Kehittämishanke. Turun yliopiston lääketieteellisen pedagogiikan 10 op:n kurssi SIMULAATIO-OPETUSKESKUKSEN PERUSTAMINEN VAASAN
|
|
- Niina Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Kehittämishanke. Turun yliopiston lääketieteellisen pedagogiikan 10 op:n kurssi SIMULAATIO-OPETUSKESKUKSEN PERUSTAMINEN VAASAN KESKUSSAIRAALAAN. TIETO/TAITOPAJAN HYÖDYT JA HAASTEET Mikael Victorzon Mikael Victorzon Kirurgian ylilääkäri, Professori (TY). Kirurgian ja gastrokirurgian erik. lääk. emba Oper.klinikkaryhmä/Vaasan keskussairaala Hietalalahdenkatu Vaasa Puh; Fax; GSM;
2 2 YHTEENVETO Täysimittainen simulaatiokoulutus on 2000-luvulla noussut suosituksi koulutusmuodoksi myös terveydenhuollon henkilökunnan täydennyskoulutuksessa (Continuing Medical Education, CME tai Continuing Professional Development, CPD). Menetelmän tuloksellisuus on tutkitusti todettu hyväksi. Simuloimalla tositilanteita voidaan harjoitella paitsi erilaisia kajoavia toimenpiteitä ja teknisiä valmiuksia myös moniammatillista tiimityöskentelyä, hätätilatoiminnan hallintaa (Crisis Resource Management, CRM), viestintää, vuorovaikutusta, lääkehoitoa sekä eritasoista johtajuutta. Teknologian kehitys on mahdollistanut terveydenhuollon koulutusinterventioiden viemisen luentosaleista realistisiin oppimisympäristöihin ja työpaikoille. Simulaatiota hyödyntävää koulutusta koskeva tutkimus on osoittanut, että harjoitusmenetelmät on kytkettävä opetusohjelmiin ja kukin organisaation toimintatapoihin täysmääräisen hyödyn saavuttamiseksi. Koulutuksessa on panostettava myös kurssimuotoisen koulutuksen teoriaosuuteen ja tulisi kiinnittää huomiota ohjaajien pedagogiseen koulutukseen sekä heidän oppimista ja ohjausta koskevaan asiantuntemukseensa. Markkinoilla on saatavilla jo kymmeniä terveydenhuollon eri tilanteisiin tarkoitettuja tietokonepohjaisia simulaattoreita. Pelkästään laitteiden hankkiminen ei kuitenkaan riitä vaan niiden ympärille tarvitaan myös kouluttajaorganisaatio. Tarvitaan ylläpitäjiä, IT-tukea, koulutussuunnittelua ja kouluttajalääkäreitä sekä ennen kaikkea sairaalan johdon tuki. Olisi järkevää kerätä laaja-alaisesti eri erikoisalojen oppimistilanteita edistäviä laitteita samaan paikkaan, suunnitella ja toteuttaa koulutusta säännöllisesti ja toistuvasti. Tämä asettaa paitsi taloudellisia haasteita mutta myös vaatimuksia tarkoituksenmukaisista tiloista sekä pätevistä kouluttajista.
3 3 Vaasan keskussairaalan rooli opetussairaalana on merkittävästi kasvanut ja koulutustoiminta pitäisi huomioida strategiasuunnitelmassa ja tilojen suunnittelussa.
4 4 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO.2 JOHDANTO...6 OPPIMINEN SIMULAATIOHARJOITUSTEN AVULLA.8 -Teknisten taitojen harjoittelu...9 -Endoskooppisen kirurgian harjoittelu.11 -Endoskopiat..16 -Synnytystapahtuman harjoittelu 17 -Vastasyntyneiden simulaatiot 17 -Elvytys 18 -Traumatiimin toiminnan harjoittelu.18 -Ultraäänitutkimukset Silmäleikkaukset Lääkehoito.19 -Viestinnän harjoittelu..19 -Jälkipuinti...20 HAASTEET.20 LAITTEET, TILAT JA HENKILÖKUNTA Potilassimulaattorit.21 -AV-varustus (audiovisuaalinen kuvan- ja äänentallennus).22 -Tarkoituksenmukaiset tilat.23 -Simulaatiokeskuksen henkilökunta Ohjaajakoulutus Simulaatiotilanteiden suunnittelu.25 -Erikoislääkärien sitoutuminen ja motivaatio opetukseen 25
5 5 -Kurssimuotoinen opiskelu muun työn ohella Organisaation johdon sitoutuminen.26 -Taloudelliset haasteet.26 POHDINTA.27 KIRJALLISUUSLUETTELO..29
6 6 JOHDANTO Varsinkin kirurgiksi kouluttautuminen on perinteisesti perustunut mestari kisälli malliin, jossa kirurgiksi erikoistuva seuraa kokeneen erikoislääkärin työtä. Tosiasiassa on sattumanvaraista, miten paljon aikaa ja innostusta erikoislääkärillä on kouluttaa erikoistuvaa lääkäriä ja lääketieteen sekä teknologiakehityksen myötä tällainen oppipoikamalli on tullut tiensä päähän. Vanha traditio: näe yksi, tee yksi, opeta yksi ei ole enää eettisesti hyväksyttävissä ja vaarantaa potilasturvallisuutta. Kirurgikoulutus vaatii uudistamista, systematisointia sekä tehokkaampaa palautteiden antamista koulutettaville. Täysimittainen simulaatiokoulutus on 2000-luvulla noussut suosituksi koulutusmuodoksi myös terveydenhuollon henkilökunnan