Pöyry Finland Oy. Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Pöyry Finland Oy Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 4 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt... 5 Kevätmuuton havainnointi... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 5 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Luoma, S. 2013: Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Pöyry Finland Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Wpd Finland Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista Lemlahden alueelle, joka sijaitsee Luvialla. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin 6,5 kilometriä Luvian keskustan eteläpuolella. Hankealue rajautuu etelälaidaltaan Eurajoen kunnan rajaan (kuva 1). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi 24 MW. Osana luontoselvitys- ja kaavoitushanketta toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Kuva 1. Hankealueen sijainti Luvian keskustaan nähden. 3

4 Raportista Tässä raportissa esitetään huhtikuun alun ja toukokuun alkupuolen välisenä aikana 2013 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee noin 6,5 kilometriä Luvian keskustan eteläpuolella. Lähimpiä kyläkeskittymiä ovat kilometrin luoteispuolella oleva Lemlahti ja noin kaksi kilometriä koillispuolella oleva Mikola sekä kolme kilometriä lounaispuolella sijaitseva Eurajoen Kuivalahti. Lemlahden suunniteltu tuulivoimapuistosta on matkaa merelle länteen vain noin kaksi kilometriä. Eurajoella ja Lemlahden koillispuolella on hyvin laajoja peltokokonaisuuksia, mutta hankealue on kokonaan puustoinen. Metsät ovat pitkälti mäntyvaltaisia kankaita, mutta alueella on myös vähäisesti lehtipuumetsiä. LIITE 2 Alueelle on kaavailtu kahdeksan tuulivoimayksikköä, jotka sijoitetaan esiselvityssuunnitelman mukaan hankealueelle (kuva 2). lahden tuulipuiston aluerajaus ja alustava sijoitussuunnitelma Kuva 2. Hankealueen tarkka sijainti ja suunnitellut turbiinipaikat. 4

5 TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvityksen maastohavainnoinnista vastasivat Tarja Pajari ja Tapani Lilja. Heillä molemmilla on merkittävä kokemus lintujen muutonseurannoista. Raportoinnista vastasivat luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. kevätmuuton havainnointi TUTKIMUSMENETELMÄT Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kahdeksana päivänä yhteensä 48 tuntia (96 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska hankealue ja lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, pystytettiin paikalle korkea rakennusteline havainnointitorniksi (kuva 3). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen. Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Luvian Laitakari, jossa havaintopaikkana oli aallonmurtaja aivan meren rannalla. Lemlahden ja Laitakarin havaintopaikkojen vä- Kuva 3. Hankealueelle pystytetty havainnointiteline. 5

6 linen etäisyys on noin 5,4 kilometriä. Laitakari sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden luoteessa (kuva 4). Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 5) siten, että ensimmäinen aste oli 0 80 metriä, toinen metriä, kolmas ja neljäs yli 210 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin niukasti lentoja, jotka olivat yli 210 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Lemlahden lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin ja GPS-vastaanottimen avulla. Kuva 4. Kevättarkkailun havaintopisteet. Lemlahti on merkitty punaisella ja Laitakari sinisellä pallolla. 6

7 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin kahdeksana päivänä ( ), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Tarja Pajari havainnoi jokaisena päivänä Lemlahden hankealueella ja vastaavasti Tapani Lilja Laitakarissa. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan huhti toukokuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan tunti ja 13 minuuttia auringonnousun jälkeen sekä vastaavasti 21 minuuttia sitä ennen (taulukko 1), riippuen kevätmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Kevätmuutto oli selvästi myöhässä, minkä vuoksi ensimmäinen havainnointikerta aloitettiin kovien aamupakkasten vuoksi reilusti auringonnousun jälkeen alkaen muuttoa alettiin ennen auringonnousua. Havainnointia tehtiin viidestä kahdeksaan tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui melko hyvin, tosin vastatuulta ei ollut yhtenäkään aamuna ennusteista huolimatta. Aineistoa kerättiin myötä- ja sivutuulilla ja vaihtelevissa pilvisyysolosuhteissa sekä myös heikossa aamusumussa (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan kahdesta pakkasasteesta 14 lämpöasteeseen. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä ilta- tai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville m m Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. 80 m Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu Kuva 5. Voimalayksiköiden korkeustiedot. 7

