Hyvinkään Veden toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Hyvinkään Veden toimintakertomus 2014

2 Hyvinkään Vesi Toimintakertomus 2014 Graafinen suunnittelu Design Jani Pellikka Tmi Painopaikka Multiprint, Lahti Painos 150 kpl ASIAKASPALVELU Toimisto Käyntiosoite: Suutarinkatu 2, 3. krs, Hyvinkää Postiosoite: PL 21, Hyvinkää Avoinna: ma-to pe Sähköposti: Fax: (019) Internet: Vesihuoltojohtaja Kari Korhonen Verkostopäällikkö Timo Pekko Tuotantopäällikkö Marita Honkasalo Käyttöinsinööri Jari Hynönen Toimistopalvelut Vesi- ja jätevesilaskutus (019) , , Liittymislaskutus (019) Työlaskutus Liitoslausunnot: Rakennusmestari Timo Vierikko Varikko Käyntiosoite: Kerkkolankatu 38, Hyvinkää Postiosoite: PL 76, Hyvinkää Varikon toimisto: Liittymispalvelut Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito, tonttiliittymät ja vesimittareiden asennus Putkimestari Aarne Halttunen Vesihuoltomestari Tarmo Laune Jätevesipumppaamot, laitosrakennushankkeet Laitosmestari Markus Lukkarinen Kaltevan jätevedenpuhdistamo (019) Puhdistamontie 99, Hyvinkää Vikailmoitukset Virka-aikana puh. (019) * Virka-ajan jälkeen puh

3 Hyvinkään Veden arvot ja tapa toimia 5 Katsaus vuoteen Vuoden 2014 kulku 15 Jätevesipuhdistamojen vuosi Liitteet 31

4 4

5 Hyvinkään Veden arvot ja tapa toimia 5

6 6

7 Hyvinkään Vesi on Hyvinkään kaupungin liikelaitos, joka tuottaa laadukkaita vesihuoltopalveluita hyvinkääläisille asiakkailleen. Hyvinkään Vesi on huolehtinut näistä yhteiskunnan peruspalveluista jo 70 vuoden ajan. Vedenhankinnan ja jäteveden puhdistamisen lisäksi Hyvinkään Vesi vastaa toimintaalueellaan myös vedenjakelu- ja viemäröintijärjestelmän käytöstä ja kunnossapidosta. Hyvinkään Vesi huolehtii siitä, että sen asiakkaille toimitetaan laatuvaatimukset täyttävää korkealaatuista talousvettä ja että jätevedet puhdistetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Hyvinkään Veden toiminta-ajatus ja keskeiset tehtävät ovat huolehtia: toiminta-alueellaan vaatimukset täyttävän talousveden toimittamisesta kuluttajille jakelusta kuivatus- ja jätevesien poisjohtamisesta ja puhdistamisesta viranomaisten vaatimaan tasoon sekä kaupungin vesi- ja viemärilaitoksen laitossuunnittelusta laitoksien ylläpidosta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen kaupungin verkostoon liittämisestä sekä muista vesi- ja viemärilaitoksen asennustöistä. Hyvin toimiva, turvallinen ja ympäristön huomioiva vesihuolto edellyttää vuosittain merkittäviä investointeja tekniikkaan ja verkoston kuntoon. Investoinnit, laitosten ylläpito, vedenlaadun seuranta, ympäristön tilan seuranta sekä muut kustannukset katetaan kuluttajilta perittävillä vesimaksuilla. Näitä maksuja ovat veden kulutukseen perustuvat vesi- ja jätevesimaksut sekä perusmaksu, joka perustuu kiinteistön vesimittarin kokoon. Uusilta liittyjiltä peritään lisäksi rakennusluvan kerrosalaan perustuva liittymismaksu, joka kattaa osaltaan uusien alueiden vesi- ja viemärijohtojen rakentamiskustannuksia. Toiminnan perustana on tuotteiden korkea laatu, joka tyydyttää asiakkaiden tarpeet, hyvä asiakaspalvelu sekä vastuu yhdyskunnan peruspalveluiden tuottamisesta ja toiminnan ympäristönäkökohtien huomioimisesta. Tärkeänä osana tätä toimintaa edistämme osaltamme pohjavesien tutkimusta ja suojelua sekä saneeraamme verkostoja säännöllisesti. Hyvälaatuisen talousveden saatavuuden turvaaminen on tärkeä osa asiakaslähtöistä toimintaamme. Myös toiminnan ohjaaminen asiakkaan muuttuvat tarpeet tunnistaen sekä kustannustehokkaasti on tavoitteenamme. Työn muuttuvat vaatimukset huomioidaan henkilöstön ammattitaidon kehittämisessä. Myös henkilöstön osallistumismahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä kannustetaan. ARVOMME OVAT toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ammattitaidon lisääminen avoin yhteistyö sidosryhmien kanssa asiakaslähtöisyys ympäristöstä huolehtiminen kustannustehokas yhteistyö lähikuntien kanssa. 7

