Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 213 AHLMAN GROUP OY Raportteja 114/213

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Syysmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 6 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 213: Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 213. Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy suunnittelee 22 tuulivoimalan rakentamista Soidinmäen alueelle, joka sijaitsee Saarijärvellä Keski-Suomessa (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan todennäköisesti YVA-lain (486/1994, muutettu 458/26) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana tuulivoimapuistohanketta toteutettiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Syysmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään elokuun lopun ja lokakuun alkupuolen välisenä aikana 213 toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 17 kilometriä länsikaakkoon Saarijärven keskustaan nähden. Pylkönmäen keskusta sijaitsee puolestaan noin seitsemän kilometriä alueen luoteispuolella. Lähimpiä kyläkeskittymiä ovat noin kolme kilometriä itäpuolella oleva Mahlu, vajaa kaksi kilometriä pohjoispuolella oleva Mikonperä sekä alueen välittömässä läheisyydessä olevat Soidinmäki ja (kuva 1). Hankealue on kolmeosainen, joista pohjoisin, Area I, sijaitsee Rajasuon turvetuotantoalueen koillispuolella. Area II on suurin kokonaisuus, joka levittäytyy n turvetuotantoalueen koillispuolelta Leppäperän kylään saakka. Area III on puolestaan n turvealueen lounaispuolella. Tuulivoimaloiden sijaintipaikat esitetään kuvassa 2. Soidinmäen tuulivoimapuiston alueella on pääosin havupuuvaltaisia erityisesti mäntyvaltaisia kangasmetsiä, hakkuualoja, ojitettuja rämeitä ja monenlaisia muita pienialaisia elinympäristöjä. 3

4 Kuva 1. Kolmeosaisen hankealueen sijainti sekä suunnitellut turbiinikohteet (punaiset ympyrät) Project km.5 km 4 1 km 1:2 2 km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 121.Soidinmäki Description Municipality Saarijärvi Date Wind Farm Environmental Study Scale :2 Drawing N:o 121-4

5 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat kokeneet muutonseuraajat Hannu Honkonen ja Timo Mäkinen. Raportoinnista vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. syysmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä 12 päivänä yhteensä 72 tuntia (144 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi hankealueiden välissä oleva n turvetuotantoalue (kuva 2). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen, joskin katvealueita oli silti etenkin itäpuolella. Pohjois-eteläsuunnassa näkyvyys oli varsin hyvä. Myös kaakkoon näki hyvin pitkälle. Toinen havaintopiste sijoitettiin hankealueiden länsipuolelle Pajumäelle, sillä sieltä on erinomainen näkyvyys länteen. Näin ollen paikka toimi sekä kontrollipisteenä että hankealueen havaintopisteenä. Käytännössä koilliseen, itään tai lounaaseen lentäneet linnut lensivät jossain pisteessä hankealueen yli. n ja Pajumäen havaintopisteiden välinen etäisyys oli noin kolme kilometriä. sijaitsee hon nähden luoteessa. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla, ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että ensimmäinen aste oli 8 metriä, toinen 8 15 metriä, kolmas 15 2 ja neljäs yli 2 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 2 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Pajumäen lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat lähinnä pohjoiseen ja etelään matkanneet linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 1 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. 5

6 Kuva 2. Syystarkkailun havaintopisteet. on merkitty sinisellä ja punaisella pallolla. Project km 6.5 km 1 km 1:2 2 km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 121.Soidinmäki Description Municipality Saarijärvi Date Wind Farm Environmental Study Scale :2

7 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin 12 päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Hannu Honkonen havainnoi jokaisena päivänä Pajumäessä ja Timo Mäkinen lla. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan pitkälti syyskuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan tunti ja 24 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti aikaisintaan kuusi minuuttia ennen auringonnousua (taulukko 1). Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui osittain hyvin. Aineistoa kerättiin vaihtelevissa pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteissa, mutta syysmuutto oli hyvin poikkeuksellinen, sillä vallitsevat tuulet puhalsivat useiden viikkojen ajan etelästä, kunnes ne kääntyivät koilliseen ja pysyttelivät sekä koillisen että pohjoisen välillä lokakuun alkuun saakka (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan yhdestä 19 lämpöasteeseen. 2 m 12 m 14 m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Kuva 3. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 8 m 7