8 Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 5 C 4/8 3/8 4 m/s S 8 m/s SW C 6 C 8/8 8/8 4 m/s E 7 m/s E C 8 C 4/8 (sumua) 8/8 7 m/s S 8 m/s S C 6 C 6/8 8/8 (vesisadetta) 8 m/s SW 8 m/s S C 10 C 3/8 7/8 6 m/s S 10 m/s S C 5 C 8/8 (sumua) 8/8 (sumua) 2 m/s SW 2 m/s W C 8 C 8/8 3/8 6 m/s SE 8 m/s SW C 14 C 3/8 sumua 1/8 2 m/s SE 7 m/s SW Taulukko 2. Sääolosuhteet Lemlahdella havaintopäivittäin. Päivämäärä Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa C 2 C 1/8 3/8 4 m/s S 4 m/s S C 2 C 8/8 8/8 2 m/s E 2 m/s E C 7 C 7/8 8/8 6 m/s S 4 m/s S C 5 C 5/8 8/8 8 m/s SW 11 m/s S C 8 C 1/8 7/8 8 m/s S 9 m/s S C 1 C 8/8 (sumua) 8/8 (sumua) 2 m/s NW 2 m/s SW C 5 C 7/8 2/8 6 m/s S 10 m/s SW C 10 C 8/8 (sumua) 1/8 0 m/s 4 m/s SW Taulukko 3. Sääolosuhteet Laitakarissa havaintopäivittäin. epävarmuustekijät Kevätmuuttoselvitys käsitti kahdeksana päivänä yhteensä 48 tuntia havainnointia huhtikuun alun ja toukokuun alkupuolen välisenä aikana. Suurten lintujen muutto saatiin havainnoitua varsin tehokkaasti, vaikka kevätmuutto oli yleisesti tavanomaista myöhäisempi. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotkamuutto jäi havainnoimatta käytännössä kokonaan. Toukokuun jälkipuoliskolla näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain joidenkin kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen (mehiläis- ja nuolihaukka) muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan toukokuun puolivälin jälkeen, sillä painoarvoa annettiin enemmän muiden suurten lintujen muutolle. Kurkimuutto oli poikkeuksellisen hankalasti havainnoitavissa, sillä linnut muuttivat useana päivänä seudulla hyvin myöhään iltapäivän puolella saderintamien jälkeen, jolloin havainnointia ei ollut. 8

9 tulokset Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä lentoa, joista noin 36 prosenttia havaittiin Lemlahdella (taulukko 4 ja kuva 6). Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Laitakarissa, sillä kokonaislentomäärä oli siellä lähes kaksinkertainen Lemlahteen nähden. Seurannan aikana havainnoitsijat pystyivät varmistamaan matkapuhelinyhteyden avulla, että samoja lintuja ei havaittu tiettävästi lainkaan molemmissa pisteissä. Lemlahden yhteislentomäärästä vain kahdeksan prosenttia (635 yksilöä) kirjattiin ns. riskikorkeudella. Lemlahdella lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen ja koilliseen, mutta lentoja kirjattiin yleisesti myös muihin ilmansuuntiin. Havaintopaikalla oli varsin hyvin näkyvyyttä pystytetyn havaintotelineen vuoksi, mutta hankealueen koko ilmatilaa ei saanut silti hallittua täydellisesti. Aineiston perusteella 65 prosenttia linnuista lensi tuulivoimapuistoalueen yli jossain pisteessä, mutta riskilentojen osuus oli silti hyvin pieni, sillä valtaosa linnuista muutti selvästi riskikorkeuden alapuolella. Laitakarissa linnustoa muutti runsaasti pohjoiseen, mutta yllättävän suuri osa lennoista kohdistui eteläisiin ilmansuuntiin. Lentojen lukumäärä vaihteli voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun puolella mantereen päällä tapahtuva näkyvä muutto hiljeni merkittävästi. Tämä näkyy myös Laitakarin aineistossa, sillä havaintopaikan lentomääristä suuri osa toukokuun puolen havainnoista koskee merilintumuuttoa. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin korkeammat Laitakarissa (taulukko 5 ja kuva 7). Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Laitakari Lemlahti Yhteensä Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. Päivämäärä Laitakari Lemlahti Yhteensä

10 3500 Laitakari Lemlahti Kuva 6. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Laitakari Lemlahti Kuva 7. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

