Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Toimintakertomus 2012

Transkriptio

1 Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Toimintakertomus 2012

2 Vuosi 2012 Eniten kirjaston toimintaan vuonna 2012 vaikutti syyskuussa alkanut koko kaupunkia koskeva hankintakielto. Hankintakielto vaikutti kokoelman supistumiseen ja aineistomäärien laskuun. Kirjaston vuosi oli tavanomaisen täynnä tapahtumia ja toimintaa. Eri tapahtumat keräsivät jälleen sadoittain eri-ikäisiä osanottajia. Tapahtumien lisäksi kirjastojemme erilaiset näyttelyt ilahduttivat kirjastonkäyttäjiä. Kirjallisuuspiirit toimivat vilkkaasti. Anders-kirjastot luopuivat varausmaksusta ja ottivat käyttöön yhteisen varausjonon. Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä palveluun. Yhteiset varausjonot ohjaavat aineiston sinne, missä sitä kaivataan, eikä palvelusta peritä asiakkailta varausmaksua. Palauttaminenkaan ei vaadi asioimista kuin yhdessä pisteessä. Kirjastossa jatkettiin tiivistä yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa. Lapsiryhmät osallistuvat aktiivisesti satutuokioihin sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa. Kirjaston käytön opetus, kirjastoauton koulupysäkit, tet-harjoittelijat sekä kirjavinkkaukset ovat vakiintuneita yhteistyömuotoja kirjaston ja koulujen välillä. Seniorit ja Kokkolan kirjastopalvelut -selvitys valmistui hankerahoituksella syksyllä Siinä selvitettiin ja kartoitettiin Kokkolan senioreiden kirjaston palvelutarpeita ja toiveita. Kirjaston kokoelmapolitiikan ensimmäinen versio valmistui. Kokoelmapoliittinen työ jatkuu ELY-keskuksen myöntämällä hankerahoituksella ja laajenee kattamaan koko maakunnan kirjastot. Henkilökunnalle järjestettiin tiedonhakukoulutusta. Koulutuksiin osallistui myös maakuntakirjastoalueen kuntien kirjastojen henkilökuntaa. Alueen kirjastoille järjestettiin kaksi maakuntakirjastokokousta. Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 tutkimuksessa kirjastopalveluja piti 95 % kokkolalaisista vastaajista hyvin hoidettuna. Asian tilaa hyvänä pitävien osuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta Tyytyväisten osuus on Kokkolassa vertailuryhmän korkein. Kiitokset vilkkaasta vuodesta asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja kirjaston henkilöstölle! Susann Forsberg kirjastotoimenjohtaja Pääkirjaston digitointipiste käynnistyi loppuvuodesta projektirahoituksen turvin ja on nyt vakiinnuttanut toimintansa suosittuna palveluna. Sähköinen tietokoneiden ajanvarausjärjestelmä otettiin käyttöön kirjastossa vuoden alussa.

3 Kirjastoverkko Kokkolan kaupunginkirjastolla on seuraavat palvelupisteet: Pääkirjasto Lähikirjastot: Koivuhaka, Kälviä, Lohtaja, Ullava Keskussairaalan kirjasto Kirjastoauto Kirjaston palvelupisteet olivat vuoden aikana avoinna yhteensä tuntia. Kirjaston kotipalvelutoimintaa hoidettiin hajautetun mallin mukaisesti: kirjaston palvelupisteillä oli kullakin omat asiakkaansa. Asiakkaina oli sekä palvelutaloissa että omissa kodeissaan asuvia. Kotipalveluasiakkaita oli vuoden lopussa kymmenkunta henkilöä, jotka eivät sairauden tai muun liikuntaesteen vuoksi kykene itse asioimaan kirjastossa. Naapurikuntien kanssa ylläpidettiin yhteistä Andersverkkokirjastoa, johon Kokkolan lisäksi kuuluvat Halsua, Himanka (Kalajoki), Kannus, Kaustinen, Lestijärvi ja Toholampi. Kirjastoaineisto Hankinta Kirjaston aineistohankintaa toteutettiin kaupungin säästövelvoite huomioiden. Syyskuussa alkanut koko kaupunkia koskeva hankintakielto vaikutti kokoelman supistumiseen, sekä aineistomäärien laskuun. Aineistoa hankittiin n yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirjastoon hankittiin kirjaa, 197 nuottia ja partituuria, 895 musiikkiäänitettä, 4 videota, 737 DVD-levyä, 21 Cd-romia, 581 muita äänitteitä sekä muita aineistoja 179. Yhteensä hankintoja oli Lehtivuosikertoja tilattiin kirjaston eri palvelupisteisiin yhteensä 946 kappaletta. Asiakkaat voivat lukea kirjaston työasemilla sähköisiä sanomalehtiä. Sähköisten lehtien avulla myös lehtivalikoima laajenee. Kokoelma Kokkolan kaupunginkirjastossa oli vuoden 2012 lopussa asiakkaiden käytössä yli nidettä kauno- ja tietokirjallisuutta, musiikkia, nuotteja, elokuvia, äänikirjoja, lehtiä, cd-rom-levyjä ja muuta aineistoa. Kirjojen osuus kokoelmasta oli n nidettä. Näistä noin 72 % oli aikuisten kirjoja ja 28 % lasten- ja nuortenkirjoja. Kirjoista 76 % oli suomenkielisiä, 20 % ruotsinkielisiä ja 4 % vieraskielisiä. Poistot Kirjastoaineistoa poistettiin huonokuntoisuuden, tietojen vanhentuneisuuden ja käyttämättömyyden perusteella kappaletta.

