PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN

Transkriptio

1 PÖYRY FINLAND OY MERIKARVIAN KÖÖRTILÄN TUULIVOIMAPUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTO- SELVITYS JA MERIKOTKA- HAVAINNOINTI 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu

2 sisällysluettelo Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Kevätmuuton havainnointi... 6 Tutkimusmenetelmät... 6 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 6 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät Lajitarkastelua Merikotkahavainnointi Tutkimusmenetelmät Tulokset Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Liite 3. Merikotkahavainnoinnin yhteydessä kirjatut lennot Köörtilässä... 31

3 CPC Finland Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Köörtilän alueelle, joka sijaitsee Merikarvialla. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 11 kilometriä eteläkaakkoon Merikarvian keskustaan nähden. Köörtilän kylä sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä luoteispuolella (kuva 1). Hankealue rajautuu länsilaidaltaan Rantatiehen ja idässä Hiidenkallioon (kuva 2). Tuulivoimaloiden sijaintipaikat on esitetty kuvassa 3. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi 24 MW (Pöyry 2012). Osana luontoselvitys- ja kaavoituspakettia toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Kevättalvella selvitettiin myös merikotkien reviiritilanne välittömästä lähiympäristöstä. Tämä raportti esittelee Pöyry Finland Oy:n Ahlman Konsultointi & suunnittelulta tilaaman Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Kuva 1. Hankealueen sijainti Merikarvian keskustaan nähden. 3

4 Kuva 2. Tuulivoimapuistoalue on merkitty karttaan punaisella viivalla. RaPORTISTA Tässä raportissa esitetään maalis huhtikuussa 2012 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. Merikotkahavainnoinnin osalta kerrotaan muun muassa havaintopisteet ja tulokset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin 11 kilometrin päässä Merikarvian keskustasta eteläkaakon suuntaan. Lähin kyläkeskus on Köörtilä, joka on aivan hankealueen lähituntumassa luoteissuunnassa noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Eteläpuolella vajaan kahden kilometrin päässä on Pohjansaha. Alue on melko laaja ja levittäytyy lännessä meren läheltä Rantatieltä aina itäosan Hiidenkalliolle saakka, mistä on hyvin lyhyt etäisyys Filppulan ja Lammelan kyliin. Hankealue on noin neljä kilometriä leveä itä länsisuunnassa ja vastaavasti noin kilometrin pohjois eteläsuunnassa (kuva 2). Tuulivoimapuisto on suunniteltu alueelle, jossa on niin metsiä, hakkuualueita kuin ojitettuja soitakin sekä peltoja. Suurin yksittäinen peltokokonaisuus on Fallengissa. Alueelle on kaavailtu kahdeksaa tuulivoimayksikköä, jotka sijoitetaan esiselvityssuunnitelman mukaan melko tasaisesti hankealueelle, painottuen kuitenkin itäpuoliskolle (kuva 3). 4

5 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannasta vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. Heillä molemmilla on pitkä lintuharrastustausta etenkin muutonseurannassa, minkä vuoksi lentokorkeuksien ja -suuntien sekä etäisyyksien arvioimisesta on runsaasti kokemusta. He ovat myös vastanneet useista tuulivoimapuistojen muuttoselvityksistä. Raportoinnista vastasivat sekä Ahlman että Luoma (Ahlman Konsultointi & suunnittelu). Kuva 3. Hankealueelle suunniteltujen tuulivoimalayksiköiden sijaintipaikat. 5

6 KEVÄTMUUTON HAVAINNOINTI TUtkimusmenetelmät Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia (84 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi hankealueen luoteisosassa oleva hakkuuala, joka on Saivarnevan länsipuolella (kuva 4). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen, joskin katvealueita oli silti etenkin pohjoispuolella. Itä länsisuunnassa näkyvyys oli varsin hyvä. Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Kasalan kalasatama, jossa havaintopaikkana oli aallonmurtaja aivan meren rannalla. Köörtilän ja Kasalan havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 22 kilometriä. Kasala sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden pohjoisluoteessa. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 5) siten, Kuva 4. Kevättarkkailun havaintopisteet. Köörtilä on merkitty punaisella ja Kasalan kalasatama sinisellä pallolla. 6

7 että ensimmäinen aste oli 0 63 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 175 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 175 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Köörtilän lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat ainoastaan itään tai länteen lentävän linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla. 112 m Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin seitsemänä päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Santtu Ahlman havainnoi jokaisena päivänä Kasalan kalasatamassa ja Sami Luoma Köörtilässä. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan maalis huhtikuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan 18 minuuttia ennen auringonnousua ja samanaikaisesti sen kanssa (taulukko 1), riippuen kevätmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin kuusi tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui varsin hyvin. Aineistoa kerättiin niin myötä- ja vastatuulesta, vaihtelevissa pilvisyysolosuhteissa ja myös aamusumussa (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kahdeksasta pakkasasteesta noin 11 lämpöasteeseen. 175 m 119 m 63 m Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Kuva 5. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 7