11 Päätelmät Havainnointia tehtiin noin kuukauden jaksolla ( ), jolloin saatiin melko kattavaa aineistoa isojen lintujen muutosta. Toukokuun puolivälistä eteenpäin näkyvä muutto olisi ollut vähäistä, joten lentoja olisi mahdollisesti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista (mehiläis- ja nuolihaukka). Tulosten valossa Laitakarissa havaittiin selvästi enemmän muuttavia lintuyksilöitä, erityisesti isoja lintuja, sillä laulujoutsenia ja merihanhia kirjattiin Laitakarissa kolminkertainen määrä, metsähanhia kymmenkertainen, merimetsoja kuusinkertainen ja naurulokkeja 25-kertainen määrä. Myös muita kookkaita lintuja havaittiin selvästi enemmän meren välittömässä läheisyydessä. Ainoastaan päiväpetolintuja muutti Lemlahdella runsaammin. Kurkia ja sepelkyyhkyjä havaittiin puolestaan lähes saman verran molemmissa paikoissa. Molempien paikkojen yhteislukemia tarkastellessa peippoja/järripeippoja (3 318 yksilöä), sepelkyyhkyjä (1 702 yks.), naurulokkeja (1 634 yks.), merimetsoja (1 354 yks.), peippoja (1 312 yks.), harmaalokkeja (1 015 yks.), merihanhia (921 yks.) ja variksia (898 yks.) kirjattiin runsaasti. Nämä kahdeksan lajia muodostivat 58 prosenttia kokonaislentomäärästä. Kookkaita lintuja kuten hanhia, kurkia ja petolintuja havaittiin kahdeksan päivän aikana varsin vähän suhteessa havainnointiaikaan. Laulujoutsenia kirjattiin runsaasti, 467 yksilöä, mutta niistä vain kolme yksilöä lensi Lemlahdella riskikorkeudella. Metsähanhien muutto oli hyvin haastava poikkeuksellisen myöhäisen kevään aikana; käytännössä iso osa ohimuuttavasta populaatiosta matkasi koilliseen sellaisena päivänä, jolloin Lemlahdella ja Laitakarissa ei ollut havainnointia. Metsähanhia kirjattiin yhteensä vain 168 yksilöä, mikä ei todennäköisesti vastaa havaintopisteiden keskimääräistä kevätmuuttajamäärää. Kurkien muutto painottui puolestaan useiden sade- ja sumuaamujen jälkeen myöhäiseen iltapäivään tai jopa iltaan, jolloin havainnointia ei ollut. Siitä huolimatta kokonaissummaksi kertyi 764 lentoa. Toisaalta kurjet lentävät usein hyvin korkealla, joten törmäysriski on pieni. Molempien havaintopaikkojen yhteislentomäärä oli 96 havaintotunnin aikana noin yksilöä. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin 217, mikä on kohtalainen lukema keväällä. Pelkästään Lemlahden tuloksia tarkastellessa lentomäärä oli kuitenkin vain 158 yksilöä tunnissa, mikä on tavanomainen lukema. Seurannan perusteella Lemlahden tuulivoimapuiston voidaan katsoa olevan tavanomaista paremman muuttoreitin varrella, mutta isojen lintujen osuus on varsin pieni. Joinakin vuosina metsähanhien muuttajamäärät ovat todennäköisesti varsin suuria. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia: metso, palokärki, käpytikka, pikkutikka, närhi harakka ja korppi (Lemlahti) sekä käpytikka, pikkutikka, harakka ja korppi (Laitakari). 11

