Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy. Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 9/2014

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Kevätmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2014: Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Tuulivoimapuisto Vöyrinkangas Oy:n tilaaman Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Yhtiö suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Sikamäen alueelle, joka sijaitsee Viitasaarella Keski-Suomessa (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei todennäköisesti sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana hanketta toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset ja mahdolliset populaatiotason riskit voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Raportista Tässä raportissa esitetään maaliskuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välisenä aikana 2014 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 15 kilometriä Viitasaaren keskustan itäpuolella. Lähellä olevia paikkoja ovat muun muassa eteläpuolen Kalliojärvi, lounaispuolen Mäntylä, luoteispuolen Pohjoiskylä ja pohjoispuolen Mäkrämäki (kuva 1). Hankealue on noin hehtaarin laajuinen metsäinen kokonaisuus, johon lukeutuu myös vesistöjä, kuten Ylimmäinen Töyrijärvi, Keskimmäinen Töyrijärvi ja Vuorijärvi. Hankealueen ulkopuolella on runsaasti luode-kaakkosuuntaisia järviä. Metsät ovat pitkälti kivikkoisia ja havupuuvaltaisia kankaita, mutta rajauksella on myös ojitettuja soita. Hakkuualoja on varsin paljon ja hankealueella on myös vähäisesti peltoja. 3

4 Kuva 1. Hankealueen sijainti (punainen rajaus). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Viitasaaren Sikamäen tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat kokeneet lintuharrastajat ja muutonseuraajat Hannu Honkonen ja Timo Mäkinen. Raportoinnista vastasi luontokartoittaja Santtu Ahlman. 4

5 kevätmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä 11 päivänä yhteensä 66 tuntia (132 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi hankealueen lounaispuolella oleva Kurrinmäki, joka sijaitsee Mäntylässä (kuva 3). Mäen päällä oleva havaintopiste valikoitiin siten, että sieltä näki erinomaisesti erityisesti länteen ja lounaaseen. Esimerkiksi pohjois-eteläsuuntaisen Suotajärven ilmatilaa pystyi kontrolloimaan hyvin. Toinen havaintopiste sijoitettiin hankealueen länsipuolelle Jouhtinen-järven pohjoispuolen peltoalueelle. Kyseiseltä paikalta oli hyvä näkyvyys muun muassa lounaaseen, etelään ja kaakkoon. Lisäksi havaintopisteeltä näki hankealueella päällä tapahtuvia lentoja. Mäntylän ja Jouhtisen havaintopisteiden välinen etäisyys oli noin 3,6 kilometriä. Mäntylä sijaitsee Jouhtiseen nähden etelässä. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 2) siten, että ensimmäinen aste oli 0 75 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 205 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksolla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 205 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Molempien paikkojen lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Kuva 2. Voimalayksiköiden korkeustiedot. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-paikantimen avulla. 205 m 140 m 130 m 75 m 5

6 Kuva 3. Kevättarkkailun havaintopisteet. Mäntylä on merkitty sinisellä ja Jouhtinen punaisella pallolla. 6

7 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin 11 päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Hannu Honkonen havainnoi jokaisena päivänä Mäntylässä ja Timo Mäkinen Jouhtisella. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan maalis toukokuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan tunti ja 50 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti seitsemän minuuttia sitä ennen (taulukko 1), riippuen kevätmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin viidestä seitsemään tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui kohtalaisesti, sillä vallitsevat tuulet olivat luoteesta ja lännestä. Seurannassa havainnoitiin kuitenkin myös itä-, kaakko-, lounais- ja kaakkoistuulten aikana (taulukko 2 ja 3). Pitkien pohjoisvirtausten aikana säätilat kylmenivät niin merkittävästi, että muutto seisahtui käytännössä kokonaan. Tällaisina päivinä ei havainnoitu, sillä aineistoa olisi kertynyt erittäin niukasti. Pilvisyys- ja lämpötilaolosuhteet olivat vaihtelevia. Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kuudesta pakkasasteesta 12 lämpöasteeseen. Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu

8 Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 7 C 7/8 7/8 3 m/s SW 4 m/s SW C 5 C 0/8 0/8 1 m/s NW 2 m/s N C 5 C 0/8 1/8 0 m/s 2 m/s N C 1 C 0/8 0/8 1 m/s E 3 m/s E C 5 C 8/8 6/8 3 m/s NW 4 m/s NW C 12 C 8/8 3/8 2 m/s SW 6 m/s SW C 10 C 0/8 1/8 1 m/s NW 5 m/s NW C 12 C 0/8 0/8 2 m/s NW 2 m/s NW C 10 C 6/8 5/8 3 m/s NW 4 m/s W C 8 C 8/8 8/8 0 m/s 3 m/s SW C 6 C 8/8 8/8 1 m/s NE 1 m/s NE Taulukko 2. Sääolosuhteet Mäntylässä havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 7 C 5/8 5/8 4 m/s 4 m/s C 5 C 0/8 0/8 2 m/s NE 4 m/s NE C 3 C 0/8 1/8 1 m/s N 3 m/s N C 2 C 0/8 0/8 2 m/s E 4 m/s E C 6 C 8/8 5/8 2 m/s NW 5 m/s NW C 12 C 8/8 5/8 3 m/s SW 6 m/s SW C 11 C 0/8 5/8 0 m/s W 5 m/s NW C 10 C 0/8 0/8 0 m/s W 2 m/s NW C 12 C 0/8 8/8 0 m/s W 2 m/s NW C 11 C 8/8 8/8 2 m/s SE 4 m/s SW C 9 C 8/8 8/8 1 m/s NE 2 m/s NE Taulukko 3. Sääolosuhteet Jouhtisella havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Kevätmuuttoselvitys käsitti yhdeksänä päivänä yhteensä 66 tuntia havainnointia maaliskuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua varsin tehokkaasti, vaikka kevätmuutto oli selvästi tavanomaista etuajassa. Muutto alkoi poikkeuksellisesti jo maaliskuun alussa, mikä on hyvin harvinaista Viitasaaren seudulla. Havainnointipäivät jouduttiin näin ollen jakamaan suunniteltua pidemmälle aikajaksolle, mutta otanta oli silti edustava. Toukokuun jälkipuoliskolla näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain joidenkin kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen (mehiläis- ja nuolihaukka) muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan toukokuun puolivälin jälkeen, sillä painoarvoa annettiin enemmän muiden suurten lintujen muutolle. 8

9 tulokset Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 75 prosenttia havaittiin Mäntylässä (taulukko 4 ja kuva 4). Muuttoliikehdintä oli selvästi voimakkaampaa alueen etelä- kuin länsipuolella. Seurannan aikana havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja havaittiin molemmilla paikoilla vain joidenkin lajien osalta. Tällaisia ovat lähinnä osa kahlaajista ja päiväpetolinnuista. Molempien havaintopisteiden yhteislentomäärästä vain neljä prosenttia (547 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella lentämässä hankealueen päällä. Molemmilla paikoilla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin koilliseen ja pohjoiseen. Kahden havaintopisteen ansiosta hankealueen yli muuttaneiden lintujen osuus saatiin erittäin hyvin selville. Aineiston perusteella noin 49 prosenttia (7 047 yksilöä) kirjatuista lennoista ylittivät hankealueen jossain pisteestä, mutta niistä valtaosa lensi riskikorkeuden alapuolella. Vain seitsemän lintua lensi seurannan aikana lapakorkeuden yläpuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli melko voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan huhtikuun puoliväliin saakka liikehdintä oli heikkoa, samoin toukokuun puolella. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin korkeammat Mäntylässä (taulukko 5 ja kuva 5). Taulukko 4. Lentojen lukumäärät päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Mäntylä Jouhtinen Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Mäntylä Jouhtinen Yhteensä

10 Mäntylä Jouhtinen Kuva 4. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Mäntylä Jouhtinen Kuva 5. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