8 8

9 Katsaus vuoteen

10 Katsaus vuoden 2014 tapahtumiin Alkuvuosi 2014 oli pääosin tavanomaisempaa lämpimämpi, vaikka tammikuun loppupuoli olikin varsin kylmä. Alkukesä oli varsin kolea, mutta loppukesä ja alkusyksy vastaavasti lämpimiä. Alkuvuosi 2014 oli maassamme poikkeuksellisen vähäluminen. Maan keskiosissa lunta oli laajoilla alueilla vähemmän kuin koskaan aikaisemmin noin 70-vuotisella havaintojaksolla. Pohjoisimmassa Suomessa lumensyvyys oli normaali, kun taas Keski- ja Etelä- Suomessa maa oli esimerkiksi maaliskuussa lähes lumeton. Syksyn ensilumi sen sijaan tuli maan itä- ja pohjoisosissa jo syyskuun loppupuolella. Heinäkuussa koettiin rajuja ukkosmyrskyjä. Heinäkuun lopussa Helena-myrsky aiheutti tuhoja etenkin itäisessä Suomessa. Suomussalmella satoi tuolloin pesäpallon kokoisia jättirakeita. Viime vuosien tavoin myös joulukuussa esiintyi voimakkaita tuulia. Vuonna 2014 satoi suuressa osassa maata keskimääräistä niukemmin. Vuoden sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin 400 mm ja Kainuun 700 mm välillä. Runsassateisimpia kuukausia olivat maan itäosassa toukokuu ja muualla heinä- ja elokuu. Vähäsateisimpia kuukausia olivat tammi- ja huhtikuu. Joulukuussa satoi koko maassa tavallista enemmän, eniten rannikkoalueella ja Kainuussa. Etelä-Suomessa vuoden 2014 sademäärät jäivät viime vuosikymmenten pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Vuosisadanta Helsingissä oli noin 600 mm, kun vuosien keskiarvo on 655 mm. Vuosi 2014 oli vesioloiltaan erikoinen, sillä poikkeuksellisen vähälumisesta viime talvesta johtuen kevättulvat jäivät monin paikoin pieniksi. Suurimmat virtaamat mitattiinkin tavanomaisesta vuodesta poiketen kevään sijaan heti tammikuun alussa tai vasta marras-joulukuussa. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikon joissa vuoden suurimmat virtaamat mitattiin vasta joulukuun alkupuolella. Tammi-maaliskuussa pohjaveden pinnat olivat koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta cm yli ajankohdan keskiarvon. Pinnankorkeudet kääntyivät monin paikoin laskuun aikaisen kevään vuoksi noin kuukauden keskimääräistä aikaisemmin. Maan pohjoisosissa runsaan lumipeitteen sulaminen täydensi pohjavesivarastoja vielä pitkälti kesäkuuhun. Helteinen kesä ja kuiva syksy laskivat suuressa osassa maata pohjavedenpintoja lokamarraskuun vaihteeseen asti. Sateisen loppuvuoden ansiosta pohjaveden pinnat lähtivät nousuun ja olivat joulukuussa suuressa osassa maata 5 20 cm yli ajankohdan keskiarvon. Yleinen taloudellinen tilanne Yleisessä taloudellisessa tilanteessa ei valitettavasti tapahtunut vielä vuoden 2014 aikanakaan käännettä parempaan. Maailmantalous ei lähtenyt kasvamaan, vaikka muun muassa Yhdysvalloissa oli jo talouskasvun merkkejä. Euroalueen tilanne on jatkunut varsin huonona, mikä on edelleen pitänyt Suomen talouden alavireisenä. Vuoden aikana Venäjän talous on jatkanut laskuaan, joka vaikuttaa varsin suorasti myös Suomen taloustilanteeseen Venäjän ollessa eräs tärkeimmistä kauppakumppaneistamme. Venäjän vastaiset talouspakotteet vaikeuttivat Suomen vientiä Venäjälle. Suomen talouskehitys on ollut heikompaa kuin useimpien verrokkimaidemme. Se lienee osoitus siitä, että taloustilanteemme on suurelta osin enemmän seurausta Suomen omasta kyvyttömyydestä talouden rakenteellisiin uudistuksiin kuin Euroopan tai maailmanlaajuisesta taantumasta. Maamme tilanne on jatkunut vaikeana niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Vuoden mittaan olemme lukeneet toistuvasti uutisia mittavista irtisanomisista ja yhteistoimintaneuvotteluista. Sekä valtiontalous että kuntien talous ovat jatkaneet alamäkeään. Vaalikauden lähestyessä loppuaan suurten rakenteellisten uudistusten tekeminen on siirtynyt, eikä poliittista tahtoa tehdä isoja vaikeita päätöksiä ole oikein löytynyt. Maamme kuntien taloustilanne on edelleen heikentynyt vuoden 2014 aikana. Varsin monessa kunnassa on käyty yt-neuvotteluja ja henkilöstön lomautukset tai vähennykset ovat olleet yleisiä. Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Kuntien määrä maassamme pysyi vuoden 2014 samana ollen yhteensä 320. Vuoden 2015 alussa toteutuu kolme kuntaliitosta: Kuopion ja Maaningan, 10

11 Porin ja Lavian sekä Liedon ja Tarvasjoen yhdistymiset. Kuntarakenneuudistus ja siihen liittyen runsaiksi ennakoidut kuntaliitokset ovat toistaiseksi jäämässä odotustilaan. Tähän vaikuttaa osaltaan myös hallituksen päättämä sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva sote-uudistus, joka siirtää tehtäviä kunnilta laajoille sote-vastuualueille. Pääkaupunkiseudulla ja laajemmin Uudenmaan alueella on jatkettu valmistelua erityisestä metropolihallinnosta. Tätä koskeva hallituksen esitys tuli lausunnoille vuoden lopussa. Samaan aikaan on tehty kuntajakoselvityksiä mm. laajan metropolikaupungin muodostamiseksi Helsingin seudulle. Vesihuoltolaitosten organisoinnissa suurimmat muutokset ovat viime aikoina toteutuneet kuntaliitosten ohella erilaisissa yhtiöittämisratkaisuissa. Kuntien vesihuoltolaitoksia on lisääntyvästi yhtiöitetty usein samaan organisaatioon muiden toimialojen kuten sähköverkko- tai kaukolämpötoiminta kanssa. Pienten vesihuoltolaitosten yhdistyminen suuremmiksi alueellisiksi vesihuoltolaitoksiksi ei ole edistynyt, vaikka se on sekä ohjaavien viranomaisten että Vesilaitosyhdistyksen toiveena. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön muuttamista on valmisteltu jo vuodesta 2008 lähtien. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat eduskunnan käsittelyyn kesällä 2014 ja lait astuivat voimaan syyskuun 2014 alussa. Keskeisiä vesihuoltolakiin esitettyjä muutoksia ovat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulee suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaavaalueella. Kunta voi myös periä hulevesien hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä puolestaan säädetään vesihuoltolaissa. Merkittävä muutos uudessa vesihuoltolaissa on myös, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttiin. Tämä perustui hallituksen ns. rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, jolla pyrittiin mm. löytämään säästökohteita kuntien tehtävistä ja kustannuksista. Uusi osuuskuntalaki tuli voimaan Osuuskuntien toiminta lähenee uuden lain myötä luonteeltaan osakeyhtiöiden toimintaa. Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 ja ympäristönsuojeluasetus 713/2014 astuivat voimaan syyskuun alussa. Uudessa laissa teollisuuspäästödirektiivi (IED-direktiivi) tuodaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tavoitteena on myös tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. Ympäristönsuojelulain keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyvät kuitenkin ennallaan. Ympäristönsuojelulain uudistuksen toisessa vaiheessa on selvitetty ympäristölupien tarkistamismenettelystä luopumista, ympäristöluvan yhdistämistä maa-aineslain mukaiseen maa-aineslupaan ja eläinsuojien luvanvaraisuuskynnyksen nostamista. Tähän toiseen vaiheeseen liittyvä hallituksen esitys (HE 257/2014) on annettu eduskunnalle marraskuussa Ympäristölupamenettelyn kehittämistä koskeva työ jatkuu. Vuonna 2015 tullaan tarkastelemaan joidenkin toimintojen osalta siirtymistä ympäristölupien sijasta normisäätelyyn eli säädöksissä asetettaviin toiminnan päästöraja-arvoihin. Talousvesiasetuksen muutos (442/2014) tuli voimaan syyskuun 2014 alussa. Siinä säädetään mm. vesihuoltolaitoksen valmiudesta aloittaa talousveden desinfiointi kuuden tunnin kuluessa mahdollisesta veden saastumisepäilystä. Talousvesiasetuksessa edellytetään myös, että kunnan terveydensuojeluviranomaisen talousveden laadun turvaamiseksi laatima erityistilannesuunnitelma sovitetaan yhteen mm. vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman kanssa. Valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksessa valtiontuki uusiin hankkeisiin on kokonaan päättymässä. Aikaisemmin käynnistyneisiin hankkeisiin valtiontukea on edelleen saatavissa, mutta tuen kokonaismäärä on edelleen laskenut aiemmista vuosista. Vesihuollon riskienhallintaan ja varautumiseen uusia työkaluja Tehokas vesihuollon häiriötilanteisiin varautuminen perustuu systemaattiseen riskin arviointiin. Riskin arvioinnin avulla tunnistetaan omassa toiminnassa mahdolliset häiriötilanteet, joihin palvelujen turvaamiseksi pitää varautua ja joiden vaikutuksia pitää minimoida. Vuoden 2014 aikana työstettiin vesihuoltolaitosten käyttöön vuoden 2015 alussa tulevia 11