8 Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 18 C 2/8 2/8 4 m/s S 5 m/s SW C 15 C 5/8 3/8 1 m/s E 3 m/s SE C 15 C 4/8 4/8 m/s 2 m/s N C 18 C 2/8 /8 m/s 3 m/s S C 17 C 8/8 8/8 2 m/s SE 3 m/s SE C 17 C 8/8 5/8 3 m/s SE 5 m/s SE C 15 C 8/8 7/8 4 m/s E 5 m/s SE C 14 C 4/8 5/8 5 m/s NE 5 m/s NE C 9 C 1/8 5/8 3 m/s N 9 m/s N C 6 C 8/8 7/8 3 m/s NE 3 m/s NE C 11 C 8/8 3/8 4 m/s W 4 m/s W C 13 C 8/8 3/8 1 m/s SW 1 m/s S Taulukko 2. Sääolosuhteet lla havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 19 C 1/8 1/8 4 m/s S 5 m/s SW C 14 C 5/8 5/8 4 m/s E 5 m/s SE C 13 C 4/8 2/8 m/s 1 m/s N C 16 C /8 /8 m/s 4 m/s S C 14 C 8/8 8/8 3 m/s SE 2 m/s S C 13 C 8/8 4/8 3 m/s SE 5 m/s SE C 15 C 8/8 8/8 4 m/s SE 5 m/s SE C 8 C 8/8 8/8 4 m/s NE 4 mk/s NE C 4 C 7/8 5/8 3 m/s N 5 m/s N C 5 C 8/8 8/8 1 m/s N 2 m/s N C 1 C 8/8 5/8 3 m/s W 5 m/s W C 12 C 1/8 4/8 m/s 2 m/s S Taulukko 3. Sääolosuhteet Pajumäessä havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Syysmuuttoselvitys käsitti 12 päivänä yhteensä 144 tuntia havainnointia elokuun lopun ja lokakuun alun välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua melko tehokkaasti, myös 23.9., jolloin koettiin syksyn massamuuttopäivä. Kyseisenä päivänä Saarijärvellä muutti poikkeuksellisen runsaasti arktisia hanhia sekä melko paljon kurkia. Havaintopäivien lukumäärän vuoksi osa hyvistä isojen lintujen muuttopäivistä on kuitenkin jäänyt vääjäämättä havainnoimatta. Havainnointi lopetettiin jo lokakuun alussa, sillä lintujen muutto oli jo lukuisten lajien osalta ohi. Jäljellä olisi ollut enää isokoskeloiden ja laulujoutsenten muutto, mutta se saattaa ajoittua marraskuun puolelle. 8

9 Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeisiin aamuihin sekä aamu- ja iltapäiviin, eikä ilta- tai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. tulokset Syysmuutonseurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 7 prosenttia havaittiin Pajumäessä (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä oli näin ollen selvästi heikompaa lla. Osa Pajumäen lennoista koostui kuitenkin kiertelevistä räkättirastaista, minkä vuoksi ero vaikuttaa todellista suuremmalta. Havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että vain hyvin pieni osa havainnoista koski samoja lintuyksilöitä, mutta kokonaisuuden kannalta päällekkäisten havaintojen osuus on merkityksetön. Molempien paikkojen yhteislentomäärästä vain 12 prosenttia (3 633 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella hankealueen yllä. Molemmilla paikoilla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin lounaaseen, mutta myös etelä ja länsi olivat selviä päämuuttosuuntia. Aineiston perusteella melko iso osa havaituista linnuista (8 86 yksilöä) lensi tuulivoimapuistoalueen yli. Lentojen lukumäärät eivät vaihdelleet merkittävästi, mutta ja havaittiin selvästi vilkkainta muuttoa. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi suuremmat Pajumäessä (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Yhteensä