12 Taulukko 6. Kevätseurannan aikana Lemlahdella ja Laitakarissa muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella ( m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat Lemlahden aineistoon. Lisätietojen CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Lemlahti Laitakari Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) Laulujoutsen (C. cygnus) V, L Joutsenlaji (Cygnus sp.) Metsähanhi (Anser fabalis) V, NT Merihanhi (A. anser) Harmaahanhilaji (Anser sp.) Kanadanhanhi (Branta canadensis) Valkoposkihanhi (B. leucopsis) L Ristisorsa (Tadorna tadorna) VU Haapana (Anas penelope) V Tavi (A. crecca) V Sinisorsa (A. platyrhynchos) Punasotka (Aythya ferina) VU Tukkasotka (A. fuligula) V, VU Haahka (Somateria mollissima) V, NT Pilkkasiipi (Melanitta fusca) NT Telkkä (Bucephala clangula) V Uivelo (Mergus albellus) V, L Tukkakoskelo (M. serrator) V, NT Isokoskelo (M. merganser) V, NT Metso (Tetrao urogallus) NT, L Kaakkuri (Gavia stellata) NT, L Kuikka (G. arctica) L Kuikkalaji (Gavia sp.) (L) Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Merimetso (Phalacrocorax carbo) Harmaahaikara (Ardea cinerea) Merikotka (Haliaeetus albicilla) VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) L Suohaukkalaji (Circus sp.) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Varpushaukka (A. nisus) Hiirihaukka (Buteo buteo) VU Piekana (B. lagopus) Sääksi (Pandion haliaetus) L 12

13 Laji Lemlahti Laitakari Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Ampuhaukka (F. columbarius) L Nuolihaukka (F. subbuteo) Pieni jalohaukka (Falco tin./col./sub.) Lisätiedot Muuttohaukka (F. peregrinus) VU, L Kurki (Grus grus) L Meriharakka (Haematopus ostralegus) Pikkutylli (Charadrius dubius) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Suokukko (Philomachus pugnax) EN Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Heinäkurppa (G. media) CR Pikkukuovi (Numenius phaeopus) V Kuovi (N. arquata) V Mustaviklo (Tringa erythropus) V Punajalkaviklo (T. totanus) NT Valkoviklo (T. nebularia) V Metsäviklo (T. ochropus) Liro (T. glareola) L Rantasipi (Actitis hypoleucos) V Merikihu (Stercorarius parasiticus) Pikkulokki (Larus minutus) L Naurulokki (L. ridibundus) NT Kalalokki (L. canus) Selkälokki (L. fuscus) V, VU Harmaalokki (L. argentatus) Merilokki (L. marinus) Lokkilaji (Larus sp.) Räyskä (Hydroprogne caspia) NT, L Kalatiira (Sterna hirundo) V, L Lapintiira (S. paradisaea) L Kala-/lapintiira (Sterna hir/aea) (L) Uuttukyyhky (Columba oenas) Sepelkyyhky (C. palumbus) Käki (Cuculus canorus) Tervapääsky (Apus apus) Palokärki (Dryocopus martius) L Käpytikka (Dendrocopos major) Pikkutikka (D. minor) Kangaskiuru (Lullula arborea) L Kiuru (Alauda arvensis) Törmäpääsky (Riparia riparia) VU Haarapääsky (Hirundo rustica)

14 Laji Lemlahti Laikakari Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Riskilentoja Riski % Alueen kautta Räystäspääsky (Delichon urbicum) Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Lisätiedot Niittykirvinen (A. pratensis) NT Västäräkki (M. alba) Tilhi (Bombycilla garrulus) Rautiainen (Prunella modularis) Mustarastas (Turdus merula) Räkättirastas (T. pilaris) Laulurastas (T. philomelos) Punakylkirastas (T. iliacus) Kulorastas (T. viscivorus) Laulu-/punakylkirastas (Turdus phi/ili) Rastaslaji (Turdus sp.) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Sinitiainen (Parus caeruleus) Talitiainen (P. major) Närhi (Garrulus glandarius) Harakka (Pica pica) Naakka (Corvus monedula) Mustavaris (C. frugilegus) Varis (C. cornix) Korppi (C. corax) Kottarainen (Sturnus vulgaris) Peippo (Fringilla coelebs) Järripeippo (F. montifringilla) Peippo / järripeippo (Fringilla sp.) Viherpeippo (Carduelis chloris) Tikli (C. carduelis) Vihervarpunen (C. spinus) Hemppo (C. cannabina) Urpiainen (C. flammea) Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Pulmunen (Plectrophenax nivalis) NT Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (E. schoeniclus) Yhteensä

