Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy. Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 109/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Syysmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy suunnittelee 11 tuulivoimalan rakentamista Tyrinselän alueelle, joka sijaitsee Ypäjällä ja Jokioisissa Varsinais-Suomessa. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan todennäköisesti YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana tuulivoimapuistohanketta toteutettiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään elokuun lopun ja lokakuun alun välisenä aikana 2013 toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin seitsemän kilometriä pohjoiseen Ypäjän keskustaan nähden. Loimaan keskusta sijaitsee puolestaan noin 13 kilometriä alueen länsipuolella ja Humppilan keskusta kuusi kilometriä koillispuolella. Lähimpiä kyläkeskittymiä ovat länsipuolen viljelysalueilla olevat Katinhäntä, Ypäjänkylä ja Nopola, pohjoispuolella oleva Vitikka, koillispuolella oleva Taipale sekä eteläpuolen Kartanonkylä (kuva 1). Hankealue on noin 990 hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, jota ympäröi hyvin laajat viljelysalueet kaikilla ilmansuunnilla. Eteläpuolella hankealueen ja peltojen välissä on metsämaita, mutta muuten Tyrinselkää voidaan kuvata viljelysmaiden keskellä sijaitsevaksi metsäsaarekkeeksi. Tyrinselän tuulivoimapuiston alueella on pääosin voimakkaasti käsiteltyä havumetsää, kuten kuivaa, kuivahkoa ja tuoretta kangasta, laajoja hakkuualoja, taimikoita sekä ojitettuja soita. 3

4 c Maanmittauslaitos kopiointilupa: 723/KP/10 Project 0 km 0.5 km 1 km 1: Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 2 km 101.Tyrinselkä Description Municipality Ypäjä/Jokioinen Date Wind Farm Environmental Study Scale :20000 Drawing N:o Kuva 1. Tyrinselän tuulivoimapuiston hankealue (sininen katkoviiva). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Ypäjän Jokioisten Tyrinselän tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat luontokartoittaja Sami Luoma ja Tapani Lilja. Heillä molemmilla on merkittävä kokemus tuulivoimapuistoihin liittyvistä muutonseurannoista. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman ja Luoma. 4

5 SYysmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä 11 päivänä yhteensä 66 tuntia (132 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi alueen eteläpuolella sijaitseva n turvetuotantoalue (kuva 2). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen, joskin katvealueita oli silti etenkin itäpuolella. Toinen havaintopiste sijoitettiin hankealueen ulkopuolelle n lintutorniin, joka sijaitsee noin 6,2 kilometriä n eteläpuolella. Paikka toimi kontrollipisteenä, sillä sieltä oli erinomainen näkyvyys erittäin laajalle alueelle suurten viljelysmaiden vuoksi. Näkyvyyttä oli runsaasti käytännössä kaikkiin ilmansuuntiin. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla, ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 3) siten, että ensimmäinen aste oli 0 80 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 200 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 200 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. n lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat lähinnä havaintopisteen eteläpuolella joko itään tai länteen matkanneet linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. 5

6 Kuva 2. Syystarkkailun havaintopisteet. n lintutorni on merkitty sinisellä ja punaisella pallolla. 6

7 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin 11 päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Sami Luoma havainnoi jokaisena päivänä lla ja Tapani Lilja n lintutornissa. Muutonseurantaa painotettiin parhaan näkyvän muuton ajalle pääosin syyskuulle. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan kaksi tuntia ja 14 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti aikaisintaan kymmenen minuuttia ennen auringonnousua (taulukko 1). Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui osittain hyvin. Aineistoa saatiin vaihtelevissa pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteissa, mutta syysmuutto oli hyvin poikkeuksellinen, sillä vallitsevat tuulet puhalsivat useiden viikkojen ajan etelästä, kunnes ne kääntyivät koilliseen ja pysyttelivät sekä koillisen että pohjoisen välillä lokakuun alkuun saakka (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kuudesta pakkasasteesta 21 lämpöasteeseen. 200 m 120 m 140 m 80 m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Kuva 3. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 7

