Traumatiimin simulaatiokoulutuksesta myönteisiä kokemuksia

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus Eerika Rosqvist TtT, sh, koulutussuunnittelija Keski-Suomen keskussairaala, Tietotaitopaja Seppo Lauritsalo LL, kliininen opettaja, anestesiologi Keski-Suomen keskussairaala, anestesia ja tehohoito Traumatiimin simulaatiokoulutuksesta myönteisiä kokemuksia Lähtökohdat Tietokonepohjaista potilassimulaattoria käyttävä koulutus on vakiinnuttanut asemansa Keski-Suomen keskussairaalassa päivystysalueen moniammatillisen traumatiimin täydennyskoulutuksena. Kansainvälisten tutkimusten mukaan simulaatiokoulutuksella on myönteisiä vaikutuksia traumatiimin toimintaan, mutta Suomessa asiaa ei ole aiemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää traumatiimin simulaatiokoulutukseen osallistuneiden lääkärien ja hoitajien kokemuksia harjoittelusta sekä sen vaikutuksista heidän tietotaitoonsa ja tiimin toimintaan. Menetelmät Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella simulaatiokoulutuksiin vuonna 2011 osallistuneilta lääkäreiltä ja hoitajilta (n = 169). Koulutettavien taustatietojen yhteyttä heidän kokemuksiinsa selvitettiin Spearmanin ja Pearsonin korrelaatiokerroimen sekä yksisuuntaisen varianssianalyysin ja riippumattomien ryhmien T-testin avulla. Avoimet vastaukset käsiteltiin laadullisella sisällönanalyysillä. KYSELYLOMAKE pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 6/2013 Tulokset Traumatiimin simulaatioharjoittelun koettiin vahvistavan eniten tiimityöskentelyä ja viestintää. 96 % koulutukseen osallistuneista katsoi harjoittelusta olleen hyötyä ammattiryhmästä, työvuosista tai simulaatioharjoittelukertojen määrästä riippumatta. Kokemukset koulutuksen annista vaihtelivat yksittäisistä tiedoista ja taidoista laaja-alaiseen ammatilliseen edistymiseen. Osa harjoituksiin aiemmin osallistuneista oli huomannut opitun tietotaidon siirtyneen kliiniseen työhön todellisissa ensihoitotilanteissa. Päätelmät Traumatiimin simulaatiokoulutuksella on useita myönteisiä vaikutuksia lääkärien ja hoitajien ammattitaitoon sekä tiimin toimintaan. Simulaatiokoulutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan laadukasta lisätutkimusta. Vertaisarvioitu VV Traumatiimin simulaatiokoulutuksessa harjoitellaan vaikeasti vammautuneen potilaan ensivaiheen hoitoa. Potilassimulaattorin käyttö on vakiinnuttanut asemansa Keski-Suomen keskussairaalan päivystysalueen moniammatillisen traumatiimin täydennyskoulutuksessa. Syy koulutuksen aloittamiseen vuonna 2009 oli tiimin jäsenten ammatillisen osaamisen edistäminen: potilaiden ensihoidon tulee pohjautua standardoituun toimintamalliin eli sairaalan omaan traumatoimintaohjeeseen, ja sitä pitää harjoitella säännöllisesti. Sairaalaan tulevien traumapotilaiden määrä oli riittämätön tiimin suorituskyvyn, tietämyksen ja toimintavarmuuden ylläpitämiseksi, saati kehittämiseksi (1). Potilassimulaattorin avulla harjoitteleminen tarjosi ratkaisun tähän ongelmaan. Pääkouluttajana toimii kliininen lääkärikouluttaja (anestesiologi) työparinaan opetushoitaja. Koulutus on suunnattu erikois- ja erikoistuville lääkäreille, päivystysalueen traumahoitajille sekä päivystysalueella, teho-osastolla ja leikkaussaleissa anestesiologien työpareina toimiville kiertohoitajille. Koulutettavaan tiimiin kuuluu minimissään kirurgi, anestesiologi, traumahoitaja ja kiertohoitaja, mutta mukana on ollut myös radiologeja ja röntgenhoitajia. Potilaana käytetään tietokonepohjaista simulaattoria (SimMan, Laerdal), jota ohjaavat simulaatio-ohjaajakoulutuksen saaneet opetushoita- 414