4 Kirjastopalvelut Lainaus Kirjastoaineiston kokonaislaina oli , laskua edellisvuoteen 1 %. Kasvua oli kuitenkin kirjastoauton lainoissa, jotka kasvoivat 4 %. Asukasta kohden lainoja oli 17,6 nidettä vuoden aikana. Lainoista 75 % oli kirjoja ja 25 % muuta aineistoja. Vuonna 2012 kaukolainoja saatiin 596 kpl ja lähetettiin kpl. Lainat toimipisteittäin Toimipiste Lainat % Pääkirjasto ,7 Kirjastoauto ,4 Koivuhaan kirjasto ,6 Kälviän kirjasto ,6 Laitoskirjasto ,8 Lohtajan kirjasto ,5 Ullavan kirjasto ,0 Saadut kauko- ja seutulainat ,5 Yhteensä ,0 Kävijät Fyysisiä kirjastokäyntejä oli yhteensä Kävijämäärä laski 4 %. Vuoden aikana lainausoikeuttaan käyttäneiden määräksi kirjattiin , mikä on 39 % asukasluvusta. Kokkolalainen kävi kirjastossa keskimäärin 11 kertaa vuodessa. Kirjaston internet-sivuille ja Anders-verkkokirjastoon tilastoitiin käyntiä vuonna Verkkokäyntien määrä nousi yli 35 %. Asiakkaat käyttävät aktiivisesti verkkokirjastoa lainojensa uusimiseen ja varausten tekemiseen. Kävijät toimipisteittäin Toimipiste Kävijät % Pääkirjasto ,2 Kirjastoauto ,4 Koivuhaan kirjasto ,0 Kälviän kirjasto ,6 Laitoskirjasto ,1 Lohtajan kirjasto ,9 Ullavan kirjasto ,3 Yhteensä ,0 Neuvonta ja tietopalvelu Kirjaston kaikki osastot ja palvelupisteet neuvoivat asiakkaita kirjaston kokoelman käytössä ja tiedonhaussa. Tietopalvelun ohessa annettiin pienimuotoista opastusta Andersverkkokirjaston sekä muiden tietokantojen ja internetin käytössä. Kokkolan kaupunginkirjaston henkilökunta vastasi Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa kymmenkuntaan kysymykseen. Palvelu on valtakunnallinen, joten vastaus voi tulla myös muualta Suomesta. Valtaosaan kysymyksiä vastasi pääkirjaston neuvonnan henkilökunta.

5 Maakuntakirjastopalvelut Kokkolan kaupunginkirjasto on toiminut Keski-Pohjanmaan maakuntakirjastona vuodesta Seutukunnallinen yhteistyö toteutuu Anders-kimpassa, johon kuuluvat Kokkolan lisäksi Halsua, Himanka (Kalajoki), Kannus, Kaustinen, Lestijärvi ja Toholampi. Perho ja Veteli kuuluvat Etelä-Pohjalaiseen YTYkimppaan. Himangan kunta liittyi vuonna 2010 Kalajoen kaupunkiin ja siirtyi siten Oulun maakuntakirjaston toiminnan piiriin. Himangan kirjasto jatkaa kuitenkin Anders-kimpassa. Maakuntakirjastona Kokkolan kaupunginkirjasto palvelee Keski-Pohjanmaan kirjastojen kautta välillisesti maakunnan kaikkia asukkaita. Toimialueen kirjastot pitävät maakuntakirjaston tärkeimpinä toimintamuotoina kaukopalvelua, koulutusta ja sisällöntuotantoa internettiin. Vuonna 2012 maakuntakirjastotoiminta jatkui vakiintuneissa puitteissa. 1. Kaukopalvelu Vuoden 2012 aikana kaukolainoja kirjastoille lähetettiin yhteensä Kaukolainoja tilattiin kokkolalaisten asiakkaiden käyttöön Maakuntakokoelma Kaupunginkirjasto ylläpitää ja kehittää Chydenicakotiseutukokoelmaa, joka sisältää Kokkolaa ja lähiseutua koskevaa aineistoa. Maakunnallista aineistoa hankittiin harkinnan mukaan myös lainakappaleiksi muille osastoille. Osa materiaalia saatiin lahjoituksena. 3. Maakuntakirjaston järjestämät kokoukset ja koulutustilaisuudet Kokkolan kaupunginkirjaston koulutus jakaantuu muodollisesti maakunnalliseen ja kirjaston sisäiseen koulutukseen. Omalle henkilökunnalle suunnattu koulutus laajennetaan useimmiten koko maakuntaa koskevaksi. Täydennyskoulutus: tiedonhaku ja Maakuntakirjastokokoukset: 7.5. Asiakkaat ja laatu, Kirjasto ja kestävä kehitys 4. Tiedotus Tiedotus alueen kirjastoille hoidettiin pääosin sähköpostitse ja kaupunginkirjaston kotisivuilla. Alueelle lähetettiin kolme tiedotetta. 5. Logistiikka: seutukuljetuksiin ollaan tyytyväisiä Kuljetuksen piirissä ovat kaikki Keski-Pohjanmaan alueen yleiset kirjastot Perhoa ja Veteliä lukuun ottamatta Anders-kirjastot luopuivat varausmaksusta ja ottivat käyttöön yhteisen varausjonon. Anders-kirjastojen seutulainoja saapui ja lähetettiin Pohjanmaan Nelli Kirjasto on mukana Pohjanmaan Nelli-portaalissa yhteistyössä alueen yleisten ja tieteellisten kirjastojen sekä Seinäjoen ja Vaasan maakuntakirjastoalueiden kanssa. 7. E-aineistot Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kirjastonhoitaja toimii alueen FinELib-yhteyshenkilönä. Kirjasto kustantaa FinELibin kautta tapahtuvaa e-aineistojen hankintaa alueel-

6 laan. Maakunta-alueen kirjastoilla käytössä sähköiset lehtipalvelut LibraryPressDisplay ja epress sekä MOT-sanakirjat. 8. Kehittäminen Maakunnan kirjastoilla on yhteinen aluestrategia v Maakuntakirjaston alueelle ei ole toistaiseksi luotu yhteistä kokoelma- tai hankintapolitiikkaa eikä yhteisiä kirjastojen toiminnan arviointimalleja ole kehitetty. Kokkola on yhdessä Tampereen kaupunginkirjaston kanssa pilotoimassa yleisten kirjastojen liittymistä metatietovarantoon. Pilotoinnissa pyritään luomaan uudet työprosessit ja testaamaan rajapinnat metatietovarannon ja paikallisten kirjastotietokantojen käyttämien järjestelmien välillä. Kirjasto on perinteisesti toteuttanut valtion erityisavustuksilla kehittämishankkeita toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi kirjasto on ajoittain myös toteuttanut oman seutukuntaansa tai koko maakuntaa koskettavia hankkeita. Maakunnan muut kirjastot ovat hakeneet myös erikseen avustusta hankkeisiinsa vuonna Kokkolan kaupunginkirjasto sai opetusministeriöltä ja lääninhallitukselta hankerahoitusta seuraavasti: Maakuntakirjastotoiminta, euroa Minne menet kirjaston neuvontapalvelu?, euroa Hupala, euroa Koivuhaka - asiakkaidensa oloinen lähikirjasto, euroa Seniorit ja Kokkolan kirjastopalvelut 2030 Hankkeen tavoitteena oli laatia selvitys Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston toiminta-alueen senioriväestöstä, heidän palvelutarpeistaan ja senioripalvelujen erilaisista kehittämisvaihtoehdoista. Lisäksi selviteltiin kirjaston nykyistä ja tulevaisuuden yhteistyötä muiden sektoreiden kanssa. Hankkeen toteutus voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: analysoitiin seniorien ikäryhmien sijoittuminen Kokkolan eri alueilla v väestörakenteen avulla selviteltiin yhteistyön mahdollisuuksia kirjaston ja sosiaali- ja terveystoimen välillä asiakaskyselyn avulla selviteltiin, kuinka hyvin kirjastopalvelut vastasivat senioreiden toiveita ja kaipasivatko he kohdennettuja tai täysin uudenlaisia palveluja Kyselylomakkeiden avulla saatiin tietoa senioreiden kirjastopalveluiden tarpeista. Yleisenä toiveena oli opastus tietokoneiden tai Anders-verkkokirjaston käytössä. Kuitenkin internetissä käytettävät palvelut kiinnostivat vain vähemmistöä vastaajista, ja samaan aikaan asiakaspalvelu kasvokkain oli tärkeää enemmistölle. Johtopäätöksenä olisi tarjottava kahdenlaista palvelua: osa senioreista kaipaa tietoteknistä opastusta lähes kädestä pitäen osan halutessa käyttää palveluja täysin ilman tietotekniikkaa. Atk-kursseille ei näyttäisi olevan suurta kysyntää, mutta opastusta kannattaisi antaa tarpeen mukaan asiakaspalvelussa tai asiakaspäätteillä. Markkinoinnin avulla senioreita olisi hyvä rohkaista kysymään neuvoa uusien palvelujen käytössä. Kokonaisuutena vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä kirjaston palveluihin.