11 Päätelmät Havainnointia tehtiin kahden kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin varsin kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Toukokuun puolivälistä eteenpäin näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista (mehiläis- ja nuolihaukka). Tulosten valossa hankealueen eteläpuolella Mäntylässä havaittiin selvästi enemmän muuttavia lintuyksilöitä, mikä johtuu kuitenkin osittain suuremmasta havainnointisektorista. Isoista linnuista lähes kaikkia lajeja havaittiin enemmän Mäntylässä kuin Jouhtisella, mutta se johtuu osittain Jouhtisen pienemmästä havainnointisektorista. Erityisesti laulujoutsenia, hanhia, päiväpetolintuja ja kahlaajia merkittiin runsaammin Mäntylässä. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa isoja rastaita merkittiin eniten (3 393 yksilöä), mutta myös peippoja (2 004 yks.), räkättirastaita (1 958 yks.), peippoja/järripeippoja (1 626 yks.), töyhtöhyyppiä (566 yks.) ja pieniä rastaita (562 yks.) kirjattiin enemmän kuin muita. Nämä kuusi lajia ja lajiryhmää muodostivat 70 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten laulujoutsenia, hanhia ja päiväpetolintuja havaittiin 11 päivän aikana vähän suhteessa havainnointiaikaan. Kaikkia kookkaita lintuja havaittiin yhteensä yksilöä, mutta niistä vain 478 lensi riskikorkeudella tuulivoimapuiston läpi. Lukema on hyvin pieni. Merkittävin määrä koskee naurulokkeja, joita muutti 200 yksilöä lapakorkeudella. Päiväpetolintujen muuttajamäärät olivat varsin pieniä, mikä johtunee kevään pitkästä etelävirtauksesta, jolloin muutto-olosuhteet olivat hyvin pitkään suotuisat päivittäin. Linnut ovat todennäköisesti muuttaneet hyvin korkealle tuolloin iltaan saakka. Samoin kurkien lentomäärät jäivät vaatimattomiksi, sillä muutto painottui myöhäisille iltapäiville ja illoille. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 132 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 110, mikä on tavanomainen lukema keväällä sisämaassa. Seurannan perusteella Sikamäen tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaisen kevätmuuttoreitin varrella. Taulukossa 6 olevat lajit ovat pääosin muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: teeri, palokärki, harakka ja korppi (Mäntylä) sekä teeri, palokärki, harakka, korppi ja viherpeippo (Jouhtinen). 11

12 Taulukko 6. Kevätseurannan aikana Mäntylässä ja Jouhtisella muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat molempien paikkojen aineistoon. Lisätietojen EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Mäntylä Jouhtinen Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Laulujoutsen (Cygnus cygnus) L, V Metsähanhi (Anser fabalis) NT, V Merihanhi (Anser anser) Harmaahanhilaji (Anser sp.) Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) L Haapana (Anas penelope) V Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Tukkasotka (Aythya fuligula) VU, V Telkkä (Bucephala clangula) V Isokoskelo (Mergus merganser) NT, V Teeri (Lyrurus tetrix) NT, L, V Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Kuikka (Gavia arctica) L Kuikkalaji (Gavia sp.) Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) L Sinisuohaukka (Circus cyaneus) VU, L Arosuohaukka (Circus macrouros) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (Accipiter nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (Buteo lagopus) Sääksi (Pandion haliaetus) NT, L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Kurki (Grus grus) L Kapustarinta (Pluvialis apricaria) L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Suokukko (Philomachus pugnax) EN, L Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Pikkukuovi (Numenius phaeopus) V Kuovi (Numenius arquata) V Valkoviklo (Tringa nebularia) V Metsäviklo (Tringa ochropus) Liro (Tringa glareola) L, V 12