täydennyskoulutuksessa (Continuing Medical Education, CME tai Continuing Professional Development, CPD) (1, 2). Menetelmän tuloksellisuus on tutkitusti todettu hyväksi (1-5). Simuloimalla tositilanteita voidaan harjoitella paitsi erilaisia kajoavia toimenpiteitä ja teknisiä valmiuksia myös moniammatillista tiimityöskentelyä, hätätilatoiminnan hallintaa (Crisis Resource Management, CRM), viestintää, vuorovaikutusta, lääkehoitoa sekä eritasoista johtajuutta (6). Potilasturvallisuudesta ja sen parantamisesta kirjoitetaan paljon Suomessakin ja mallia on otettu lentäjäkoulutuksesta. Myös Vaasan sairaanhoitopiirissä on panostettu tähän viime vuosina. Kaikesta huolimatta lentäjien malli simulaattoriharjoittelusta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Potilassimulaattoreiden tekninen kehitys on ollut nopea ja ohjelmistot (softat) kehittyvät jatkuvasti. Markkinoilla on jo kymmeniä terveydenhuollon eri tilanteisiin tarkoitettuja tietokonepohjaisia simulaattoreita saatavilla. Pelkästään laitteiden hankkiminen ei kuitenkaan riitä takaamaan koulutusta vaan tarvitaan kouluttajaorganisaatio niiden ympärille; tarvitaan ylläpitäjiä, IT-tukea,
7 7 koulutussuunnittelua ja kouluttajalääkäreitä sekä ennen kaikkea sairaalan johdon tuki (7, 8). Olisi järkevää kerätä laaja-alaisesti eri erikoisalojen oppimistilanteita edistäviä laitteita samaan paikkaan, suunnitella ja toteuttaa koulutusta säännöllisesti ja toistuvasti. Tämä asettaa paitsi taloudellisia haasteita mutta myös vaatimuksia tarkoituksenmukaisista tiloista sekä pätevistä kouluttajista. Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylässä on Suomessa simulaatiokoulutuksen edelläkävijä. Siellä simulaattorikeskus avattiin vuonna 2008 ja simulaatioharjoittelu otettiin osaksi kirurgiaan erikoistuvan runkokoulutusta vuonna Alkuinvestoinnit olivat miljoonaluokkaa mutta nyt simulaatiokeskus palvelee jo 10 erikoisalaa (9). Vuoden 2013 aikana siellä pidettiin 265 koulutustilaisuutta yhteensä yli 540 terveydenhuollon ammattilaisille (J-P Mecklin, suullinen tiedon anto). On korkea aika ravistella pinttyneitä asenteita ja muuttaa myös Vaasan keskussairaalan opetuskulttuuria kohti uudenlaista järjestelmällistä, ja oikeudenmukaista koulutusta. Tästä hyötyisivät kaikki erikoistuvat lääkärit, koko sairaalan hoitohenkilökunta mutta myös lääketieteen opiskelijat. Toimiminen opetussairaalana jatkossakin edellyttää panostusta koulutukseen ja sen kehittämiseen. Tämä edistäisi pitkällä aikavälillä myös hoidon laatua, rekrytointia, potilasturvallisuutta sekä sairaalan kilpailukykyä (10). Tämä kehittämishanke on kirjoitettu osana Turun yliopiston ja TUTKEn järjestämää 10 op:n lääketieteellinen pedagogiikka -kurssia. Se on yhtä lailla kirjoitettu sairaalan johdon päätöksenteon tueksi johdon miettiessä toimintatapojen ja erityisesti koulutuksen kehittämistä Vaasan sairaanhoitopiirissä (länsirannikon SoTe alueella? Vrt. Sairaala hanketta).
8 8 OPPIMINEN SIMULAATIOHARJOITUSTEN AVULLA Teknologian kehitys on mahdollistanut terveydenhuollon koulutusinterventioiden viemisen luentosaleista realistisiin oppimisympäristöihin ja työpaikoille. Simulaatiota hyödyntävää koulutusta koskeva tutkimus on osoittanut, että harjoitusmenetelmät on kytkettävä opetusohjelmiin ja kukin organisaation toimintatapoihin täysmääräisen hyödyn saavuttamiseksi (8). Koulutuksessa on panostettava myös kurssimuotoisen koulutuksen teoriaosuuteen ja tulisi kiinnittää huomiota ohjaajien pedagogiseen koulutukseen sekä heidän oppimista ja ohjausta koskevaan asiantuntemukseensa. Simulaatio terveydenhuollossa voi ulottua osatehtäväsimulaatiosta, esimerkiksi intubaatiomallilla harjoittelu, täysimittaiseen simulaatioryhmäharjoitteluun tietokoneavusteisilla ja audiovisuaalisilla simulaatiolaitteilla (KUVA 1). Simulaatioteknologian ei pitäisi kuitenkaan viedä päähuomiota vaan olisi panostettava myös inhimillisiin tekijöihin ja esimerkiksi CRM ohjaajien kouluttamiseen. Hyvään simulaatioharjoittelutilaisuuteen kuuluu aina jälkipuinti, jolloin rakentavan palautteen anto on mahdollista antaa ja saada välittömästi. Käyn seuraavaksi lyhyesti läpi esimerkkejä simulaatio-, ja tieto/taitopajassa tapahtuvista harjoittelutilanteista.