10 Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 1

11 Päätelmät Vaikka havainnointi keskittyi vain reilun kuukauden jaksolle ( ), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta varsin kattavaa aineistoa. Lokakuun puolella lentoja olisi kertynyt lähinnä vain rastaista ja muista varpuslinnuista sekä mahdollisesti isokoskeloista ja laulujoutsenista. Kahden viimeksi mainitun lajin muutto ajoittuu kuitenkin usein marraskuun alkuun. Myös yksittäisiä maa- ja merikotkia saattaa muuttaa seudulla loka-marraskuussa. Tulosten valossa Pajumäessä muutti enemmän lintuja, mutta osa lennoista koskee kierteleviksi tulkittuja räkättirastaita sekä poikkeuksellisen runsasta arktisten hanhien muuttoa. Isojen lintujen lukumäärät olivat lähes kaikkien lajien kohdalla suurempia Pajumäessä kuin lla. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin selvästi eniten (1 6 yksilöä), mutta myös kurkia (4 951 yks.) ja valkoposkihanhia (3 377 yks.) havaittiin runsaasti. Viiden seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: peippo (3 7 yks.), sepelkyyhky (1 688 yks.), metsähanhi (1 294 yks.), järripeippo (68 yks.) ja niittykirvinen (377 yks.) Nämä kahdeksan lajia muodostivat peräti 87 prosenttia kokonaisyksilömäärästä. Kookkaita lintuja kuten hanhia ja kurkia havaittiin 12 päivän aikana hyvin runsaasti, sillä metsä- ja valkoposkihanhista kertyi yhteensä lähes 4 7 lentoa. Lukemat ovat poikkeuksellisen suuria, eikä valkoposkihanhien osalta nähdä Saarijärven seudulla vastaavia massamuuttoa kuin kerran-pari vuosikymmenessä. Kurkien yhteissumma on niin ikään hyvin iso, mutta jopa odotettua pienempi, sillä Saarijärvi sijaitsee eräällä Suomen merkittävimmän kurkien muuttoreitin varrella. Pitäjän alueella on nähty useina syksyinä lähes 1 yksilöä yhden päivän aikana, mutta syksyllä 213 voimakkain muuttopäivä oli 23.9., jolloin koillistuulet painoivat parvet tavanomaista enemmän länteen. Päiväpetolintuja havaittiin hanhista ja kurjista poiketen vähän. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 144 havainnointitunnin aikana noin 29 8 yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 27 mikä on melko suuri lukema syksyllä Keski-Suomessa. Seurannan perusteella Soidinmäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan kohtalaisen tai melko hyvän muuttoreitin varrella, mutta ns. riskilentojen osuus ei ole erityisen merkittävä. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja: teeri, palokärki, hömötiainen, töyhtötiainen, harakka, naakka ja osa talitiaisista () sekä teeri, metso, palokärki, punarinta, hömötiainen, harakka, korppi, varpunen, keltasirkku ja iso osa räkättirastaista (). 11

12 Taulukko 6. Syysseurannan aikana lla ja Pajumäessä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella (8 2 m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat molempien paikkojen yhteisaineistoon. Lisätietojen VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Laulujoutsen (Cygnus cygnus) V, L Metsähanhi (Anser fabalis) V, NT Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) L Sepelhanhi (B. bernicla) Telkkä (Bucephala clangula) V Isokoskelo (Mergus merganser) V, NT Teeri (Tetrao tetrix) NT, L Metso (T. urogallus) NT, V, L Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Merimetso (Phalacrocorax carbo) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU, L Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Sinisuohaukka (Circus cyaneus) VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (B. lagopus) Sääksi (Pandion haliaetus) L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Ampuhaukka (F. columbarius) L Muuttohaukka (F. peregrinus) VU, L Kurki (Grus grus) L Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) Suokukko (Philomachus pugnax) EN, L Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Kalalokki (Larus canus) Harmaalokki (L. argentatus) Uuttukyyhky (Columba oenas) Sepelkyyhky (C. palumbus) Käki (Cuculus canorus) Hiiripöllö (Surnia ulula) L Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Pikkutikka (D. minor) Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbicum)

13 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Lisätiedot Niittykirvinen (A. pratensis) NT Lapinkirvinen (A. cervinus) VU Keltavästäräkki (Motacilla flava) VU Västäräkki (M. alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Kulorastas (T. viscivorus) Hernekerttu (Sylvia curruca) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (P. trochilus) Hippiäinen (Regulus regulus) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Töyhtötiainen (P. cristatus) Kuusitiainen (P. ater) Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Varis (C. cornix) Korppi (C. corax) Varpunen (Passer domesticus) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (F. montifringilla) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (C. spinus) Urpiainen (C. flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pohjansirkku (E. rustica) VU Pajusirkku (E. schoeniclus) Yhteensä