7 Hankkeessa kartoitettiin mahdollisia yhteistyökumppaneita kirjastolle. Haastateltavat suhtautuivat kirjastoon hyvin positiivisesti ja kirjastolta toivottiin tiedotusta palveluista tai vinkkausta eri aineistotyypeistä. Yhteistyön konkretisoituessa tulevaisuudessa olisi tietysti hyvä, jos kirjastolla olisi yksi senioripalveluiden yhteyshenkilö, jonka puoleen yhteistyökumppanit voisivat kääntyä kysymyksineen. Sosiaali- ja terveystoimen kanssa on mahdollista aloittaa yhteistyö, mutta ehkä kirjaston on ensin tehtävä aloite vuoropuhelun käynnistämisestä. Kokkolan eri kirjastojen välillä on hyvä jakaa seniori- ja kotipalvelusta kertynyttä tietotaitoa. Toistaiseksi töitä on tehty hyvin itsenäisillä tavoilla eri kirjastoissa, mikä kuitenkin on toiminut hyvin esimerkiksi kirjaston kotipalvelussa. Kirjaston kotipalvelulle ei kartoitettu mahdollisia uusia asiakkaita hankkeen aikana, mutta hankkeen dokumentoinnissa mainittujen yhteistyökumppanien kautta tavoitetaan kirjaston kotipalvelua eniten tarvitsevat asiakkaat. Esim. kotihoidolla oli konkreettinen tapa uusien asiakkaiden löytämiseen ikääntyneiden palvelutarpeen arviointien kautta. Kirjaston kotipalvelua voitaisiin myös laajentaa uusille Kokkolan alueille ottamalla huomioon v väestönrakenteesta saadut tulokset. Vuoden 2011 väestörakenteen perusteella eri alueiden välillä on eroja senioriasukkaiden lukumäärissä ja näitä eroja voidaan hyödyntää kirjastopalvelujen kohdentamisessa lyhyellä aikavälillä. Senioripalvelujen kysyntä näyttää kasvavan tietyillä alueilla jo seuraavien 5-10 vuoden aikana. Mika Kontio projektityöntekijä Pääkirjasto Kirjastovuosi oli tasainen, mutta tapahtumarikas. Lainoja kertyi hieman edellisvuotta vähemmän ja myös fyysiset kirjastokäynnit vähenivät. Asiakkaat ovat oppineet asioimaan Anders-verkkokirjastossa varsinkin uusiessaan lainojaan. Pääkirjaston digitointipiste käynnistyi loppuvuodesta projektirahoituksen turvin ja on jo vakiinnuttanut toimintansa suosittuna palveluna. Sähköinen tietokoneiden ajanvarausjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden alussa. Kaupunginkirjasto järjesti vuoden aikana useita tapahtumia ja näyttelyitä sekä yksin että yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. NYT! Nuorten yö taiteille päivänä pääkirjastossa vieraili ennätykselliset kävijää. Anne Frank - historiaa nykypäivälle -valokuvanäyttelyä kävivät katsomassa lukuisat koululuokat maakunnan ulkopuoleltakin. Kirjasto osallistui Nenäpäivä-keräykseen yhteistyössä Yle Radio Keski-Pohjanmaan kanssa. Elävästä kirjastossa lainattiin kirjojen sijaan oikeita ihmisiä keskusteluja varten. Suosittu Onnellisuuden olemus -luentosarja järjestettiin yhteistyössä Kokkolan seudun opiston kanssa. Kirjallisuuspiirit (Kanervan lukupiiri ja Böcker och ord -bokcirkel) toimivat vilkkaasti. Pääkirjastossa on melkein aina esillä kirjallisuutta eri aiheista. Kirjanäyttelyissä huomioidaan ajankohtaiset aiheet, kuten erilaiset teemaviikot. Näyttelyjen avulla tuodaan asiakkaiden tietoisuuteen eri aihealueiden aineistoja, joita kirjaston kokoelmista löytyy. Pääkirjaston pitkäaikaiset yhteistyökumppanit Café ExLibris ja Keski-Pohjanmaan Eurooppatiedotus irtisanoivat vuokrasopi-

8 muksensa keväällä Kahvila Linda aloitti kahvilatoiminnan pääkirjaston tiloissa kesäkuussa. Tapahtumia pääkirjastossa 8.2. Lainan päivä Talvitanssit Lapin taika Hymyillen kvartetti Talviharmonikka 5.3. Böcker och ord - bokcirkel Aikalisä Juhani Aho Böcker och ord - bokcirkel Datero ilta 2.4. Böcker och ord bokcirkel Böcker och ord - bokcirkel Talkshow med Oa Lönnbäck, Sara Jungersten och Marcus Prest Kirjailijavieras Mikko Porvali Poistokirjamyynti Jospa kirjoittaisin kirjan! Kansanomaiset puhaltimet konsertti 7.5. Böcker och ord - bokcirkel Suvaitsevaisuustapahtuma NYT! Nuorten yö taiteille Böcker och ord - bokcirkel Puutarhapäivä Kanervan lukupiiri Poistokirjamyynti 5.9. Älä elämää pelkää toiverunotilaisuus, Reijo Vähälä Kaupan ja kultttuurin yö Onnellisuuden olemus Vad är lycka? Livets mening och lycka, Boris Salo Böcker och ord bokcirkel Kanervan lukupiiri Yle Keski-Pohjanmaan kuntavaalikiertue

