Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta

Transkriptio

1 Kangasalan Keisarinharjun syysmuutot vuosilta Olli Orell Olin kerännyt havainnot kasaan jo aiemmin joten päätin tehdä jonkinmoisen koosteen Kangasalan Keisarinharjun näkötornin muutontarkkailusta syksyinä -. Tornihan valmistui kesällä ja paloi tuhopolttajan seurauksena jo alkusyksystä 6. Oheisen koosteen havainnot on kerätty PiLYn kotisivujen sekä erinäisten sähköpostilistojen kautta joita ei ole tarkastettu minkään tahon toimesta. Havainnointia syksyinä tapahtui seuraavasti: vuonna - päivänä, -1 1 päivänä, - 1 päivänä, päivänä, -4 9 päivänä ja vuonna - päivänä. Havainnointi ajoittui syksyisin enimmäkseen elokuun viimeisen viikon ja lokakuun loppupuolen väliselle ajalle, kuitenkin myös marras- ja joulukuussa hyvien muuttokelien sattuessa tornista löytyi usein miehitystä. Useimmiten tornissa oli havainnoijia viikonloppuisin mikä näkyy selvästi kerätyistä havainnoista (7 vrk syklit). Koska Keisarinharjun havainnointi tapahtui pelkästään harrastuspohjalta eikä ns. tieteen tekemisen kannalta, tuloksia vääristävät monet asiat kuten tarkkailun ajoittuminen viikonloppuihin ja hyviin muuttosäihin, täysin satunnaiset tarkkailun kellonajat sekä eri havainnoitsijoiden erilaiset kynnykset ilmoittaa eri lajien muuttoa. Esimerkiksi peippo- (ja muu PL-muutto) ja rastasmuuttoa ei juurikaan kirjattu ylös. Kaikesta huolimatta aineistoa löytyi sen verran kuudelta syksyltä ja sopivan epätasaisesti, että jonkin suuntaisia päätelmiä useiden lajien muuton ajoittumisesta voidaan nähdä. Piirtelin kahdenlaisia kuvaajia Excelillä joista pylväsdiagrammissa on kaikki kirjatut havainnot vuosittain eriteltyinä. Toinen kuvaaja kuvaa muuton suhteellista ajoittumista, joka saatiin jakamalla vuosittain erillisten päivien havaintojen yksilömäärä vuoden kokonaisyksilömäärällä ja lopulta summaamalla kaikkien vuosien näin saadut suhteelliset arvot yhteen päivämääräkohtaisesti. Tästä piirrettyyn pistejoukkoon sovitettiin 6-asteen polynomi trendikäyräksi. En tiedä kuinka tieteellisesti oikea tapa tämä on mutta näin saadaan mielestäni suhteellisen mukavasti näkymään muuton keskimääräinen edistyminen. Vaikka ilmoitettuja havaintoja Keisarinharjulta kertyikin suhteellisen mukavasti, niitä jäi varmasti kuitenkin paljon ilmoittamatta tai ilmoitettiin puutteellisesti. Ei sinänsä, että tähän ketään voi pakottaa mutta esimerkiksi on eroa havainnossa pedot päivällä m ja klo hiirihaukka 1m, varpushaukka 1m. Etenkin kellonajat olisi aina hyvä ilmoittaa tarkkailtaessa muuttoa. Yksittäiset havainnot eivät tunnu aina merkityksellisiltä mutta tämänkaltaisia koosteita tehdessä nämäkin tulevat esiin tärkeänä osana. Tarkemmin havainnoista:

2 Kuikka Gavia arctica Cyg cyg suhteellinen muutto Syksyinen kuikkamuutto Kangasalla ei keskimäärin kovin suuria summia tarjoa. Muutto ajoittuu syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, ja parhaanakin päivänä havaittiin ainoastaan 6 lintua... n = 9 max = 6 [1] % muuttajista Kuikka [Gav arc] syysmuutto Kuikan muuton suhteellinen jakautuminen Series Laulujoutsen Cygnus cygnus n = 198 max = 347 (.1.) % muuttajista Muutto alkaa syys-lokakuun vaihteessa ja päämuutto tapahtunee lokakuun lopun ja joulukuun alun välillä riippuen voimakkaasti järvien jäätymisestä..1. havaittiin huippumuutto 347 ex., mikä vääristää alla olevaa keskimääräistä jakaumaa voimakkaasti. Laulujoutsen [Cyg cyg] syysmuutto