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Handolin L, Väisänen O. Traumatiimin simulaatiokoulutus kuinka harjoitella ryhmätyönä suoritettua kriittistä hoitotapahtumaa? Suom Lääkäril 2007;62: Georgiou A, Lockey DJ. The performance and assessment of hospital trauma teams. Scand J Trauma Resusc Emerg Med 2010;18: Holcomb JB, Dumire RD, Crommett JW ym. Evaluation of trauma team performance using an advanced human patient simulator for resuscitation training. J Trauma 2002;52: Steinemann S, Berg B, Skinner A ym. In situ, multidisciplinary, simulation-based teamwork training improves early trauma care. J Surg Educ 2011;68: Wisborg T, Brattebø G, Brattebø J, Brinchmann-Hansen A. Training multiprofessional trauma teams in Norwegian hospitals using simple and low cost local simulations. Educ Health (Abingdon) 2006;19: Davies JM. Team communication in the operating room. Acta Anaesthesiol Scand 2005;49: Westli HK, Johnsen BH, Eid J, Rasten I, Brattebø G. Teamwork skills, shared mental models, and performance in simulated trauma teams: an independent group design. Scand J Trauma Resusc Emerg Med 2010;18: Taulukko 1. jat. Potilassimulaattori tarjoaa turvallisen harjoitteluympäristön (2) ja arviointityökalun traumatiimin toiminnalle (3). Potilassimulaattoria käyttävien simulaatiokoulutusten on todettu edistävän erilaisissa kokoonpanoissa toimivien moniammatillisten traumatiimien työskentelyä ja kliinistä suoriutumiskykyä sekä simuloiduissa että todellisissa tilanteissa (4). Kaksituntinen koulutus sisältää menetelmän esittelyn, potilassimulaattoriin tutustumisen, teoreettisen miniluennon, roolien ottamisen ja kaksi simulaatiota jälkipuinteineen. Harjoit telutilanteet videoidaan jälkipuinteja varten. Koulutukselliset painopistealueet ovat päätöksenteon, viestinnän, tiimityöskentelyn, johtamisen ja johdettavana olemisen kehittäminen sekä tiettyjen kädentaitojen harjoittelu. Tavoitteena on tehostaa tiimin kokonaissuoritusta harjoittelemalla näitä painopistealueita. Traumatiimin toiminnan suurimpien ongelmien on havaittu liittyvän johtajuuteen, viestintään ja priorisointiin (5). Toisaalta hyvä tiedonkulku (6,7), johtajuus sekä yhteistyö on todettu edellytyksiksi optimaaliselle tiimityöskentelylle ja potilaan turvalliselle hoidolle (8). Traumatiimin simulaatiokoulutukseen osallistuneiden taustatiedot (n = 169). n % Ammatti Anestesiologi Kirurgi Radiologi Sairaanhoitaja Röntgenhoitaja 1 1 Muu Työkokemus nykyisessä työtehtävässä Alle vuosi vuotta vuotta 13 8 yli 4 vuotta Osallistumiskerrat simulaatioharjoitteluun 1. kerta kertaa kertaa kertaa yli 4 kertaa Erikoislääkäri tai alalle erikoistuva 2 4 lääketieteen kandidaattia, 3 sairaanhoidon opiskelijaa, 2 lääkintävahtimestaria, 1 naistentauteihin erikoistuva lääkäri Simulaatiokoulutuksen vaikutuksia traumatiimin osaamiseen on tutkittu melko vähän ja suomalaistutkimus aiheesta puuttuu. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää koulutukseen osallistuneiden lääkärien ja hoitajien käsityksiä ensihoidon osaamisensa tasosta, simulaatioharjoittelusta sekä sen aikaansaamista muutoksista ammatilliseen tietotaitoonsa. Aineisto ja menetelmät Aineisto kerättiin Keski-Suomen keskussairaalan Tietotaitopajassa traumatiimin simulaatiokoulutuksiin vuonna 2011 osallistuneilta lääkäreiltä ja hoitajilta (n = 169). Osallistujien taustatiedot on esitetty taulukossa 1. Puolistrukturoituun kyselyyn vastattiin anonyymisti välittömästi simulaatiokoulutuksen päätteeksi. Kyselylomakkeen pohjana käytettiin Töölön sairaalan palautelomaketta, jota muokattiin tähän tutkimukseen sopivaksi. Kyselylomake on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä ( > Sisällysluettelot > 6/2013). Haastattelujen strukturoidut vastaukset analysoitiin SPSS for Windows ohjelmalla. Aineistosta laskettiin yksiulotteiset frekvenssija prosenttijakaumat sekä