9 9 KUVA 1. Simulaatiokeskuksen osa-alueet -Teknisten taitojen harjoittelu Erilaisten harjoitteluvälineiden keskittäminen yhteen tilaan, koulutuskeskukseen, mahdollistaa harjoittelun vapaammin työ- ja/tai vapaa-aikana varsinaisten kurssimuotoisten opetustilanteiden ulkopuolellakin. Omien tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi kirurgista ompelua, saumojen tekoa, perussolmutekniikkaa laparoskooppisesti (laatikkomallilla tai tietokonepohjaisella simulaattorilla) tai avoimesti. Tavallisten laparoskooppisesti suoritettavien leikkausten harjoittelu simulaattorilla, kuten esimerkiksi umpilisääkken- tai sappirakon poisto, vaatii runsaasti toistoja. Simulaattoriohjelmat mahdollistavat suoritteiden tallentamisen ja pisteytyksen, jolloin koulutettavien kehitystä voidaan seurata. Kouluttajan tulisikin arvioida koulutettavan taso ennen siirtymistä seuraavaan vaiheeseen, esimerkiksi
10 10 simulaatioharjoittelun jälkeen sappirakon irrottelu sianmaksasta oikeilla laparoskopiavälineillä laatikkomallia hyödyntäen (KUVA 2). Näillä harjoituksilla vasta tietyn tason saavuttanut koulutettava voi suorittaa todellisen leikkauksen leikkaussalissa erikoislääkärin ohjauksessa (katso lupa leikata -kurssia seuraavassa kappaleessa). Taulukkoon 1 on esimerkkejä erilaisista työpajaharjoitteista. Avoleikkausten ompelu- ja solmutekniikka, jänneompelukurssi Laparoskooppinen appendiektomia Ultraäänikoulutus perusterveydenhuollon lääkäreille Nivelinjektiot Naistentauteihin erikoistuvien laparoskooppisten kädentaitojen harjoittelu bokseilla ja simulaattoreilla Elvytyskoulutukset (aikuinen, lapsi) Päivystyspolikliiniset pientoimenpiteet Kipsaus-, sidonta- ja teippauskoulutus Ortopedien koulutukset (sementointi, murtumalevytys, artroskopiat) Vapaa harjoittelu harjoitusmalleilla pajassa ja osastoilla Taulukko 1. Esimerkkejä tieto/taitopajassa toteutettavissa olevista harjoitteluista
11 11 KUVA 2. Laparoskopiaharjoittelu laatikkomallilla ja oikeilla laparoskopiavälineillä -Endoskooppisen kirurgian harjoittelu Laparoskopian avulla tehdyt umpilisäkkeen- sekä sappirakon poistoleikkaukset kuuluvat niihin leikkauksiin, joihin kirurgiaan erikoistuvan tulisi tutustua ja oppia tekemään jo runkokoulutuksen alkuvaiheessa. Nämä leikkaukset pitäisi opettaa erikoistuville järjestelmällisesti ja tehokkaasti. Jyväskylässa sappirakon poistoleikkauksen opiskelu ja simulaattoriharjoittelu kuuluvat pakollisena runkokoulutukseen ja Jyväskylän malli käy hyvänä esimerkkinä järjestelmällisestä koulutuksesta. Tarkastelen siksi tätä mallia hieman tarkemmin. Lupa Leikata kurssi etenee vaiheittain (Vaiheet 1 5) kohti itsenäistä osaamista seuraavasti: Vaihe 1 A. Itsenäiseen opiskeluvaiheeseen kuuluu sappileikkauksen teorian opiskeleminen materiaalipaketin avulla (KUVA 3). Lopuksi pidetään monivalintatentti. Vaihe 1 B. Kahden tunnin simulaattoriperehdytys ryhmässä sekä itsenäinen harjoittelu, jonka aikana tulee harjoitella peliharjoitteiden ja osa-sappien lisäksi
12 12 vähintään 15 kokosappea (KUVA 4). (LapMentor TM simulaattori on jo hankittu Vaasaan). KUVA 3. Sappileikkauksen opiskeluun liittyvän teorian materiaalipaketti Keski- Suomen keskussairaalassa Vaihe 1 C. Tämän vaiheen tavoitteena on laparoskopiataitojen oppiminen ja kehittäminen, kaksikätisyyden oppiminen ja molempien käsien tasapuolinen harjoittaminen. Vaihe sisältää simulaattorin basic skills instrumenttien erilaiset käsittelyharjoitteet, jotta koulutettava toistaa vähintään 15 kertaa (KUVA 5 ja 6).
13 13 KUVA 4. Sappileikkauksen tietokonepohjainen simulaatioleikkaus KUVA 5. Peliharjoite 2; 30º kameranavigointi
14 14 KUVA 6. Peliharjoite 5; tarttuminen ja klipsaaminen Vaihe 2. Koulutettava suorittaa osasappiharjoitteet sekä kokonaiset sappitoimenpiteet tietyssä järjestyksessä niin, että kokosappiharjoituksia tulee suorittaa yhteensä vähintään 15. Vaihe 3. Näyttökoe. Simulaattoriharjoittelun päätteeksi suoritetaan seniorin valvoma simulaattorisappileikkauksen näyttökoe, jonka suorituspäivä sovitaan yksilöllisesti ohjaajan kanssa. Näyttökoe arvioidaan ennalta määritettyjen kriteerien mukaisesti. Vaihe 4. Kolme tuntia monimuotokoulutusta sisältäen laparoskooppisen sappileikkauksen kädentaitojen harjoittelua simulaation avulla boksiharjoitteluna oikeilla instrumenteilla ja laparoskopiatornilla (KUVA 7). Vaihe 5. Leikkaussaliharjoittelu ja näyttökoe. Leikkaussaliharjoittelu alkaa avustamalla. Leikkaussaliharjoittelun päivämäärät sovitaan itsenäisesti seniorien kanssa. Ennen näyttökokeen suorittamista tulisi toimia assistenttina vähintään 10 laparoskooppisessa sappileikkauksessa. Näyttökoe eli leikkaus suoritetaan opetusleikkaussalissa seniorin ohjauksessa ja sen suorituspäivämäärä sovitaan koulutuksen etenemisen mukaan. Näyttökokeeseen
15 15 KUVA 7. Laparoskooppisen (sappi)leikkauksen kädentaitojen harjoittelua simulaation avulla boksiharjoitteluna oikeilla instrumenteilla ja laparoskopiatornilla voi ilmoittautua hyväksytyn simulaattorinäyttökokeen ja em. mainitun avustamiskokemuksen jälkeen. Näyttökokeeseen kuuluu seniori-ohjaajan arviointi ennalta määritettyjen kriteereiden mukaan sekä leikkauksen itsearviointi. Sappileikkauksen simulaatioharjoittelusta on hiljattain valmistunut väitöskirja (8). Tässä työssä todettiin selvästi, että asiantuntijuuden ja laparoskopiataitojen kehittymisen puutteet ilmenivät virheinä tai riskeinä leikkauksissa, erityisesti niissä leikkauksen vaiheissa, jotka olivat kirurgeille sekä teknisesti että ei-teknisesti
16 16 haastavia. Tutkimuksen tulokset osoittivat lisäksi, että erikoistuvien kirurgien simulaattoriharjoitteluun ja taitojen oppimiseen vaikuttavat sekä organisatoriset, yksilölliset että sosiaaliset tekijät, jotka rajoittavat tai edesauttavat työssä oppimista. Merkittävimmäksi simulaatioharjoittelua tukevaksi tekijäksi tutkimuksessa nousi sairaalan tarjoama tuki työssä oppimiselle. Käytännön edellytykset simulaattoriharjoittelua hyödyntävälle leikkaustaitojen koulutukselle ovat henkilöstön ja organisaation sitouttaminen koulutuksen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen sekä riittävien resurssien ja välineiden tarjoaminen. -Endoskopiat Endoskopioita (gastro-, colo-, ja bronkoskopiat) voi harjoitella tietokonepohjaisella GI Bronch Mentor tähystyssimulaattorilla (KUVA 8). Pelkkä simulaatioharjoitus ei riitä, vaan tarvitaan sen lisäksi järjestelmällistä kurssimuotoista opetusta. Jyväskylässä tämä toteutetaan 3 kk kestävänä endoskopistin peruskurssina, jonka tavoitteena on tutustuttaa gastroenterologiaan ja skopioiden tekemiseen sekä niihin liittyviin indikaatioihin ja kontra-indikaatioihin, tavallisimpiin makro- ja mikroskooppisiin löydöksiin ja niiden seurantaan, sekä lisätä skopioihin liittyvää tietotaitoa potilasturvallisesti sisältäen mm. riittävän kivunhoidon. Kohderyhminä pidetään sisätautien-, ja kirurgian runkokoulutettavat, pediatriaan erikoistuvat sekä terveyskeskuslääkärit. Jyväskylässä toimiikin diagnostinen endoskopia perusterveydenhuollossa mallikkaasti erikoissairaanhoitoa tukien.