8 Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 3 C 2/8 7/8 0 m/s 2 m/s W C 3 C 7/8 3/8 0 m/s 1 m/s NE C -1 C 1/8 1/8 0 m/s 2 m/s NW C 9 C 2/8 7/8 2 m/s SE 1 m/s S C 4 C 8/8 8/8 1 m/s NE 1 m/s NE C 10 C 6/8 7/8 2 m/s E 2 m/s SE C 9 C 0/8 0/8 0 m/s 2 m/s SW Taulukko 2. Sääolosuhteet Köörtilässä havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 4 C 4/8 8/8 0 m/s 2 m/s SW C 3 C 8/8 6/8 1 m/s NE 1 m/s NE C 0 C 1/8 2/8 1 m/s NE 3 m/s NW C 9 C 8/8 8/8 5 m/s S 3 m/s S C 3 C 8/8 8/8 4 m/s N 4 m/s N C 11 C 5/8 8/8 1 m/s E 2 m/s E C 8 C 2/8 0/8 1 m/s S 3 m/s S Taulukko 3. Sääolosuhteet Kasalan kalasatamassa havaintopäivittäin. EPÄVARMUUSTEKIJÄT Kevätmuuttoselvitys käsitti seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia havainnointia maalis huhtikuussa. Suurten lintujen muuton alusta jäi muutama päivä havainnoimatta, mutta kokonaisuudessaan liikehdinnästä saatiin hyvä kuva tuona aikana. Kevätmuutto alkoi melko nopeasti, vaikka lunta oli vielä monin paikoin erittäin runsaasti. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotkamuutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan, sillä isojen lintujen aineiston karttuminen oli jo huhtikuun viimeisten havaintojaksojen aikana melko vähäistä. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä iltatai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. 8

9 TULOKSET Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 34 prosenttia havaittiin Köörtilässä (taulukko 4 ja kuva 5). Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Kasalan kalasatamassa, ja matkapuhelinyhteyden avulla pystyimme varmistamaan, ettei samoja lintuja havaittu lainkaan molemmissa pisteissä. Köörtilän kokonaislentomäärästä vain noin 19 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli yksilöä. Köörtilässä lintujen liikehdintä suuntautui pääosin koilliseen, pohjoinen oli selvästi vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta melko niukasti, etenkin pohjoiseen. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Ilmeisesti rannikon läheisyydestä johtuen valtaosa linnuista muutti matalalla selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa, joissa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Kasalassa (taulukko 5 ja kuva 6). Huhtikuun alussa tehdyn merikotkahavainnoinnin (s. 23) ohessa kirjattiin hankealueella liikehtineet linnut. Niiden tuloksia ei ole analysoitu erikseen, mutta lajikohtaiset yhteismäärät on esitetty liitteessä 3. Päivämäärä Köörtilä Kasala Yhteensä Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Köörtilä Kasala Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. 9

10 Köörtilä Kasala Kuva 5. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Köörtilä Kasala Kuva 6. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

11 PÄÄTELMÄT Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle ( ), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ollut vähäistä avomeren ulkopuolella, joten lentoja olisi luultavasti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista. Tulosten valossa Kasalan kalasataman kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja yhteensä noin yksilöstä. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja merkittiin selvästi eniten ( yksilöä), mutta myös merimetsoja (2 863 yks.) kirjattiin runsaasti. Kuuden seuraavaksi runsaimman lista muodostui seuraavaksi: sepelkyyhky (2 244 yksilöä), naurulokki (1 944 yks.), räkättirastas (1 788 yks.), haahka (1 488 yks.), isokoskelo (1 054 yks.) ja harmaalokki (1 046 yks.). Nämä kahdeksan laji muodostivat 74 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten joutsenia, hanhia ja petolintuja havaittiin seitsemän havainnointipäivän aikana varsin paljon suhteessa havainnointiaikaan. Edellä mainittujen lajiryhmien päämuuttoreitti kulkee selvästi hankealueen läpi, mistä merkkinä on esimerkiksi 58 piekanan summa. Vaikka havainnointipäiviä oli vain seitsemän, aineisto kertoo hyvin sen, että Köörtilän tuulivoimapuistoalue sijaitsee merkittävällä lintujen muuttoreitillä. Kattavalla muutonseurannalla alue saattaisi osoittautua erääksi Satakunnan parhaaksi sisämaan muuttoreiteistä. Köörtilässä lentomäärä 42 tunnin aika oli noin Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin noin 270, mikä on kohtalainen määrä keväällä. Lukema olisi varmasti suurempi, mikäli hankealueella olisi parempi näkyvyys havainnointiin. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja: teeri, harakka ja korppi (Köörtilä) sekä palokärki, harakka ja korppi (Kasala). 11