9 8.10. Onnellisuuden olemus Vad är lycka? Kuvan tekemisen onnellisuus, Elina Warsta Böcker och ord - bokcirkel Digitointipisteen avaus Vivan Björkskogin paperinukkenäyttely Metsän väki tulee kirjastoon toiminnallinen musiikkisatutuokio Kanervan lukupiiri Loistavaa! Strålande Onnellisuuden olemus Vad är lycka? Millaisista aineksista rakentuu lapsen onni?, Juha Hakala Jouset kirjastossa Pianistit ja jouset kirjastossa Elävä kirjasto Nenäpäivä Kummitusilta Kansallinen pelipäivä Pohjoismainen kirjastoviikko Nordiska biblioteksveckan Kyra gryning kl och Kyra skymning kl Diktkväll med Tina Borgsten BUU-klubben kl. 14 och Lasten oikeuksien päivä klo Kanervan lukupiiri Lautapelejä lasten- ja nuortenosastolla Jouluisaa musiikkia Estraaditaiteen koululta Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri soittaa jouluisia säveliä Böcker och ord - bokcirkel Teatteri Oravanpyörä Lukutalkoot, Mauri Kunnaksen Joulupukki-kirja eri kielillä Kanervan lukupiiri Joulukalenterin luukut avautuvat. Liikuntavälinelainausta Joulukalenterin luukut avautuvat. Joulumuusiikkia: Kenneth Ågren

10 Näyttelyjä pääkirjastossa Tv:stä tuttu: aamun kirja kirjanäyttely Politiikan myrskyissä suomalaisten politiikkojen elämästä kirjanäyttely Kaksoset arjesta taidetta Keski-Pohjanmaan Monikkoperheet ry:n valokuvanäyttely Kokkolan Palloseura 50 v Luonto- ja ympäristöviikko (yhteistyössä Luontokoulun kanssa) Piirustuksia ja maalauksia Kokkolan seudun opiston piirustuksen ja maalauksen päiväryhmä Opettajat pääosassa - kirjanäyttely Hetki unelmaa Kansainvälinen rotusyrjinnän vastainen päivä kirjanäyttely Keski-Pohjanmaan opiston valokuvataiteenlinja 11-12:n näyttely Titanicin uppoamisesta 100 vuotta - kirjanäyttely Kaiken maailman tietoa - uusinta uutta tietokirjallisuutta Lukemista äitienpäiväksi kirjanäyttely Iloa iholle - Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulun mv-valokuvauksen ryhmä Puutarha, piha tai parveke vinkkejä viherpeukaloille Life in Kolkata Elämää Kalkutassa Juha Sundströmin valokuvanäyttely Koulusta monitoimitaloksi. Isokylän monitoimitalon arkkitehtuurikilpailun kuusi kilpailutyötä esillä kirjaston kahviossa Jäitkö koukkuun? Lue koko sarja! Kirjanäyttely kirjasarjoista Pohjoismainen rikosromaani Ajatuksella Katariina Lempisen ja Sari Saarikosken paju-, paperi ja pellavatöitä Pääroolissa poliisi - kirjanäyttely Chairs Joni Virtasen valokuvanäyttely Anne Frank historiaa nykypäivälle Box Clas-Olav Slotten valokuvanäyttely Vanhasta uutta kirjanäyttely Hetki unelmaa oma unelma valokuvaksi, järj. Keski-Pohjanmaan opisto Kokkolan luonto eri vuodenaikoina v Maria Ilchevan valokuvia Mitä onnellisuus oikein on? kirjanäyttely Kokkolan kameraseuran vuosinäyttely Missä sinun kanasi on? kirjanäyttely Valossa Riitta Nikkarikosken valokuvia Lohikäärmeen henkäys ja velhon loitsu fantasiakirjallisuutta Universumin ihmeet tähtitiedettä jokaiselle Yhdysvaltaisia kertojia Elokuvia joulupyhiksi

11 Lasten ja nuorten kirjastopalvelut Satutuokioita järjestettiin joka toinen viikko ja kevään viimeisen satutuokion piti kirjailija Inkeri Karvonen. Syksyllä satutuokioita pitivät Centria-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat ja lisäksi Pia Järvi piti musiikilliset satuhetket valtakunnallisena satupäivänä Lainan päivänä helmikuussa lastenosastolle pystytettiin tarinateltta ja hiihtolomaviikolla esiteltiin kirjan korjausta ja tehtiin asiakkaille kasvomaalauksia. Toukokuussa lasten- ja nuortenkirjailija Sari Peltoniemi vieraili alakouluilla Kokkolassa ja Kälviällä sekä Alaviirteen koululla. Nuortenosastolla nuoret saivat toivoa, mitä he haluaisivat kirjastoon jättämällä lapun ikkunaan. Kysely toteutettiin myös Kokkolan yläkouluilla. Vastaajat toivoivat erilaisia oleskeluryhmiä kirjastoon: sohvia, penkkejä, nojatuoleja, pehmeitä tuoleja, säkkituoleja tai istuskeluryhmiä pöytineen. Lisäksi toivottiin enemmän tietokoneita ja uutuuskirjoja. Myös kirjastossa järjestettäviä tapahtumia toivottiin. Kirjasto osallistui jo perinteeksi muodostuneelle Loistavaa! - lasten ja nuorten kulttuuriviikolle. Avajaisissa kirjasto piti satupajaa. Nuorisopalveluiden ja Keski-Pohjanmaan liiton kanssa järjestettiin kaksipäiväinen Elävä kirjasto-tapahtuma, jossa ihmiset saivat lainata elävän kirjan keskustelua varten. Tapahtuma keräsi lainaajia etenkin lukioista ja palaute oli todella positiivista. Lisäksi kulttuuriviikon perjantaina järjestettiin kummitusilta, johon osallistui sata lasta. Pelipäivänä lastenosastolla pelattiin lautapelejä. Yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa jatkettiin, ja ELY:n hankerahoituksen avustuksella valmisteltiin KuMuKi-vinkkaus Eläimellistä, joka esitettiin 140 nuorelle Loistavaa! -kulttuuriviikolla. Lastenoikeuksien päivän juhlaa vietettiin pääkirjastossa ja samalla jaettiin Nuori Kokkola-palkinto. Joulukuussa kirjastossa avautuivat elävän joulukalenterin luukut, eli jokaiselle päivälle oli varattu esityksiä, näyttelyitä ym luettiin Mauri Kunnaksen Joulupukki-kirjaa kymmenellä kielellä. Lisäksi henkilökuntaa työllisti kirjapakettien keräys kouluille, tiedonhaun opetus, koululaisvierailut, kirjavinkkaukset ja verkkokirjaston ylläpito.