13 Laji Mäntylä Jouhtinen Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) L, V Naurulokki (Larus ridibundus) NT Kalalokki (Larus canus) Selkälokki (Larus fuscus) VU, V Harmaalokki (Larus argentatus) Kalatiira (Sterna hirundo) L, V Sepelkyyhky (Columba palumbus) Käki (Cuculus canorus) Sarvipöllö (Asio otus) Tervapääsky (Apus apus) Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Kiuru (Alauda arvensis) Haarapääsky (Hirundo rustica) Räystäspääsky (Delichon urbicum) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Niittykirvinen (Anthus pratensis) NT Västäräkki (Motacilla alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Punarinta (Erithacus rubecula) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Kivitasku (Oenanthe oenanthe) VU Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (Turdus pilaris) Laulurastas (Turdus philomelos) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Kulorastas (Turdus viscivorus) Iso rastas (Turdus pil/vis/mer) Pieni rastas (Turdus phi/ili) Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Talitiainen (Parus major) Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Varis (Corvus corone cornix) Korppi (Corvus corax) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (Fringilla montifringilla) Peippolaji (Fringilla sp.) Viherpeippo (Carduelis chloris)

14 Laji Mäntylä Jouhtinen Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Vihervarpunen (Carduelis spinus) Hemppo (Carduelis cannabina) Urpiainen (Carduelis flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) V Käpylintulaji (Loxia sp.) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) Pulmunen (Plectrophenax nivalis) NT Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pohjansirkku (Emberiza rustica) VU Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Yhteensä lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Mäntylässä yhteensä 75 ja Jouhtisella 81. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 9 % [L] [V] Laulujoutsenet muuttivat tavanomaiseen kevääseen nähden etuajassa. Joutsenet muuttavat Suomeen suurelta osin Pohjanlahden poikki Ruotsista ja pysähtyvät muun muassa Satakunnan pelloille ruokailemaan ja odottelemaan pohjoisempien olosuhteiden paranemista. Muutto hajaantuu viuhkamaiseksi melko pian sisämaassa. Keski-Suomessa suuria kevätkerääntymiä nähdään niin pelloilla kuin kosteikoillakin. Seurannassa havaittiin korkeintaan kohtalaisesti joutsenia. Mäntylä 91 yks. Jouhtinen 50 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - 14

15 Metsähanhi (Anser fabalis) 75 % [NT] [V] Metsähanhet saapuivat laulujoutsenten tavoin tyypillistä aiemmin Suomeen, mutta Keski-Suomen päämuutto ajoittui tavanomaiseen aikaan. Metsähanhien muuttoreitti kulkee Ruotsista kohti koillista. Seurannassa havaittiin niukkaa muuttoa. Mäntylä 41 yks. Jouhtinen 8 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Merihanhi (Anser anser) 0 % Merihanhet ovat nimensä mukaisesti rannikkoon sidoksissa olevia lintuja, mutta ne ovat levittäytymässä hiljalleen myös sisämaassa. Havaintomäärät ovat olleet selvästi kasvussa viime keväinä, mutta yksilömäärät ovat silti pieniä. Ainoa havainto koskee Mäntylän yhtä lintua Harmaahanhilaji (Anser sp.) 0 % Muutonseurannan aikana Mäntylässä nähtiin yksi määrittämätön harmaahanhi Havainto koskee todennäköisesti metsähanhea. Valkoposkihanhi (Branta canadensis) 0 % [L] Valkoposkihanhi on arktinen laji, joka muuttaa hyvin harvalukuisena Keski-Suomen yli keväällä, sillä päämuuttoreitti sijaitsee Suomenlahdella. Mäntylässä kirjattiin peräti 90 yksilön muuttoparvi Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 50 % Sinisorsat muuttavat voimakkaammin yöllä, mutta osa linnuista liikkuu myös päivävalossa. Seurannassa kirjattiin hyvin vähän lentoja. Mäntylä 7 yks. Jouhtinen 14 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Tukkasotka (Aythya fuligula) 0 % [VU] [V] Tukkasotkat muuttavat pitkälti yöllä Keski- Suomessa, eikä isoja muuttajamääriä havaita käytännössä koskaan. Mäntylässä nähtiin neljä muuttajaa Telkkä (Bucephala clangula) 0 % [V] Telkät muuttavat merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. Kokonaislentomäärä jäi hyvin pieneksi. Mäntylä 19 yks. Jouhtinen 13 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 2 Haapana (Anas penelope) 0 % [V] Haapanoiden muutto ajoittuu yöaikaan, mutta havaintoja tehdään säännöllisesti myös päivänvalolla. Jouhtisella lensi neljä lintua