12 Taulukko 6. Kevätseurannan aikana Köörtilässä ja Kasalan kalasataman kontrollipisteessä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat Köörtilän aineistoon; Kasalasta esitetään vain yhteislentomäärä. Lisätietojen EN = erittäin uhanaleinen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintuderektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Köörtilä Kasala Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Laulujoutsen (C. cygnus) % 97 % V, L Metsähanhi (Anser fabalis) % 100 % V, NT Lyhytnokkahanhi (A. brachyrhynchus) % 100 % - Merihanhi (A. anser) % 98 % - Harmaahanhilaji (Anser sp.) % 100 % - Kanadanhanhi (Branta canadensis) % 100 % - Valkoposkihanhi (B. leucopsis) L Ristisorsa (Tadorna tadorna) VU Haapana (Anas penelope) Harmaasorsa (A. strepera) Tavi (A. crecca) V Sinisorsa (A. platyrhynchos) % 100 % - Jouhisorsa (A. acuta) VU Tukkasotka (Aythya fuligula) V, VU Lapasotka (A. marila) EN Haahka (Somateria mollissima) NT Mustalintu (Melanitta nigra) Pilkkasiipi (M. fusca) NT Telkkä (Bucephala clangula) % 100 % V Uivelo (Mergus albellus) L Tukkakoskelo (M. serrator) V Isokoskelo (M. merganser) % 99 % V, NT Teeri (Tetrao tetrix) % 100 % NT, L Kaakkuri (Gavia stellata) % 100 % NT, L Kuikka (G. arctica) % 100 % L Jääkuikka (G. adamsii) Kuikkalaji (Gavia sp.) % 100 % - Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Härkälintu (P. grisegena) Merimetso (Phalacrocorax carbo) % 74 % - Harmaahaikara (Ardea cinerea) Merikotka (Haliaeetus albicilla) % 95 % VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) % 100 % L Sinisuohaukka (C. cyaneus) % 100 % VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) % 100 % - 12

13 Laji Köörtilä Kasala Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Varpushaukka (A. nisus) % 100 % - Lisätiedot Hiirihaukka (Buteo buteo) % 100 % VU Piekana (B. lagopus) % 100 % - Sääksi (Pandion haliaetus) % 100 % L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) % 100 % - Ampuhaukka (F. columbarius) % 100 % L Muuttohaukka (F. peregrinus) % 100 % VU, L Kurki (Grus grus) % 100 % L Meriharakka (Haematopus ostralegus) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) % 100 % - Suokukko (Philomachus pugnax) % 100 % EN Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) % 100 % - Lehtokurppa (Scolopax rusticola) Pikkukuovi (Numenius phaeopus) Kuovi (N. arquata) % 100 % - Valkoviklo (Tringa nebularia) % 100 % V Metsäviklo (T. ochropus) % 100 % - Liro (T. glareola) % 100 % L Rantasipi (Actitis hypoleucos) V Merikihu (Stercorarius parasiticus) Pikkulokki (Larus minutus) L Naurulokki (L. ridibundus) % 100 % NT Kalalokki (L. canus) % 100 % - Selkälokki (L. fuscus) % 100 % V, VU Harmaalokki (L. argentatus) % 100 % - Merilokki (L. marinus) % 100 % - Pikkukajava (Rissa tridactyla) Räyskä (Hydroprogne caspia) % 100 % NT, L Lapintiira (Sterna paradisaea) L Kala-/lapintiira (Sterna hir/aea) L Uuttukyyhky (Columba oenas) % 100 % - Sepelkyyhky (C. palumbus) % 100 % - Suopöllö (Asio flammeus) L Palokärki (Dryocopus martius) % 71 % L Kangaskiuru (Lullula arborea) % 100 % L Kiuru (Alauda arvensis) % 100 % - Räystäspääsky (Delichon urbicum) % 100 % - Metsäkirvinen (Anthus trivialis) % 100 % - Niittykirvinen (A. pratensis) % 100 % NT Luotokirvinen (A. petrosus) Västäräkki (Motacilla alba) % 100 % - Tilhi (Bombycilla garrulus) % 100 % - Rautiainen (Prunella modularis) % 100 % - Mustarastas (Turdus merula) % 100 % - 13

14 Laji Köörtilä Kasala Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Räkättirastas (T. pilaris) % - Laulurastas (T. philomelos) % - Punakylkirastas (T. iliacus) % - Kulorastas (T. viscivorus) % - Laulu-/punakylkirastas (T. phi/ili) % - Tiltaltti (Phylloscopus collybita) % - Hippiäinen (Regulus regulus) % - Kuusitiainen (Parus ater) % - Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Närhi (Garrulus glandarius) % - Harakka (Pica pica) % - Naakka (Corvus monedula) % - Mustavaris (C. frugilegus) % - Varis (C. cornix) % - Korppi (C. corax) % - Kottarainen (Sturnus vulgaris) % - Pikkuvarpunen (Passer montanus) Peippo (Fringilla coelebs) % - Järripeippo (F. montifringilla) % - Viherpeippo (Carduelis chloris) % - Tikli (C. carduelis) % - Vihervarpunen (C. spinus) % - Hemppo (C. cannabina) Urpiainen (C. flammea) % - Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pikkukäpylintu (L. curvirostra) % - Pikku-/isokäpylintu (Loxia cur/pyt) % - Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) % - Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) % - Lisätiedot Pulmunen (Plectrophenax nivalis) % NT Keltasirkku (Emberiza citrinella) % - Pohjansirkku (E. rustica) % VU Pajusirkku (E. schoeniclus) % - Yhteensä % 99 % 14