3 Hanhet Anser / Branta Hanhien muutto alkaa syyskuun alusta ja loppuu arktisten hanhien muuttoon lokukuun loppupuoliskolla. Huima hanhiryntäys havaittiin jolloin pääasiassa valkoposkihanhia muutti korkealla ja kovaa miltei 16. Seuraavissa kohdissa tarkemmin eri lajien muutosta (näiden luvut sisältyvät alla olevaan kuvaajaan) n = 64 max = 174m (16.1.) Harmaahanhet Anser sp Hanhet [Anser/Branta] syysmuutto Sepelhanhi Branta bernicla Harmaahanhien muuton suhteellinen jakautuminen Arktisten hanhien (Branta lajien) muuton osuminen Kangasalle riippuu voimakkaasti vallitsevasta tuulen suunnasta. Sopivalla itä-kaakko-tuulella massat voivat ajautua Pirkanmaallekin. Sepelhanhien muutto ajoittuu syyskuun lopusta lokakuun kolmannelle viikolle. n = 16 max = % muuttajista = 7.1. Sepelhanhi (Bra ber) syysmuutto Harmaahanhien, eli lähinnä metsähanhien, muutto alkaa syyskuun alusta ja jatkuu lokakuun loppuun. Aineistosta voidaan havaita kaksi muuttohuippua toinen syyskuun puolivälissä ja toinen lokakuun puolivälissä. Voitaisiinkohan lokakuun huippu mahdollisesti olettaa koskevan etupäässä arktisia ansereita (ssp. rossicuksia + tundrahanhia) ja syyskuun huippu ssp. fabaliksia? Ylivoimaisesti paras muutto nähtiin 1 jolloin 18 hanhea ohitti tornin Tundrahanhia määritettiin yhteensä 4m, joista parhaana päivänä 11/3a m (14.1.3) sekä lisäksi lyhytnokkahanhia m /3a. Merihanhista ainoastaan yksi syysmuuttohavainto a3 m W (1) n = 3614 max = 187 (1) % muuttajista = Harmaahanhet [Anser sp] syysmuutto Valkoposkihanhi Branta leucopsis Sopivilla kaakkoistuulilla valkkareita voidaan nähdä useita tuhansia Pirkanmaallakin, mutta vähintään muutamia satoja eksyy Kangasalle vuosittain. Muutto ajoittuu melko tarkasti lokakuun toiselle ja kolmannelle viikolle. n = 96 max = 7m + (8 AB jotka käytännössä Bra leu) (16.1.) Valkoposkihanhi (Bra leu) syysmuutto

4 Haapana Anas penelope Anas-muutto, valtalajina oli haapana, oli näyttävää useina syksyinä ja muuttoreitti osui mukavasti Keisarinharjun ohitse. Muutto ajoittuu suhteellisen tasaisena elokuun lopusta lokakuun loppuun. Kolme yli tuhannen yksilön muuttoa osui kohdalle. n = 193 max = 1491 [4] % muuttajista = Lapasorsa Anas clypeata Anas-parvissa muutti jokunen lapasorsakin joita onnistuttiin spottaamaan parhaana päivänä 9 muuttavaa. n = 4 max = 9 [17.1.] % muuttajista = Lapasorsa [Ana cly] syysmuutto Haapana (Ana pen) syysmuutto Ana pen muuton suhteellinen jakautuminen Tavi Anas crecca Taveja muuttaa myös jokunen yksilö silloin tällöin haapanaparvissa. 4 oli kuitenkin poikkeava tavimuutto jolloin havaittiin 3 yksilöä 1:ssä parvessa. n = 389 max = 3 (4) Tavi [Ana cre] syysmuutto Jouhisorsa Anas acuta Anas-parvet ovat usein haapanoiden ja jouhisorsien sekaparvia joissa tosin valtaosa on haapanoita. 4 havaittiin jouhisorsien huippumuutto 764 ex. n = 33 max = 764m [4] % muuttajista = Jouhisorsa (Ana acu) syysmuutto