16 Isokoskelo (Mergus merganser) 45 % [NT] [V] Isokoskelo on poikkeuksellinen vesilintu keväällä, sillä sen muuttoa havaitaan yleisesti auringonnousun jälkeen ja yhtä lailla niin merellä kuin sisämaassakin. Seurannassa havaittiin kohtalaista liikehdintää. Mäntylä 52 yks. Jouhtinen 42 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Teeri (Lyrurus tetrix) 0 % [NT] [L] [V] Teeriä havaittiin runsaasti molemmissa paikoissa, kun linnut siirtyivät ruokailualueilta toisille ja vastaavasti soidinalueille. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla. Mäntylä 77 yks. Jouhtinen 77 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Kaakkuri (Gavia stellata) 29 % [NT] [L] Kaakkurin päämuutto ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen sekä jossain määrin myös toukokuun lopulle, mutta muutto on tuolloin selvästi heikompaa. Liikehdintä on voimakkainta rannikkoseudulla. Sisämaassa suuret vesistölinjat ohjaavat muuttoa. Mäntylä 2 yks. Jouhtinen 7 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 1 Kuikka (Gavia arctica) 25 % [L] Kuikan muuton luonne on kaakkurin tavoin kaksiosainen, mutta yksilömäärät ovat suurempia toukokuun jälkipuoliskolla. Sisämaassa muuttolinjat seurailevat yleensä suuria reittivesiä. Mäntylä 8 yks. Jouhtinen 11 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 3 Merikotka (Haliaeetus albicilla) 0 % [VU] [L] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin varhain maaliskuussa, mutta pesimäkannan runsastumisen myötä muuttajia on alettu nähdä myös huhtikuussa ja jopa toukokuun puolella. Mäntylässä havaittiin yksi muuttaja

17 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 0 % [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta keväiset muuttajamäärät ovat pieniä käytännössä kaikkialla. Seurannassa kirjattiin yhteensä vain viisi lentoa. Mäntylä 3yks. Jouhtinen 2 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 33 % [VU] [L] Sinisuohaukat muuttavat usein peltoalueita myötäillen, mutta yksittäisiä lintuja voidaan nähdä käytännössä missä tahansa. Jouhtisella havaittiin yksi muuttajaa ja sekä kaksi lintua Arosuohaukka (Circus macrourus) 0 % Arosuohaukka on Suomessa harvinainen pesimälaji, joka on runsastunut melko nopeaa tahtia viime vuosina. Keski-Suomessa se on kuitenkin edelleen hyvin harvalukuinen laji. Jouhtisella kirjattiin yksi lintu Mäntylä 4 yks. Jouhtinen 1 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Varpushaukka (Accipiter nisus) 25 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu kevätmuutolla. Lajin edustajia muutti selvästi enemmän Mäntylässä, mutta kokonaisuudessaan yksilömäärät vähäisiä. Muutto oli voimakkainta tyypilliseen aikaan Mäntylä 14 yks. Jouhtinen 5 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Kanahaukka (Accipiter gentilis) 33 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Näin ollen kevään paluumuutto on yleensä varsin vaihtelevaa, eikä se ole koskaan voimakasta. Seurannan yhteismäärä jäi hyvin pieneksi. 17