12 Suvaitsevaisuustapahtuma Tapahtumat lasten- ja nuortenosastolla 8.2. Lainanpäivä, kuvakirjavinkkaus ja satutuokio Luonto- ja ympäristöviikko Taiteiden yö Puutarhapäivä Koulukirjojen muovitus Talviloma, kirjojen korjausta, pelejä, pisimmän kaulahuivin neulomista, askartelua, Toivoisin että kirjastossa kysely Kirjailijavieras: Inkeri Karvonen Lukuviikko, KuMuKi-vinkkausta Kirjailijavieras: Sari Peltoniemi Satupäivä, Pia Järven musiikkituokio lapsille suomeksi ja ruotsiksi, teemana satujen värit Författarbesök med Malin Klingenberg (Rödsö, Vittsar, Såka och Kyrkbackens skola) Loistavaa!-Strålande!, KuMuKi, elävä kirjasto, kirjanvaihtotori, poistokirjamyyntiä

13 Svenska veckan, diktutställning av Tiina Borgsten Kummitusilta Nenä-päivä Kansallinen pelipäivä Pohjoismainen kirjastoviikko Nordisk biblioteksvecka Kura gryning (Kyrkbackens skola åk 6) och kura skymning Lasten oikeuksien päivä, Anne Eskelinen: Yhdessä elämään-luento, Nalletohtori, satutunti, Nuori Kokkola palkinto Juha Puurulalle Mauri Kunnaksen Joulupukki kirjaa luettiin ääneen 10. eri kielellä Elävä joulukalenteri yhdessä nuorisotoimen kanssa Näyttelyt lasten- ja nuortenosastolla Tammikuussa: vuoden 2011 kirjat Maaliskuussa (lukuviikko): lintukirjoja Lokakuussa: eläinten viikko: eläinkirjoja, fantasiakirjoja Kuukauden kirjailijat suomeksi ja ruotsiksi ym. aiheita Buu-klubben

14 Tutkimus: Nuorten näkökulma Kokkolan kaupunginkirjaston kehittämiseksi Kirjastovirkailija Marjut Torppa laati opiskelunsa puitteissa talvella 2012 kyselyn, joka koski Kokkolan kaupunginkirjaston pääkirjaston lasten- ja nuortenosastoa. Kyselyyn oli tarvetta, sillä lasten- ja nuortenosastoa ollaan uudistamassa. Uudistuksen toteuttamisessa halutaan ottaa huomioon lasten ja nuorten mielipiteet ja toiveet. Lastenosaston henkilökunnan ehdotuksesta kysely rajattiin koskemaan Kokkolan kaupungin 7-9-luokkalaisia. Kysely päätettiin kohdistaa muutamalle 7-9-luokalle, eikä vain kirjastossa käyville nuorille jaettavaksi, näin saataisiin vastauksia myös sellaisilta nuorilta, jotka eivät käytä kirjastoa. Kyselylomakkeet jaettiin kolmen suomenkielisen yläasteen äidinkielen opettajille. Kyselyyn osallistuivat Hakalahden yläaste, Kiviniityn yläaste sekä Länsipuiston yläaste. Oppilaat vastasivat oppitunnin puitteissa opettajan tai kirjastonhoitajan valvoessa kyselyyn vastaamista. Vastauksia palautettiin 154 kpl, mikä on 11,3 % Kokkolan kaupunkialueen 7-9 luokkalaisista. Kyselyn alkuosassa selvitettiin monivalintakysymyksillä vastaajien taustatietoja sekä heidän kirjastonkäyttöään yleensä. Toiveiden kartoittamiseksi kyselylomake sisälsi kolme avointa kysymystä: Mitä toivoisit kirjastossa olevan? Saat vapaasti toivoa! Mitä tapahtumia (esiintymisiä, vierailuja, peli-iltoja, te toja jne.) toivoisit kirjastossa järjestettäväksi? Anna ideoiden pulputa! Haluatko antaa kirjastolle piiskaa vai pusuja? Miksi? Avoimilla kysymyksillä haluttiin antaa nuorille tilaisuus esittää mahdollisimman monipuolisia toiveita. Siten haluttiin selvittää, mitä nuoret tänä päivänä odottavat kirjastolta ja mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota kirjaston lasten- ja nuortenosaston suunnittelussa. Vastaajien sukupuoli ja ikäjakauma Vastaajista yli puolet (59 %) oli tyttöjä ja vajaa puolet (41 %) oli poikia. Vastaajista 7-luokkalaisia tyttöjä oli 42, poikia 17. Vastaajista 8- luokkalaisia tyttöjä oli 22, poikia 24 ja 9- luokkalaisia tyttöjä oli 27, poikia 22. Kysely jaettiin oppitunnin yhteydessä ja kaikki kyselyn saaneet palauttivat sen. Osa vastaajista oli täyttänyt vain taustatiedot, eikä halunnut kertoa toiveitaan avoimissa kysymyksissä. Vastaajien kirjastossa käyntimäärät ja kirjaston käyttötavat Suuri osa (60) vastaajista kertoo käyvänsä kirjastossa harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Kerran tai useammin kuukaudessa vastaajista käy kirjastossa 53. Kerran tai useammin viikossa kävijöitä vastanneista on 24. Mutta joka päivä kirjastossa ei vastanneista käy yksikään. Vastaajista 17 ilmoittaa, että ei käy kirjastossa. Kyselyn yhtenä tarkoituksena oli saada myös kirjastoa ei-käyttävien mielipiteet kuuluviin. Avoimessa kysymyksessä, jossa kysytään kirjastoa koskevia toiveita, ovat kirjastoa ei- käyttävät esittäneetkin toiveitaan. Kirjaston tiloja ja kalustoa koskevat toiveet Mitä toivoisit kirjastossa olevan? Selkeästi eniten nuoret vastaajat olivat toivoneet erityyppisiä oleskeluryhmiä kirjastoon. Toiveissa esitettiin sohvia, penkkejä, nojatuoleja, pehmeitä tuoleja, säkkituoleja tai istuskeluryhmiä pöytineen.