17 17 KUVA 8. Tietokonepohjainen GI Bronch Mentor tähystyssimulaattori -Synnytystapahtuman harjoittelu Erilaiset ulosautot, tarjonnat ja imukuppisynnytykset voidaan harjoitella synnytyssimulaattorilla. Synnytyssimulaattori on jo hankittu keskussairaalaan ja sijaitsee synnytysosastolla (katso Taulukko 2). Potilasturvallisuuden parantamiseksi moniammatilliset hätäsektioharjoitukset tulisi suunnitella ja toistaa säännöllisesti (vrt. traumasimulaatioharjoitukset). -Vastasyntyneiden simulaatiot Esimerkiksi vastasyntyneen tehoelvytystä voi harjoitella SimBabyNew potilassimulaattorilla. Kohderyhminä ovat lastenlääkärit ja hoitajat, anestesiologit ja kätilöt. SimMan nukke on hankittu lastenosastolle (Taulukko 2) mutta on
18 18 valitettavasti tällä hetkellä epäkunnossa (opetushoitaja Satu Hautamäki, suullinen tiedonanto). -Elvytys Säännöllisesti toistuvia elvytysharjoituksia voi ja tulisi toteuttaa simulaationukeilla. Päivystyspoliklinikan ja ensihoidon käytössä tätä tarkoitusta varten on tällä hetkellä SimMan 3G-, Antti-, sekä Anne-nukke (Taulukko 2). -Traumatiimin toiminnan harjoittelu Moniammatillinen traumatiimiharjoittelu tulee toteuttaa mahdollisimman autenttisissa olosuhteissa päivystyspoliklinikan tiloissa. Viime vuonna (2013), Jyväskylässä tällaisia harjoituksia järjestettiin 43 kertaa noin 200:lle osallistujille. Vaasassakin traumatiimiharjoituksia on toteutettu traumavastaavan ortopedin, Erno Lehtonen Smedsin vetämänä. -Ultraäänitutkimukset Ulträänisimulaatioharjoituksista hyötyisivät radiologiaan ja kardiologiaan erikoistuvien lisäksi myös päivystyslääketieteeseen (sonopalpaatiot) erikoistuvat ja perusterveydenhuollon lääkärit. Jyväskylässä on tänä vuonna käynnistetty valtakunnallinen sydämen echo koulutus ultraääni-simulaattoria (Vimedix, CaeHealthcare) hyödyntäen.
19 19 -Silmäleikkaukset Silmätautien erikoislääkärit ja silmätauteihin erikoistuvat sekä silmätautien instrumenttihoitajat voivat harjoitella mikrokirurgista tekniikkaa ja kaihileikkausta silmäsimulaattorilla (EYESi ). -Lääkehoito Simulaatioympäristössä voidaan edistää lääkehoidon osaamista. Simulaatio perusmuodossaan ei edellytä aina simulaatioteknologian hyödyntämistä vaan se voidaan toteuttaa esimerkiksi roolileikkien avulla. Lääkehoidon osaamisen kehittymistä voidaan tukea eritasoisten simulaatioiden kautta. Lääkehoidon taitoja, joita harjoitellaan aluksi taitopajassa, ovat esimerkiksi injektion antaminen, laskimokanyylin asettaminen, lääkkeen käyttökuntoon saattaminen ja lääkkeiden antaminen. Opintojen edetessä ja taitojen kehittyessä simulaation vaativuuden ja realismin määrää voidaan lisätä asteittain ja ottaa mukaan potilassimulaattorien avulla potilastapauksia, joiden hoitamiseen tarvitaan jo laaja-alaisempia tietoja ja taitoja. -Viestinnän harjoittelu Viestinnällä on suuri merkitys kaikessa potilasturvallisuustyössä. Ammattiryhmien välistä viestintää voi harjoitella simuloimalla esimerkiksi standardoituja potilaita. Terveydenhuollossa suullinen hoitoraportointi (siirtoraportti) on hoitoa antavien henkilöiden tärkein viestintämenetelmä. Monissa potilasvahinkotapauksissa voidaankin jälkeenpäin todeta syyksi kommunikaation pettäminen. Potilasturvallisuuden optimoimiseksi tulisi raportin antamisessa aina käyttää strukturoituja malleja, joista ehkä käytetyimpiä on SBAR (Situation, Background, Assessment, Recommendation). Siirtoraportin antamista strukturoidulla mallilla tulisi
20 20 harjoitella säännöllisesti erilaisilla tilanteita simuloimalla. Simulaatioissa on kliinisten taitojen lisäksi mahdollista testata ja harjoitella viestinnän vaikutusta ja toimivuutta tiimityöskentelyssä. Kaksikielisessä Vaasassa viestinnän haasteellisuutta lisää tiimien monikielisyys. Pelkästään aluemurteet voivat vaikeuttaa viestinnän ymmärtämistä lähettäjän tarkoittamalla tavalla. Myös nonverbaaliseen viestintään tulisi kiinnittää huomiota. -Jälkipuinti Terveydenhuollon simulaatioissa jälkipuinnilla (debriefing) ymmärretään jäsenneltyä reflektiota, palautteen antoa ja keskustelua simulaatiotilanteen jälkeen. Jälkipuinti on tärkeä ja oleellinen osa jokaista simulaatioharjoitusta ja sitä onkin kutsuttu simulaatioharjoittelun sydämeksi ja sieluksi. Kirurgian runkokoulutuksessa olevat lääkärit ovat usein ja toistuvasti tuoneet esille palautteiden puuttumisen. Jälkipuinnin puitteet, sisältö ja toteutus ovat hyvin ja selkeästi esitetty kirjassa Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa (6). HAASTEET Organisaation järjestelmällisen koulutuksen kehittämisen haasteet ovat tarkoituksenmukaiset tilat ja laitteet, osaava henkilökunta, erikoislääkärien sitoutuminen opetustyöhön, ohjaajakoulutus, talous sekä johdon sitoutuminen ja tuki. LAITTEET, TILAT JA HENKILÖKUNTA Riittävät ja tarkoituksenmukaiset laitteet (simulaattorit, AV-varustus) tulisi pääasiallisesti sijoittaa käytön kannalta tarkoituksenmukaisiin koulutustiloihin, joissa