8 Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 20 C 2/8 3/8 0 m/s 3 m/s S C 20 C 1/8 1/8 0 m/s 3 m/s S C 15 C 8/8 8/8 1 m/s N 2 m/s S C 18 C 8/8 2/8 1 m/s S 2 m/s SE C 20 C 4/8 (sumua) 3/8 0 m/s 3 m/s S C 14 C 6/8 7/8 2 m/s SE 4 m/s SE C 16 C 8/8 8/8 2 m/s E 2 m/s E C 8 C 7/8 8/8 1 m/s N 2 m/s N C 5 C 1/8 7/8 0 m/s 1 m/s NE C 7 C 2/8 7/8 0 m/s 2 m/s SW C 12 C 7/8 7/8 3 m/s SW 7 m/s SW Taulukko 2. Sääolosuhteet lla havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 20 C 3/8 2/8 2 m/s S 3 m/s SW C 21 C 1/8 0/8 1 m/s S 4 m/s S C 13 C 8/8 8/8 2 m/s E 3 m/s NE C 18 C 7/8 4/8 1 m/s S 3 m/s S C 19 C 8/8 (sumua) 2/8 0 m/s 1 m/s N C 14 C 5/8 7/8 5 m/s SE 8 m/s SE C 15 C 8/8 8/8 5 m/s SE 6 m/s E C 9 C 4/8 8/8 2 m/s N 6 m/s N C 6 C 1/8 8/8 1 m/s N 3 m/s N C 7 C 1/8 7/8 1 m/s SW 3 m/s SW C 11 C 7/8 4/8 6 m/s S 8m/s S Taulukko 3. Sääolosuhteet n lintutornissa havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Syysmuuttoselvitys käsitti 11 päivänä yhteensä 66 tuntia havainnointia elokuun jälkipuoliskon ja lokakuun alun välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua varsin tehokkaasti, vaikka oli syksyn massamuuttopäivä, eikä havainnointia ollut tuolloin. Kyseisenä päivänä Ypäjällä muutti runsaasti kurkia. Havaintopäivien lukumäärän vuoksi osa hyvistä isojen lintujen muuttopäivistä on muutenkin jäänyt vääjäämättä havainnoimatta. Havainnointi lopetettiin jo lokakuun alussa, sillä lintujen muutto oli jo lukuisten lajien osalta ohi. Jäljellä olisi ollut enää lähinnä isokoskeloiden ja laulujoutsen muuttoa, mutta se ajoittuu yleensä marraskuun puolelle. Myös rastaita ja yksittäisiä kotkia olisi liikehtinyt loka-marraskuussa. 8

9 Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä ilta- tai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. tulokset Syysmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 35 prosenttia havaittiin lla (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä ei ollut kuitenkaan merkittävästi vilkkaampaa lla, sillä lähes lentoa koostui naakkojen liikkumisesta alueelta toiselle sekä vastaavasti lähes kottaraista liikehti syksyn aikana pellolta toiselle. Lisäksi viherpeippojen ja pikkuvarpusten lentoja kirjattiin yhteensä noin Havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja havaittiin erittäin vähän molemmissa pisteissä. n yhteislentomäärästä 25 prosenttia (4 971 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella. lla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin lounaaseen ja etelään. Havaintopaikalla oli näkyvyyttä parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta melko vähän. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen osuus oli vain kohtalainen, sillä valtaosa linnuista muutti selvästi riskikorkeuden alapuolella. lla kirjattiin hyvin vähän etelään suuntautuvia lentoja, jotka tulivat pohjoisesta hankealueen päältä. Lentojen lukumäärä vaihteli voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan lokakuun lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät merkittävästi. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistoissa, sillä muutto oli kiivainta syyskuun puolivälin tienoilla. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin korkeammat n lintutornissa (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Yhteensä