15 lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Lemlahdella yhteensä 88 ja Laitakarissa 98. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 100 % Kyhmyjoutsen on käytännössä täysin mereen sidoksissa oleva laji, jota tavataan epäsäännöllisesti sisämaassa. Lemlahden ainoa yksilö havaittiin Laitakarissa havaittiin puolestaan yhteensä 80 yksilöä, sillä lentoja kirjattiin jokaisena päivänä. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 3 % [L] [V] Laulujoutsenet muuttivat tavanomaiseen kevääseen nähden myöhässä. Ne tulevat Suomeen suurelta osin Pohjanlahden poikki Ruotsista ja pysähtyvät muun muassa Satakunnan pelloille ruokailemaan ja odottelemaan pohjoisempien olosuhteiden paranemista. Satakunnassa nähdään tyypillisesti melko isoja muuttajamääriä, mutta muutto hajaantuu viuhkamaiseksi melko pian sisämaassa. Laitakarin lukema on varsin suuri. Lemlahti 113 yks. Laitakari 354 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 17 Metsähanhi (Anser fabalis) 0 % [V] [NT] Metsähanhet saapuivat laulujoutsenten tavoin tyypillistä myöhemmin Suomeen. Päämuutto ajoittui kuitenkin lähes normaaliin aikaan, sillä hanhiparvet eivät jääneet levähtämään länsirannikolle, vaan jatkoivat muuttomatkaansa suoraan Ruotsista kohti koillista. Satakunnassa pääjoukkojen muutto ajoittui pitkälti yhteen iltapäivään, jolloin Lemlahdella ei ollut seurantaa lainkaan. Kokonaisyksilömäärät jäivät näin ollen varsin pieniksi. Lemlahti 16 yks. Laitakari 152 yks : : : : : : : : : : : : : : - Merihanhi (Anser anser) 20 % Merihanhet ovat nimensä mukaisesti rannikkoon sidoksissa olevia lintuja, mutta ne ovat levittäytymässä hiljalleen myös sisämaahan. Laitakarissa havaittiin selvästi enemmän lajin edustajia. Kokonaisuutena merihanhilentoja kirjattiin runsaasti. 15

16 Lemlahti 211 yks. Laitakari 710 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 23 Harmaahanhilaji (Anser sp.) 0 % Muutonseurannan ohessa Lemlahdella havaittiin yksi ja Laitakarissa 22 määrittämätöntä harmaahanhea. Todennäköisesti havainnot koskevat metsä- tai merihanhia. Kanadanhanhi (Branta canadensis) 0 % Kanadanhanhilentoja kirjattiin niukasti; ainoastaan 17 yksilöä yhteensä molemmissa paikoissa. Laji on harvalukuinen muuttaja Satakunnassa. Lemlahti 10 yks. Laitakari 7 yks : : : : : : : : : : : : : : - Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) [L] Valkoposkihanhi on uudistulokas Suomen pesimälinnustossa, jonka pesimäkanta painottuu länsirannikolle. Se on myös arktinen laji, jonka päämuuttoreitti sijoittuu Suomenlahdelle. Seurannan aikana Laitakarissa havaittiin 20 yksilöä 2.5. ja 52 yks Lemlahdessa lajia ei nähty lainkaan. Ristisorsa (Tadorna tadorna) [VU] Ristisorsa on hyvin harvalukuinen pesimälaji rannikkoseudulla. Muutonhavainnoinnin ainoa yksilö merkittiin Laitakarissa 2.5. Haapana (Anas penelope) [V] Haapanat ovat pitkälti yömuuttajia, mutta osa kannasta matkaa pohjoiseen myös valoisaan aikaan. Seurannan ainoat havainnot tehtiin Laitakarissa, jossa merkittiin yhteensä kahdeksan muuttajaa ja Tavi (Anas crecca) [V] Tavien pääjoukot muuttavat yöllä, mutta pieni osa kannasta liikehtii myös valoisaan aikaan. Kaikki seurannan aikana havaitut 11 yksilöä nähtiin Laitakarissa kahden viimeisen havaintopäivän aikana. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 0 % Sinisorsien muutto painottui selvästi rannikon tuntumaan, sillä Laitakarissa havaittiin yhteensä 118 yksilöä ja Lemlahdella kymmenen lintua. Laji muuttaa voimakkaammin yöllä, mutta osa linnuista liikehtii valoisaan aikaan. Lemlahti 10 yks. Laitakari 118 yks : : : : : : : : : : : : : : 23 Punasotka (Aythya ferina) [VU] Punasotka on voimakkaasti taantunut laji, joka on yömuuttaja. Lentoja kirjataan päivänvalolla hyvin harvoin, mutta Laitakarissa nähtiin neljä yksilöä ja kaksi yksilöä 2.5. Tukkasotka (Aythya fuligula) [V][VU] Tukkasotkia havaittiin vain Laitakarissa, jossa kirjattiin yhteensä peräti 233 yksilöä alkaen. Laji muuttaa voimakkaimmin yöllä. 16