21 21 laitteiden kunnossapidosta vastaisi tekninen tukihenkilö(stö) ja koulutustilaisuuksista koulutussunnittelija(t). -Potilassimulaattorit Vaasan keskussairaalan eri yksiköhin jo hankitut opetusvälineet on koottu Taulukkoon 2. Mitä välineitä Missä 1 kpl SimMan3G nukke Ensihoito 1 kpl Anne-nukke Päivystyspkl 1 kpl Antti-nukke Päivystyspkl 1 kpl Baby SimMan nukke Lastenosasto 1 kpl Lantio-torso ja vauvanukke Naistentaudit 1 kpl Laparoskooppisen kirurgian leikkaussimulaattori (LapMentor) T3 1 kpl Anne-simulaationukke G4 1 kpl elvytysnukke-torso ja defibrillaattorin rytmisimulaattori Teho Taulukko 2. Vaasan keskussairaalaan hankitut koulutusvälineet Kaikki laitteet eivät tällä hetkellä ole tehokkaassa käytössä eivätkä edes toimintakunnossa. Esimerkiksi noin maksava LapMentor laparoskopiasimulaattori on lähetetty Saksaan huoltoon. Järjestelmällisen koulutussuunnitelman ja organisaation puuttuessa tämän simulaattorin käyttö opetuksessa on muutenkin ollut tehotonta. Jyväskylän simulaatiokeskuksessa käytössä olevia simulaattoreita on koottu Taulukkoon 3.
22 22 Tietokonepohjaiset potilassimulaattorit: 1. SimMan potilassimulaattori (langallinen), (Laerdal) 2. HAL S3201 langaton potilassimulaattori, (Gaumard) 3. SimPad ohjattava Resusci Anne (Laerdal) 4. Antti -nukke 5. MegaCode Kid Vital Sim (Laerdal) 6. ALS Baby Muut tietokonepohjaiset simulaattorit: 1. Ultraääni-simulaattori (Vimedix, CaeHealthcare) LapMentor ja LapMentor Express laparoskopiasimulaattorit 4. GI Bronch Mentor endoskopiasimulaattori Taulukko 3. Jyväskylän simulaatiokeskuksessa käytössä olevat simulaattorit -AV-varustus (audiovisuaalinen kuvan- ja äänentallennus) Simulaatio-opetuksessa videointia käytetään tavallisimmin jälkipuinnin yhteydessä, kun harjoitusta käydään läpi. Videointia voi käyttää apuna myös ohjaustilanteessa sekä tutkimuksessa ja opetuksen kehittämisessä. Tavallisista elektroniikkaliikkeistä saatavien av-välineiden lisäksi varsinaisesti potilassimulaatioihin tarkoitettuja videointiratkaisuja on saatavilla laitevalmistajilta.
23 23 -Tarkoituksenmukaiset tilat Simulaatiokoulutustoiminnan edellytyksenä on riittävä, kliinisestä toiminnasta erillään oleva tarkoituksenmukainen, vähintään noin m 2 tila. Simulaatiokeskukseen kuuluisi ainakin 4 toiminnallista osa-aluetta; 1) luento- ja käytännön harjoittelusali 2) simulaattorisali, jossa leikkaus- ja tähystyssimulaattorit 3) potilassimulaattoritila kuvausjärjestelmineen 4) toimistohuone Vaasan keskussairaalan uudessa Y-rakennuksessa (Y-1) on tällä hetkellä tehottomassa käytössä olevat koulutustilat (KUVA 9). Näihin tiloihin sopisi periaatteessa simulaatiokeskuksen ja tieto/taitopajan sijoittaminen. Toinen vaihtoehto on suunnitella optimaaliset simulaatiokoulutustilat nyt suunnitteilla olevaan opetusterveyskeskuksen tiloihin. KUVA 9. Uuden Y-rakennuksen koulutustilat
24 24 -Simulaatiokeskuksen henkilökunta Paras edellytys toiminnan onnistumiselle on tehdä simulaatiokeskuksesta erillinen yksikkö, omine budjetteineen ja -henkilökuntineen. Esimerkiksi Jyväskylän simulaatiokeskuksessa vakituiseen henkilökuntaan kuuluu 3 työntekijää, 2 koordinoivaa koulutussuunnittelijaa ja yksi tekninen tukihenkilö. Lisäksi tarvitaan ITosaston tukitoimia. -Ohjaajakoulutus Simulaatio-opetus edellyttää opettajilta ja ohjaajilta uudenlaista pedagogista osaamista. Haaste on uuden teknologian yhdistäminen opiskelijoita aktivoivaan ohjaavaan opettajuuteen. Opettajien täydennyskoulutus on ensimmäinen askel simulaatio-oppimisympäristöjen täysipainoiseen hyödyntämiseen käytännön opetustyössä. Simulaatio-ohjaaja tarvitsee sekä vahvaa käytännön kokemusta harjoituksen sisältöalueelta että pedagogisia taitoja. Köpenhaminan, Tübingenin ja Lontoon simulaatiokoulutuskeskuksissa on järjestetty simulaatio-ohjaajakursseja. Nämä koulutuskeskukset perustivat EuSIM ryhmän vuonna 2004, joka toimii terveydenhuollon simulaatio-ohjaajien yleisten koulutusstandardien ohjeistajana ja valvojana. Suomeen tarvitaan oma kansallisiin tarpeisiimme muokattu ohjaajakoulutusstandardi. Vaasan keskussairaalan oman simulaatiokeskuksen perustamisen yksi haasteista on pätevien ohjaajien rekrytointi sekä heidän täydennyskoulutuksesta huolehtiminen, varsinkin kun Suomeen ei toistaiseksi ole perustettu simulaatio-ohjaajakoulutuskeskusta.