15 Vastauksissa oli esitetty tietokoneisiin liittyviä toiveita 40 kappaletta. Niistä 33:ssa toivottiin enemmän tietokoneita kirjastoon. Useassa kyseisistä vastauksista myös kritisoitiin kirjaston tietokoneiden toimivuutta tai hitautta. Seitsemässä vastauksessa kiinnitettiin huomio siihen, kuinka vaikeaa on löytää aineistoa kirjastosta. Vastauksissa oli mainittu esimerkiksi, että kirjastossa pitäisi olla joku juttu, minkä avulla voi löytää paremmin kirjoja sekä tietoa enemmän minkälaisia kirjoja hyllyissä on sekä enemmän apua kirjojen etsimiseen. Kirjaston aineistoa koskevat toiveet Kirjallisuuteen liittyviä toiveita oli esitetty runsaasti: yhteensä niitä oli 46 kappaletta. Vastaajat toivoivat uutuuskirjoja, hyviä, hauskoja, mielenkiintoisia kirjoja tai yleensä lisää nuortenkirjoja. Myös vähemmän tunnettujen kirjailijoiden teoksia ja vanhempia kirjoja oli toivottu kirjastoon hankittavaksi. Lehtiin, elokuviin ja musiikkiin oli kohdistettu 14 toivetta. Tapahtumatoiveet Vastaajat olivat esittäneet erittäin runsaasti toiveita kirjastossa järjestettävistä tapahtumista. Henkilökuntaa koskevat toiveet Henkilökuntaan ei kohdistunut kuin neljä toivetta. Vastaajat toivoivat, että kirjastossa olisi mukavampi ilmapiiri, sekä hymyilevää henkilökuntaa, lainaustiskillä lihaksikkaita, hyvännäköisiä miehiä, ja että saisi enemmän apua kirjojen etsimiseen. Yhteenveto toiveista Kaikista vastaajien esittämistä toiveista saadaan selville, että selkeästi eniten (47 %) muutoksia halutaan kirjaston kalusteisiin ja tiloihin. Osa kalustetoiveista liittyy kuitenkin lukemiseen: sohvaryhmiä, nojatuoleja ja istuinryhmiä saatettiin toivoa siksi, että olisi rauhallinen paikka lukemiselle. Mutta nuoret toivovat myös monenlaista toimintaa järjestettäväksi kirjastoon, sillä kaikista toiveista 36 % koskee tapahtumien ja toiminnan järjestämistä. Vastaajat osoittavat toiveissaan sen, että kirjastoa tarvitaan edelleen myös kirjastona: 15 % toiveista koskee kirjaston aineistoa. Henkilökuntaan kohdistuu kaikista toiveista 2 %. Piiskaa vai pusuja Viimeinen avoin kysymys kuuluu: Haluatko antaa kirjastolle piiskaa vai pusuja? Miksi? Nuorista vastaajista 64 haluaa antaa pusuja kirjastolle, piiskaa sen sijaan antaisi 42 nuorta, osa vastaajista ei halua antaa kumpaakaan. Vastauksien perusteella voidaan kirjaston hyvät puolet jakaa seuraavalla tavalla: Kirjasto koetaan yleensä hyvänä paikkana 13 pusuvastauksessa. Kirjaston hyvä aineistovalikoima saa pusuja 14 vastauksessa. Hyvä palvelu tai ystävällinen henkilökunta saa pusuja 10 vastauksessa. Lisäksi seitsemän vastaajaa kiinnittää huomion kirjaston yhteen perustehtävään: kirjoja saa lainata, niistä ei tarvitse maksaa. Vastauksissa piiskaa annetaan eniten tietokoneiden vähäiselle määrälle ja sille, että tietokoneita on poistettu nuorten käytöstä (yhdeksän vastausta). Mutta myös henkilökuntaa moititaan useassa vastauksessa. Töykeä henkilökunta saa piiskaa kuudelta vastaajalta. Osa vastaajista kokee kirjaston

16 tylsäksi paikaksi (viisi vastaajaa). Kirjojen vaikeaan löydettävyyteen kiinnitetään huomiota kolmessa piiskavastauksessa. Yhteenveto Kokkolan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kehittämisen suunnittelun tueksi tehty kysely 7-9-luokkalaisille antaa osin ehkä jo ennalta arvattavia tuloksia. Toiveet oleskeluryhmistä oli tiedossa, samoin tiedettiin, että tietokoneita tarvitaan lisää nuorten käyttöön. Mutta näiden toiveiden suuri määrä on ehkä yllätys. Merkillepantavaa on se, että nuoret eivät kuitenkaan halua pelkästään hengailla kirjastossa. Useat vastaajista kertoivat tekevänsä kirjastossa opiskeluun liittyviä asioita tai yleensä lukevansa kirjaston rauhallisissa tiloissa ja ilmapiirissä. Yllättävää vastauksissa on se, että nuoret kokevat juuri kirjaston sellaiseksi paikaksi, jossa he haluaisivat järjestettävän erityyppistä nuorille suunnattua toimintaa. Nuoret kaipaavat tilaisuuksia, joissa tavata muita nuoria. Kysely osoittaa sen, että kirjaston aineistoa on vaikea löytää. Kirjastossa tarvitaan selkeämpiä opasteita mistä löytyy mitäkin, enemmän hakukoneita sekä tiedonhaun opetusta. Ilahduttavaa on se, että vastaajista puolet kertoo käyvänsä kirjastossa kuukausittain ja että vastaajien joukosta löytyy niitäkin, jotka käyvät viikoittain kirjastossa. Merkillepantavaa on nuorten kirjastonkäyttöä koskevat vastaukset. Jokaisessa ikäryhmässä kirjastoa käytetään eniten kirjastoaineiston lainaamiseen ja palauttamiseen. Kirjaston kannattaa yrittää pitää nämä nuoret kirjaston asiakkaina aina seniori-ikään asti. Marjut Torppa kirjastovirkailija Koivuhaan kirjasto 2012 Vuonna 2012 Koivuhaan kirjaston palvelut säilyivät ennallaan. Kirjasto oli avoinna viitenä päivänä viikossa, yhteensä 30h/vk. Kirjasto palvelee paitsi Koivuhaan ja Nuolipuron asukkaita, myös Koivuhaan alakoulun sekä Koivuhaan ja Peurankadun päiväkotien lapsia. Koulukirjastotunteja ja vakituisia päiväkotien vierailuaikoja olikin vuonna 2012 noin 20 viikossa. Koulukirjastotuntien aikana oppilaat lainaavat sekä osallistuvat kirjastonkäytön- ja tiedonhaun opetukseen. Lainausmäärät olivat keskimäärin noin lainaa/kk, kesäkuukausina lainattiin vähemmän. Fyysisten käyntien määrä väheni hieman edellisvuoteen verrattuna, kävijöitä oli yhteensä (vuonna ). Vuoden 2012 kävijämäärä ei tosin ole tarkka, sillä kirjaston kävijälaskuri rikkoutui loppuvuodesta, jolloin kuukausittaiset kävijämäärät jouduttiin arvioimaan. Ykspihlajan Työväennäyttämön nuorisojaosto piti kirjastossa satutunteja kesäkuussa sekä syys-lokakuussa yhteensä 13 kertaa. Maaliskuussa Centrian ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat pitivät yhteistyössä kirjaston kanssa satutunnin Koivuhaan esikoululaisille päiväkodin tiloissa. Alkuvuodesta kirjaston henkilökunta kävi opastamassa Koivuhaan koulun opettajia uudenkarhean verkkokirjaston saloihin. Kokoelman kartoitusta tehtiin ahkerasti koko vuoden ajan lähinnä poistamalla vanhentunutta tai huonokuntoista aineistoa, näin saatiin enemmän tilaa uudemmille kirjoille ja uusille hankinnoille. Muun toiminnan ohessa koottiin pitkin vuotta erilaisia kirjanäyttelyitä ja muita pienempiä aineiston esittelyjä, samoin järjestettiin poistokirjojen myyntiä. Heidi Mikkola vs. kirjastonjohtaja