17 Haahka (Somateria mollissima) 0 % [V] [NT] Sisämaassa harvinainen haahka havaittiin Lemlahdella 11 yksilön voimin Laitakarissa havaittiin puolestaan yhteensä 61 yksilöä seurannan aikana. Haahkat muuttavat tyypillisesti kaukana ulkomerellä, mutta toisinaan ne harhautuvat sumussa hetkellisesti mantereen ilmatilaan. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) [NT] Valtaosa pilkkasiivistä muuttaa keväällä avomerellä, mutta sisämaan suurilla järvillä nähdään vähäisesti liikehtiviä lintuja. Laji havaittiin ainoastaan Laitakarissa neljän yksilön voimin Telkkä (Bucephala clangula) [V] Telkät muuttavat merellä aamuisin ja sisämaassa pääasiassa yöllä. Muutontarkkailun aikana Laitakarissa kirjattiin yhteensä 254 lentoa alkaen, eikä lajia havaittu lainkaan Lemlahdella. Uivelo (Mergus albellus) [V] [L] Uiveloita havaitaan muuttavina kaikkialla hyvin niukasti; vähäinen liikehdintä keskittyy pitkälti rannikkoseudulle. Seurannan ainoat kolme yksilöä nähtiin Laitakarissa kahden päivän aikana. Tukkakoskelo (Mergus serrator) [V] [NT] Tukkakoskelo muuttaa päiväsaikaan pääasiassa merellä ja sisämaassa ilmeisesti lähinnä yölliseen aikaan. Vain Laitakarissa havaittiin tukkakoskeloita: seurannan yhteissumma oli kuitenkin vain 34 yksilöä. Isokoskelo (Mergus merganser) 12 % [V] [NT] Isokoskelo on poikkeuksellinen vesilintu keväällä, sillä sen muuttoa havaitaan yleisesti auringonnousun jälkeen ja yhtä lailla niin merellä kuin sisämaassakin. Lemlahdella kirjattiin hyvin niukasti isokoskeloita, mutta Laitakarissa havaittiin paljon muuttajia. Lemlahti 17 yks. Laitakari 400 yks : : : : : : : : : : : : : : 89 Metso (Tetrao urogallus) 0 % [L] [NT] Lemlahdella metsosta tehtiin lentohavaintoja neljänä päivänä yhteensä kuudesta yksilöstä. Hankealueella on soidinalue, joten kyseessä on reviirilintuja. Metsot lentävät poikkeuksetta matalalla. Kaakkuri (Gavia stellata) [L] [NT] Kaakkurin päämuutto ajoittuu sekä huhtikuun lopulle että kuikan päämuuton aikaan toukokuun loppuun, jolloin arktinen kanta ohittaa läntisen Suomen. Liikehdintä on voimakkainta rannikkoseudulla. Sisämaassa suuret vesistölinjat ohjaavat muuttoa. Laitakarissa havaittiin yhteensä kolme muuttajaa kahden viimeisen päivän aikana. Kuikka (Gavia arctica) 0 % [L] Kuikan muuton luonne on kaakkurin tavoin kaksiosainen, mutta yksilömäärät ovat suurempia toukokuun jälkipuoliskolla. Sisämaassa muuttolinjat seurailevat yleensä suuria reittivesiä. Seurannan havaintomäärät jäivät vähäisiksi. Lemlahti 21 yks. Laitakari 42 yks : : : : : : : : : : : : : : 35 17

