Intercon Energy Oy. Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Intercon Energy Oy Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 119/2015

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Tutkimusmenetelmät... 4 Epävarmuustekijät... 5 Tulokset ja päätelmät... 5 Syysmuutto... 7 Kirjallisuus... 9 Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2015: Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnus Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Intercon Energy Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnuksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida hankealueen läpi muuttavien lintujen törmäysriskiä. Yhtiö suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Isoneva II:n alueelle, joka sijaitsee Siikajoella (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan YVAlain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, sillä se on osa laajempaa Isoneva I tuulivoimapuiston laajennusta. Osana tuulivoimapuistohanketta laadittiin törmäysmallinnus syysmuuttajien aineistosta. Kuva 1. Isoneva II tuulivoimapuiston tutkimusalue (violetti katkoviiva) sekä Isoneva I tuulivoimapuiston alue. 3

4 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen törmäysmallinnuksesta vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman, joka on suunnitellut ja toteuttanut lintujen muuttoselvityksiä kymmeniin tuulivoimapuistohankkeisiin. TUTKIMUSMENETELMÄT Törmäysmallinnus tehtiin vuoden 2015 syksyllä toteutetun linnustoseurannan (Ahlman 2015) aineiston perusteella. Lähtöpopulaatioiden arvioinnissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta, minkä vuoksi laskelmissa käytetyt yksilömäärät ovat teoreettisia maksimeja. Tutkimusalueen läpimuuttavien lintujen kokonaisyksilömäärät laskettiin maastoseurannan aikana kerätyn aineiston pohjalta (taulukko 1). Lähtöpopulaatioita suhteutettiin osin myös vuonna 2012 laaditun viereisen Isonevan tuulipuiston linnustoselvitysten muuttajamääriin (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2012). Seuranta toteutettiin siten, että se edusti mahdollisimman kattavasti päämuuttokauden sääolosuhteita. Havainnointipäivien otoksista laskettiin yksilömäärä tuntikohtaisesti suurikokoisille lajeille. Tulos kerrottiin lajikohtaisesti päämuuttojakson pituudella tunteina, mikä perustuu asiantuntija-arvioon kunkin lajin muuttokauden huipusta. Joidenkin lajien muuttajamääriä on nostettu varovaisuusperiaatteen nojalla, eikä näissä tapauksissa esitetä muuttokauden pituutta tunteina. Joidenkin lajien kokonaismäärää on puolestaan laskettu poikkeuksellisen voimakkaan syysmuuton vuoksi. Lentävien lintujen törmäysten todennäköisyydet laskettiin erilaisissa tilanteissa yleisesti käytettyjen metodien mukaan (Band ym. 2007, Scottish Natural Heritage 2010). Menetelmän mukaan törmäystodennäköisyys koostuu kahdesta vaihtoehdosta: todennäköisyys, jonka mukaan lintu lentää roottorin läpi ja todennäköisyys, jonka mukaan lintu osuu roottoriin. Ensimmäinen vaihtoehto muodostuu törmäysikkunan ja havaintoikkunan suhteesta. Törmäysikkunalla tarkoitetaan roottorien pyörimisliikkeen mukaista pinta-alaa siinä tilanteessa, jolloin lintu lentää suoraan sitä kohti. Havaintoikkunalla tarkoitetaan puolestaan koko hankealueen ilmatilaa, kun lintu lentää kohtisuoraan alueen läpi. Törmäysmallinnuksessa havaintoikkuna määritettiin tuulivoimalan rajojen ja suunniteltujen turbiinien korkeuksien mukaan. Isoneva II tuulivoimapuiston leveydeksi mitattiin metriä ja vastaavasti havaintoikkunan korkeudeksi määritettiin ilmatila 25 metristä (puuston korkeus) 210 metriin, joka oli seurannassa käytetty riskikorkeuden yläraja. Havaintoikkunan pinta-alaksi muodostuu näin m 2. Törmäysikkuna muodostuu puolestaan kuuden turbiinin roottorien muodostamasta yhteispinta-alasta, joka on m 2. Roottorien peittoprosentti havaintoikkunasta on tällöin 17,71 %. Vaihtoehtoinen laskenta tehtiin sellaisella mallilla, jossa on huomioitu myös todennäköinen väistöliike (Scottish Natural Heritage 2010). Kyseinen laskelma on tehty sillä olettamuksella, että 95 prosenttia havaintoikkunan läpi lentävistä linnuista väistää turbiineja. Joidenkin tutkimusten mukaan väistöprosentti voi olla korkeampi, mutta tässä yhteydessä on käytetty varovaisuusperiaatteen mukaisesti monissa mallinnuksissa käytettyjä todennäköisyyksiä. Suomessa on käytetty lajista ja hankkeesta riippuen yleensä väistöprosenttina lukemia % (mm. FCG 2011, Pöyry Finland 2012, FCG 2013). Varsinainen laskenta tehtiin kaikissa törmäysmallinnusvaihtoehdoissa Excel-pohjaisen laskurin (Scottish Natural Heritage 2014) avulla, jossa törmäysriski perustuu lintujen fyysisiin mittoihin ja lentonopeuteen sekä turbiinien teknisiin tietoihin. 4

