikana 15

16 Ryhmäytyminen Tapahtuu vähitellen luottamuksen syvetessä en ole yksin, muutkin jakavat samanlaisen elämäntilanteen` Toiminnalliset harjoitukset tukevat ryhmähengen syntymistä Ryhmäytymiseen vaikuttaa suuresti ohjaajien oma esimerkki, avoimuus, vilpittömyys tärkeää 16

17 Ryhmän päättäminen Osallistujilla tieto siitä, että ohjatun ryhmän määräaikaisuudesta on sovittu jo aloittaessa Palautekeskustelulle voi varata erillisen tapaamiskerran tai järjestää loppujuhla Jos on mahdollista saada palautetta myös kirjallisena, kannattaa se toteuttaa (esim. muutama kysymys teemoista, toteutustavoista, ajankohdan sopivuudesta) Viimeisellä kerralla keskustellaan myös mahdollisuuksista jatkaa tapaamisia ilman ryhmänohjaajia 17

18 Ryhmäläisten kokemuksia Vanhemmilla on huoli lapsista ja varsinkin nuorista - kasvatus eri kulttuurissa - lasten ja nuorten tulevaisuus Tukiverkoston puute lapsen/nuoren kasvatuksessa vaivaa monia. kun itse ei hallitsee suomenkieltä on vaikea seurata/auta oma lasta/nuorta selviytymisessä ja koulun asioissa. lapsemme/nuoremme tarvitsee paljon apua ja tukea mm. pärjäämisessä, verkoston saamisessa ja opiskelun/ammattiin hakemisessa jne.. lasten/nuorten kasvatus kahden kulttuurin välissä on haastelista 18

19 Ryhmäläisten kokemuksia ryhmän ilmapiiri avoin. sai esittää kysymyksiä ja ryhmässä oli helppo puhua omista asioistaan. kokivat saaneensa paljon uutta tietoa, ja he kokivat tarvitsevansa paljon lisää tietoa useita asioista. lapsenkasvatukseen liittyen erityisesti koulunkäyntiin ja suomalaiseen koulutukseen koulutuksen liittyvää tietoa halutaan lisää. lapsen terveydenhuolto, KELA.n tuet ja kaksikielisyys tarvitaan enemmän tietoa ryhmäläiset kokivat vertaisryhmän korvattomaksi tiedonvälityskanavaksi. kokemus siitä, että tätä tietoa ei saa mistään ilman kunnollista kielitaitoa ryhmäyhtyminen tapaamiskertojen aikana ja yhteyden pitoa ryhmien loppumisen jälkeen. 19

20 OHJAAJIEN KOKEMUKSIA KUN PERHE VOI HYVIN, LAPSIKIN VOI HYVIN kotoutuminen tuntui edistyvän sai osallistua keskustelufoorumiin ja jakaa ajatuksiaan ennakkoluuloja ja asenteita avattiin sai kokea olevansa osallinen suomalaisessa yhteiskunnassa perheet tutustuivat toisiinsa myös päiväkodin ulkopuolella suomalaiset kasvatustavat ja tottumukset tulivat tutummiksi päiväkodissa eteiskohtaamiset muuttuivat tuttavallisemmiksi niin vanhempien kuin lapsen ja vanhemman välillä 20

21 .ohjaajien kokemukset Ainakin syksyn 2011vanhempainillassa oli runsaasti somalin- ja albaniankielisiä vanhempia ja välitön tunnelma tapaamisissa Suurin vaikutus on kuitenkin ollut nähtävissä oppilaiden suhtautumisessa: he ovat olleet näkyvästi innostuneita ja hyvällä mielellä vanhempien ja opettajien kerhosta Kouluvirastosta on tullut toistuvasti korkealta taholta palautetta tällaisen kodin ja koulun välisen yhteistyön tärkeydestä Vertaistukiryhmätoiminta oli lukuvuonna jopa koulun toimintasuunnitelmassa kehittämiskohteena Mina Zandkarimi