18 Kuikkalaji (Gavia sp.) [L] Lemlahdella havaittiin muutonseurannan aikana neljä ja Laitakarissa kaksi määrittämätöntä kuikkalintua, jotka olivat joko kaakkureita tai kuikkia. Silkkiuikku (Podiceps cristatus) Silkkiuikut muuttavat keväällä usein illalla ja yöllä, mutta niitä havaitaan hieman myös aamuisin yömuuton jäljiltä. Laitakarissa laskettiin yhteensä yhdeksän yksilöä ja Merimetso (Phalacrocorax carbo) 29 % Merimetso on nimensä mukaisesti merialueisiin sidoksissa oleva laji, joka muuttaa ja liikehtii ravinnon perässä lähes yksinomaan rannikolla. Pieni osa pohjoisen kannasta muuttaa sisämaan yli. Lemlahdella havaittiin yhteensä 186 yksilöä. Laitakarissa lentoja kertyi lähes 1 200, mutta osa niistä koski ruokailualueilta toisille siirtyviä lintuja. Lemlahti 186 yks. Laitakari yks : : : : : : : : : : : : : : 177 Harmaahaikara (Ardea cinerea) Harmaahaikarat pesivät harvalukuisena Etelä-Suomessa, eikä merkittäviä muuttajamääriä nähdä missään. Seurannassa kirjattiin seitsemän lentoa Laitakarista. Merikotka (Haliaeetus albicilla) 15 % [L] [VU] Merikotkat muuttavat yleensä hyvin varhain maaliskuussa, mutta pesimäkannan runsastumisen myötä muuttajia on alettu nähdä myös huhtikuussa ja jopa toukokuun puolella. Molemmissa paikoissa nähtiin kohtalaisesti muuttavia merikotkia. Lemlahti 20 yks. Laitakari 37 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : : : : : : 3 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 50 % [L] Ruskosuohaukat ovat levittäytyneet pesimään lähes koko Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana, mutta keväiset muuttajamäärät ovat pieniä käytännössä kaikkialla. Lemlahdella kirjattiin kaksi muuttajaa ja Laitakarissa yhteensä kolme lentoa ja Kanahaukka (Accipiter gentilis) 10 % Kanahaukka on osittaismuuttaja, joten vain osa linnuista siirtyy etelämmäksi syksyllä. Näin ollen kevään paluumuutto on yleensä varsin vaihtelevaa, eikä se ole koskaan voimakasta. Laitakarissa ei havaittu yhtään kanahaukkaa, mutta Lemlahdella lentoja kirjattiin seuraavasti: kaksi 16.4., kaksi 18.4., yksi 22.4., kolme 2.5. ja kaksi Varpushaukka (Accipiter nisus) 13 % Varpushaukka on tyypillisesti runsaslukuisin päiväpetolintu kevätmuutolla. Lajin edustajia muutti selvästi enemmän mantereen puolella Lemlahdella, mutta kokonaisuudessaan yksilömäärät olivat vähäisiä. Lemlahti 24 yks. Laitakari 10 yks : : : : : : : : : : : : : : - 18

19 Hiirihaukka (Buteo buteo) 21 % [VU] Hiirihaukka on varhaisimpia kevätmuuttajia, jonka lentomäärät jäivät molemmilla paikoilla hyvin vähäisiksi. Lemlahti 14 yks. Laitakari 7 yks. 4.4.: : : : : : : : : : : : : : : : - Piekana (Buteo lagopus) 43 % Piekanoiden suurimmat määrät havaitaan Suomessa vuosittain Merenkurkussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Satakunnassa muuttajamäärät vaihtelevat suuresti vuosittain. Seurannassa havaittiin yhteensä vain 14 yksilöä. Lemlahti 7 yks. Laitakari 7 yks : : : : : : : : : : : : : : - Sääksi (Pandion haliaetus) 20 % [L] [NT] Sääksi on tyypillisesti harvalukuinen muuttaja Satakunnassa. Lemlahdella kirjattiin seurannan aikana peräti 15 yksilöä, mikä on suuri määrä. Näistä valtaosa koski kuitenkin ruokailulentoja, sillä lähin pesä sijaitsee vain noin neljän kilometrin etäisyydellä sisämaassa. Lemlahti 15 yks. Laitakari 5 yks : : : : : : : : : : : : : : - Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 0 % Tuulihaukkojen muuttolukemat ovat yleensä varsin pieniä. Keväällä 2013 laajoilla alueilla havaittiin kuitenkin poikkeuksellisen voimakasta muuttoa. Se ei kuitenkaan näkynyt Lemlahden seurannassa, sillä lentoja kirjattiin yhteensä vain 13 yksilöstä. Lemlahti 3 yks. Laitakari 10 yks : : : : : : : : : : : : : : 2 Ampuhaukka (Falco columbarius) 0 % [L] Ampuhaukkojen muutto on tyypillisesti vähälukuista; parhaillakin paikoilla havaitaan sisämaassa vain muutamia yksilöitä. Lemlahdella havaittiin yksi muuttaja Nuolihaukka (Falco subbuteo) 0 % Nuolihaukat ovat mehiläishaukkojen tavoin myöhäisimpiä kevätmuuttajiamme, jotka palaavat tyypillisesti Satakuntaan toukokuun alussa. Seurannan ainoat havainnot koskevat Lemlahden yhtä lintua ja Laitakarin yhtä yksilöä 2.5. ja Muuttohaukka (Falco peregrinus) 0 % [L] [NT] Muuttohaukka on harvalukuinen läpimuuttaja Satakunnassa. Lemlahdella havaittiin yksi muuttava lintu ja