5 Laskelmaa varten poimittiin lintujen pituudet ja siipikärkivälit eurooppalaisia lintuja esittelevältä sivustolta (BTO 2014). Lentonopeuksia poimittiin useista eri tietolähteistä (mm. Alestam ym. 2007). Laskuriin syötettiin turbiineja koskevat tiedot valmistajan ilmoittamien lukemien mukaan (Genereal Electric Company 2015). Laskurin avulla saadaan törmäysprosentti, joka voidaan suhteuttaa ilman väistöliikettä sekä väistöliikkeen kanssa havainto- ja törmäysikkunan läpi kohdistuviin yksilömääriin lajeittain. EPÄVARMUUSTEKIJÄT Törmäysmallinnuksessa on epävarmuustekijöitä, jotka johtuvat muun muassa havaintoajasta, sääolosuhteista, muuttokauden muista olosuhteista sekä myös havaintopaikasta. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat havaintoikkunan läpi muuttavien lintupopulaatioiden arvioimiseen ja kokonaisyksilömääriin, mutta epävarmuustekijät on minimoitu käyttämällä laskelmissa aineistona maastossa havaittuja lentokorkeuksia sekä yksilömääriä. Laskelmissa on käytetty arvioituja lajikohtaisia muuttokauden huipun tuntimääriä, jotka on suhteutettu havainnointiaikaan. Todellisista muuttoajoista ei ole kuitenkaan tarkkaa tutkimustietoa saatavilla. Törmäyslaskentamallissa oletuksena on, että turbiinit ovat kohtisuoraan muuttavia lintuja kohti siten, että ne ovat toiminnassa koko ajan. Todellisuudessa roottorien suunnat vaihtelevat tuuliolosuhteiden mukaan, mutta tässä mallinnuksessa laskelmat on tehty sillä olettamuksella, että turbiinien suunnat eivät vaihtele ja linnut lentävät kohtisuoraan niitä päin. Lisäksi laskelmamalli ei huomio sitä, että turbiinit ovat osittain limittäin toisiinsa nähden, mikä todellisuudessa pienentää törmäysikkunan kokoa. Myös havaintoikkunan määrittelyissä on käytetty erilaisia korkeuksia, mutta tässä mallinnuksessa korkeus on asetettu vuonna 2015 maastossa käytettyjen lentokorkeuksien mukaiseksi siten, että yläraja vastaa suunniteltujen turbiinien riskikorkeuden ylärajaa. Syysmuuttoselvityksen jälkeen hankkeeseen suunniteltu turbiinimalli on täsmentynyt, ja sen korkeudet poikkeavat hieman maastoluokituksissa käytetyistä mitoista. Seuranta toteutettiin kuitenkin siten, että myös valitun turbiinimallin maksimi- ja minimimitat mahtuvat seurannan raameihin. Törmäysikkuna on näin ollen hieman pienempi todellisuudessa kuin tässä mallinnuksessa. Tämä on osa varovaisuusperiaatetta, eikä turbiinikorkeuksien muutoksia ei voida kuitenkaan pitää kokonaisuutena merkittävänä seikkana. TULOKSET JA PÄÄTELMÄT Törmäyslaskelman tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että ne perustuvat vain yhden syysmuuttokauden otantaan. Vuosien väliset erot lintujen muuttokäyttäytymisessä voivat olla hyvin merkittäviä, mutta mallinnuksen avulla on siitä huolimatta pyritty tuottamaan mahdollisimman todenmukainen kuva törmäysriskeistä. Kokonaisuutena törmäysriskit ovat erittäin vähäisiä, mikä johtuu riskikorkeudelle lentäneiden lintujen vähäisyydestä. Usean lajin matala lentokorkeus saattaa johtua siitä, että ns. muuton lähtöalueet ovat lähellä, joten linnut eivät ole ehtineet nostaa korkeutta tuulivoimapuiston kohdalla. Esimerkiksi laulujoutsenten syysmuuton luonne lienee juuri näin. 5