12 verkkopohjaisia työkaluja riskin arviointiin ja riskienhallintaan (WSP- ja SSP-työkalut). WSP:n avulla hallitaan talousveden laaturiskejä ja SSP:n avulla viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen riskejä. Vesihuoltolain mukainen suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta pitää olla laitoksilla tehtynä vuoden 2016 loppuun mennessä. Käytännössä tärkeintä on varmistaa valmius tehokkaaseen ja oikeaan toimintaan. Usean tahon yhteistyönä on käynnistynyt hanke, jossa tehdään opas vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelman laatimista varten. Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Uuden VEETI-tietojärjestelmän toteutus käynnistyi vuoden 2014 aikana ja eteni jo lähes pilotointivaiheeseen. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Hyvinkään Veden projektit Sveitsin vedenottamon tuotanto aloitettiin tammikuussa 2014, joten vuoden mittaan Hikiän tekopohjavesilaitoksen vedenottomäärää vähennettiin merkittävästi. Tammikuussa Hikiällä tuotettiin vielä 46,7 % kaupungin veden tarpeesta, mutta joulukuussa enää 24,5 %. Puolimatkan ylävesisäiliön saneerasi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Urakka otettiin vastaan Urakkahinta oli euroa (alv 0 %) ja lisätöitä tehtiin yhteensä euron (alv 0 %) edestä, joka on 11,1 % urakkasummasta. Suurin lisätyö johtui asbestitöistä, joista aiheutui yli euroa lisäkustannuksia. Kaltevan jätevedenpuhdistamolla saneerattiin lietelingot sekä lietepumput. Urakoitsijana toimi Aprotech Oy, urakkahinta oli euroa, lisätyöt euroa (4,1 % urakkasummasta) ja erillishankintana ostetut lietepumput maksoivat euroa. Uusien linkojen avulla liete saadaan kuivattua entistä selvästi paremmin. Aiemmin lietteen kuivaainespitoisuus on ollut % ja uusilla lingoilla päästään yli 20 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Tästä johtuen lietteen jatkokäsittelyyn menee merkittävästi vähemmän lietettä, josta saadaan noin euron säästö vuositasolla. Jätevesipumppaamoista saneerattiin viime vuonna Antinsaari ja Kittelä, joiden urakkasumma oli euroa (alv 0 %). Urakoitsijana toimi HN Maanrakennus Oy. Veikkarin jätevedenpumppaamon suunnitelmat laati Pöyry Finland Oy ja ne valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Vanhoja verkostoja kunnostettiin auki kaivamalla Nummenkärjessä, Heleniuksenkadulla, Nukarinkadulla ja Uudenmaankadulla (Hyvinkäänkylässä). Nummenkärjen ja Nukarinkadun urakoi kaupungin tekninen palvelukeskus ja Heleniuksenkadun ja Uudenmaankadun Destia Oy Infrarakentaminen. Teknisen palvelukeskuksen saneeraamissa kohteissa kuntatekniikka oli mukana kadun saneerauksen kustantajana. Uusia verkostoja rakennettiin Tehtaan alueelle ja Metsäkaltevaan. Talous Hyvinkään Veden käyttötalous toteutui talousarviota paremmin. Syynä tähän on menojen pienempi toteutumisaste talousarvioon nähden. Suurin tekijä oli poistojen toteutuminen talousarviota pienempänä. Investointeihin puolestaan kului suunniteltua enemmän rahaa. Laskutetun veden määrä laski 1,2 % ja laskutetun jäteveden määrä kasvoi 3,2 % vuodesta Veden myynnin lasku johtui Mäntsälän ostaman vesimäärän pienenemisestä, joka puolestaan johtui heidän oman vedenottamon valmistumisesta vuoden 2012 lopulla. Investoinnit (, alv 0 %) v v Vedenottamot Jätevedenpuhdistamot Verkoston saneeraus Verkoston uud.rak Yhteensä

13 Hyvinkään Veden henkilöstöä matkalla Visavuoreen Henkilöstö Hyvinkään Vedessä työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 34 henkilöä, joista 33 vakituisessa työsuhteessa. Kertomusvuonna henkilökunnan keskiikä nousi edelleen edellisvuotisesta ja oli 50,8 vuotta. Alle 30-vuotiaita oli 3 henkilöä ja 50-vuotiaita tai sitä vanhempia 23 henkilöä. Perinteinen Haukilammen kehittämispäivä pidettiin Teemana oli Yhteistyö arjen voimavarana, ja tästä aiheesta oli alustamassa työnohjaaja, organisaatiokonsultti Petteri Mikkola Kehityspiikki Consulting Oy:stä. Vesilaitoksen ajankohtaiskatsauksen ja ruokailun ohella päivään kuului myös saunomista ja tietokilpailu ym. totuttua ohjelmaa. Henkilökuntaa oli läsnä 27 henkilöä. Virkistyspäivä järjestettiin tällä kertaa vasta kesälomakauden jälkeen syyskesällä Visavuoreen Valkeakoskelle. Bussilla matkustettiin ensin Hämeenlinnaan, josta matka jatkui Hopealinjan sisävesialuksella Vanajaveden etelärannalle kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakotiin ja ateljeehen Visavuoreen. Opas esitteli kohdetta monipuolisesti ja Perinteinen Haukilammen kehittämispäivä pidettiin Teemana oli Yhteistyö arjen voimavarana. kertoi muun muassa, että Wikström suunnitteli ateljeen yhteyteen tähtitornin ja Suomen ensimmäisen pronssivalimon. Wikström oli ensimmäinen suomalainen, joka oppi salaisena pidetyn pronssivalun taidon ja hänen kauttaan tämän taidon oppivat myös muut suomalaiset taidevalajat. Wikström rakennutti myöhemmin ateljeen laajennusosan, jonka yhteyteen valmistuivat myös talvipuutarha sekä urkuparvi hänen veljensä rakentamille uruille. Alueella on myös 13