17 Kälviän kirjasto 2012 Vuonna 2012 Kälviän kirjastossa nousivat sekä fyysisten käyntien määrä että kokonaislainaus. Fyysisten käyntien määrä oli ja kokonaislainaus Aktiivisten lainaajien määrä pysytteli edellisvuoden tasolla ollen Kirjaston aukiolotunteja lisättiin kahdella tunnilla keskiviikkoaamuun ja sen johdosta koko vuoden aukiolotuntimäärä kasvoi tuntiin. Kirjastoaineiston hankinta jäi loppuvuoden hankintakiellosta johtuen niteeseen. Kokoelmanhoidossa keskityttiinkin vanhentuneen aineiston poistoon, joita tehtiin kpl. Lasten ja nuorten kirjastotyön saralla Lukudiplomi-toimintaa jatkettiin ja mukana olivat jälleen kaikki Kälviän alakoulut. Keväällä lukudiplomin suoritti yhteensä 67 oppilasta, joiden kesken arvottiin kirjapalkintoja. Kälviän kirjaston kirjavinkkari vinkkasi vuoden aikana koululaisryhmien lisäksi myös aikuisille, mm. seurakunnan vanhusten kerholaisille. Lisäksi erilaiset koulu- ja lapsiryhmät vierailivat kirjastossa, ahkerimmin jälleen päiväkodin esikoululaiset. Alle kouluikäisille suunnattuja satutuokioita pidettiin keskiviikkoaamuisin 34 kertaa, kävijöitä oli keskimäärin 15 lasta/satutuokio. Varausmaksut poistettiin Anders-kirjastoissa maaliskuussa ja tämän seurauksena seutulainaus kasvoi voimakkaasti. Jokaviikkoiset aineistokuljetukset tulivat todella käytetyksi palveluksi myös Kälviän kirjastossa. Asiakaskuljetuksia syrjäkyliltä kirjastoon järjestettiin läpi vuoden kesätaukoa lukuun ottamatta. Syksyllä kuljetukset järjestettiin enää vain kerran kuussa, siitä huolimatta kuljetuksiin osallistuneiden määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla ollen yhteensä 252. Pääkirjaston kirjastoauto jatkoi reittejä Kälviän alueella Ruotsalon ja Peltokorven kylillä. Kirjaston näyttelyvuosi alkoi juhlavasti, kun kälviäläislähtöinen Lasse Niskala toi palkitut luontovalokuvansa esille kirjastoon. Eino Leinon päivänä virolainen orkesteri Pasuuna poisid esiintyi kirjastossa Ystävyyden Sillalla - Söbruse Sillal -näyttelyn avajaisissa. Erilaisia näyttelyitä järjestettiin yhteensä 9, joista 4 oli valokuvanäyttelyä ja loput eri kädentaitoihin liittyviä näyttelyitä; esimerkiksi vuoden lopuksi järjestettiin käsityönäyttely, jossa oli näytteillä eri tekijöiltä mattoja, poppanoita, huiveja ja pipoja. Lisäksi kuukausittain vaihtuvat kirjanäyttelyt eri kirjallisuuden lajeista tai kirjailijoista jatkuivat niin aikuisten, lasten kuin nuorten osastoilla. Erilaisia tapahtumia järjestettiin pitkin vuotta. Helmikuussa vietettiin Lainan päivää, jolloin Kari Eteläperä valittiin vuoden lainaajaksi. Satusetä Wilson Kirwa vieraili kirjastossa maaliskuussa ja piti monikymmenpäiselle lähinnä lapsista koostuvalle yleisölle satutunnin. Toukokuussa kirjasto osallistui kirjailija Sari Peltoniemen vierailun järjestämiseen kahdelle kälviäläiskoululle. Syksyllä järjestettiin kaikille avoimet vaatekutsut, jolloin äidit saivat tutustua vaate-esittelyyn ja lapsille oli järjestetty ohjattua toimintaa. Satutuokion pikkujouluja vietettiin joulukuussa hämyisessä kirjastossa kierrellen erilaisilla rasteilla. Vuoden mittaan kirjasto osallistui yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mm. kirjastokävelyn järjestämiseen, muovitustapahtumaan, Nenäpäivään sekä lisäksi poistokirjamyyntiä järjestettiin pariin otteeseen. Kati Salmén kirjastonjohtaja