18 Hiirihaukka (Buteo buteo) 80 % [VU] Hiirihaukka on varhaisimpia kevätmuuttajia, jonka lentomäärät jäivät melko vähäisiksi. Muutto oli voimakkainta 15.4., jolloin Mäntylässä nähtiin kuusi muuttajaa. Mäntylä 14 yks. Jouhtinen 6 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Piekana (Buteo lagopus) 100 % Piekanojen suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Merenkurkussa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Keski-Suomessa muutto ei ole tyypillisesti koskaan voimakasta. Seurannassa kirjattiin yhteensä vain 13 muuttavaa piekanaa. Mäntylä 10 yks. Jouhtinen 3 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Sääksi (Pandion haliaetus) 0 % [NT] [L] Sääksi on tyypillisesti hyvin harvalukuinen muuttaja Keski-Suomessa. Mäntylässä havaittiin yksi lintu ja Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 33 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä, mutta seurannassa havaittiin peräti 33 yksilöä, mikä on poikkeuksellisen suuri lukema. Mäntylän yhdeksän yksilöä on harvinaisen suuri päiväsumma yhdeltä havaintopaikalta Keski-Suomessa. Mäntylä 19 yks. Jouhtinen 14 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Nuolihaukka (Falco subbuteo) 67 % Nuolihaukat ovat myöhäisiä kevätmuuttajia, joiden muutto ajoittuu toukokuulle. Jouhtisella neljä lentoa kahden viimeisen päivän aikana. Kurki (Grus grus) 42 % [L] Kurkimuutto oli keväällä hankalasti kontrolloitavissa, sillä liikehdintä painottui hyvin myöhään iltapäivälle tai iltaan, eikä sen ennustaminen ollut mahdollista. Seurannan kokonaislentomäärä jäi kohtalaiseksi. Mäntylä 205 yks. Jouhtinen 62 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - 18

19 Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 84 % [L] Kapustarintojen päämuutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, jolloin seurantaa tehtiin kahtena päivänä. Linnut muuttavat kuitenkin tyypillisesti hyvin korkealla, minkä vuoksi hyvien sääolosuhteiden aikana parvia ei havaita. Seurannan kokonaismäärä jäi hyvin vähäiseksi. Mäntylä 24 yks. Jouhtinen 25 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 21 % Töyhtöhyyppä on ensimmäinen keväällä muuttava kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin. Seurannan yhteismäärä oli hyvin suuri. Mäntylä 395 yks. Jouhtinen 171 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : - Suokukko (Philomachus pugnax) 0 % [VU] [L] Suokukkojen päämuutto ajoittuu keväällä toukokuun alkupuolelle ja puoliväliin. Ainoat havainnot koskevat Mäntylä 41 yksilöä ja Jouhtisen seitsemää lintua Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 0 % Taivaanvuohien keväiset muuttajamäärät vaihtelevat voimakkaasti, mutta Keski-Suomessa ei koeta koskaan massamuuttopäiviä. Seurannassa kirjattiin yhteensä vain neljä yksilöä seuraavasti: yksi Mäntylässä sekä yksi Jouhtisella 22.4., ja Pikkukuovi (Numenius phaeopus) 0 % [V] Pikkukuovien päämuutto ajoittuu toukokuun puolivälin tienoille, jolloin suuria muuttajamääriä havaitaan lähinnä rannikkoseudulla. Mäntylässä kirjattiin kolmen viimeisen havaintopäivän aikana yhteensä yhdeksän lentoa ja Jouhtisella vastaavasti vain kolme. Kuovi (Numenius arquata) 9 % [V] Kuovit ovat hanhien ja joutsenten tavoin koillismuuttajia, joiden muutto tapahtuu yleensä lyhyen ajanjakson sisällä. Tarkkailussa ei havaittu yhtään merkittävää muuttopäivää, minkä vuoksi seurannan yhteismäärä oli korkeintaan kohtalainen. Mäntylä 89 yks. Jouhtinen 72 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 1 Valkoviklo (Tringa nebularia) 0 % [V] Valkoviklojen kevätmuutto on voimakkaimmillaan toukokuun puolivälissä ja kuukauden alkupuolella. Seurannan aikana havaittiin hyvin niukasti lajin edustajia; Mäntylässä kaksi ja Jouhtisella viisi neljän viimeisen päivän aikana. 19