10 Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

11 Päätelmät Havainnointia tehtiin 1,5 kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Havainnoinnin jälkeen loka- ja marraskuussa näkyvä muutto olisi ollut hyvin vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä laulujoutsenista, isokoskeloista, yksittäisistä kotkista, räkättirastaista ja vaelluslinnuista. Tulosten valossa n lintutornista havaittiin enemmän muuttavia lintuyksilöitä, mutta ero hon nähden oli yllättävän pieni, sillä iso osa kirjatuista lennoista koski ruokailualueilta toiselle siirtyviä naakka-, kottarais-, viherpeippo- ja pikkuvarpusparvia. Isoista linnuista sorsia havaittiin selvästi enemmän lla, mutta päiväpetolintuja ja kurkia kirjattiin enemmän lla. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa kurkia merkittiin selvästi eniten (8 024 yksilöä), mutta myös peippoja (6 407 yks.) ja räkättirastaita (5 891 yks.) kirjattiin runsaasti. Viiden seuraavaksi runsaimman lajin lista muodostui seuraavaksi: naakka (5 017 yks.), kottarainen (4 817 yks.), sepelkyyhky (3 869 yks.), järripeippo (3 662 yks.) ja harmaalokki (1 777 yks.). Nämä kahdeksan lajia muodostivat 69 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaista linnuista kurkia ja joitakin päiväpetolintuja havaittiin runsaasti, mutta laulujoutsenia ja hanhia kirjattiin hyvin niukasti. lla havaittiin yhteensä kookasta lintuyksilöä riskikorkeudella hankealueen yllä. Näistä suurimman määrän muodostivat kurkea ja sepelkyyhkyä. Kurkimuutto on yleensä vuosittain Ypäjällä hyvin voimakasta, sillä se sijaitsee erään Suomen merkittävimmän muuttoreitin varrella. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 132 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin olleen keskimäärin 435, mikä on suurehko tai suuri lukema sisämaassa. Tyrinselän tuulivoimapuiston voidaan näin ollen katsoa olevan hyvän muuttoreitin varrella, ja erityisesti kurkia sekä päiväpetolintuja muuttaa alueella runsaasti. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: teeri, hiiripöllö, harmaapäätikka, palokärki, hömötiainen ja korppi () sekä peltopyy, kesykyyhky, harakka, naakka, varis, korppi, kottarainen, pikkuvarpunen, viherpeippo ja keltasirkku (). 11

12 Taulukko 6. Syysseurannan aikana lla ja lla muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat n aineistoon. Lisätietojen EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Laulujoutsen (Cygnus cygnus) V, L Metsähanhi (Anser fabalis) V, NT Tundrahanhi (A. albifrons) Harmaahanhilaji (Anser sp.) Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) L Sepelhanhi (B. bernicla) Haapana (Anas penelope) V Tavi (A. crecca) V Sinisorsa (A. platyrhynchos) Jouhisorsa (A. acuta) VU Lapasorsa (A. clypeata) Sorsalaji Anas sp.) Mustalintu (Melanitta nigra) Isokoskelo (M. merganser) V, NT Teeri (Tetrao tetrix) NT, L Peltopyy (Perdix perdix) Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Kuikkalaji (Gavia sp.) (L) Merimetso (Phalacrocorax carbo) Harmaahaikara (Ardea cinerea) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) VU, L Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) L Sinisuohaukka (C. cyaneus) VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (B. lagopus) Sääksi (Pandion haliaetus) L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Ampuhaukka (F. columbarius) L Nuolihaukka (F. subbuteo) Muuttohaukka (F. peregrinus) VU, L Kurki (Grus grus) L Tylli (Charadrius hiaticula) NT 12

13 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Kapustarinta (Pluvialis apricaria) L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Lisätiedot Suokukko (Philomachus pugnax) EN, L Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Kuovi (Numenius arquata) V Valkoviklo (Tringa nebularia) V Naurulokki (Larus ridibundus) NT Kalalokki (L. canus) Harmaalokki (L. argentatus) Kesykyyhky (Columba livia) Uuttukyyhky (C. oenas) Sepelkyyhky (C. palumbus) Hiiripöllö (Surnia ulula) L Tervapääsky (Apus apus) Harmaapäätikka (Picus canus) L Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Pikkutikka (D. minor) Kiuru (Alauda arvensis) Törmäpääsky (Riparia riparia) VU Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbicum) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (A. pratensis) NT Lapinkirvinen (A. cervinus) VU Keltavästäräkki (Motacilla flava) VU Västäräkki (M. alba) Rautiainen (Prunella modularis) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Pensastasku (Saxicola rubetra) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Kulorastas (T. viscivorus) Laulu-/punakylkirastas (T. phi./ili.) Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Hernekerttu (S. curruca) Pensaskerttu (S. communis) Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pajulintu (P. trochilus) Uunilintulaji (Phylloscopus sp.) Hippiäinen (Regulus regulus)

14 Laji Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Harmaasieppo (Muscicapa striata) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Hömötiainen (Parus montanus) Kuusitiainen (P. ater) Sinitiainen (P. caeruleus) Talitiainen (P. major) Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) L Isolepinkäinen (L. excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Naakka (Corvus monedula) Varis (C. cornix) Korppi (C. corax) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Pikkuvarpunen (Passer montanus) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (F. montifringilla) Peippo / järripeippo (Fringilla sp.) Viherpeippo (Carduelis chloris) Tikli (C. carduelis) Vihervarpunen (C. spinus) Hemppo (C. cannabina) Urpiainen (C. flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Pikku-/Isokäpylintu (L. cur./pyt.) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (E. schoeniclus) Yhteensä Lisätiedot 14