keskiarvot. Koulutettavien taustatietojen yhteyttä heidän kokemuksiinsa ensihoidon eri osa-alueiden hallinnasta selvitettiin yksittäisten muuttujien avulla. Muuttujien välisten riippuvuuksien selvittämiseksi käytettiin ristiintaulukointia sekä Spearmanin ja Pearsonin korrelaatiokerrointa. Lisäksi käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia ja riippumattomien ryhmien T-testiä. Avoimeen kysymykseen vastasi 77 henkilöä. Vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja luokiteltiin. Selkeiden ja konkreettisten vastausten vuoksi luokkien abstrahointia ei tehty. Laadulliselle tutkimukselle tyypillisen menettelytavan mukaan sisällönanalyysin tuloksia ei kvantifioitu, koska jokainen vastaus haluttiin tuoda esille yhtä arvokkaana riippumatta siitä, kuinka monta kertaa sen sisältämä aihealue oli aineistossa mainittu. Tulokset Käsitykset omasta osaamisesta Koulutettavien käsitykset omasta osaamisestaan traumapotilaiden ensihoidon eri osa-alueilla kuvataan taulukossa 2. Lääkärien ja hoitajien välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja. 415

3 Terveydenhuoltotutkimus 8 Hjortdahl M, Ringen AH, Naess AC, Wisborg T. Leadership is the essential non-technical skill in the trauma team results of a qualitative study. Scand J Trauma Resusc Emerg Med 2009;17: Seybert AL, Smithburger PL, Kobulinsky LR, Kane-Gill SL. Simulation-based learning versus problem-based learning in an acute care pharmacotherapy course. Simul Healthc 2012;7: Wisborg T, Brattebø G, Brinchmann-Hansen A, Uggen PE, Hansen KS: Norwegian BEST FoundationBEST: Better and Systematic Trauma Care. Effects of nationwide training of multiprofessional trauma teams in norwegian hospitals. Trauma 2008;64: Capella J, Smith S, Philp A ym. Teamwork training improves the clinical care of trauma patients. J Surg Educ 2010;67: Wisborg T, Brattebø G. Keeping the spirit high: why trauma team training is (sometimes) implemented. Acta Anaesthesiol Scand 2008;52: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Taulukko 2. Koulutukseen osallistuneiden käsitys omasta osaamisestaan traumapotilaiden ensihoidossa. Osaamistason jakauma (%) asteikolla 1 5 (1 = osa-alue ei kaipaa parantamista, 5 = osa-alue kaipaa todella paljon parantamista). Osaaminen keskiarvo Tiedot (oppikirjatieto, ohjeet) ,25 Taidot (kädentaidot) ,03 Asenteet (toimiminen sovitusti) ,27 Vähäinen työkokemus lisäsi tietojen (p = 0,001) ja taitojen (p = 0,002) tarvetta, mutta koulutustarve heikentyi lineaarisesti työkokemuksen karttuessa. Työkokemuksella ei ollut vaikutusta asenteisiin ja niiden parantamistarpeisiin. Harjoittelun hyödyllisyys Taulukossa 3 kuvataan koulutettavien kokemukset siitä, mitä eri osaamisalueita simulaatioharjoittelu vahvisti. Hoitajat katsoivat lääkäreitä useammin harjoittelun vahvistaneen yksittäisiä kädentaitoja (p = 0,004), tiimityöskentelyä (p = 0,041) ja traumatoimintaohjeen tuntemista (p = 0,046). Koulutukseen osallistuneista 96 % oli samaa mieltä väitteestä, että tämänkertaisesta traumasimulaatioharjoittelusta oli minulle hyötyä. Ammattiryhmä, työvuodet tai harjoittelukertojen määrä eivät olleet yhteydessä kokemukseen harjoittelun hyödyllisyydestä. Simuloidun tilanteen realistisuus Valtaosa koulutettavista koki simuloidun potilastapauksen (94 %) ja simulaatioympäristön (82 %) riittävän realistiseksi. Työkokemuksella tai harjoittelukertojen määrällä ei ollut vaikutusta käsitykseen simulaatioympäristön realistisuudesta. Lääkärit pitivät sitä hoitajia useammin riittävän realistisena (p = 0,004). Muutokset omaan ja tiimin toimintaan Koulutuksen katsottiin antaneen uusia tietoja sovellettavaksi käytännön työssä. Tietoja oli saatu alkuluennolla, simulaation aikana potilaan statukseen liittyvästä