14 Visavuoren tähtitorni Emil Wikströmin tyttärenpojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen Kari-paviljonki, johon ehdittiin pikaisesti tutustua. Mukana oli 22 vesiläistä. Paluumatkalla syötiin maittava juhlamenu laivan seisovasta pöydästä. Henkilökunnan hyvinvoinnin edistämiseksi perustettu Vesihuollon työhyvinvointiryhmä kokoontui vuonna 2014 edelleen säännöllisesti. Vesilaitos työllisti harjoittelijoita aiempien vuosien tapaan. Yhteensä kuusi eri oppilaitoksissa opiskelevaa nuorta työskenteli eri mittaisia jaksoja vesilaitoksen palveluksessa kesätöiden ym. harjoittelun merkeissä. Toni Poikselkä aloitti putkiasentajan opinnot työn ohella verkostopuolella oppisopimuksella. Tekn. yo. Minna Saastamoinen työskenteli verkostopuolella kuusi kuukautta ja teki sinä aikana diplomityönsä aiheesta Viemäriverkosto ja sen ympäristöä koskevien tietojen hyödyntämismahdollisuudet. Työn tavoitteena oli tutkia erilaisten tietolähteiden ja tietojen hyödyntämistä viemäriverkoston kuntotutkimusten, saneerausten ja kunnossapidon suunnittelussa ja erityisesti hule- ja vuotovesien määrän vähentämisessä. Lisäksi Hyvinkään Vesi osallistui esimerkkikohteena Mika Kurosen Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymälle tekemään diplomityöhön energiatehokkuuden parantamisesta talousveden jakelussa. Työn tulosten perusteella arvioitiin tärkeimpiä keinoja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä laadittiin käytännönläheisiä esimerkkejä energiansäästömahdollisuuksista. Hyvinkään Veden osalta tarkastelun kohteena olivat Hikiän laitoksen pumppaukset niiden muututtua Sveitsin laitoksen käyttöönoton myötä. Työn yhteydessä tapahtuva opiskelu kiinnosti edelleen ja vesihuoltoalan ammattitutkinnon suorittamisen aloitti vuonna 2014 Mika Kesseli Kaltevan puhdistamolta. Rauli Tamminen verkostopuolelta jäi eläkkeelle kertomusvuoden helmikuun lopussa. Anja Kallio Kaltevasta puolestaan jäi osa-aikaeläkkeelle vuoden 2014 alusta. Toimiston vuosi Laskuja lähetettiin asiakkaille yhteensä kappaletta vuoden aikana. Suoraveloitus päättyi , mikä näkyi lähetettyjen maksukehotusten määrässä. Suoramaksuominaisuus toteutui loppuvuodesta. Tiedote taksamuutoksista ja suoramaksusta lähetettiin asiakkaille marraskuun alussa. Verkkolaskukoodauksissa oli edelleen ongelmia. Toimiston viikkopalaverit aloitettiin lokakuussa (2 kertaa/kk). Tilintarkastus (BDO Audiator Oy) laskutuksesta tehtiin 7. ja 10. helmikuuta, ei huomauttamista. Käytiin neuvotteluja asiakastietojärjestelmien toimittajien CGI:n ja InPulse Works Oy:n kanssa. Mukana olivat myös lähikunnat. Päädyttiin pysymään CGI:n Vesikanta Plus ohjelmassa. Osallistuttiin Vesikannan käyttäjäpäiville ja versioseminaariin sekä VVY:n toimistohenkilöstön koulutuspäiville. Vehkojan Yläkoulusta oli yksi opiskelija työelämään tutustumisjaksolla ja Hyriasta yksi opiskelija työssäoppimisjaksolla. 14

15 Vuoden 2014 kulku 15

16 1 2 Hyvinkäänkylän PV 02 laitoksen verkostoliittymän uusiminen 1 Laitokselta lähtevään vesijohtoon tehtiin laitoksen alueella muutos ja samalla poistettiin putken osuus vanhan laitoksen sisältä. Vanhan laitoksen tiloja oli tarkoitus kunnostaa laboratoriokäyttöön omia vesinäytteitä varten. 2 Laitokselta lähtevä vesijohto haarautuu heti laitoksen pihalla kahteen suuntaan. Vesijohdon koko on DN Kaivanto aukaisi koko pihan. Koska pohjavesi kiusasi työmaata koko ajan, kaivannosta tarvittiin jatkuvaa pumppausta, jotta asennustyöt saatiin tehtyä

17 Puolimatkan vesitorni saneerattiin Hyvinkään kahdesta vesitornista toinen, Puolimatkan vesitorni, saneerattiin vuonna Tarjouskilpailun saneeraustyöstä voitti YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Töiden aloituskokous pidettiin , jolloin työt käynnistyivät ripeästi. Alun perin torni rakennettiin vuonna 1966 ja sen rakennesuunnittelijana toimi Insinööritoimisto Erkki Juva. Tornin jalkaosa ja vesisäiliö ovat paikallavalettuja betonirakenteita. Säiliöosan seinämä on toteutettu jännitettynä rakenteena. Tornin korkeus maanpinnasta on noin 35 m ja tilavuus m³. Säiliö on perustettu maanvaraisesti anturaperustuksin. Vesitornille tehtiin vuonna 2011 rakennetekninen kuntotarkastus, jonka perusteella vuonna 2012 tehtiin peruskorjauksen hankesuunnitelma. Tämä toimi raamina varsinaiselle korjaussuunnittelulle vuonna Urakkahinta oli euroa (alv 0 %). Lisätöitä tehtiin yhteensä euroa (alv 0 %). Suurin yksittäinen lisätyökustannus aiheutui asbestipurusta. Tämän osuus oli euroa. Peruskorjattu vesitorni kytkettiin käyttöön ja vastaanotto oli hyvin urakka-ajan puitteissa. Tornin käyttöönotto sujui ongelmitta. Huolellisen desinfioinnin jälkeen heti ensimmäiset näytteet olivat puhtaat eikä lisähuuhteluita tarvittu. Veden samentumisia tms. ei tornin käyttöönoton yhteydessä havaittu. Saneerauksen yhteydessä tornin säiliöosa pinnoitettiin, tornin katto uusittiin ja ulkopinta kunnostettiin. Säiliöön tehtiin samalla koneellinen ilmanvaihto. Tornin sisäportaat uusittiin työturvallisuus huomioiden. Myös tornin putkiston venttiilijärjestelyt uu- Puolimatkan torni saneerauksen jälkeen tammikuussa 2015 Tornin käyttöönotto sujui ongelmitta. Huolellisen desinfioinnin jälkeen heti ensimmäiset näytteet olivat puhtaat eikä lisähuuhteluita tarvittu. sittiin. Torni valaistiin ulkopuolelta ja aidattiin. Tornin katolla sijaitsi operaattoreiden sekä Virven antenneja. Työn kuluessa niiden vuokrasopimukset irtisanottiin ja antennit poistuivat katolta, viimeisenä Virven väliaikainen antenni keväällä Torni pinnoitettiin ulkopinnaltaan säänkestävällä Corten-teräksellä. Tämä on kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seostettu teräslaatu, jonka pinnalle ulkoilmassa ajan myötä muodostuu hapen ja kosteuden vaikutuksesta oksidikerros. Pintaan muodostuva tiivis oksidikerros estää korroosion jatkumisen syvemmälle. Oksidikerroksen muodostumisen jälkeen säänkestävä teräs saa ruskeanoranssin ruosteisen värin. Himmeä väri vaihtelee voimakkaasti pinnan märkyyden mukaan: kuivana lähes oranssi pinta on märkänä tummanruskea. Luonto muovaa tornin ulkopintaa ajan kuluessa hyvin Sonninmäen ympäröiviin mäntyihin soveltuvaksi. 17