14 lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin sekä lla että Pajumäessä 62. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 2 % [L] [V] Laulujoutsenten syysmuutto ajoittuu yleensä järvien jäätymiseen, minkä vuoksi liikehdintä on usein voimakkainta lokakuun lopulla ja marraskuun alkupuoliskolla. Seurannassa havaittiin yhteensä vain 74 yksilöä, joista lähes kaikki kirjattiin syyskuun puolivälin jälkeen. 3 yks. 44 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 5 Metsähanhi (Anser fabalis) 19 % [V] [NT] Metsähanhet muuttavat yleensä suoraviivaisesti lounaaseen kohti talvehtimisalueitaan koettiin poikkeuksellisen voimakasta hanhimuuttoa, jolloin kirjattiin peräti yli 1 2 yksilöä. Saarijärven seudulla ei havaita yhtä suuria lukemia vuosittain. 581 yks. 713 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) 17 % [L] Valkoposkihanhi on uudistulokas Suomen pesimälinnustossa, jonka pesimäkanta painottuu länsirannikolle. Se on myös arktinen, Pohjois-Venäjällä pesivä laji, jonka päämuuttoreitti sijoittuu Suomenlahdelle koettiin poikkeuksellisen voimakas massamuutto, jonka seurauksena Keski-Suomessa nähtiin erittäin runsaasti arktisia parvia. Yhtä voimakasta liikehdintää todistetaan Saarijärven seudulla keskimäärin kerran tai kahdesti vuosikymmenessä. lla laskettiin päivän aikana ja Pajumäessä 2 15 yksilöä. Sepelhanhi (Branta bernicla) % Sepelhanhi on arkitinen, jota tavataan harvalukuisena läpimuuttaja syksyisin Saarijärven seudulla. Pajumäessä merkittiin 6 muuttajaa

15 Telkkä (Bucephala clangula) % [V] Telkät muuttavat merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. lla nähtiin kaksi muuttajaa 6.1. Isokoskelo (Mergus merganser) 29 % [V] [NT] Isokoskeloiden päämuutto ajoittuu usein laulujoutsenten tavoin vasta järvien jäätymiseen loka-marraskuun vaihteessa. lla havaittiin kaksi yksilöä ja Pajumäessä viisi muuttajaa Teeri (Tetrao tetrix) % [L] [NT] [V] Teeriä havaittiin säännöllisesti lla, kun linnut lensivät ruokailu- ja soidinalueille. Seurannan kokonaislentomäärä 251, mutta Pajumäessä merkittiin vain viisi lentoa. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Metso (Tetrao urogallus) % [L] [NT] [V] Metsoista kertyy yleensä hyvin niukasti lentoja tuulivoimapuistohankkeissa. Seurannan ainoa havainto koskee Pajumäen yhtä yksilöä 2.9. Kaakkuri (Gavia stellata) % [L] [NT] Kaakkurit ovat hyvin harvalukuisia syysmuuttajia Keski-Suomessa. Pajumäessä havaittiin kaksi muuttajaa Merimetso (Phalacrocorax carbo) 1 % Merimetso on nimensä mukaisesti merialueisiin sidoksissa oleva laji, joka muuttaa ja liikehtii ravinnon perässä lähes yksinomaan rannikolla. Pieni osa pohjoisen kannasta muuttaa sisämaan yli. lla nähtiin 23 yksilön muuttoparvi Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 44 % [L] [VU] Mehiläishaukka on varhaisimpia syysmuuttavia päiväpetolintujamme. Liikehdintä on usein voimakkainta jo elokuun jälkipuoliskolla, jolloin havainnointia ei vielä aloitettu. lla laskettiin kahdeksan ensimmäisen päivänä aikana kahdeksan yksilöä. Pajumäessä havaittiin vain yksi lintu Merikotka (Haliaeetus albicilla) 1 % [L] [VU] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin myöhään loka-marraskuussa, mutta pesimäkannan vahvistumisen myötä havaintoja on alkanut kertyä Keski-Suomessa säännöllisesti jo syyskuun puolella. lla havaittiin yksi lintu Sinisuohaukka (Circus cyaneus) % [L] [VU] Sinisuohaukkojen syysmuuttajamäärät vaihtelevat melko paljon Keski-Suomessa, eikä merkittäviä muuttosummia yleensä havaita missään. Pajumäessä nähtiin yksi muuttaja 6.9. ja 6.1. Kanahaukka (Accipiter gentilis) 11 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Seurannassa lle merkittiin yhteensä kolme lintua ja 6.1. Pajumäessä laskettiin syksyn aikana yhteensä kuusi lentoa. Varpushaukka (Accipiter nisus) 23 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu syysmuutolla. Seurannassa havaittiin kohtalaista muuttoa. 22 yks. 33 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 2 15