15 LAJITARKASTELUA Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Köörtilässä yhteensä 88 ja Kasalassa 109. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 0 % Kyhmyjoutsenet muuttavat ja oleilevat tiiviisti merellä. Sisämaassa ja ylipäätään mantereen yllä tapahtuvat lennot ovat satunnaisia. Köörtilä 0 yks. Kasala 134 yks : : : : : : : : : : : : : : 2 Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 12 % [L] [V] Laulujoutsenet muuttivat Satakunnassa poikkeuksellisen aikaisin. Ne tulevat suurelta osin Pohjanlahden poikki Ruotsista ja pysähtyvät Satakunnan pelloille ruokailemaan ja odottelemaan pohjoisempien olosuhteiden paranemista. Keväällä 2012 olosuhteet paranivat jo maaliskuun puolella, joten ne eivät olleet kovin kauan Satakunnan pelloilla massoina. Satakunnasta muutto jatkuu pääosin viuhkamaisesti koilliseen ja pohjoiseen; kuitenkin niin, ettei mihinkään tiettyyn paikkaan synny nk. pullonkaula-aluetta, vaan muuttavia laulujoutsenia menee laajasti maakunnan yli. Kasalassa muutti laulujoutsenia vain kolmasosan Köörtilän määristä. Köörtilä 124 yks. Kasala 40 yks : : : : : : : : : : : : : : - Metsähanhi (Anser fabalis) 15 % [V] [NT] Metsähanhet saapuivat laulujoutsenten tapaan hyvin aikaisin Satakuntaan. Päämuutto ajoittui poikkeuksellisesti jo maaliskuun puolelle. Hanhet muuttavat Porista sekä pohjoiseen että koilliseen, mutta enimmäkseen koilliseen. Merikarvia ei siten ole suurimpien muuttajamäärien reitillä. Metsähanhia muutti Kasalassa samoin kuin laulujoutsenia kolmannes Köörtilän määristä. Köörtilä 123 yks. Kasala 47 yks : : : : : : : : : : : : 7 15

16 Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) 100 % Lyhytnokkahanhien kevätmäärät ovat olleet 2000-luvulla hienoisessa kasvussa. Satakunnassa suurimmat paikkakohtaiset levähtäjämäärät ovat nykyään useita kymmeniä. Köörtilässä muutti lyhytnokkahanhia seuraavasti: yksi lintu, lintua ja kaksi lintua. Merihanhi (Anser anser) 44 % Vaikka Köörtilän havaintopaikka onkin hankealueen havainnoimiseen paras mahdollinen, on merihanhilentojen määrä paikan näkösektoriin rinnastaen huomattavan suuri. Osa Köörtilän merihanhilennoista koostuu ruokailulennoista, mutta selvinä muuttopäivinä (30.3. ja 12.4.) parvet menivät yllättävän kapealla linjalla lähes kaikki hankealueen yli. Kasalan havaintopisteen edustalla on pääosin avomerta ja lähistöllä peltoja vain niukasti. Köörtilässä on peltotilkkuja ja sen edustalla rikkonaisempaa saaristoa. Tästä syystä merihanhilentojen suurempi määrä on loogista juuri Köörtilässä. Köörtilä 225 yks. Kasala 87 yks : : : : : : : : : : : : : : 10 Harmaahanhilaji (Anser sp.) 100 % Muutonseurannan ohessa havaittiin reilu puolensataa määrittämätöntä harmaahanhea. Köörtilä 2 yks. Kasala 52 yks : : : : : : : : : : : : - Kanadanhanhi (Branta canadensis) 100 % Kanadanhanhilentoja kirjattiin niukasti; ainoastaan yhtenä päivänä molemmissa pisteissä. Köörtilä 4 yks. Kasala 2 yks : : : : : : : : : : : : - Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) [L] Etelä-Suomessa nykyään varsin runsaana pesivä valkoposkihanhi oli vuosikymmeniä sitten Suomessa vain läpimuuttava laji, mutta se on alkanut pesiä yleisenä rannikolla. Valkoposkihanhi on ainakin toistaiseksi sidoksissa merelliseen ympäristöön, ja luultavasti siksi lajia ei havaittu Köörtilässä. Kasalassa havaittiin 36 lentoa jakson viimeisinä päivinä. Ristisorsa (Tadorna tadorna) [VU] Kyseessä on merellinen laji, jota ei havaittu lainkaan Köörtilässä. Kasalassa lentoja merkittiin yhteensä kymmenen: yhdeksän yksilöä ja yksi lintu Haapana (Anas penelope) Köörtilässä lajista ei tullut lentoja, mutta Kasalassa muutti yhteensä 43 lintua. Laji muuttaa keväällä pääosin yöaikaan. Harmaasorsa (Anas strepera) Laji havaittiin ainoastaan Kasalassa kahden yksilön voimin. Tavi (Anas crecca) [V] Köörtilässä lajista ei tullut lentoja, mutta Kasalassa muutti yhteensä 63 lintua. Laji muuttaa keväällä pääosin yöaikaan. 16