6 Taulukko 1. Hankealueen kautta syksyllä muuttavat lajit yksilömäärineen sekä arvioidut muuttoajat ja läpimuuttavan kannan kokonaisyksilömäärät. Laji Havaintomäärä Muuttoaika (h/syksy) Kokonaisyksilömäärä Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Metsähanhi (Anser fabalis) Merihanhi (Anser anser) 6-75 Harmaahanhilaji (Anser sp.) Isokoskelo (Mergus merganser) 1-50 Kuikka (Gavia arctica) Mehiläishaukka (Pernis apivorus) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Sinisuohaukka (Circus cyaneus) Arosuohaukka (Circus macrouros) Varpushaukka (Accipiter nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) 1-20 Piekana (Buteo lagopus) 1-20 Sääksi (Pandion haliaetus) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Kurki (Grus grus) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Suokukko (Philomachus pugnax) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Valkoviklo (Tringa nebularia) Harmaalokki (Larus argentatus) Uuttukyyhky (Columba oenas) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Kiuru (Alauda arvensis) Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbicum) 3-50 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (Anthus pratensis) Keltavästäräkki (Motacilla flava) Västäräkki (Motacilla alba) Rautiainen (Prunella modularis) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Pieni rastas (Turdus phi/ili) Kuusitiainen (Parus ater) Talitiainen (Parus major) Närhi (Garrulus glandarius) Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Naakka (Corvus monedula) Mustavaris (Corvus frugilegus) Varis (Corvus corone cornix)

7 Laji Havaintomäärä Muuttoaika (h/syksy) Kokonaisyksilömäärä Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Peippolaji (Fringilla sp.) Viherpeippo (Carduelis chloris) Vihervarpunen (Carduelis spinus) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) SYYSMUUTTO Kaikkien suurikokoisten lintujen lentomäärät olivat niin vähäisiä, että 95 prosentin väistötodennäköisyydellä yhdenkään linnun ei oleteta törmäävän turbiineihin tämän mallinnuksen perusteella (taulukko 2). Harmaalokkeja voidaan arvioida törmäävän yksi yksilö keskimäärin kuuden vuoden syysmuuton aikana, kun tarkastellaan laskentamallia, jossa on huomioitu vuoden 2015 seurannassa havaitut todelliset muuttajien lentokorkeudet ja 95 prosenttia yksilöistä tekee väistöliikkeen. Kurkia arvioidaan törmäävän yksi yksilö 16 vuoden välein ja vastaavasti varpushaukkoja yksi 50 vuoden välein. Törmäyslaskelmaan valikoitujen 50 lajin yhteenlaskettu törmäysmäärä on 1,43 syysmuuttokautta kohden, mikä on hyvin pieni lukema, joka koostuu lähinnä räkättirastaista (0,89) ja harmaalokeista (0,16). Tuloksien perusteella yhteenkään lajiin ei arvioida kohdistuvan törmäyksistä aiheutuvia populaatiotason muutoksia. Erittäin pienet törmäysriskilukemat johtuvat muun muassa siitä, että riskikorkeuden lentoja havaittiin niukasti. Taulukko 2. Tuulivoimapuiston turbiineihin törmäävien lintujen yksilömäärät syksyä kohden. Laji (tieteellinen nimi) Laskennallinen kokonaisyksilömäärä Törmäysriskiprosentti satunnaislentokorkeus, ei väistöä havaittu lentokorkeus, ei väistöä satunnaislentokorkeus, 95 % väistää havaittu lentokorkeus, 95 % väistää Laulujoutsen (Cygnus cygnus) ,82 13,98 0,00 0,70 0,00 Metsähanhi (Anser fabalis) 200 5,65 1,48 0,17 0,07 0,01 Merihanhi (Anser anser) 75 5,74 0,56 0,06 0,03 0,00 Harmaahanhilaji (Anser sp.) 30 5,65 0,22 0,00 0,01 0,00 Isokoskelo (Mergus merganser) 50 4,79 0,31 0,02 0,02 0,00 Kuikka (Gavia arctica) 7 5,15 0,05 0,05 0,00 0,00 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 17 4,88 0,11 0,11 0,01 0,01 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 27 4,87 0,17 0,11 0,01 0,01 Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 21 4,99 0,14 0,03 0,01 0,00 Arosuohaukka (Circus macrouros) 7 4,81 0,04 0,02 0,00 0,00 Varpushaukka (Accipiter nisus) 88 4,34 0,50 0,37 0,02 0,02 7