22 Kuntien kokemuksia ryhmistä ja lasten koulunkäynnistä Ryhmän vetäminen koulutyön päätteeksi oli raskasta, mutta antoisaa ja tulee kyllä koulutyössä takaisin. Äidit olivat hyvin kiinnostuneita koulujärjestelmästä, koska heiltä puuttui tietoa, esim. lukujärjestykset, liikuntatunnit ym. Teimme äideille selkeämmät lukujärjestykset, koska ne ovat äideille tärkeitä mutta sekavia. Juttelimme iltapäiväkerhon toiminnasta, terveydenhoitajan asemasta koulussa ja minä päivinä hän on tavattavissa. Monissa tapaamisissa he ovat halunneet keskustella vanhemmuuden vaikeuksista ja haasteista ja kahden eri kulttuurin kasvatuksesta. Äideille on tullut tapaamisten myötä helpompi ottaa kontaktia koulun opettajiin ja rehtoriin asioiden selvittelyssä. Mina Zandkarimi

23 suositukset 1. Omakielisestä vanhempien vertaisryhmätoiminta voisi olla pysyvä osa koulun toimintaa. Suositeltavaa olisi, että ryhmiä järjestetään valmistavan luokan, ensimmäisen luokan ja siirtymävaiheen (7. luokka) oppilaiden vanhemmille aina lukuvuoden alkuvaiheessa. 2. Oppilashuollon voisi ottaa vastuun ryhmätoiminnan suunnittelusta ja mahdollistaa sen toteutuminen luomalla toiminnalle raamit ja resurssit. 3. Ryhmätoiminnan mahdollistavaan resursointiin voidaan käyttää esimerkiksi positiiviseen diskriminaatioon varattuja määrärahoja. Monet kunnat ovat jo löytäneet tapoja järjestää vanhempienryhmiä. 4. Tietotammisen tulee panostaa, jotta vanhempia saada riittävä määrä (n. 6-8 /ryhmä). Suositeltavaa on, että yhteyshenkilöt hoitavat tiedotuksen yhteistyössä. 5. Vanhemmille tiedottamisen, vanhempien äidinkielellä. Tiedotuksessa voi hyödyntää oman äidinkielen opettajia. Yhteyshenkilön tulisi varmistaa, että vanhemmat ovat saaneet tiedon ryhmästä esimerkiksi pyytämällä vastausviestin. 6. Hyödylliseksi havaittuja keinoja ovat henkilökohtaiset yhteydenotot esimerkiksi puhelimitse tai kasvotusten. Vanhempainillat ja vartit ovat hyviä tilaisuuksia henkilökohtaiseen tiedottamiseen vanhemmille. On hyvä pohtia lastenhoidon tarpeellisuutta. 23

24 Puhutaan kotoutumisesta ohjaajankoulutus malli Koulutuksen kesto noin kolme kuukautta, joka sisältää kolme lähiopetuspäivää ja oman ryhmän ohjaamisen opetuspäivien välissä. Järjestetään kaksi kertaa vuodessa Väestöliitossa avoin koulutusta sekä tarpeen mukaan kohdennettu /tilaus koulutuksia. Ensimmäinen koulutusjakso (2 päivää) helmikuussa, jatkokoulutus (1 päivä) kesäkuussa. Osallistujat toteuttavat ryhmän kahden ensimmäisen opiskelupäivän jälkeen. 24

25 koulutettaville perustetaan oma ryhmä esim. fb suljettu ryhmä. koulutuksen kuuluu yksi ohjaajan opas ja loput voi osta meiltä. Koulutetuille ohjaajille konsultaatiomahdollisuus Monikulttuurisessa osaamiskeskuksessa. Kerran vuodessa järjestetään työpaja kaikille koulutuksen käyneille. Työapajaan osallistuville vapaaehtoisille korvataan matkakulut (julkiset kulkuneuvot). Ohjaajan resurssipankki 25