17 Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 6 % Molemmissa havaintopaikoissa kertyi sinisorsalentoja jonkin verran. Sinisorsista ilmoitettiin mahtavia kerääntymiä pitkin Suomea keväällä Suuri osa niistä alkoi saapua maisemiin ennen jäiden lähtöä, ja siksi kerääntymät paisuivat ensimmäisillä sula-alueilla suuriksi. Köörtilä 34 yks. Kasala 85 yks : : : : : : : : : : : : - Jouhisorsa (Anas acuta) [VU] Kasalassa havaittiin yhdeksän muuttavaa jouhisorsaa, mutta Köörtilästä ei tullut havaintoja. Laji on yömuuttaja. Tukkasotka (Aythya fuligula) 100 % [V][VU] Kasalassa nähtiin lentoja tästä lajista, joka muuttaa merellä aamuisin ja sisämaassa yöllä. Lennot muodostuivat seuraavasti: neljä yksilöä, viisi lintua ja lopuksi päämuuttoa enteillen muuttavaa. Lapasotka (Aythya marila) [EN] Merellisimmästä sotkalajistamme tuli kolme lentoa Kasalassa Laji on taantunut kovasti, ja se on alkanut kadota kokonaan Satakunnan pesimälajistosta. Haahka (Somateria mollissima) [NT] Sisämaassa harvinainen haahka muuttaa avomerellä, ja Kasalasta tuli lentoja odotetun runsaasti, yhteensä yksilöä. Ne jakaantuvat koko seurantajakson ajalle. Mustalintu (Melanitta nigra) Ulkomerellä tapahtuva mustalintumuutto näkyi myös Kasalan havaintopisteeseen, josta kertyi yhteensä 847 lentoa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) [NT] Myös pilkkasiipi on merellinen laji, minkä vuoksi lentoja havaittiin vain Kasalassa, yhteensä 31 yksilöä. Telkkä (Bucephala clangula) 75 % [V] Telkkä muuttaa merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. Kasalan lentomäärä on tavanomainen avomeren ääreltä. Telkkä pesii koko maassa ja kaikenlaisissa vesistöissä. Köörtilä 8 yks. Kasala 429 yks : : : : : : : : : : : : : : 171 Uivelo (Mergus albellus) [L] Uivelo on aina harvalukuinen muuttaja, jota näkee useammin muutolla merellä kuin sisämaassa. Kasalan muuttajamäärä (39 yksilöä) on melko suuri. Köörtilässä lajia ei havaittu. Tukkakoskelo (Mergus serrator) [V] [NT] Tukkakoskelo muuttaa päiväsaikaan pääasiassa merellä ja sisämaassa ilmeisesti lähinnä yölliseen aikaan. Lajia ei havaittu Köörtilässä, mutta Kasalassa tukkakoskeloita muutti 85 yksilöä huhtikuun havainnointiaamuina. 17

18 Isokoskelo (Mergus merganser) 46 % [V] [NT] Isokoskelo on poikkeuksellinen vesilintu keväällä, koska sen muuttoa havaitaan yleisesti auringonnousun jälkeen ja yhtä lailla niin merellä kuin sisämaassakin. Molemmissa havainnointipaikoissa muuttoluku on havainnointitunteihin suhteutettuna varsin suuri. Köörtilä 206 yks. Kasala 848 yks : : : : : : : : : : : : : : 107 Teeri (Tetrao tetrix) 0 % [L] [NT] Teeri havaittiin molemmissa paikoissa, mutta vain Köörtilässä lajista tuli lentoja. Ne koostuivat yhdestä koiraasta ja kolmesta naaraasta. Hankealueen liepeillä oleili jokaisena havainnointipäivänä teeriä, enimmillään lähes kymmenen yksilöä. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Kaakkuri (Gavia stellata) 100 % [L] [NT] Kaakkureita muuttaa sisämaassakin, mutta enemmän avomerellä. Kasalan lentomäärä onkin huomattavasti Köörtilää suurempi. Köörtilä 2 yks. Kasala 42 yks : : : : : : : : : : : : 21 Kuikka (Gavia arctica) 75 % [L] Kuikan muuton luonne on samanlainen kuin kaakkurilla, mutta muuttajamäärät ovat suurempia, koska laji on kaakkuria runsaampi. Toisinaan sisämaassakin muuttaa kuikkia jopa kolminumeroisia määriä, mutta poikkeuksetta vasta toukokuun lopussa. Köörtilä 4 yks. Kasala 60 yks : : : : : : : : : : : : 30 Jääkuikka (Gavia adamsii) Jääkuikka on Suomessa harvinainen läpimuuttaja, jota ei havaita Satakunnassa edes joka vuosi. Yksi toisen kalenterivuoden lintu havaittiin Kasalassa Kuikkalaji (Gavia sp.) Muutonseurannan ohessa havaittiin myös määrittämättömiä kuikkalintuja, jotka ovat käytännössä kuikkia tai kaakkureita. Köörtilä 2 yks. Kasala 39 yks : : : : : : : : : : : : 18 Silkkiuikku (Podiceps cristatus) ja härkälintu (Podiceps grisegena) Nämä uikkulajit muuttavat sisämaassa yöllä ja merellä pääasiassa illalla, mutta vähäisesti myös aamulla. Kasalassa havaittiin lentoja seuraavasti: silkkiuikku kymmenen ja härkälintu kolme yksilöä. 18