videomateriaalista ja jälkipuinnin keskusteluista. Esimerkiksi lääketieteellisistä ratkaisuista oli keskusteltu ja parannettu osaamista sen suhteen, mitä kannattaa tehdä ensin ja mitä seuraavaksi. Harjoittelu kehitti myös taitoja, kuten tilannekatsausten tekemistä, vitaalielintoimintojen huomiointia ja vammapotilaan lämpötaloudesta huolehtimista. Lisäksi asenteen eli tilanteessa sovitusti toimimisen koettiin parantuneen. Vastaajat arvioivat kehittyneensä myös viestinnässä ja ymmärtävänsä sen tärkeyden tiimin toiminnalle. Esimerkiksi viestien kulun ja käskyjen antamisen koettiin selkiytyneen. Omien tiimityöskentely- ja ryhmätyötaitojen katsottiin vahvistuneen samalla kun ammattiryhmien välinen työnjako ja oma rooli olivat selkiytyneet. Lisäksi tiimin muiden jäsenten te- Taulukko 3. Traumasimulaatioharjoittelun vaikutus osallistujien taitoihin. Vaikutuksen jakauma (%) asteikolla 1 5 (1 = ei vahvistanut, 5 = vahvisti todella paljon). Taitojen osa-alue keskiarvo Päätöksenteko ,63 Kommunikaatio ,01 Yksittäiset kädentaidot ,50 Tiimityöskentely ,04 Traumatoimintaohjeen tuntemus ,87 Johtaminen ja johdettavana oleminen ,70 416

4 tieteessä Helpottavaa, että väärin toimimalla näitä potilaita ei saa hengiltä. Tästä asiasta tiedettiin Traumapotilaiden ensihoidon tulee perustua standardoituun toimintamalliin, jota on harjoiteltava säännöllisesti. Potilasmäärä on riittämätön traumatiimin suorituskyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Potilassimulaatio on kontrolloitu ja turvallinen tapa harjoitella kriittisiä ensihoitotilanteita. Tämä tutkimus opetti Traumatiimin simulaatiokoulutus vahvistaa osallistujien ammattitaitoa ja tiimin toimintaa. Koulutusta suositellaan myös perehdytyskeinoksi tiimin uusille työntekijöille. Simulaatiokoulutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan lisää laadukasta tutkimusta. kemistä osattiin kunnioittaa aiempaa paremmin. Kirurgien parissa tiimin johtamisen tärkeys oli ymmärretty ja johtamistaitojen koettiin kehittyneen. Harjoittelutoistojen koettiin tuovan varmuutta toimintaan ja edistävän mm. yhteistoimintaa ja viestintää. Koulutettavien mielestä simulaatioharjoittelu antoi kokemusta ja sen ansiosta varmuutta ja rohkeutta käytännön työhön. Kokemuksen myötä asiat muistetaan kerta kerralta paremmin, minkä tuloksena kokonaiskäsityksen muodostuminen tilanteesta helpottuu ja jokainen tietää tehtävänsä. Laajimmillaan koulutuksen nähtiin antavan tietyn toimintakaavan, joka tukee oleellisten asioiden muistamista sekä edistää potilaan järjestelmällistä tutkimista ja statuksen tekemistä. Orientaatio kirurgisen hätäpotilaan hoidossa oli parantunut: tilannetta ja potilaan tilaa koettiin osattavan huomioida aiempaa laajemmin ja kokonaiskuvan hahmottuvan nopeammin. Osalla vastaajista kuva potilaan hoitopolusta oli selkeytynyt. Koulutuksen ansiosta traumatiimin toiminnan kokonaisuudessaan koettiin parantuneen: toimintajärjestys oli selkeytynyt, ryhmän toiminta oli organisoitunutta ja hallittua. Aiempien harjoitusten vaikutus Traumatiimin simulaatiokoulutukseen 3 5 kertaa aiemmin osallistuneista muutama arvioi, että koska harjoitukset olivat todentuntuisia, niin opit ja vinkit siirtyvät käytäntöön. He kokivat koulutuksen helpottaneen tositapahtumissa toimimista ja toiminnan ensihoitotilanteissa muuttuneen sovitun mukaiseksi. Traumapotilaan hoidon oli havaittu etenevän melko lailla saman kaavan mukaan niin harjoituksissa kuin tositilanteissakin. Pitkänkin työkokemuksen omaavat ja useamman simulaatioharjoituksen läpikäyneet pitivät koulutukseen säännöllisesti osallistumista tarpeellisena osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Lisäksi katsottiin, että koulutuksen tulisi kuulua osana uusien työntekijöiden