8 Laji (tieteellinen nimi) Laskennallinen kokonaisyksilömäärä Törmäysriskiprosentti satunnaislentokorkeus, ei väistöä havaittu lentokorkeus, ei väistöä satunnaislentokorkeus, 95 % väistää havaittu lentokorkeus, 95 % väistää Hiirihaukka (Buteo buteo) 20 4,86 0,13 0,00 0,01 0,00 Piekana (Buteo lagopus) 20 5,02 0,13 0,03 0,01 0,00 Sääksi (Pandion haliaetus) 10 4,99 0,07 0,04 0,00 0,00 Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 21 4,47 0,12 0,05 0,01 0,00 Kurki (Grus grus) 500 5,83 3,82 1,48 0,19 0,07 Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 25 4,50 0,15 0,00 0,01 0,00 Suokukko (Philomachus pugnax) 8 4,31 0,05 0,00 0,00 0,00 Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 42 4,16 0,23 0,02 0,01 0,00 Valkoviklo (Tringa nebularia) 5 4,51 0,03 0,03 0,00 0,00 Harmaalokki (Larus argentatus) 442 5,51 3,19 3,16 0,16 0,16 Uuttukyyhky (Columba oenas) 3 4,43 0,01 0,00 0,00 0,00 Sepelkyyhky (Columba palumbus) 333 4,60 2,00 0,29 0,10 0,01 Kiuru (Alauda arvensis) 33 3,99 0,17 0,09 0,01 0,00 Haarapääsky (Hirundo rustica) 277 4,09 1,49 0,72 0,07 0,04 Räystäspääsky (Delichon urbicum) 50 3,95 0,26 0,03 0,01 0,00 Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 871 3,92 4,48 0,04 0,22 0,00 Niittykirvinen (Anthus pratensis) ,94 19,98 0,00 1,00 0,00 Keltavästäräkki (Motacilla flava) 135 3,94 0,70 0,00 0,03 0,00 Västäräkki (Motacilla alba) 77 3,95 0,40 0,00 0,02 0,00 Rautiainen (Prunella modularis) 54 3,87 0,28 0,02 0,01 0,00 Kivitasku (Oenanthe oenanthe) 4 3,95 0,02 0,00 0,00 0,00 Räkättirastas (Turdus pilaris) ,17 82,10 17,83 4,10 0,89 Laulurastas (Turdus philomelos) 113 4,15 0,62 0,04 0,03 0,00 Punakylkirastas (Turdus iliacus) ,04 17,99 0,27 0,90 0,01 Kulorastas (Turdus viscivorus) 183 4,26 1,02 0,09 0,05 0,00 Pieni rastas (Turdus phi/ili) 500 4,09 2,68 0,58 0,13 0,03 Kuusitiainen (Parus ater) 70 3,86 0,35 0,00 0,02 0,00 Talitiainen (Parus major) 97 3,88 0,49 0,00 0,02 0,00 Närhi (Garrulus glandarius) 203 4,94 1,32 0,00 0,07 0,00 Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) 5 4,36 0,03 0,00 0,00 0,00 Naakka (Corvus monedula) 348 4,54 2,07 0,12 0,10 0,01 Mustavaris (Corvus frugilegus) 8 4,89 0,05 0,05 0,00 0,00 Varis (Corvus corone cornix) 90 4,90 0,58 0,05 0,03 0,00 Peippo (Fringilla coelebs) ,91 12,67 0,00 0,63 0,00 Järripeippo (Fringilla montifringilla) ,89 7,26 0,27 0,36 0,01 Peippolaji (Fringilla sp.) ,89 6,13 2,34 0,31 0,12 Viherpeippo (Carduelis chloris) 30 3,93 0,15 0,00 0,01 0,00 Vihervarpunen (Carduelis spinus) ,83 6,22 0,00 0,31 0,00 Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) 413 3,92 2,12 0,00 0,11 0,00 Yhteensä 199,10 28,55 9,96 1,43 8

9 KIRJALLISUUS Ahlman, S. 2015: Siikajoen Isoneva II tuulivoimapuiston lintujen syysmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Alestam, T., Rosén, M., Bäckman, J., Ericson, Per G. P. & Hellgren, O. 2007: Flight Speeds among Bird Species: Allometric and Phylogenetic Effects. Band, W., Madders, M. & Whitfield, D. P. 2007: Developing field and analytical methods to assess avian collision risk at wind farms. Teoksessa: de Lucas, M., Janss, G. & Ferrer, M. (toim.) 2007: Birds and Wind Farms. Risk assessments and mitigation. Lynx editions, Barcelona. s FCG Finnish Consulting Group Oy 2011: Luvian Oosinselän tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. FCG Finnish Consulting Group Oy 2013: Raahen itäiset tuulivoimapuistot. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. BTO 2014: The British Lista. List of Species Occuring in Britain < Pöyry Finland Oy 2012: Paimion-Salon Pöylän tuulivoimahankkeen linnustoselvityksen törmäysmallinnus. Scottish Natural Heritage 2000: Guidance. Wind Farms and Birds: Calculating a theoretical collision risk assuming no avoiding action. Scottish Natural Heritage 2010: Use of Avoidance Rates un the SNH Wind Farm Collision Risk Model. SNH Avoidance Rate Information & Guidance Note. Scottish Natural Heritage 2014: Probability of collision < onshore-wind/bird-collision-risks-guidance>. General Electric Company 2015: GE s Turbiinimallin tekniset tiedot. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2012: Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulipuistojen luontoselvitykset

10 10