5 Isokoskelo Mergus merganser Isokoskelon muutto ajoittuu melko lailla yhtenevästi laulujoutsenen kanssa.. Lokakuussa on tyypillisesti useita kohtalaisia muuttopäiviä (1-3 yksilöä). Lokakuun loppupuolella koskelot kerääntyvät järville suuriksi lautoiksi ja samalla muutto heikkenee. Muutto jatkuu jälleen marras-joulukuun aikana järvien alkaessa jäätyä. Huippumuutto havaittiin jolloin 176 m. n = 48 max = 176 (6.1.3) % muuttajista 6.1. Mustalintu Melanitta nigra Mustalintu on melko vähälukuinen läpimuuttaja Pirkanmaalla. Syyskuun alkupäiviltä löytyy muutama mukava muuttohavainto. Pääasiallinen muutto mustalinnuilla tapahtuu kuitenkin lokakuun puolenvälin tienoilla sopivan idänpuolisen virtauksen avittamana. n = 91 max = 71 m (14.1.3) % muuttajista = Mustalintu [Mel nig] syysmuutto Isokoskelo [Mer mer] syysmuutto Isokoskelon muuton suhteellinen jakautuminen

6 Petolinnut Sinisuohaukan muuton suhteellinen jakautuminen Merikotka Haliaetus albicilla Merikotkia nähtiin keskimäärin viidestä kymmeneen syksyssä. Muutto alkaa jo syyskuun alussa ja jatkuu joulukuuhun. Pääpaino muutosta osui lokakuun kahdelle viimeiselle viikolle, ja parhaana päivänä havaittiin muuttajaa. n = 33 max = m (14.1.3) % muuttajista = Merikotka [Hal alb] syysmuutto Hiirihaukka Buteo buteo Hiirihaukkojen muutto alkaa elokuun puolivälissä on voimakkaimmillaan syyskuun alkupuoliskolla ja jatkuu heikentyen lokakuun loppuun n = 116 max = 18m (1) % muuttajista = Hiirihaukka [But but] syysmuutto Sinisuohaukka Circus cyaneus Sinisuohaukkoja havaittiin vuosittain 1-19 muuttavaa. Muutto alkaa elokuun lopussa ja jatkuu lokakuun puoliväliin päämuuton ajoittuessa syyskuun keskivaiheille. n = max = 9m (993) % muuttajista = Sinisuohaukka [Cir cya] syysmuutto Hiirihaukan muuton suhteellinen jakautuminen

7 Piekana Buteo lagopus Mehiläishaukan muuton suhteellinen jakautuminen Piekanan muutto seuraa hiirihaukan muuttoa pari viikkoa jäljessä, muuttohuipun osuessa lokakuun alkuvaiheille. n = 96 max = m (4) % muuttajista = Piekana [But lag] syysmuutto Piekanan muuton suhteellinen jakautuminen Varpushaukka Accipiter nisus 9.8. Muuttavia varpushaukkoja ilmoitettiin keskimäärin reilu satakunta yksilöä syksyssä. Muutto alkaa elokuun lopussa ja jatkuu suhteellisen tasaisena lokakuun loppupuolelle, huipun ajoittuessa syys-lokakuun vaihteeseen. n = 6 max = 1m (1) % muuttajista = Varpushaukan (Acc nis) syysmuutto Mehiläishaukka Pernis apivorus Mehiläishaukkojen päämuutto ajoittuu elokuun viimeisen ja syyskuun ensimmäisen viikon ajalle, ja muutto jatkuu heiketen syyskuun loppuun. Yksi yli muuttajan päivä osui kohdalle. n = 73 max = 3 ( 3) % muuttajista = Varpushaukan muuton suhteellinen jakautuminen Mehiläishaukka [Per api] syysmuutto

8 Maakotka Aquila chrysaetos Ampuhaukan muuton suhteellinen jakautuminen - Maakotkia havaittiin vuosittain nollasta neljään yksilöä ja muutto painottui voimakkaasti lokakuulle. n = 1 max = m Ampuhaukka Falco columbarius Maakotka [Aqu chr] syysmuutto Tuulihaukka Falco tinnunculus Tuulihaukkoja havaittiin keskimäärin kymmenkunta syksyssä. Muutto alkaa elokuun viimeiselle viikolla ja jatkuu lokakuun puoliväliin. n = 44 max = 7m (1) % muuttajista = Tuulihaukka [Fal tin] syysmuutto Muuttavia ampuhaukkoja ilmoitettiin 3-1 ex. Syksyssä, ja muutto jakautuu melko tasaisesti syyskuun alun ja lokakuun lopun välille. 9 8 n = 41 max = m (3) % muuttajista = Ampuhaukka [Fal col] syysmuutto Tuulihaukan muuton suhteellinen jakautuminen