perehdytykseen. Pohdinta Tutkimuksen tulokset osoittivat traumatiimin simulaatiokoulutuksella olevan useita myönteisiä vaikutuksia lääkärien ja hoitajien ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Laajimmillaan koulutuksen koettiin antaneen tietyn toimintakaavan, joka tuki oleellisten asioiden muistamista tositilanteissa. Hyviä tuloksia traumasimulaatioharjoittelusta on saatu myös Norjassa (5): koulutetut kokivat odotustensa täyttyneen ja oppimisensa olleen erinomaista. Simulaatioharjoittelun koettiin vahvistavan varsinkin tiimityöskentelyä ja viestintää. Moniammatillisten tiimien yhteistyön on usein todettu olevan haasteellista, joten tulokset ovat tässä mielessä erityisen myönteisiä. Tyytyväisyyttä lisää se, että nykytutkimus tukee tiimityöskentelyn ja potilasturvallisuuden välistä positiivista yhteyttä (9). Tiimiharjoittelun on lisäksi havaittu edistävän johtajuutta ja tilanteen monitorointia sekä nopeuttavan merkitsevästi potilaan intubointia ja tietokonetomografiaa sekä leikkaussaliin pääsyä (10,11). Tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen havaittiin analysointivaiheessa olevan liian pelkistetty. Taustatiedoissa olisi pitänyt huomioida esimerkiksi koulutettavan ikä, sukupuoli ja oikeisiin ensihoitotilanteisiin osallistumisen määrä, jolloin muuttujien välisiä riippuvuuksia olisi voitu tarkastella monipuolisemmin. Avoimessa kysymyksessä olisi pitänyt selventää, tarkoitetaanko välittömästi koulutuksen jälkeistä tilaa vai todellisia ensihoitotilanteita. Tulososiossa on tämän vuoksi eroteltu viimeiseksi ne vastaukset, joissa viitattiin tietotaidon siirtymiseen käytäntöön, jolloin kyselylomakkeista tarkastettiin manuaalisesti vastaajan osallistumiskerrat simulaatioharjoituksiin. Kyselylomake on sittemmin uudistettu lisäämällä siihen mm. taustatietoja koskevia kysymyksiä. Lisäksi vastaajan subjektiivinen kokemus osaamistasostaan selvitetään nykyisin sekä ennen että jälkeen koulutuksen. Traumatiimin simulaatiokoulutuksen kehittäminen aloitettiin osallistujien subjektiivisten kokemusten kartoittamisella, vaikka tiedostimme tämän metodin luotettavuuteen liittyvän ongelmia. Se, että vastaajat kokevat harjoittelulla olleen myönteisiä vaikutuksia ammattitaitoonsa, ei välttämättä tarkoita sitä, että traumapotilaiden eloonjäämisessä sairaalassamme on tapahtunut tai tulee tapahtumaan edistymistä. Tulevaisuuden tavoitteenamme on kerätä objektiivisia tietoja simulaatiokoulutuksen vaikuttavuudesta todellisissa ensihoitotilanteissa. Kansainvälisen kirjallisuuden perusteella traumatiimien simulaatiokoulutusta koskeviin 417

5 Terveydenhuoltotutkimus tutkimustuloksiin liittyy useita yleistettävyys- ja luotettavuusongelmia. Yleistettävyyttä haittaavat erilaiset koulutusformaatit, joista Tietotaitopajassa käytetty malli on vain yksi esimerkki muiden joukossa. Lisäksi tutkimuksissa käytetyt interventiot ja mittarit vaihtelevat, samoin kuin tiimiin kuuluvien henkilöiden ammatti- ja erikoisalat sekä se, keiden ammattitaidon kehitystä tutkitaan. Todellisissa ensihoitotilanteissa potilastapausten vaikeusasteen vaihtelu, tiimin jäsenten vaihtuvuus ja muut muuttuvat tekijät heikentävät tulosten vertailtavuutta. Simulaatiokoulutusta koskevien tutkimusten laatuerot ja vaikuttavuustutkimusten vähäisyys sekä menetelmän tuloksia koskevan metaanalyysin puute eivät tarkoita sitä, ettei kyse olisi erityislaatuisesta oppimisen edistäjästä. Jatkossa tarvitsemme lisää laadukasta tutkimusta simulaatiokoulutuksen avulla saavutetuista pitkäaikaisista oppimistuloksista ja opitun siirtymisestä kliiniseen työhön (12). n English summary > in english Experiences of simulation-based trauma team training from the Central Hospital of Central Finland CORP Tässä ollaan taas matkalla apteekin hyllylle! Katso piirrosvideo osoitteessa msd.fi MSD_910sta_ilmo_Laakarilehti_170x117mm.indd