15 lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin lla yhteensä 97 ja n lintutornissa 82. Lukemat ovat varsin suuria sisämaasta. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 17 % [L] [V] Laulujoutsenten syysmuutto ajoittuu yleensä järvien jäätymiseen, minkä vuoksi liikehdintä on usein voimakkainta lokakuun lopulla ja marraskuun alkupuoliskolla. Seurannassa havaittiin yhteensä vain 28 yksilöä, joista 12 havaittiin lla ja 16 lla Metsähanhi (Anser fabalis) 100 % [V] [NT] Metsähanhet muuttavat tyypillisesti lounaaseen kohti talvehtimispaikkojaan. Seurannan yhteismäärä oli 33 yksilöä, mikä on hyvin vähäinen lukema. lla laskettiin 17 yksilöä ja yhdeksän yksilöä lla havaittiin puolestaan seitsemän lintua Tundrahanhi (Anser albifrons) 100 % Tundrahanhi on itäinen ja arktinen laji, jonka pääjoukot muuttavat talvehtimisalueilleen Itä-Suomen kautta. Varsinais-Suomessa havaitaan kuitenkin vuosittain pieniä muuttajamääriä. lla nähtiin yhteensä neljä yksilöä 20. ja Harmaahanhilaji (Anser sp.) Muutonseurannan aikana lla merkittiin 45 määrittämätöntä harmaahanhea Todennäköisesti näistä valtaosa koskee metsähanhia. Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) [L] Valkoposkihanhi on uudistulokas Suomen pesimälinnustossa, jonka pesimäkanta painottuu länsirannikolle. Se on myös arktinen laji, jonka päämuuttoreitti sijoittuu Suomenlahdelle. Seurannassa lla havaittiin 74 muuttajaa Sepelhanhi (Branta leucopsis) 100 % [L] Sepelhanhi on arktinen laji, jota tavataan hyvin harvalukuisena läpimuuttajana Varsinais-Suomessa syksyllä, sillä päämuuttoreitti kulkee Suomenlahden kautta. lla kertyi lentoja 49 linnusta Haapana (Anas penelope) 100 % [V] Haapanat ovat pitkälti yömuuttajia, mutta parvia nähdään syksyllä melko usein aamulla yöliikehdinnän jäljiltä sekä päiväaikaan. lla merkittiin lentoja seuraavasti: kahdeksan yksilöä 27.8., 17 yks ja peräti 165 yks lla nähtiin 30.8., ja yhteensä vain seitsemän yksilöä. Tavi (Anas crecca) 11 % [V] Tavien pääjoukot muuttavat yöllä, mutta pieni osa linnuista liikehtii myös valoisaan aikaan yömuuton jäljiltä. lla taveja ynnättiin seuraavasti: 65 yksilöä 27.8., neljä yks ja neljä yks lta havaintoja kertyi puolestaan seuraavasti: kahdeksan yksilöä 30.8., neljä yks ja kolme yks