20 Kurki (Grus grus) 9 % [L] Kurkimuutto oli keväällä 2013 hyvin hankalasti kontrolloitavissa, sillä useiden sumu- ja sadeaamujen jälkeen linnut lähtivät pohjoiseen hyvin myöhään iltapäivän puolella, jolloin paikoilla ei ollut havainnointia. Havaintoaineistoa kertyi kuitenkin kohtalaisesti, sillä paikoilla havaittiin yhteensä 764 yksilöä. Lemlahti 338 yks. Laitakari 426 yks : : : : : : : : : : : : : : 12 Meriharakka (Haematopus ostralegus) Meriharakka on nimensä mukaisesti tyypillinen rannikkolaji, jota tavataan muuttavana sisämaassa vain satunnaisesti. Lemlahdella lajia ei havaittu, mutta Laitakarissa kirjattiin 47 lentoa. Pikkutylli (Charadrius dubius) 0 % Pikkutylli on erittäin harvalukuinen laji kevätmuutolla; havainnot ovat käytännössä täysin satunnaisia. Laitakarissa kirjattiin yksi muuttava lintu 2.5. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 3 % [L] Kapustarintojen päämuutto ajoittuu toukokuun alkupuoliskolle, jolloin seurantaa tehtiin edelleen alueella. Linnut muuttavat kuitenkin tyypillisesti hyvin korkealla, mikä saattaa olla syy siihen, että Lemlahdella havaittiin vain 64 yksilöä, eikä Laitakarissa lajia tavattu lainkaan. Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 14 % Töyhtöhyyppä on ensimmäinen keväällä muuttava kahlaaja, jonka päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin. Lentoja kertyi seurannan aikana kokonaisuutena yllättävän vähän. Lemlahti 142 yks. Laitakari 212 yks : : : : : : : : : : : : : : 6 Suokukko (Philomachus pugnax) [L] [EN] Suokukkojen päämuutto ajoittuu yleensä toukokuun puoliväliin, jolloin parvet levähtävät peltoalueilla. Laitakarissa havaittiin seitsemän yksilöä Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 20 % Taivaanvuohien keväiset muuttajamäärät vaihtelevat voimakkaasti, eikä Satakunnassa ei koeta juuri koskaan massamuuttopäiviä. Päämuutto ajoittuu huhtikuun puolivälin tuntumaan. Lemlahdella kirjattiin viisi muuttajaa ja Laitakarissa yhteensä kolme yksilöä. Heinäkurppa (Gallinago media) 0 % [CR] Heinäkurppa on hyvin harvinainen pesimälaji Suomessa, jota tavataan Satakunnassa yksittäisinä lintuina lähinnä syysmuuttoaikaan. Lemlahdella havaittiin yksi muuttava lintu Pikkukuovi (Numenius phaeopus) [V] Pikkukuovien päämuutto ajoittuu toukokuun puolivälin tienoille. Suuria muuttajamääriä havaitaan lähinnä rannikkoseudulla, joskin Laitakarissa havaittiin vain yksi lintu 11.5., eikä Lemlahdella tehty lainkaan havaintoa lajista. Kuovi (Numenius arquata) 0 % [V] Kuovit ovat hanhien ja joutsenten tavoin koillismuuttajia, joiden muutto tapahtuu yleensä lyhyen ajanjakson sisällä. Tarkkailun ainoa merkittävä muuttopäivä koettiin 22.4., jolloin Laitakarissa havaittiin 162 muuttajaa. 20