19 Merimetso (Phalacrocorax carbo) 0 % Merimetsokanta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina Suomessa, ja laji on levittäytynyt myös Satakuntaan. Yhdyskuntia sijaitsee Merikarvian edustallakin, minkä vuoksi Köörtilässä havaittiin sangen paljon lajin edustajia. Muutoin laji on sisämaassa hyvin harvalukuinen keväisin. Kasalan lentomäärä on avomeren äärellä suuri mutta tavanomainen. Köörtilä 111 yks. Kasala yks : : : : : : : : : : : : : : 364 Harmaahaikara (Ardea cinerea) Havainnointijakson ainoa lento kirjattiin Kasalasta. Laji pesii Satakunnassa, mutta yhdyskunnat sijaitsevat Merikarvian eteläpuolella. Merikotka (Haliaeetus albicilla) 42 % [L] [VU] Merikotka pesii usean parin voimin Merikarvialla, ja lisäksi laji on tavanomainen muuttaja rannikkokunnissa. Lentomäärät havaintopaikoista olivat karkeasti lento tuntia kohden. Köörtilän näkösektori huomioiden lentomäärää voi pitää varsin suurena. Köörtilä 38 yks. Kasala 34 yks : : : : : : : : : : : : : : 1 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 17 % [L] Ruskosuohaukkojen muuttajamäärät eivät ole Suomessa koskaan suuria. Seurannassa niitä havaittiin kuitenkin seitsemän. Köörtilä 6 yks. Kasala 1 yks : : : : : : : : : : : : 1 Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 33 % [L] [VU] Köörtilässä havaittiin kolme muuttavaa sinisuohaukkaa huhtikuun kolmena eri päivänä. Kanahaukka (Accipiter gentilis) 0 % Kanahaukkalentoja tuli ainoastaan Köörtilästä, jossa havaittiin kolme muuttavaa lintua. Varpushaukka (Accipiter nisus) 44 % Varpushaukkoja muutti Köörtilässä huomattavasti enemmän kuin Kasalassa. Muutto jakaantui selvästi tietyille päiville, vaikka yleensä varpushaukkoja muuttaa vähän joka säätyypissä parhaaseen muuttoaikaan. Köörtilä 43 yks. Kasala 11 yks : : : : : : : : : : : : 1 Hiirihaukka (Buteo buteo) 0 % [VU] Hiirihaukkoja muutti yllättävän vähän molemmilla havaintopaikoilla. Ilmeisesti päämuutto meni jo maaliskuussa Satakunnan yli. Hiirihaukat muuttavat petolinnuista ensimmäisten joukossa, ja maaliskuu 2012 oli poikkeuksellisen leuto. 19

20 Köörtilä 4 yks. Kasala 5 yks : : : : : : : : : : : : - Piekana (Buteo lagopus) 67 % Piekanamuutto saatiin kontrolloitua melko hyvin. Suurimmat piekanamuutot havaitaan Satakunnassa juuri rannikon läheisyydessä. Köörtilässä piekanoja muutti kaksinkertainen määrä Kasalaan verrattuna. Merkille pantavaa on, että Kasalassa näkyi piekanoita vain toisena parempana muuttopäivänä 12.4., eikä lainkaan muina päivinä. Piekanat muuttivat havaintojen valossa selvästi Kasalan itäpuolelta. Köörtilä 58 yks. Kasala 25 yks : : : : : : : : : : : : - Sääksi (Pandion haliaetus) 40 % [L] [NT] Muutolla aina vähälukuinen sääksi nähtiin yhteensä vajaa kahdeksan kertaa havaittiin molemmissa paikoissa kolme muuttavaa sääkseä. Köörtilä 5 yks. Kasala 3 yks : : : : : : : : : : : : - Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 0 % Satakunnassa havaittiin keväällä 2012 ennätyssuuria tuulihaukkamuuttoja, mutta seurantajaksolla lajin lentomäärät olivat maltillisesti vain kymmenen yksilöä. Köörtilässä muutto oli jälleen selvästi voimakkaampaa kuin Kasalassa. Köörtilä 9 yks. Kasala 1 yks : : : : : : : : : : : : - Ampuhaukka (Falco columbarius) 50 % [L] Köörtilässä kirjattiin kaksi muuttavaa ampuhaukkaa. Laji on muutolla aina harvalukuinen päiväpetolintulaji. Muuttohaukka (Falco peregrinus) 100 % [L] [VU] Yksi muuttohaukka muutti Köörtilässä pohjoiseen Kurki (Grus grus) 22 % [L] Kurkia olisi luullut muuttavan enemmän varsinkin Köörtilän havaintopisteen kautta, mutta toisin kävi. Ilmeisesti muutto hajoaa viimeistään Porin ilmatilassa niin paljon, ettei suuria massoja lennä meren läheisyydessä. Kurjet kääntänevät muuttosuuntaansa enemmän koilliseen ennen Merikarviaa. Köörtilä 36 yks. Kasala 11 yks : : : : : : : : : : : : 1 20