16 Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Sinisorsien pääjoukot muuttavat yöllä, mutta liikehtiviä lintuja nähdään yleisesti myös päivällä. lla merkittiin lentoja seuraavasti: kahdeksan yksilöä 21.8., 34 yks , 20 yks , kolme yks ja seitsemän yks Jouhisorsa (Anas acuta) 80 % [VU] Jouhisorsat muuttavat pääosin yöllä, mutta liikehtiviä lintuja havaitaan usein myös päivällä. lla laskettiin yhteensä peräti 177 yksilöä Lukema on erittäin suuri sisämaasta. Lapasorsa (Anas clypeata) 100 % Lapasorsat ovat muiden Anas-lajien tavoin pääosin yömuuttajia. Ainoa lento koski yhtä yksilöä, joka nähtiin jouhisorsaparvessa lla Sorsalaji (Anas sp) 0 % Seurannassa havaittiin määrittämättömiä Anas-lajeja seuraavasti: 110 yksilöä lla ja 85 yksilöä lla Mustalintu (Melanitta nigra) 100 % Mustalintu on arktinen laji, jonka pääjoukot muuttavat sekä Pohjan- että Suomenlahden kautta, mutta osa kannasta liikehtii mantereen yli. Seurannan ainoa havainto koskee n 30 yksilöä 6.9. Isokoskelo (Mergus merganser) 18 % Isokoskelo on myöhäinen syysmuuttaja, jonka voimakkain liikehdintä ajoittuu yleensä järvien jäätymisen aikaan marraskuulle. lta merkittiin lentoja seuraavasti: 61 yksilöä 27.8., kolme yks ja sekä yhdeksän yks lla nähtiin vastaavasti vain kahdeksan yksilöä Teeri (Tetrao tetrix) 0 % [V] [L] [NT] Teeriä havaittiin lähes päivittäin lla. Lentoja kirjattiin yhteensä 102, kun linnut lensivät hankealueelta aamusoitimelle n laitamille sekä sieltä takaisin myöhemmin. Peltopyy (Perdix perdix) Peltopyy on nimensä mukaisesti peltolaji, joka on paikkalintu. lla nähtiin 15 lentävää lintua Peltopyyt eivät lennä koskaan korkealla. Kaakkuri (Gavia stellata) 0 % [L] [NT] Kaakkurin päämuutto keskittyy rannikolle ja sisämaassa suurille reittivesille. lta kirjattiin yksi lento ja lta yksi lento Kuikkalaji (Gavia sp.) 100 % [L] lla havaittiin yksi määrittämätön kuikkalintu ja lla yksi yksilö sekä että Merimetso (Phalacrocorax carbo) 100 % Merimetso on nimensä mukaisesti merialueisiin sidoksissa oleva laji, joka muuttaa ja liikehtii ravinnon perässä lähes yksinomaan rannikolla. Pieni osa pohjoisen kannasta muuttaa sisämaan yli. Molemmissa paikoissa havaittiin sama 12 yksilön parvi Harmaahaikara (Ardea cinerea) 33 % Harmaahaikarat pesivät harvalukuisena Etelä-Suomessa, eikä merkittäviä muuttajamääriä nähdä missään. lla lentoja kirjattiin seuraavasti: neljä yksilöä 27.8., kolme yks ja 6.9. sekä yksi yks lla merkittiin puolestaan kaksi lintua ja yksi yksilö

17 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 50 % [L] [VU] Mehiläishaukka on varhaisimpia syysmuuttavia päiväpetolintujamme. Liikehdintä on usein voimakkainta jo elokuun jälkipuoliskolla. Syksyllä 2013 havaittiin poikkeuksellisen runsaasti muuttavia mehiläishaukkoja hyvin onnistuneiden pesintöjen tuloksena. 12 yks. 11 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Merikotka (Haliaeetus albicilla) [L] [VU] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin myöhään loka-marraskuussa, mutta pesimäkannan vahvistumisen myötä havaintoja on alkanut kertyä laajoilla alueilla jo syyskuun puolella. lla nähtiin yksi lintu kolmena viimeisenä havainnointipäivänä. Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 100 % [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta syksyiset muuttajamäärät ovat pieniä käytännössä kaikkialla. Seurannassa havaittiin yhteensä vain kymmenen yksilöä. 1 yks. 9 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 73 % [L] [VU] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Seurannan yhteislukema oli 57, mikä on varsin suuri lentomäärä. 11 yks. 46 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 6 Kanahaukka (Accipiter gentilis) 30 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Seurannassa havaittiin varsin niukasti kanahaukkoja. 10 yks. 4 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 17

18 Varpushaukka (Accipiter nisus) 41 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu syysmuutolla. Lajin edustajia muutti runsaasti molemmilla havaintopaikoilla. 73 yks. 94 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 6 Hiirihaukka (Buteo buteo) 100 % [VU] Hiirihaukkojen muutto tapahtuu usein melko pitkällä aikavälillä elokuun lopulta lokakuun alkuun. Seurannan yhteislukema jäi melko vaatimattomaksi. 8 yks. 26 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 1 Piekana (Buteo lagopus) 80 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Pohjois-Pohjanmaalla. Varsinais-Suomessa muutto ei ole tyypillisesti voimakasta. lla nähtiin yhteensä viisi muuttajaa ja sekä lla vastaavasti yhteensä viisi lintua ja Sääksi (Pandion haliaetus) 67 % [L] [NT] Sääksi on tyypillisesti harvalukuinen muuttaja Varsinais-Suomessa. Seurannan ainoat havainnot koskevat n yhtä ja kahta yksilöä Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 50 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä, mutta seurannassa havaittiin yhteensä peräti 65 yksilöä. 14 yks. 51 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 4 Ampuhaukka (Falco columbarius) 0 % [L] Ampuhaukkojen muutto on tyypillisesti vähälukuista; parhaillakin paikoilla havaitaan sisämaassa vain muutamia yksilöitä. 3 yks. 8 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - 18