18

19 7 10 Mittakaivo 8 1 Puolimatkan vesitornin saneerauksen yhteydessä rakennettiin tornin juurelle mittakaivo. Näin tornin ja mittakaivon virtausmittauksien avulla verkostossa liikkuvan veden suunnasta ja määrästä saadaan lisää tietoa (yksi tarkkailupiste lisää). 2 Samassa yhteydessä uusittiin myös verkoston huuhtelupiste. 3 Putkiston ja kaivon asentaminen vaatii tarkkuutta, apuvälineitä ja miehiä. 4 Betonikaivon halkaisija on mm, ja pohjan laskeminen vaatii kunnon autonosturin. 5 Mittakaivoja on järjestelmällisesti rakennettu vesijohtoverkoston runkoputkiin verkoston tärkeisiin pisteisiin auttamaan verkoston hallintaa ja antamaan tietoja veden virtauksista ja painetasosta. Kaivot ovat olleet rakenteeltaan betonisia, halkaisijaltaan mm, joten niihin on voinut asentaa laitteita myös useampaa tarkoitusta varten (PH, sameus, sähkönjohtavuus). Tavallisesti on valvontaa ja hälytyksiä varten käytössä veden virtauksen ja paineen mittaus. Mittakaivot palvelevat myös mahdollisissa poikkeustilanteissa, jos verkostoa joudutaan desinfioimaan. Kaivossa on yhteet valmiina desinfiointilaitteita varten. Ridasjärven Vesiosuuskunnalle johtaviin putkiin on asennettu toiminta-alueen rajalle Nummenmäkeen ja Kenraalinkulmaan mittakaivot niin jäte- kuin puhtaalle vedelle laskutusta varten. Näistä saadaan myös virtaus- ja painetiedot hälytyksineen. 6 Putken päälle asennettu virtausmittaus 7 Paineenmittausyhde 8 Muovinen, tehdasvalmisteinen mittarikaivo, pohjalla magneettiputki, kuivanapitopumppu, lämmitys sekä sähkö- ja mittauskeskus. Tiedot lähetetään radiomodeemiverkon kautta Valvonta- ja hälytyskeskukseen. 9 Nummenmäen jätevesipumppaamon vesiliittymään on asennettu verkostopaineen mittaus, josta tieto tulee valvomoon. 10 Virtausmittarin näyttöpääte, missä näkyy myös vedenkulutus m³:t 9 19

20

21 4 5 6 Verkostojen rakentaminen ja saneeraus Vesihuoltoverkostoja saneerattiin vuonna 2014 neljässä eri kohteessa. Kaupungin omana työnä tehtiin Nummenkärjessä Lehtosen-, Vuorisen-, Kekin- ja Nummenkärjentien katu- ja vesihuoltosaneeraus. Omana vesihuoltotyönä saneerausta tehtiin Kirvesmiehen- ja Nukarinkadulla. Nukarinkadulla uusittiin pieni osuus DN 300 runkovesijohtoa ja rakennettiin vesijohtoverkkoon mittakaivo. Kirvesmiehen- ja Salonkadun hulevesiä poistettiin jätevesiverkosta. Heleniuksen- ja Uudenmaankadulla Hyvinkäänkylässä uusittiin vesihuoltoa ja hulevesiverkkoa. Urakkakilpailun perusteella työn sai Destia Oy. Hyvinkäänkylässä parannettiin hulevesien poisjohtamista rakentamalla Hyvinkäänkylän koulun kohdalle hulevesipumppaamo. 1 Hyvinkäänkylässä Uudenmaankadulla kiinteistön tonttiliittymää tarkastellaan porukalla. Kyseessä on kiinteistökohtainen katselmus, joka suoritetaan kaikkien kanssa työn edetessä. 2 Uudenmaankadulla vesihuoltolinjat uusittiin pääosin vanhojen linjojen viereen kevyenliikenteen väylälle. 3 Kaivannossa risteilee myös muita putkia tässä kaapelien suojaputkia. 4 Asennusryhmä on asentamassa hulevesikaivoa. Vieressä on jätevesitarkastuskaivo. 5 Jotain etsitään tontin puolella. 6 Vanha kaivo löytyi kiinteistön puolelta. Saneerauksen yhteydessä uusitaan vesi- ja viemäriliitokset tontin rajaan sekä rakennetaan uusi hulevesi. Kiinteistö voi halutessaan uusia myös omia putkiaan. 21

22 Vanhan lingon poisto käynnissä 2 Uusi linko nostettu paikalleen 3 Vanhan lietepumpun poisto 4 Uusi lietepumppu paikallaan Lietelinkojen uusinta Kaltevan puhdistamolla Jäteveden puhdistuksessa jäteveden sisältämät likaaineet päätyvät lietteeseen. Syntyvä liete pumpataan tiivistämöihin, joissa liete sakeutuu. Tiivistetty liete kuivataan apuaineiden (polymeerit) kanssa lingoilla ja kuivattu liete viedään jatkokäsittelyyn ja edelleen hyötykäyttöön. Linkous on tärkeä osa lietteenkäsittelyä, jolla lietteestä erotetaan vettä. Hyvin toimivalla kuivauksella saadaan pienennettyä oleellisesti jatkokäsittelyyn vietävää lietemäärää ja kustannuksia. Kaltevan jätevedenpuhdistamon vanhat lietelingot (2 kpl) olivat peräisin vuodelta 1991 ja tulleet käyttöikänsä päähän. Linkojen uusintatyö kilpailutettiin keväällä 2014 ja työn toteuttajaksi valittiin Aprotech Oy. Hankinnan valintaperusteena oli urakkahinnan lisäksi myös käyttö- ja huoltokustannukset eli hankinnan kokonaistaloudellisuus. Työt alkoivat heinäkuun lopulla ja valmistuivat aikataulun mukaisesti marraskuun lopussa. Uusien Andritz-merkkisten lietelinkojen mitoituskapasiteetti on 2*450 kgts/h, mutta normaalisti niitä ajetaan noin 300 kgts/h (TS = kuiva-aine) kuormituksella. Kuivauksen apuaineita eli polymeerejä käytetään noin 10 kg/tts. Urakan yhteydessä uusittiin erillistyönä kuivatun lietteen lastaukseen käytettävä vanha lietepumppu. Myös vanha lietepumppu oli vuodelta 1991 ja siten käyttöikänsä päässä. Lisäksi uusilla lingoilla saatava kuivempi liete olisi ollut mahdotonta siirtää vanhalla pumpulla. Uusi pumppu on mitoitettu kuivemmalle lietteelle ja on vanhaan pumppuun verrattuna kaliiberia vahvempaa tekoa. Uuden lietepumpun perään rakennettiin polymeerin syöttösysteemi liukastamaan pumpattavaa lietettä. Polymeerillä lietteen pumppauksen aiheuttama kitka saadaan pienennettyä ja lastaus toimii nopeammin. Samalla laitteiston rasitus pienenee, mikä lisää laitteiston kestoa. Lietepumpun kapasiteetti on noin 35 t/h, joten rekkakuorman lastaus vie aikaa vähän reilun tunnin. 22