21 Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 20 % Hyypästä tuli jonkin verran aineistoa, kevään ollessa sääoloiltaan ailahteleva. Hyypät joutuivat muuttamaan edestakaisin etelän ja pohjoisen välillä, kun lumipeitteet sulivat ja uutta lunta satoi runsaasti lisää. Köörtilä 265 yks. Kasala 166 yks : : : : : : : : : : : : 7 Suokukko (Philomachus pugnax) 100 % [EN] Köörtilässä muutti kaksi suokukkoa pohjoiseen Kuovi (Numenius arquata) 61 % Kuovimuutto kulkee suurelta osin hanhien tapaan Pohjanlahden poikki. Suuret muuttajamäärät menevät usein hyvin lyhyessä aikajaksossa. Seurantajakson lentomäärä olisi voinut olla saatua suurempikin, mutta päämuuttopäivät ilmeisesti osuneet seurantapäiville. Köörtilä 103 yks. Kasala 49 yks : : : : : : : : : : : : 26 Metsäviklo (Tringa ochropus) 8 % Metsäviklo on listauksessa mukana melko runsaan lentomäärän vuoksi. Satakunnassa laji muuttaa laajalla rintamalla, eikä suuria päiväsummia yleensä havaita. Etenkin Köörtilän summa on varsin suuri paikan näkösektoriin ja tuntimäärään suhteutettuna. Muutto tapahtui melko matalalla, mikä oli leimaavaa Köörtilän havaintopisteessä myös monen muun lajin osalta. Köörtilä 40 yks. Kasala 19 yks : : : : : : : : : : : : 3 Pikkulokki (Larus minutus) [L] Kasalassa havaittiin seurantajakson ainoa liikehtivä pikkulokki Naurulokki (Larus ridibundus) 61 % [NT] Satakunnan rannikolla parhaat muuttosummat voivat olla tuhansia naurulokkeja. Sellaisia määriä ei seurantajaksolle osunut, mutta toisaalta naurulokkimuutto ajoittuu usein aamusta iltaan saakka, eikä iltahavainnointia ollut lainkaan. Köörtilä 775 yks. Kasala yks : : : : : : : : : : : : : : 74 21

22 Selkälokki (Larus fuscus) 0 % [V] [VU] Nimirodun selkälokkilentoja tuli hyvin niukasti. Laji pesii Merikarvian ulkosaaristossa, mutta pesimäkanta on taantunut viime vuosina Satakunnassa. Köörtilä 3 yks. Kasala 1 yks : : : : : : : : : : : : - Harmaalokki (Larus argentatus) 31 % Harmaalokista kertyi tasaisesti lentoja molemmilta paikoilta. Massamääriä ei havaintopisteillä ollut odotettavissakaan, koska mitään merkittävää ruokailupaikkaa (esimerkiksi suuri kaatopaikka) ei ole lähistöllä. Köörtilä 467 yks. Kasala 579 yks : : : : : : : : : : : : : : 4 Merilokki (Larus marinus) 0 % Merilokkilentoja kirjattiin yllättävän vähä. Köörtilässä havaittiin puolet avomeren ääreltä tulleesta määrästä. Sisämaan puolella lennot koostuivat pääsääntöisesti muuttavista linnuista. Huhtikuun alun jälkeen lentoja ei enää tullut; merilokki on aikainen muuttaja. Pikkukajava (Rissa tridactyla) Pikkukajava on Suomessa satunnainen harhailija, joka pesii meitä lähimmillään Jäämerellä Norjassa. Nuori toisen kalenterivuoden lintu havaittiin Kasalassa Suomessa havaitaan nuoria lintuja huomattavasti enemmän kuin vanhoja yksilöitä. Satakunnassa pikkukajavia havaitaan normaalisti pari kolme yksilöä vuodessa. Räyskä (Hydroprogne caspia) 100 % [L] [NT] Räyskä pesii Merikarvian ulkosaaristossa vähälukuisena. Yllättäen Köörtilästä tehtiin yksi räyskälento. Köörtilä 1 yks. Kasala 14 yks : : : : : : : : : : : : 5 Lapintiira (Sterna paradisaea) [L] Kasalassa ehti tulla kuusi lentoa seurantajakson lopussa. Laji pesii yleisenä Merikarvian merialueella ja on selvää, että lentoja tapahtuu runsaasti kesän mittaan avomerellä. Köörtilässä lajia ei havaittu, mutta lapintiiralla ei ole mitään syytä lähteä mantereen ylle lentelemään. Köörtilän havaintopaikkaa lähin lapintiirapari pesii Katavakaupungin kalasataman edustalla. Kala- /lapintiira (Sterna aea / hir) [L] Kasalassa merkittiin 12 lentoa viimeisenä havaintoaamuna. Köörtilä 14 yks. Kasala 31 yks : : : : : : : : : : : : : : 2 22