25 25 -Simulaatiotilanteiden suunnittelu Simulaatio-opetustilanne suunnitellaan etukäteen ja oppimisympäristö järjestetään suunnitelman mukaisesti. Systemaattiseen suunnitteluun ja simulaatiotilanteiden käsikirjoitukseen on olemassa erilaisia apuvälineitä, lomakepohjia ja tarkistuslistoja, joissa harjoituksissa tarvittavat asiat tulee etukäteen huomioiduiksi. Lähtökohtana on aina opiskelijan lähtötaso ja oppimistavoitteet. -Erikoislääkäreiden sitoutuminen ja motivaatio opetukseen Riittävän koulutustoiminnan perusedellytyksenä on erikoislääkäreiden riittävä määrä. Vaasassa on pitkään kärsitty erikoislääkäripulasta, mutta tilanne on korjaantumassa. Esimerkiksi kirurgian klinikassa lähes kaikki erikoislääkärivirat on täytetty ja on syytä uskoa, että 1-2 vuoden kuluttua loputkin viroista on täytetty. Kliinisten tieto/taitojen opettamisessa simulaatiomalleilla tarvitaan kokeneita osaajia, jotka ovat myös motivoituneita opettamiseen. Haasteiksi voi muodostua vanhat, vääränlaiset asenteet. Tarvitaan keskussairaalan opetuskulttuurin muuttamista ja konstruktiivista, uutta ajattelutapaa muutoksia, jotka vievät aikaa. Lisääntyvä lääketieteen kandidaattien opetustoiminta on kuitenkin jo muuttanut tätä opetuskulttuuria positiiviseen suuntaan. -Kurssimuotoinen opiskelu muun työn ohella Haasteiksi voi muodostua myös kurssimuotoisen opiskelun integroiminen kliiniseen toimintaan ja sairaalan arkirutiineihin. Avainasemassa tässä suhteessa ovat työn järjestelyistä vastaavat ylilääkärit.
26 26 -Organisaation johdon sitoutuminen Simulaatio-opetuksen toimintaedellytykset ja oppimistulosten pysyvyys ovat riippuvaisia organisaation johdon tuesta (7, 8). Esimerkiksi Jyväskylän keskussairaalan simulaatiokeskuksen toiminnasta vastaa viime kädessä johtajaylilääkäri. -Taloudelliset haasteet Terveydenhuolto toimii jatkuvassa säästöpaineessa. Uuden toiminnan aloittaminen vaati rahoitusta. Katsoisin kuitenkin, että simulaatiokeskuksen perustaminen ja pyörittäminen eivät niinkään olisi uutta toimintaa, vaan pikemminkin jo olemassa olevan toiminnan tehostamista. Uusia toimia ei välttämättä tarvita, IT-osaamista ja teknistä tukihenkilöstöä sekä koulutussuunnittelijoita on jo olemassa sairaalan palkkalistoilla. Jo olemassa olevia resursseja pitäisi vaan siirtää uuteen yksikköön ja niiden käyttöä tehostaa. Toimintaan soveltuvat tilat ovat jo olemassa, samoin osa laitteistakin. Koulutusmäärärahoista (EVO) voisi osan käyttää laiteinvestointeihin, laitteiden kunnossapitoon sekä opettajaresurssien täydennyskoulutukseen.
27 27 POHDINTA Työnantajan vastuuseen kuuluu henkilökunnan jatkokoulutuksesta huolehtiminen. Simulaatiokoulutuskeskuksen perustaminen Vaasan keskussairaalan yhteyteen palvelisi laajalti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehitystä sairaanhoitopiirin alueella ja miksei kansallisellakin tasolla sekä tehostaisi työnantajan antamaa jatkokoulutusta. Tulevaisuudessa simulaatioryhmäharjoittelun tulisi olla säännöllistä ja vaadittava osa terveydenhuollon ammattilaisten urakehitystä. Simulaatiolla systeemien testaamisesta tulisi organisaatioiden säännöllinen laadun ja potilasturvallisuuden ylläpito- ja parannusmenetelmä (6, 10). Siitä hyötyisi sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Toiminnan kehityttyä olisi mahdollista järjestää myös maksullisia kursseja ja koulutuspaketteja ja siten rahoittaa ainakin osan toiminnasta näillä tuloilla. Jokaisella erikoisalalla pitäisi nimetä koulutuksesta vastaava lääkäri. Nämä vastaisivat kurssimuotoisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä yhteistyössä koulutussuunnittelijoiden kanssa. Olisi hyvä perustaa työryhmä suunnittelemaan hanketta tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Alkuinvestointitarpeet ja kustannukset pitäisi arvioida tarkkaan kuten myös toimintabudjetti. Alkuinvestointien laajuus on paljolti riippuvainen siitä, voidaanko hyödyntää jo olemassa olevia tiloja vai pitääkö tarkoituksenmukaiset tilat suunnitella uusiin rakennuksiin, esim. tulevaan opetusterveyskeskukseen tai huomioida sairaalan uudisrakentamisen yhteydessä. Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila pohtii pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä (11) millaisia valmiuksia edellytetään lääkäreiltä 2030-luvulla? Hän toteaa, että perinteisen lääketieteellisen osaamisen lisäksi olisi syytä kiinnittää huomiota myös oppimistarpeisiin, jotka liittyvät tiedonhallintaan, professionalismiin, vuorovaikutustaitoihin, yhteistyötaitoihin, terveyden edistämiseen ja johtamiseen. Nämä asiat eivät ole vain peruskoulutuksen aikana huomioitavia asioita vaan niihin
28 28 on panostettava jatkuvasti, myös erikoistumis- sekä jatkokoulutuksen aikana. Vaasan keskussairaalan rooli opetussairaalana on merkittävästi kasvanut ja koulutustoiminta pitäisi huomioida strategiasuunnitelmassa ja tilojen suunnittelussa. Vaasa
29 29 KIRJALLISUUSLUETTELO 1. Issenberg S, McGaghie W, Petrusa E, ym. Features and uses of high-fidelity medical simulations that lead to effective learning: a BEME systematic review. Med Teach 2005;27: McGaghie W, Issenberg S, Petrusa E, ym. A critical review of simulationbased medical education research: Med Educ 2010;44: Cook D, Hatala R, Brydges R, ym. Technology-enhanced simulation for health professions education: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2011;306: Cook D, Hamstra S, Brydges R, ym. Comparative effectiveness of instructional design features in simulation-based education: systematic review and meta-analysis. Med Teach 2013;35:e Motola I, Devine L, Chung H, ym. Simulation in healthcare education: a best evidence practical guide. AMEE Guide No. 82. Med Teach 2013;35:e Toim. Rosenberg P, Silvennoinen M, Mattila M-M, Jokela J. Simulaatiooppiminen terveydenhuollossa. Fioca Oy, Helsinki 2013, ISBN Wisborg T. Improving the spirit: increasing the chances of survival. Multiprofessional training of medical teams. Acta Anaestesiol Scand 2009;53: Minna Silvennoinen. Training surgical skills in a simulated and authentic environment. Expertise challenges in development of surgical laparoscopy practicing. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Heikkilä M. Kirurgien koulutus kaipaa tuuletusta. Suomen Lääkärilehti 40/2014;vsk 69:
30 Hoppu S, Niemi-Murola L, Handolin L. Simulaatiokoulutus potilasturvallisuuden parantajana oppia tiimityöstä. Duodecim 2014;130: Halila H. Opetuksen laatu on turvattava. Pääkirjoitus. Suomen Lääkärilehti 40/2014;69:2511. Kuvat 1 8 lainattu luvalla professori J-P Mecklinin esityksestä professorikokouksessa, Helsingissä, lokakuussa 2014.
Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi
Pedagoginen tahdikkuus: taitoa kuunnella, taitoa välittää aidosti opiskelijasta, taitoa auttaa ja ohjata. Tahdikas käyttäytyminen nousee aina kunkin hetken pedagogisesta tilanteesta ja taidosta toimia
LisätiedotSimulaatiokoulutus potilasturvallisuuden parantajana oppia tiimityöstä
TEEMA: POTILASTURVALLISUUS Sanna Hoppu, Leila Niemi-Murola ja Lauri Handolin Simulaatiokoulutus potilasturvallisuuden parantajana oppia tiimityöstä Terveydenhuollon henkilökunta joutuu työssään kohtaamaan
LisätiedotSimulaatio-oppiminen. Hannu Salonen. Opettaja /simulaatio-ohjaaja
Simulaatio-oppiminen Hannu Salonen Opettaja /simulaatio-ohjaaja Mitä on simulaatio todellisuuden jäljittelyä jonkin yksittäisen tai yhtenäisen asiakokonaisuuden tai sen osan simulointia mahdollisimman
LisätiedotSimulaatioohjaaja/fasilitaattori. koulutus 10op. SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Simulaatioohjaaja/fasilitaattori koulutus 10op SimPro 2015 Simulaatiopedagogiikkaa uudella tavalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa Mitä simulaatio on Tosielämän jäljittelyä Luodaan käytännön tilanne
LisätiedotMinikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015
Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 KSSHP MONIAMMATILLINEN OPETUSPOLIKLINIKKA/ PIENTOIMENPITEET Jyväskylässä kirurgian kandien
LisätiedotAsiantuntijuuden kehittyminen -toimenpiteiden simulaatiokoulutus SimPro , Minna Silvennoinen,
Asiantuntijuuden kehittyminen -toimenpiteiden simulaatiokoulutus SimPro 25.8.2015, Minna Silvennoinen, www.minsim.fi Tutkimukseni aihe ja lähtökohdat Asiantuntijuus ja työssä oppiminen sairaalassa INSKILLS,
LisätiedotVIDEOVÄLITTEINEN OPETUS
VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon
LisätiedotLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KLIINISEN VAIHEEN HAJAUTUS KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALAAN
Liite 8 LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN KLIINISEN VAIHEEN HAJAUTUS KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALAAN Alueellinen muutosseminaari 23.4.20013 Markku Voutilainen PERUSTELUJA KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISELLE Opetuksen vahvistaminen
LisätiedotYleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan
LisätiedotGKS 2016 Presymposium Palaute. Koulutusta erikoislääkärikouluttajille
GKS 2016 Presymposium Palaute Koulutusta erikoislääkärikouluttajille 21.9.2016 Millä ERVA-alueella työskentelet? (N=15/16) 0 1 2 3 4 5 6 7 HYKS Tays TYKS OYS KYS Onko sinulla jokin naistentautien lisäkoulutus/erityispätevyys?
LisätiedotSAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma
Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotMILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)
MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016
LisätiedotTyössäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla
Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotAlueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus
Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN
LisätiedotAmmattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma
Ammattien välinen opettaminen ja oppiminen Lääketieteellisen tiedekunnan näkökulma Outi Kortekangas-Savolainen Ihotautilääkäri, dosentti Lääkärikouluttajan erityispätevyys, opettajan laaja-alainen kelpoisuus
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotSimulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa.
Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa. Haasteet Simulaattori laitteena ei ratkaise koulutushaasteita itse asiassa se voi tuoda niitä lisää.
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotOhje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
LisätiedotAkuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue
Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotProjektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK)
Projektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK) Vuorovaikutuksen Menetelmien Prosessien turvallisuus turvallisuus turvallisuus Paula, Poikela & Paula Yliniemi 1 Kompetenssiperusteinen
LisätiedotAMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari
AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu
LisätiedotSAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS
SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää
LisätiedotKätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,
LisätiedotCASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen. Juhani Seppälä Lehtori (ensihoito) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen Juhani Seppälä Lehtori (ensihoito) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu CASE harjoittelu, hyvä pohja uuden opetusmenetelmän käyttöön ottamiseen Jos toimit aina
LisätiedotTerveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki
Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Sisältö Perusterveydenhuollon ongelmat tänään Mitä RAMPE tekee
Lisätiedot- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä
Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi
LisätiedotTraumatiimin simulaatiokoulutuksesta myönteisiä kokemuksia
Terveydenhuoltotutkimus Eerika Rosqvist TtT, sh, koulutussuunnittelija Keski-Suomen keskussairaala, Tietotaitopaja eerika.rosqvist@ksshp.fi Seppo Lauritsalo LL, kliininen opettaja, anestesiologi Keski-Suomen
LisätiedotCASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen - Avoimen korkeakoulutuksen neuvottelupäivät XAMK Kouvolan kampus
CASE- harjoittelusta simulaatio-oppimiseen - Avoimen korkeakoulutuksen neuvottelupäivät 15.-16.11.2017 XAMK Kouvolan kampus Juhani Seppälä Lehtori (ensihoito) Sh, TtM Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
LisätiedotMoniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä
Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä
LisätiedotHätätilapotilaan hoitotiimin toimintamalli
Hätätilapotilaan hoitotiimin toimintamalli 20.1.2017 YAMK/SOSTERI Kosunen Jutta, Laukkanen Tiia Sosteri eli Itä-Savon Sairaanhoitopiiri Sosteri eli Itä-Savon sairaanhoitopiiri vastaa Itä-Savon alueen väestön
LisätiedotMikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?
Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotJukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto
KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotSAY-SKY Kevätpäivät
SAY-SKY Kevätpäivät 4. - 5.5.2017 Kohderyhmä: Tilaisuuden paikka: Järjestäjät: SAY/SKY-yhdistysten jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12, Jyväskylä Suomen Kirurgiyhdistys
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
LisätiedotAmmattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala
Ammattienvälinen oppiminen case Vaasan keskussairaala 22.9.2016 Susanne Salmela, Satu Hautamäki, Erno Lehtonen-Smeds ja Lisen Kullas-Nyman JOHDANTO Käytettävät käsitteet suomeksi Moniammatillinen opetus
LisätiedotTyössäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
Lisätiedot10 osp Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
13..Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamis- Hyväksymismerkinnät 1 () Hiusalan perustutkinto Koodi: HIU3901 Päätös: LAO C3/201 Osaamisen arviointi Tutkinnon osan osaaminen arvioidaan työtehtävän
LisätiedotSIMUPEDA -ohjaajakoulutuksen esittely, ohjaajan opas ja mentorointi
SIMUPEDA -ohjaajakoulutuksen esittely, ohjaajan opas ja mentorointi 19.3.2014 Eeva Haavisto Birgitta Ojala Savon ammatti- ja aikuisopisto SIMUPEDA ohjaajakoulutus (2op.) Kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotOppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere
Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan
LisätiedotTOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE
TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen
LisätiedotHankkeen lähtökohtia ja teemoja
Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali
LisätiedotOpiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä
Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ
LisätiedotTerveyskeskussopimukset
Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotSIMLAB TERVEYSALAN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ
SIMLAB TERVEYSALAN OPPIMIS- JA KEHITTÄMISYMPÄRISTÖNÄ Livind Lab Expo 12.10.2012 Haaga Helia Tiina Tervaskanto-Mäentausta Lehtori, projektipäällikkö Oamk Simulaatiokeskuksia perustetaan koko ajan eri puolille
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotJohtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat
Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2010-D-531-fi-5 Alkup.: FR Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa koulujen johtokunnan 14. 16. huhtikuuta 2010
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotEPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja
EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille
LisätiedotKoulutussairaalat ja kouluttajat:
2009-2011 SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ari Harjula KLL/Thorax- ja verisuonikirurgia, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72290, ari.harjula@hus.fi Sydän- ja rintaelinkirurgian
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotOpiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014
Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu
LisätiedotOPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus
OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmaprosessin tukihanke/tukikoulutus Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ulla Ilomäki-Keisala ulla.ilomaki-keisala@helsinki.fi 040-189 8959 MIKÄ ON? OPStuki
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS
Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,
LisätiedotVUOSIVÄLIRAPORTTI 2012
VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotLääketieteen videoklippien esittely
Lääketieteen videoklippien esittely Esimerkki Itä-Suomen yliopiston Karelia AMK:n ja Savonia AMK:n yhteistyöstä opetusrintamalla Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä, 20.4.2018 FaT, suunnittelija
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotMITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotOPETUKSEN PÄIVÄ. TUKE Biomedicum Helsinki 17.8.2005. Tuhoutukoon koulutus, tulkoon oppiminen (Jukka Yucca Korpela, Datatekniikka ja viestintä)
OPETUKSEN PÄIVÄ TUKE Biomedicum Helsinki 17.8.2005 M. Salaspuro Tuhoutukoon koulutus, tulkoon oppiminen (Jukka Yucca Korpela, Datatekniikka ja viestintä) Kaikki yritykset uudistaa koulutusjärjestelmää
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotTherapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)
Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotKIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014
KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotTaito-hanke Lääkärikoulutuksen näkökulma. KoulutusjohtajaKati Hakkarainen
Taito-hanke Lääkärikoulutuksen näkökulma KoulutusjohtajaKati Hakkarainen Kliinisten taitojen oppiminen nukke tai malli Yksittäisten taitojen oppiminen Esim. haavan ompelu, infuusion aloitus nukke tai malli,
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus
LisätiedotVastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita?
Vastaako kirurgikoulutus terveydenhuollon tarpeita? Hannu Paajanen kir dos Mikkelin keskussairaala Kirurgian edistämissäätiön seminaari 17.10.2008/Sitra Kirurgikoulutus 2000-luvulla 6v lääkärin perustutkinto
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotMiksi ja miten hyödynnän opetuksessa leikkaussimulaattoria?
Miksi ja miten hyödynnän opetuksessa leikkaussimulaattoria? SGY:n koulutuspäivien presymposium Minna Silvennoinen, MinSim Oy minna.silvennoinen@minsim.fi Simulaatio-opetuksen tarkoitus - Tekemällä oppiminen,
LisätiedotHoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen
Hoitotieteen pääaine: terveystieteiden kandidaattiopintojen eteneminen 1. lukuvuosi, syksy Orientoivat opinnot Orientaatio yliopisto-opiskeluun Hoitotieteen opintojen suunnittelu ja HOPS (jatkuu keväällä)
LisätiedotMoniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013
Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto
PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta
LisätiedotPortfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa
Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa
LisätiedotSAY-SKY Kevätpäivät
SAY-SKY Kevätpäivät 4.-5.5.2017 Kohderyhmä: Tilaisuuden paikka: Järjestäjät: SAY/SKY-yhdistysten jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12, Jyväskylä Suomen Kirurgiyhdistys
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus
Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus 24.4.2018 Hakeminen ja hakukelpoisuus 15.6.2018 mennessä suoritettuna yliopistopedagogiikan edeltäviä opintoja 40 op (perusopinnot
LisätiedotAMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM
Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta
LisätiedotJyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO
Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotPuitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Lisätiedot