23 Jätevesipuhdistamojen vuosi

24 24

25 25

26 26

27 Jätevedenpuhdistamot Hyvinkään Vedellä oli vuonna 2014 käytössä kaksi jätevedenpuhdistamoa, joista keskuspuhdistamona toimii Kaltevan puhdistamo. Kaltevan puhdistamolla käsitellään kaikki keskustan jätevedet ja taajamaasutuksen ulkopuolelta tulevat sako- ja umpikaivolietteet, sekä pienpuhdistamoiden lietteet. Alueellisena puhdistamona toimii Kaukasten puhdistamo. Kalteva Kaukas Yhteensä Kk m³ m³ m³ Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yht Jätevedenpumppaamot Kaltevan puhdistamon jätevesiverkostoon oli liitetty vuoden 2014 lopussa 34 jätevesipumppaamoa, joista Veikkarin pumppaamon kautta kulkee noin 40 % koko kaupungin jätevesimäärästä. Ridasjärvellä toimivalla vesiosuuskunnalla on oma verkostonsa keräilypumppaamoineen, mutta siirtoviemärin pumppaamoista vastaa Hyvinkään Vesi. Kaukasten puhdistamon verkostossa on kaksi pumppaamoa. Jätevesipumppaamoiden lisäksi laitoksella on hoidossa kaksi sadevesipumppaamoa. Puhdistetut jätevesimäärät Puhdistettu jätevesimäärä vuonna 2014 oli m³. Vastaavasti puhdistettu jätevesimäärä vuonna 2013 oli m³. Kulunut vuosi oli vähäsateinen, mikä näkyi ennätyksellisen pieninä vesimäärinä. Puhdistetun jäteveden määrä pieneni edellisvuodesta noin 10,0 %. Alkuvuosi oli vähäluminen ja keväällä ei esiintynyt lumien sulamisen aiheuttamaa kevättulvaa. Vuorokautinen puhdistettu virtaama oli keskimäärin m³/d. Kummallakaan puhdistamolla ei ollut vuoden aikana ohituksia. 27

28 Kaltevan puhdistamo Jäteveden puhdistuksen lupaehdot saavutettiin jokaisella neljännesvuosijaksolla ja puhdistamo toimi vuoden 2014 aikana hyvin. Puhdistetun veden määrä väheni edellisvuodesta noin 10,1 %. Vesistöä kuormittavien lika-aineiden pitoisuudet pysyivät alhaisina hyvin onnistuneen puhdistuksen ansiosta ja vesistökuormat pysyivät edellisvuoden tasolla. Ammoniumtyppi hapettui hyvin ja vuoden nitrifikaatioaste oli 99,8 %. Kokonaistypen poistoteho oli puolestaan vuosikeskiarvona korkeat 82,5 %. Vaahtoamista aiheuttavaa rihmamaista kasvustoa ei kuluneena vuonna esiintynyt. Puhdistusprosessiin käytettiin vuoden aikana ferrosulfaattia noin 749 t, kalkkia 28 t ja polymeeriä 2,7 t. Lietteenkuivauksessa käytettiin polymeeriä puolestaan 10,9 t. Kuivattua lietettä syntyi t (kuiva-aine 16,2 %), kun edellisenä vuonna kuivattua lietettä syntyi t (kuiva-aine 14,9 %). Puhdistamon sähköenergian kulutus oli MWh, joka oli noin 1,8 % enemmän kuin edellisvuonna. Puhdistamolla uusittiin kuluneen vuoden aikana lietteen kuivaukseen käytettävät lingot (2 kpl) oheislaitteineen. Linkojen kokoluokkaa pienennettiin lähes puoleen, koska vanhat lingot oli mitoitettu selvästi turhan suuriksi. Järkevämmän kokoluokan hankinnalla investointi-, huolto- ja käyttökulut ovat selvästi pienemmät. Uusilla lingoilla päästään huomattavasti parempiin kuivaustuloksiin, minkä ansioista lietteen jälkikäsittelyn kulut tulevat laskemaan merkittävästi. Vesistöä kuormittavien lika-aineiden pitoisuudet pysyivät alhaisina hyvin onnistuneen puhdistuksen ansiosta ja vesistökuormat pysyivät edellisvuoden tasolla. 28

29 Kaukasten puhdistamo Tulevan veden määrä nousi edelliseen vuoteen nähden noin 11,1 %. Laitokselle tulee runsaasti vuotovesiä, mikä näkyy välillä tulevien vesien laimeina pitoisuuksina. Laitoksen puhdistustulokset säilyivät korkeana ja laitos toimi molemmilla puolivuotisjaksoilla lupaehtojen mukaisesti. Vesistökuormitukset säilyivät pienten virtaamien ja pitoisuuksien johdosta hyvin matalina. Ammoniumtyppi hapettui täydellisesti läpi vuoden. Puhdistamolla ei tehty vuoden aikana saneeraus- tai muutostöitä. Puhdistamon sakeutettu liete viedään kerran viikossa Kaltevan puhdistamon tuloviemäriin. Vesistökuormitukset säilyivät pienten virtaamien ja pitoisuuksien johdosta hyvin matalina. 29

30 30

31 Liitteet Hyvinkään Veden organisaatio 32 Henkilöstötiedot 33 Tuloslaskelma 34 Rahoituslaskelma 35 Tase 36 Liitetiedot 37 Tavoitteet 38 Tietoa veden kulutuksesta 40 Jätevesitarkkailun vuosiyhteenvetotaulukot 41 Verkostot, mittarit, päivystystoimenpiteet 43 Energian kulutus 44 Jätevedenpuhdistamot 45 Talousveden valvontanäytteiden tulokset 47 Talousveden viranomaisvalvonta 48 Pohjavesialueet (kartta) 50 Hyvinkään Veden maksut 52 31

32 HYVINKÄÄN VEDEN ORGANISAATIO Hyvinkään Veden johtokunta Tuula Vanhatalo (pj.) KOK Pasi Karttunen (varapj.) SDP Micaela Morero VIHR Raimo Mäkinen SDP Jari Pöntinen KOK Juhani Skyttä KESK, KH:n edustaja Hyvinkään Veden johtokunta Vesihuoltojohtaja (Korhonen) Hallinto ja talous (Korhonen) Viemärilaitokset (Hynönen) Vesihuoltoverkosto (Pekko) Tuotanto ja ympäristö (Honkasalo) Toimisto (Rimpiläinen) Jätevesipumppaamot (Lukkarinen) Verkoston rakentaminen (Laune) Vedenottamoiden ylläpito (Salmi) Valvomot (Viitaja) Jäteveden puhdistamot Verkoston ylläpito (Halttunen) Talousvesi, pohjavedet Johtotiedot Veikkarin keskuspumppaamo Asiantuntijatehtävät 32

33 HENKILÖSTÖTIEDOT Henkilöstön ikärakenne > < Henkilöiden lukumäärä Kuukausi- ja tuntipalkkaiset Henkilöstö Kuukausipalkkaisia toimihenkilöitä Tuntipalkkaisia työntekijöitä Yhteensä Henkilöstön määrä Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset

34 TULOSLASKELMA Tuloslaskelma Liikevaihto , ,12 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys tai vähennys Valmistus omaan käyttöön , ,31 Liiketoiminnan muut tuotot 9368, ,03 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,63 Varastojen lisäys tai vähennys 0,00 0,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,75 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,18 Muut henkilösivukulut , , , ,41 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,07 Arvonalentumiset, kertaluont. poistot 0, ,95 0, ,07 Liiketoiminnan muut kulut , ,06 Liikeylijäämä , ,92 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6669, ,46 Muut rahoitustuotot 6221, ,75 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut -1698, ,01 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -594, ,93-749, ,03 Ylijäämä (ennen satunnaisia eriä) , ,89 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä ennen varauksia , ,89 Poistoeron lisäys tai vähennys Vapaaehtoisten varausten lisäys tai vähennys Tuloverot Tilikauden ylijäämä , ,89 Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,2 4,9 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 2,2 5,0 Voitto, % 5,3 18,7 34

35 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta 0 0 Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 Antolainauksen muutokset yht. 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lainakannan muutokset yht Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos 0 0 Oman pääoman muutokset yht. 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset La-saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Muut maksuvalmiuden muutokset yht Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 78,3 83,7 Lainanhoitokate 17,7 17,5 Kassasta maksut Kassan riittävyys, pv 72,5 174,6 35

36 TASE Tase V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT OIKEUDET Tietokoneohjelmistot 0,00 0,00 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset , ,22 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,00 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 0,00 Keskeneräiset , ,97 AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ , ,19 SIJOITUKSET Muut saamiset , ,70 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,82 Saamiset kunnalta , ,72 Siirtosaamiset , ,83 LYHYTAIKAISET SAAMISET YHTEENSÄ , ,37 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , ,71 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,97 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,92 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,30 Tilikauden yli-/alijäämä , ,89 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,11 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Lainat julkisyhteisöiltä 0, ,00 Lainat kunnalta, liiittymismaksut , ,31 Muut velat, liittymismaksut , ,34 PITKÄAIKAINEN YHTEENSÄ , ,65 LYHYTAIKAINEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0, ,18 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Ostovelat , ,55 Muut velat , ,04 Siirtovelat , ,44 LYHYTAIKAINEN YHTEENSÄ , ,21 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,86 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,97 36

37 LIITETIEDOT Tase Omavaraisuusaste, % 86,3 85,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 72,3 66,3 Kertynyt ylijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset , Toimintatuotot Toimintatuotot tehtäväkokonaisuuksittain Vesi-ja jätevesimaksut , ,91 Vesihuollon perusmaksut , ,44 Muut myyntipalvelut , ,00 Muut myyntitulot , ,75 Vesihuollon palvelumaksut 3000,02 Yhteensä , ,12 Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön , ,31 Liiketoiminnan muut tuotot Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset 0,00 0,00 Muut tuet ja avustukset Muiden asuntojen vuokrat 9368, ,65 Muut tuotot ,38 Yhteensä 9368, ,03 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Korkotuotot 6669, ,46 Viivästyskorkotulot 6192, ,12 Muut rahoitustuotot 28,94 187,63 Yhteensä , ,21 Rahoituskulut Korkokulut , ,01 Muut rahoituskulut , ,23 Yhteensä , ,24 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,03 37

38 TAVOITTEET Hyvinkään Vesi: Asiakas Päämäärä Toimialan päämäärä Palvelujen uudistaminen ja kehittäminen Palvelujen asiakaslähtöisyys Palvelujen asiakaslähtöisyys Hyvinkään Vesi: Prosessi Päämäärä Toimialan päämäärä Kaupungin viihtyisyys lisääntyy ja asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Vuositavoite Mittari Toimenpide Vastuu Raportointi Tavoitetaso Raportointi Jatketaan tehostettua tiedottamista julkaisemalla kaikkiin Hyvinkään talouksiin jaettava asiakaslehti Vesihuollosta informoiva asiakaslehti jaetaan vuoden 2014 aikana Asiakaslehden kokoaminen ja toimittaminen Johtoryhmä Osavuosikatsaus Johtokunta Lehti on jaettu touko-kesäkuun vaihteessa kotitalouksiin ja yrityksiin Tutkitaan asiakkaiden kokemukset vesilaitoksen toiminnasta Tehdään asiakastyytyväisyyskysely vuoden 2014 aikana Asiakastyytyväisyyskeselyn tekeminen Johtoryhmä Osavuosikatsaus Valtuusto Kysely on tehty kesäkuussa Vuositavoite Mittari Toimenpide Vastuu Raportointi Tavoitetaso Raportointi Varmistetaan organisaation toimintavalmius häiriötilanteissa Harjoitus vuoden 2014 aikana Järjestetään henkilöstölle harjoitus, jossa käydään läpi häiriötilannetoimintaa sekä -viestintää Johtoryhmä Osavuosikatsaus Valtuusto Harjoitus on järjestetty Varmistetaan puhtaan veden toimitusedellytykset Urakoija on valittu ja rakentaminen on aloitettu vuoden 2014 loppuun mennessä Puolimatkan vesitornin saneeraus kilpailutetaan vuoden alussa hyväksyttyjen saneeraussuunnitelmien mukaisesti Tuotantopäällikkö Osavuosikatsaus Johtokunta Urakka on vastaanotettu Jätevedenpuhdistamoiden toiminnan varmistaminen Lingot uusitaan vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä Kaltevan jätevedenpuhdistamon lietteenkuivauslingot uusitaan Käyttöinsinööri Osavuosikatsaus Johtokunta Urakka on vastaanotettu Jätevesipumppaamojen toiminnan varmistaminen Saneeraus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä Veikkarin jätevesipumppaamo saneerataan hyväksyttyjen saneeraussuunnitelmien mukaisesti Käyttöinsinööri Osavuosikatsaus Johtokunta Suunnitelmat ovat valmistuneet joulukuussa 2014, toteutus vuonna

39 Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Elinympäristö säilytetään terveellisenä ja viihtyisänä, pohjaveden käyttökelpoisuus turvataan Hyvinkään Vesi: Henkilöstö Päämäärä Toimialan päämäärä Palvelut uudistuvat ja kehittyvät Avoin ja osallistuva johtamiskulttuuri ja kyvykäs ja oikein resurssoitu henkilöstö Yksiselitteinen hallinto- ja toimintajärjestelmä Hyvinkään Vesi: Talous Päämäärä Toimialan päämäärä Palvelut uudistuvat ja kehittyvät Rahoituksen riittävyyden turvaaminen Vähennetään vesijohtoverkon vuotoja Kruununpuiston ja Hakalan alueille on toteutettu vuototutkimukset vuoden 2014 loppuun mennessä Vuodonetsintälaitteet kytketään vesijohtoverkkoon ja tulokset analysoidaan vuotojen paikallistamiseksi Verkostopäällikkö Osavuosikatsaus Johtokunta Vuotoja on paikallistettu ja korjattu suunnitelman mukaisesti Talousveden laadun ylläpito vesijohtoverkossa Hyvinkäänkylän ja Talvisillan alueet on huuhdeltu vuoden 2014 aikana Vesijohtoverkon huuhtelua toteutetaan paloposteja ja vesiasemia hyödyntäen Verkostopäällikkö Osavuosikatsaus Johtokunta Huuhtelut on toteutettu suunnitelman mukaisesti Vuositavoite Mittari Toimenpide Vastuu Raportointi Tavoitetaso Raportointi Työhyvinvoinnin parantaminen Pelisääntöjen vahvistaminen Laaditaan työyhteisön pelisäännöt Työhyvinvointityöryhmä Osavuosikatsaus Johtokunta Pelisäännöt on vahvistettu toukokuussa ja jaettu koko henkilökunnalle Vastuiden ja valtuuksien selkeyttäminen Johtosäännön vahvistaminen vuoden 2014 aikana Liikelaitoksen oman johtosäännön laadinta Johtoryhmä Osavuosikatsaus Valtuusto Johtosääntö on laadittu ja se on hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuussa Vuositavoite Mittari Toimenpide Vastuu Raportointi Tavoitetaso Raportointi Kokonaismenojen sopeuttaminen tulorahoitukseen Kassavirta pysyy positiivisena Kassavirran seuranta Vesihuoltojohtaja Osavuosikatsaus Valtuusto Tulos on toteutunut suunnitelman mukaisesti 39