23 MERIKOTKAHAVAINNOINTI Hankealueella havaittiin muutonseurannan yhteydessä kaklatteleva vanha merikotkapari, joka kaiken lisäksi puolusti hankealueen eteläosan ilmatilaa muilta merikotkilta. Asuttua reviiriä hankealueelta ei ollut tiedossa. Huhtikuussa 2012 tehtiin erillinen merikotkien seurantaan perustunut havainnointi hankealueella ja sen ympäristössä, jotta saataisiin lisätietoa yksilöiden toimista. Hankealueen eteläosa ei edustanut erityisen potentiaalista pesämetsää. tutkimusmenetelmät Havainnointia tehtiin yhteensä 14 tuntia kahden päivän aikana 1.4. ja 9.4. Havainnointipaikat sijoitettiin mahdollisimman hyviin paikkoihin, joista kykenisi näkemään merikotkien lentoja mahdollisimman kaukaa. Tavoitteena oli haarukoida WWF:n ohjeen mukainen laaja alue, jolta saatettiin poissulkea pesintä (WWF 2011). Tarkkailupisteitä oli kaikkiaan seitsemän (kuva 6), jotka sijaitsivat peltoaukeiden laiteilla. Havainnointia tehtiin myös siirtymien aikana. Havainnointipäivä kesti seitsemän tunti kerrallaan, ja tarkkailu jaettiin sen mukaan maastossa. Havainnointi perustui myös osittain kuunteluun puustoisilla alueilla, joilla näkyvyys on rajallista. Havainnoinnin ohessa kaikki hankealueen kautta muuttaneet tai muuten liikehtineet linnut kirjattiin, jolloin saatiin lisäaineistoa muuttolinnuista lennon verran. Nämä havainnot on eritelty tarkemmin liitteessä 3. tulokset Työ oli kokonaisuutena haastava maaston peitteisyyden vuoksi. Merikotkia ei nähty lainkaan havainnointipäivien aikana, mutta myöhemmin muutonseurantajakson loppupäivinä niitä havaittiin. Havaintoaineistosta voi tehdä sen johtopäätöksen, että hankealueella ei ole asuttua merikotkareviiriä. Vanhan merikotkaparin puolustuskäyttäytyminen hankealueen eteläosan ilmatilassa on epäselvää, mutta siellä saattoi olla esimerkiksi haaska tai jokin muu ravinnonlähde, jota pari puolusti muilta merikotkilta. Muutonseurannan loppupäivinä sama merikotkapari (tulkittu samoiksi pukutuntomerkkien perusteella) kuitenkin leijaili hankealueen eteläosan yllä, eikä se reagoinut mitenkään kahden esiaikuisen merikotkan läsnäoloon. Tämä vanha merikotkapari poistui hankealueen eteläosasta vain yhtä kertaa lukuun ottamatta aina koilliseen. Voi olla, että siellä on niiden reviiri. Huomionarvoista on myös se, että huhtikuussa merikotkanaaraan olisi kuulunut olla hautomassa. Huhtikuun loppuun saakka pariskunta havaittiin kuitenkin aina yhdessä. Kyseessä saattaa olla jostain syystä pesimätön pari tai pesintä on mahdollisesti tuhoutunut jo aikaisessa vaiheessa. 23

24 Kuva 6. Merikotkahavainnoinnin tarkkailupisteet. 24

25 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Pöyry 2011: Hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten arviointi. Esiselvityksen loppuraportti. WWF 2011: Ohje merikotkien huomioon ottamiseksi tuulivoimaloita suunniteltaessa. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit 25

26 Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella klo Köörtilä Kasala klo Köörtilä Kasala

27 3.4. klo Köörtilä Kasala klo Köörtilä Kasala

28 17.4. klo Köörtilä Kasala klo Köörtilä Kasala

29 25.4. klo Köörtilä Kasala

30 Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. Köörtilä Pvm Kasala Pvm

31 Liite 3. Merikotkahavainnon yhteydessä kirjatut lennot Köörtilässä. Laji Yhteensä Laulujoutsen Metsähanhi Lyhytnokkahanhi Tundrahanhi Merihanhi Harmaahanhilaji Isokoskelo Merimetso Merikotka Varpushaukka Hiirihaukka Piekana Kurki 2-2 Töyhtöhyyppä Naurulokki Kalalokki Harmaalokki Merilokki Sepelkyyhky Kangaskiuru 2-2 Kiuru Mustarastas Räkättirastas Kulorastas Hippiäinen Sinitiainen Naakka Mustavaris Varis Korppi Kottarainen Peippo Viherpeippo Tikli Vihervarpunen Hemppo 3-3 Punatulkku Pajusirkku Yhteensä

32