6 Palaute traumateam - koulutuksesta Liite 1 tieteessä 1. Ammatti? Anestesialääkäri, el ( ) Anestesialääkäri, evl ( ) Kirurgi, el ( ) Kirurgi, evl ( ) Radiologi, el ( ) Radiologi, evl ( ) Traumahoitaja ( ) Kiertohoitaja ( ) Muu, mikä ( ) 2. Työkokemus vuosina nykyisessä työtehtävässäsi? vuotta 3. Kuinka monta kertaa olet osallistunut traumateam - koulutukseen tämä kerta mukaan lukien? kertaa 4. Oletko huomannut jotain traumateam - koulutusten aikaansaamaa muutosta tiedoissasi/taidoissasi/asenteessasi? Entä ryhmän toiminnassa? Millaista? (jatka tarvittaessa vastaustasi paperin toiselle puolelle) 5. Arvioi asteikolla 1-5 kaipaako joku todellisen traumaresuskitaation osa alue kohdallasi parannettavaa (1 =ei kaipaa, 5 = kaipaa todella paljon)? Tiedot (oppikirjatieto, ohjeet) Taidot (omat kädentaitosi) Asenteet (toiminen sovitusti) Arvioi asteikolla 1-5 vahvistiko traumasimulaatioharjoittelu kohdallasi seuraavia taitoja (1 = ei vahvistanut, 5 = vahvisti todella paljon)? Päätöksentekoa Kommunikaatiota Yksittäisiä kädentaitoja Tiimityöskentelyä Traumatoimintaohjeen tuntemista Johtamista ja johdettavana olemista Vastaa seuraaviin väittämiin valitsemalla asteikolla 1-5 mielipidettäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Simulaatioympäristö oli riittävän realistinen Simuloitu potilastapaus oli riittävän realistinen Tämänkertaisesta traumasimulaatioharjoittelusta oli minulle hyötyä a

7 english summary Eerika Rosqvist RN, Ph.D., Center of Medical Expertise (Tietotaitopaja) Central Hospital of Central Finland Seppo Lauritsalo Experiences of simulation-based trauma team training from the Central Hospital of Central Finland Background Simulation-based trauma team training plays an established role in updating the multiprofessional education of trauma team personnel in the emergency unit at the Central Hospital of Central Finland. Research has shown that simulation-based trauma team training improves a team s performance. However, no Finnish studies exist on this topic. The objective of this study was to find out how nurses and physicians participating in simulation-based trauma team training using a computer-based patient-simulator perceived the training and its effects on their professional trauma management know-how. Methods The data were collected from simulation-based trauma team training participants using semistructured questionnaires interviews (N=169). Results Simulation-based trauma team training was reported to have a pronounced strengthening effect on teamwork and communication. Most of the participants (96%) agreed that the simulation training was useful, irrespective of occupational group, length of working experience or number of simulation training sessions. The changes in their working practices reported by the participants, on both the personal and team levels, as a result of the training ranged from single items of information and skills to overall professional development. Most broadly, the training was seen as providing a template that helped participants to remember relevant issues when caring for real trauma patients. The training was also considered a useful induction method for new employees. Some of the participants with prior experience of simulation-based trauma team training had experienced the transfer of learned know-how from a simulation environment to clinical practice. Conclusions Simulation-based trauma team training as a tool for updating education has many positive strengthening effects on physicians and nurses professional know-how. Further studies are needed on this topic. 418b