16 Hiirihaukka (Buteo buteo) 25 % [VU] Hiirihaukkojen muutto tapahtuu usein melko pitkällä aikavälillä elokuun lopulta lokakuun alkuun. Seurannan yhteislukema jäi vaatimattomaksi. 5 yks. 11 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Piekana (Buteo lagopus) 25 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Suomessa muutto ei ole tyypillisesti voimakasta. lla nähtiin yksi muuttaja 17.9., ja Pajumäessä havaittiin puolestaan yksi lintu ja 6.1. sekä seitsemän yksilöä Sääksi (Pandion haliaetus) 67 % [L] [NT] Sääksi on tyypillisesti hyvin harvalukuinen muuttaja Keski-Suomessa. lla nähtiin kaksi yksilöä ja Pajumäessä yksi lintu Tuulihaukka (Falco tinnunculus) % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä, eikä seurannassa havaittu kuin yksi muuttaja Pajumäessä ja Ampuhaukka (Falco columbarius) % [L] Ampuhaukkojen muutto on tyypillisesti vähälukuista; parhaillakin paikoilla havaitaan sisämaassa vain muutamia yksilöitä. lta kirjattiin kaksi lentoa 1.9. ja yksi lento sekä vastaavasti Pajumäestä yksi yksilö Muuttohaukka (Falco peregrinus) 5 % [L] [VU] Muuttohaukka on hyvin harvalukuinen läpimuuttaja Keski-Suomessa. lla muutti yksi lintu ja Pajumäessä niin ikään yksi yksilö Kurki (Grus grus) 24 % [L] Itäisten kurkien muutto ajoittui syksyllä 213 lähes kokonaan 23.9., jolloin alueella laskettiin yhteensä noin 4 4 yksilöä. Syksyn yhteismäärä jäi erittäin pieneksi. Saarijärvi sijaitsee kurkien päämuuttoreitillä ja pitäjän alueella on havaittu useina vuosina tuhansien kurkien muuttopäiviä. Parhaat muuttopäivät voivat käsittää lähes 1 yksilöä yks yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Tundrakurmitsa (Pluvialis squatarola) 1 % Tundrakurmitsa on arktinen kahlaaja, joka on harvalukuinen läpimuuttaja Keski-Suomessa. Havainnot keskittyvät pitkälti suurille reittivesille. lla nähtiin yksi muuttaja Suokukko (Philomachus pugnax) % Suokukkoja ei havaita koskaan syksyllä yhtä suuria määriä kuin keväällä. Muuttajia nähdään tyypillisesti eniten elokuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. lla kirjattiin kaksi muuttajaa

17 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) % Taivaanvuohien syysmuuttajamäärät ovat yleensä varsin pieniä sisämaassa, eikä seurannassa havaittu merkittävää liikehdintää, sillä lla merkittiin yksi lento 1.9. ja Pajumäessä niin ikään yksi lento 8.1. Kalalokki (Larus canus) 1 % Kalalokit ovat syksyllä selvästi harvalukuisempia muuttajia kuin keväällä. Seurannan ainoa havainto koskee n yhtä lintua Harmaalokki (Larus argentatus) % Harmaalokeista kertyi odotetusti hyvin vähän havaintoja, sillä Pajumäessä kirjattiin yksi lento 8.1. Uuttukyyhky (Columba oenas) % Uuttukyyhky on hyvin harvalukuinen muuttolintu Keski-Suomessa. lla nähtiin yksi muuttaja 1.9. Sepelkyyhky (Columba palumbus) 16 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmista päivämuuttajista syksyllä. Päämuutto ajoittuu usein muutamien päivien sopiville sääjaksoille. Soidinmäen seurannan yhteismäärä oli melko suuri. 259 yks yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 17

18 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 28: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 28. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 22: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 21: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 213: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 24: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 23: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 19. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 18

19 liite 1. Lennot 6 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella klo klo

20 klo klo

21 klo klo

22 klo klo

23 klo klo

24 klo klo

25 liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. suurisuo Pvm pajumäki Pvm

26 26