18 Lohtajan kirjasto 2012 Lohtajan lähikirjasto palveli lohtajalaisia kirkonkylän kirjastossa sekä lainausasemilla Marinkaisten (3 h/vk) ja Alaviirteen (2 h/vk) kouluilla kouluaikoina. Sivukylillä asuville tarjottiin myös maksuttomat asiakaskuljetukset kirjastoon kahdesti kuukaudessa kesäkuukausia lukuunottamatta. Kotipalvelu liikuntarajoitteisille jatkui yhteistyössä kotihoidon kanssa. Lainaukset vähenivät n. 2 % edellisvuodesta. Aineistoa lainattiin kertaa. Kirjojen lainaus säilyi ennallaan, mutta musiikin, lehtien ja elokuvien lainaus väheni. Sekä aktiiviset lainaajat että fyysiset käynnit kirkonkylän kirjastossa vähenivät n. 5 %. Vuoden aikana kirkonkylän kirjastossa kävi asiakasta. Vuoden lainaajana palkittiin Lainan päivänä Olli Niskanen kirkonkylältä. Myös Lohtajan lukurinki jatkoi kuukausittaisia tapaamisia keräten n. 10 osanottajaa/kerta. Yhteistyö koulujen kanssa jatkui. Lukudiplomin sai keväällä 2012 ennätysmäärä, 146 koululaista eli 10 % edellisvuotta enemmän. Kirjaston henkilöstö säilyi ennallaan. Asiakkaita palvelivat kirjastonjohtaja sekä kaksi kirjastovirkailijaa. Tuulevi Borén kirjastonjohtaja Uutuuksia hankittiin kpl eli lähes 19 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin talouden sopeuttaminen kohdistui aineistomäärärahaan. Vanhentunutta aineistoa poistettiin reippaasti eli kpl. Kokoelma pieneni määrällisesti, mutta ajantasaistui tavoitteiden mukaisesti. Kirjastossa järjestettiin 6 näyttelyä ja 17 muuta oheistapahtumaa, jotka keräsivät 400 kävijää. Vuosi painottui käden taitoihin. Lainan päivänä yhteistyössä Taito Keski-Pohjanmaan kanssa järjestetty virkkaustapahtuma keräsi 60 kiinnostunutta. Lohtajan kk:n maaseutunaisten kanssa aloitettiin Neulekahvilan toiminta kerran kuukaudessa. Neulekahvilaan osallistui käsityön harrastajaa/kerta. Näyttelyistä kiinnostusta herättivät Pirjo Mikola-Laitisen käsityöt, nuorten kuvataidekerholaisten kevätnäyttely sekä Anne Ketosen käden työt. Suurin menestys oli Lohtajan eläkeliiton järjestämä Lohtajalaisesta kokkolalaiseksi -valokuvanäyttely, jonka avajaisiin osallistui 168 kiinnostunutta ja valokuvat herättivät runsaasti keskustelua sekä muisteluja.

19 Ullavan kirjasto 2012 Ullavan lähikirjaston palvelut paranivat entisestään toivotuilla sunnuntai aukioloajoilla, kirjastot ovat auki sunnuntaisin kerran kuukaudessa molemmissa kirjastoissa (ei kesä-elokuussa). Asiakkaita palvellaan kirkonkylän kirjastossa ja Rahkosen kirjastoissa. Asiakkaita on suunnilleen saman verran kummasakin kirjastossa ja lainauksia samoin. Sekä kävijämäärä että lainaukset ovat pysyneet samanlaisina edellisiin vuosiin verrattuna eli erittäin hyvinä. Kesällä kesälomalaiset ja mökkiläiset käyttävät kirjastoja ahkerasti. Satutunteja järjestettiin kirjastossa kerran kuukaudessa (ei kesä-elokuussa). Osallistujamäärä on pysynyt runsaana, joten satutunteja on kaksi ryhmää. Alakoululaisille järjestettiin erilaisia tapahtumia: kirjastotunteja, joissa opeteltiin kirjaston käyttöä ja esiteltiin uutuuskirjoja karhujuhlat, kirjastossa oli esillä karhukirjoja, karhuja/nalleja, sekä mehua ja pipareita suunnittele kirjalle uusi kansi -näyttely koulukirjojen muovitusopastusta /muovitusta lukudiplomeja jaettiin keväällä ahkerille lukijoille 1-6 luokille. Kesäkuu: Pihaunelmia ja unelmia pihalle, puutarhaaiheisia kirjoja esillä kirjastossa, taimien ja kukkien vaihtoa, poistokirjamyyntiä Lokakuu: kirjastokävely: Rahkosen kirjastossa innokkaita kävelijöitä. Marraskuu: eläkeläisten kahvitilaisuus kirjastossa: mitä kirjastosta löytyykään, kirjastoon tutustumista, laulua ja arvontaa peli-ilta kirjastossa koko perheen pelitapahtuma Ullavan- Marttojen, nuorisotoimen ja kirjaston yhteinen jouluaskartelupäivä molemmissa kirjastoissa Joulukuu: joulukalenteri, erilaisia jouluun liittyviä juttuja kirjastossa (pipari/tryffeli ohjeita, joulurunoja, jouluaskartelua/ohjeita, kuusenkoristelua ym. Kokkola-viikolla ja Kirjan ja Ruusun päivänä poistokirjamyyntiä. Eila Rahkonen kirjastovirkailija Muita tapahtumia kirjastossa Maaliskuu: Kokkolan Venäjä-seura Liisa Haapojan runoja ja Tretjakovin gallerian kevätaiheisten taulujen jäljennöksiä näyttely

20 Kirjastoauto 2012 Vuonna 2012 kirjastoautolla oli ajopäiviä 200. Kirjastoauto ajoi viitenä päivänä viikossa, lukuun ottamatta kesä- ja elokuuta, jolloin ajopäiviä oli 4 pv / viikko. Kirjastoauto ei ajanut heinäkuussa, syys- ja talvilomilla eikä arkipyhien aattoina. Joitakin päiviä jäi myös ajamatta sairastapausten tai kirjastoauton huoltotöiden takia. Vuoden kokonaislainaus oli Lainausmäärä kasvoi lainalla edellisvuoteen verrattuna. Vuoden keskilainaus oli 343 lainaa päivässä. Kirjastoauton lainausmäärät ovat olleet nousussa muutaman viime vuoden ajan. Osasyynä kasvaviin lainauslukuihin on ollut oppilaiden siirtyminen sisäilmaongelmien takia parakkikouluihin ja muihin väliaikaisiin tiloihin useassa Kokkolan koulussa. Tuolloin koulun omia kirjakokoelmia ei ole käytössä. Reittivalinnoissa on otettu huomioon evakossa olevat koulut. Suurin asiakasryhmä ovatkin lapset. Kirjastoauto kiertää melkein kaikki suomen- ja ruotsinkieliset alakoulut sekä päiväkodit. Laitoskirjasto 2012 Alkuvuonna 2012 kirjaston toiminnot edellisvuoden kaltaisia: ryhmien käynnit, normaali lainaukset ja siirtokokoelmat. Loppukesästä viereisen fysiatriaosaston remontti ulottui osittain kirjastoon. Muutto työhuoneesta toiseen, sekä purkuremontin aiheuttama betonipöly estivät lainauksen kirjaston puolelta kokonaan joksikin aikaa. Pienimuotoinen lainaustoiminta jatkui ja jatkuu edelleen työhuoneestani käsin. Uuteen työhuoneeseeni tehdään 2013 vuoden puolella joitakin muutoksia mm työturvallisuuteen liittyen. Irma Weckman kirjastosihteeri Seija Nygård kirjastovirkailija