20 Metsäviklo (Tringa ochropus) 14 % Metsäviklojen kevätmuutto ajoittui tavanomaiseen aikaan, sillä päämuutto koettiin välisenä aikana, jolloin molemmilla paikoilla havaittiin yhteensä 38 yksilöä, mikä on tyypillinen kevätlukema kahdella havaintopaikalla. Mäntylä 23 yks. Jouhtinen 15 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Liro (Tringa glareola) 11 % [L] [V] Liron päämuutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, jolloin seurantaa tehtiin kahtena päivänä. Voimakkaan muuton aikana päiväsummat saattavat olla parhaimmilla paikoilla jopa nelinumeroisia, mutta parvet lentävät tyypillisesti hyvin korkealla. Seurannan yhteismäärä jäi pieneksi, sillä Mäntylässä kirjattiin yhteensä 62 ja Jouhtisella kahdeksan yksilöä ja Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) 0 % [L] [V] Pikkulokkien muutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, mutta se on käytännössä aina hyvin vaatimatonta Keski-Suomessa seudulla. Mäntylässä havaittiin kaksi ja Jouhtisella seitsemän yksilöä Naurulokki (Larus ridibundus) 61 % [NT] Naurulokit muuttavat melko pitkällä ajanjaksolla keväällä, eikä sisämaassa nähdä usein merkittäviä muuttoja. Havainnoinnin kannalta laji on haastava, sillä muutto saattaa jatkua iltaan asti. Sikamäen alueella havaittiin melko vähän naurulokkeja. Mäntylä 178 yks. Jouhtinen 261 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 6 Kalalokki (Larus canus) 37 % Kalalokit muuttavat usein pieninä parvina joko lajipuhtaasti tai harmaa- ja naurulokkien kanssa. Muuttolukemat ovat tyypillisesti melko pieniä Keski-Suomessa. Sikamäen alueella kirjattiin yhteensä 220 yksilöä, mikä on kohtalainen lukema. Mäntylä 105 yks. Jouhtinen 115 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 6 20

21 Selkälokki (Larus fuscus) 10 % [VU] [V] Nimirodun selkälokkilentoja kertyi hyvin vähän. Laji on Jyväskylän seudulla erittäin runsaslukuinen kevätlevähtäjä, mutta Viitasaaren seudulla se on selvästi harvalukuisempi. Mäntylä 9 yks. Jouhtinen 5 yks. 9.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 1 Harmaalokki (Larus argentatus) 50 % Harmaalokista kertyi yllättävän vähän havaintoja, mutta toisaalta massamääriä ei havaintopisteillä ollut odotettavissakaan, koska mitään merkittävää ruokailupaikkaa (esimerkiksi suuri kaatopaikka) ei ole lähistöllä. Mäntylässä kirjattiin seurannan aikana yhteensä viisi lentoa, eikä Jouhtisella lajia havaittu ollenkaan. Sepelkyyhky (Columba palumbus) 9 % Sepelkyyhky on eräs runsaslukuisimmasta päivämuuttajista keväällä, mutta muuttolukemat ovat syksyyn verrattuna selvästi pienempiä. Sikamäen seurannan 444 yksilöä voidaan pitää pienenä kevätmääränä. Mäntylä 372 yks. Jouhtinen 72 yks : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : 10 Kalatiira (Sterna hirundo) [L] [V] Kalatiirojen suurimmat muuttajasummat kirjataan tyypillisesti merellä. Tiirat muuttavat tyypillisesti erittäin korkealla mantereen yllä, minkä vuoksi niiden havaitseminen on haastavaa. Seurannan ainoa yksilö merkittiin Jouhtiselta

22 KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. 22

23 liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi jakson lentomäärä on kerrottu kahdella KLO Mäntylä Jouhtinen KLO Mäntylä Jouhtinen

24 KLO Mäntylä Jouhtinen KLO Mäntylä Jouhtinen

25 KLO Mäntylä Jouhtinen KLO Mäntylä Jouhtinen

26 KLO Mäntylä Jouhtinen KLO Mäntylä Jouhtinen

27 KLO Mäntylä Jouhtinen KLO Mäntylä Jouhtinen

28 KLO Mäntylä Jouhtinen

29 liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. mäntylä Pvm Jouhtinen Pvm

30 30