9 Muuttohaukka Falco peregrinus Keskimäärin muuttohaukkoja havaittiin pari-kolme vuodessa, lukuun ottamatta huippuvuotta 3 jolloin nähtiin 9 lintua. Muutto ajoittuu pääasiallisesti syys-lokakuun vaihteeseen. n = 1 max = 3m (3) % muuttajista = Kurmitsat Pluvialis sp. Kahlaajia ei juuri, Pluvialiksia lukuun ottamatta, havaittu Keisarinharjulta. Tämä johtui pääasiassa siitä, että havainnointi alkoi tyypillisesti vasta elo-syyskuun vaihteessa, jolloin kahlaajien muutto useimmilla lajeilla on jo ohi. n = 33 max = 98 (4) % muuttajista = Muuttohaukka [Fal per] syysmuutto 3. Kurmitsat [Plu sp] syysmuutto Kurki Grus grus Kurmitsojen muuton suhteellinen jakautuminen Kurkien muutossa on tyypillistä muuton jakautuminen muutamaan massamuuttopäivään sopivien tuulien sattuessa elokuun lopusta syyskuun loppuun. Paras muutto nähtiin elokuussa 1 jolloin lähes 6m. n = 889 max = 6181m (1) % muuttajista = Kurki [Gru gru] syysmuutto Kurkien muuton suhteellinen jakautuminen

10 Sepelkyyhky Columba palumbus Käpytikkojen muuton suhteellinen jakautuminen - Sepelkyyhkymuutto oli komeaa useana syksynä, joista paras oli syksy 3 jolloin havaittiin 767 kyyhkyä. Päämuutto ajoittuu syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin huipun ollessa melko tarkasti kuun vaihteessa. n = 6 max = 341m (4) % muuttajista = Sepelkyyhky [Col pal] syysmuutto Sepelkyyhkyn muuton suhteellinen jakautuminen Muista tikoista ilmoitettiin havaintoja seuraavasti: pikkutikka [Den min] 6m, palokärki [Dry mar] 1m sekä pohjantikka [Pic tri] 11m, joista yllättävästi lähes kaikki syyskuun viimeisellä viikolla. Pääskyt Hirunda / Delica / Rustica Muuttavia pääskyjä ilmoitettiin vaihtelevasti. Lisäksi muuttavien ja paikallisten pääskyjen erottelu ei aina ollut helppoa. Päämuutto tapahtunee kuitenkin elo-syyskuun vaihteessa ja jatkuu heikentyvä aina lokakuun alkuun asti. Tikat Käpytikka Dendrocopos major Vaeltelevia käpytikkoja ilmoitettiin vuosittain 1-3 yksilöä, muuttosuuntana pääasiassa S-NW. Havaintojen perusteella vaeltelu alkaisi jo heinäkuussa ja hiipuu lokakuun alkuun. n = 133 max = 31m () % muuttajista = Pääskyt [HDR] syysmuutto n = 71 max = 17m (1) % muuttajista = Pääskyjen muuton suhteellinen jakautuminen - Käpytikka [Den maj] syysmuutto