19 Nuolihaukka (Falco subbuteo) 33 % Nuolihaukat ovat mehiläishaukkojen tavoin aikaisimpia syysmuuttajiamme, joiden liikehdintä on yleensä voimakkainta elokuun lopulla. Seurannassa havaittiin yllättävän paljon muuttavia nuolihaukkoja. 6 yks. 15 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Muuttohaukka (Falco peregrinus) [L] [VU] Muuttohaukka on harvalukuinen läpimuuttaja Varsinais-Suomessa. lla havaittiin yksi lintu Kurki (Grus grus) 73 % [L] Ypäjä sijaitsee eräällä Suomen merkittävimmän kurkien muuttolinjan varrella, minkä vuoksi seurannassa havaittiin hyvin runsaasti yksilöitä oli massamuuttopäivä, mutta tuolloin paikalla ei ollut havainnointia. Kurjet lentävät Ypäjän seudun yli etelään Hankoon ja sieltä edelleen Viroon yks yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Tylli (Charadrius hiaticula) 0 % Tylli on arktinen kahlaaja, jota tavataan harvalukuisena läpimuuttajana sisämaassa. lla merkittiin kuusi lentoa ja lla kaksi lintua sekä että 6.9. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 52 % [L] Kapustarintojen syysmuuton voimakkuus vaihtelee melko paljon vuosittain. Seurannassa havaittiin varsin niukasti muuttavia yksilöitä. 63 yks. 73 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Töyhtöhyyppä on varhainen syysmuuttaja, jonka liikehdintä keskittyy yleensä viljelysalueille. Tämä näkyy myös seurannan aineistossa, sillä lla ei havaittu yhtään lintua, mutta lta merkittiin lähes 600 yksilöä. 0 yks. 581 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - 19

20 Suokukko (Philomachus pugnax) 0 % [L] [EN] Suokukkoja ei havaita koskaan syksyllä yhtä suuria määriä kuin keväällä. Muuttajia nähdään tyypillisesti eniten elokuun puolivälin ja syyskuun jälkipuolen välisenä aikana. 5 yks. 392 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 60 % Taivaanvuohien syysmuuttajamäärät ovat yleensä varsin pieniä sisämaassa, eikä seurannassa havaittu merkittävää liikehdintää. 5 yks. 15 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Kuovi (Numenius arquata) [V] Kuovit ovat töyhtöhyyppien tavoin hyvin varhaisia syysmuuttajia. Päämuutto oli jo takana, kun Tyrinselän havainnointi aloitettiin. lla havaittiin 12 yksilöä viiden ensimmäisen päivän aikana. Valkoviklo (Tringa nebularia) [V] Valkoviklot ovat useiden muiden kahlaajien tavoin varhaisia syysmuuttajia. Seurannan ainoa havainto koskee n yhtä yksilöä Naurulokki (Larus ridibundus) 0 % [NT] Naurulokkien päämuutto keskittyy heinäkuulle, minkä vuoksi seurannassa havaittiin hyvin vähän lentoja. 2 yks. 67 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Kalalokki (Larus canus) Kalalokit ovat syksyllä selvästi harvalukuisempia muuttajia sisämaassa kuin keväällä. lla kirjattiin seurannan aikana yhteensä 238 lentoa, mutta lla ei havaittu lajia ollenkaan. 0 yks. 238 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 27 20

21 Harmaalokki (Larus argentatus) 25 % Harmaalokkilentoja kertyi runsaasti lta, mutta n yksilömäärän jäivät kohtalaiselle syysmuuttajatasolle sisämaassa. Osa aineistosta koskee Forssan kaatopaikalle suuntautuneita lentoja. 142 yks yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 479 Kesykyyhky (Columba livia) Kesykyyhky on kulttuurisidonnainen paikkalintu, jota tavataan hyvin harvoin muuttomatkalla. lla tehtiin havaintoja lähes päivittäin. 0 yks. 152 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 5 Uuttukyyhky (Columba oenas) 0 % Uuttukyyhky on harvalukuinen muuttolintu eteläisessä Suomessa. Muuttavia yksilöitä nähdään usein sepelkyyhkyparvissa. 10 yks. 5 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Sepelkyyhky (Columba palumbus) 81 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmasta päivämuuttajista syksyllä. Päämuutto ajoittuu usein muutamien päivien sopiville sääjaksoille. Seurannassa havaittiin varsin runsaasti muuttajia yks yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :

22 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 22

23 liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella klo klo

24 klo klo

25 klo klo

26 klo klo

27 klo klo

28 klo

29 liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. Pvm Pvm

30 30