40 TIETOA VEDEN KULUTUKSESTA Liittyneet kiinteistöt rakennustyypeittäin kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Teollisuuslaitokset Muut Liikekiinteistöt ja toimistot Kaupungin kiinteistöt Yhteensä Liittyneet asukkaat Lukumäärä vuoden lopussa Liittymisprosentti Ominaiskulutus litroina henkilöä kohden vuorokaudessa Pumpattua vettä Laskutettua vettä Asukkaita as as as as. Suurimmat veden kuluttajat 2014 m 3 1. Mäntsälän kunta Saint-Gobain rakennustuotteet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Ritasjärven vesiosuuskunta Hyvinkään kaupunki / Sveitsin uimala Hausjärven kunta / Monni Myllyn Paras / Pakasteet As Oy Hyvinkään Jussilanpuisto Kiinteistö Oy Eeronhaka As Oy Hyvinkään keskusta Veden kulutus Pumpattu vesi, m Laskutettu vesi, m Laskuttamaton vesi, m Laskuttamaton vesi, % ,5 15,

41 Jätevesitarkkailun vuosiyhteenvetotaulukot KUNTA: 106 Hyvinkää PUHDISTAMO: Kalteva Laitostunnus: Tyyppi: rs Vesistöalue: Jätevesitarkkailun vuosiyhteenvetotaulukko Tarkkailuvuosi VIRTAAMAT Kok.virtaama m³/d Ohitus m³/d 12,6 0,50 12,40 2,41 0,00 Käsitelty m³/d BOD 7 -ATU Tuleva kg/d Ohitus kg/d 2,0 0,055 1,2 0,30 0,00 Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 2,7 2,5 2,5 2,6 2,7 Vesistöön mg/l 2,8 2,5 2,5 2,7 2,7 Käsittelyteho % Kokonaisteho % COD cr Tuleva kg/d Ohitus kg/d 4,7 0,14 3,00 0,80 0,00 Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % FOSFORI Tuleva kg/d Ohitus kg/d 0,073 0,0018 0,043 0,012 0,000 Käsitelty kg/d 2,1 1,9 2,1 1,9 1,8 Vesistöön kg/d 2,2 1,9 2,1 1,9 1,8 Tuleva mg/l 7,9 8,4 7,0 7,6 8,1 Käsitelty mg/l 0,19 0,20 0,18 0,18 0,20 Vesistöön mg/l 0,20 0,20 0,18 0,18 0,20 Käsittelyteho % Kokonaisteho % TYPPI Tuleva kg/d Ohitus kg/d 0,44 0,013 0,30 0,080 0,000 Käsitelty kg/d Vesistöön kg/d Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 8,6 8,7 8,3 9,2 10,0 Vesistöön mg/l 8,6 8,7 8,3 9,2 10,0 Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH 4 -N Tuleva kg/d Ohitus kg/d 0,36 0,0098 0,25 0,53 0,00 Käsitelty kg/d 0,70 0,80 4,1 0,53 0,93 Vesistöön kg/d 1,1 0,81 4,4 0,60 0,93 Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 0,064 0,084 0,34 0,051 0,10 Vesistöön mg/l 0,10 0,085 0,37 0,058 0,10 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Nitrifikaatio Käsitelty %

42 KUNTA: 106 Hyvinkää PUHDISTAMO: Kaukas Laitostunnus: Tyyppi: rs Vesistöalue: Jätevesitarkkailun vuosiyhteenvetotaulukko Tarkkailuvuosi VIRTAAMAT Kok.virtaama m³/d 32,7 37,0 45,8 42,5 47,3 Ohitus m³/d 0,035 0,055 0,685 0,0 0,0 Käsitelty m³/d 32,7 37,0 46,5 42,5 47,3 BOD 7 -ATU Tuleva kg/d 4,8 4,4 3,3 5,5 7,1 Ohitus kg/d 0,0055 0,0031 0,055 0,0 0,0 Käsitelty kg/d 0,13 0,13 0,12 0,12 0,11 Vesistöön kg/d 0,13 0,13 0,18 0,12 0,11 Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 4,0 3,5 2,6 2,8 2,3 Vesistöön mg/l 4,0 3,5 3,9 2,8 2,3 Käsittelyteho % Kokonaisteho % COD cr Tuleva kg/d 11 9,6 8, Ohitus kg/d 0,013 0,007 0,16 0,0 0,0 Käsitelty kg/d 0,90 0,72 0,99 0,86 0,86 Vesistöön kg/d 0,92 0,72 1,1 0,86 0,86 Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % FOSFORI Tuleva kg/d 0,22 0,23 0,15 0,22 0,28 Ohitus kg/d 0, , ,0025 0,00 0,00 Käsitelty kg/d 0,016 0,014 0,009 0,0093 0,0046 Vesistöön kg/d 0,016 0,014 0,011 0,0093 0,0046 Tuleva mg/l 6,7 6,2 3,2 5,2 5,9 Käsitelty mg/l 0,49 0,38 0,20 0,22 0,097 Vesistöön mg/l 0,49 0,38 0,24 0,22 0,097 Käsittelyteho % Kokonaisteho % TYPPI Tuleva kg/d 1,4 1,5 1,0 1,4 1,9 Ohitus kg/d 0,0016 0,0012 0,016 0,0 0,0 Käsitelty kg/d 1,0 0,96 0,97 1,1 1,3 Vesistöön kg/d 1,0 0,96 0,98 1,1 1,3 Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % NH 4 -N Tuleva kg/d 1,2 1,1 0,91 1,2 1,7 Ohitus kg/d 0,0014 0,0008 0,014 0,00 0,00 Käsitelty kg/d 0,033 0,0053 0,0054 0,0024 0,0029 Vesistöön kg/d 0,034 0,0061 0,019 0,0024 0,0029 Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 1,0 0,14 0,12 0,056 0,061 Vesistöön mg/l 1,0 0,16 0,41 0,056 0,061 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Nitrifikaatio Käsitelty %