11 Västäräkki Motacilla alba Västäräkkien, kuten useimpien muiden pikkulintujen havaittavissa oleva muutto tapahtuu usein aivan aamun tunteina. Koska tämän koosteen aineistossa havainnointiajat poikkesivat suuresti päivistä riippuen, tulokset voivat olla hyvinkin harhaanjohtavia. Lisäksi pikkulintujen muuttoa ei läheskään aina laskettu/ilmoitettu, mutta jonkin suuntaisia tuloksia kaikesta huolimatta. Västäräkkien muutto näyttäisi alkavan elokuun loppupuolella, ja ilmeisesti maksimi on syyskuun alkupuoliskolla. n = 46 max = 71m () % muuttajista = Västäräkki [Mot alb] syysmuutto Metsäkirvinen Anthus trivialis Keltavästäräkin muuton suhteellinen jakautuminen Metsäkirvisten muutto seuraa keltavästäräkkien muuttoa voin viikon verran jäljessä, huipun ollessa elokuun viimeisellä viikolla. n = 431 max = 434m (3) % muuttajista = Metsäkirvinen [Ant tri] syysmuutto Västäräkin muuton suhteellinen jakautuminen Keltavästäräkki Motacilla flava Keltavästäräkeillä ilmoitettiin yksi huippumuutto: 99m 3. Päämuutto painottui muutenkin elokuun parille viimeiselle viikolle. n = 196 max = 99m (3) Keltavästäräkki [Mot fla] syysmuutto Metsäkirvisen muuton suhteellinen jakautuminen

12 Niittykirvinen Anthus pratensis Niittykirviset seuraavat metsäkirvisiä kuukauden verran jäljessä. Muutto alkaa syyskuun puolivälissä ja loppuu lokakuun puoliväliin, huipun sijoittuessa syys-lokakuun vaihteeseen. Tilhen muuton suhteellinen jakautuminen - n = 63 max = 33m () % muuttajista () Niittykirvinen [Ant pra] syysmuutto Niittykirvisen muuton suhteellinen jakautuminen Rautiainen Prunella modularis Rautiaisista ilmoitettiin kolme yli sadan linnun muuttoa. Elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin kestävä muutto näyttäisi jakautuvan pidemmälle aikavälille verrattuna koosteen muihin pikkulintuihin. Päämuutto tapahtunee kuitenkin syyskuun puolivälin tienoilla. n = 8 max = 178m (3) % muuttajista = Tilhi Bombycilla garrulus Tilhien muutto ajoittui yllättävän tarkalleen aina lokakuun parille ensimmäiselle viikolle. n = 381 max = 66m (4) % muuttajista = Rautiainen [Pru mod] syysmuutto Rautiaisen muuton suhteellinen jakautuminen Tilhi [Bom gar] syysmuutto

13 Kulorastas Turdus viscivorus Rastaista ainoastaan vähälukuisimmasta kulorastaasta ilmoitettiin suhteellisen hyvin havaintoja. Muutto tapahtuu suhteellisen tasaisena syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Tiaiset Keisarinharju sijaitsee kahden järven kannaksella joka ohjaa hyvin vaeltavia lintuja. Tiaismuutto oli mukavaa monena syksynä, jolloin parvia tippui korkealta harjun mäntyihin ja jatkoivat sitten harjua pitkin etelään. n = 11 max = m () % muuttajista = 4.1. Kulorastas [Tur vis] syysmuutto Pyrstötiainen Aegithalos caudatus Vaeltelevien pyrstötiaisten vuosittainen vaihtelu on suurta, vuosittaiset lukumäärät vaihtelivat ja 61 välillä. Huippuvuosi oli jolloin havaittiin maksimimuutto 447 yksilöä. Myös vuosi oli hyvä jolloin 36m. Muutto alkaa syyskuun lopussa ja voimakkaimmillaan se on lokakuun puolivälissä n = 117 max = 447 (7.1.4) % muuttajista = Pyrstötiainen [Aeg cau] syysmuutto Kulorastaan muuton suhteellinen jakautuminen Pyrstötiaisen muuton suhteellinen jakautuminen

14 Kuusitiainen Parus ater Sinitiaisen muuton suhteellinen jakautuminen - Kuusitiaisten muutto tapahtuu keskimäärin reilun viikon muita tiaisia aikaisemmin, alkaen elo-syyskuun vaihteessa. n = 13 max = 19m () % muuttajista = 1 1 Kuusitiainen [Par ate] syysmuutto Kuusitiaisen muuton suhteellinen jakautuminen Talitiainen Parus major Talitiainen oli toiseksi runsain tiainen, kuitenkin reilusti vähälukuisempi verrattuna sinitiaiseen. Muutto tapahtuu lähes samanaikaisesti sinitiaisen kanssa. n = 1486 max = 163m () % muuttajista = 4.1. Talitiainen [Par maj] syysmuutto Sinitiainen Parus caeruleus Sinitiainen oli runsain muuttaja tiaisista, ja tämän muutto tapahtuu syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun, huipun ollessa lokakuun ensimmäisellä viikolla. n = 387 max = 19m (6.1.3) % muuttajista = 4.1. Poly. ( ) Talitiaisen muuton suhteellinen jakautuminen Sinitiainen [Par cae] syysmuutto

15 Hömötiainen Parus montanus Vaeltavia hömötiaisia ilmoitettiin suunnilleen yhtä paljon kuin kuusitiaisia. Havaintojen perusteella muutto tapahtuu muita tiaisia hieman myöhempänä, huipun ollessa lokakuun toisella viikolla. n = 16 max = 6m () % muuttajista =.1. Närhi Garrulus glandarius Vaeltelevia närhiä ilmoitettiin -3 yksilöä vuosittain syys-lokakuussa, huipun ollessa syyskuun viimeisellä viikolla. n = 46 max = 96m () % muuttajista = Hömötiainen [Par mon] syysmuutto 3 Närhi [Gar gla] syysmuutto Hömötiaisen muuton suhteellinen jakautuminen - Närhen muuton suhteellinen jakautuminen - Isolepinkäinen Lanus excubitor Isolepinkäisiä havaittiin muuttolennossa vuosittain muutamia, parhaana vuonna 3 11 yksilöä. Muutto painottui syys-lokakuun vaihteeseen. 3. Isolepinkäinen [Lan maj] syysmuutto

16 Urpiainen Carduelis flammea Vihervarpunen [Car spi] syysmuutto Urpiaisen muutto alkaa lokakuun alussa ja jatkuu tasaisena alkuun. Vuosittaiset määrät vaihtelevat paljon ja syksystä riippuen vaeltelevia parvia havaitaan alkutalveen asti. Esimerkiksi.1. havaittiin kahdessa parvessa 34 lintua n = 649 max = 93m (18.1.) % muuttajista = Urpiainen [Car fla] syysmuutto Vihervarpusen muuton suhteellinen jakautuminen Vihervarpunen Carduelis spinus Urpiaisen muuton suhteellinen jakautuminen Vihervarpusten liikehdintä alkaa elokuun lopussa ja jatkuu lokakuun loppuun. Muuttohuippu ajoittuu syys-lokakuun vaihteeseen. Syksystä riippuen vihervarpusia voi jäädä urpiaisten tavoin kiertelemään suurina parvina jolloin muuttavia parvia nähdään vielä joulukuussakin. n = 4686 max = 4m () % muuttajista = Käpylinnut Käpylintujen vaeltelu alkaa usein jo loppukesästä jolloin havainnointia ei juurikaan ollut Keisarinharjulla. Syksystä riippuen syys-loka- ja marraskuussa havaittiin pieniä määriä muuttaviksi tulkittuja. Suurimmaksi osaksi määritetyt käpylinnut olivat pikkukäpylintuja. Isokäpylintuja määritettiin 13 yksilöä ja kirjosiipikäpylintuja. n = 38 max = 17m (4.8.4) Käpylinnut [Lox sp] syysmuutto

17 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Punatulkkujen muuton vuosittainen vaihtelu oli suurta. Paras vuosi oli vuosi jolloin havaittiin vaeltajaa. Vuonna 1 ei taas havaittu ainuttakaan. Muutto ajoittuu pääasiallisesti lokakuulle. n = 977 max = 7m (16.1.) % muuttajista = Punatulkku [Pyr pyr] syysmuutto Harvinaisimpia havaintoja muutonseurannan ohessa: Amerikanjääkuikka 1 tp m SSW Pikkujoutsen yht 3m 9.8. Haarahaukka 1 m 4 Sirosuohaukka 1 1-kv m Merikihu yht 49m, sisältäen huippumuuton 3 jolloin 37/1a m Leveäpyrstökihu a3 1-kv m Isolokki 1 1kv m Tunturikiuru 1m 3.1. Isokirvinen (todennäköinen) 1m SW Pähkinänakkeli 3m Nokkavarpunen 3m Punatulkun muuton suhteellinen jakautuminen Taviokuurna Pinicola enucleator Syksyna oli viimeisin taviokuurnien suurvaellus etelään. Tällöin Keisarinharjulta havaittiin 16 lintua. Tämän jälkeen ei havaintoja ole ainuttakaan.