RAKENTAMISTAPAOHJE Ikurinkaari, asemakaava nro 8524

Transkriptio

1 Ikurinkaari, asemakaava nro 8524 KOSKEE KORTTELIA NO DNO: TRE: 7746/ /

2 Suunnittelualueen ominaispiirteet Suunnittelualue sijaitsee Ikurin kaupunginosassa, Haukiluoman eteläosan tuntumassa noin 10 km Tampereen keskustasta luoteeseen. Suunnittelualue on metsäistä viheraluetta vilkasliikenteisen Myllypuronkadun eteläpuolella, rajautuen Ikurintiehen ja Haukiluomantiehen. Suunnittelualueen eteläreunassa on pientaloasutusta ja alue liittyy Ikurin pientaloalueeseen. Paikannuskartta (kaava-alue, lähivaikutusalue katkoviivalla) Tekijä: Minna Kiviluoto Rakennusvalvonnan vastuuhenkilöt: Titta Tamminen / kerrostalot ja Sari Niittymäki / pientalot Kartat aj kuvat omistaa: Tampereen kaupunki Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella-hankkeen (EHYT) yhteydessä on laadittu Haukiluoman yleissuunnitelma vuonna Yleissuunnitelmassa on tutkittu Haukiluoman alueen mahdollisia asunto-, liike- ja palvelurakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Samalla oli tarkoitus kehittää Myllypuronkadun varren kaupunkikuvallista ilmettä, läheinen luonto sekä alueen toiminnot huomioiden. Yleissuunnitelmatyön jatkona on suunnittelualueelle laadittu kaavatyön pohjaksi konsulttityönä viitesuunnitelmia. Viitesuunnitelmissa tutkittiin tarkemmin alueelle soveltuvan täydennysrakentamisen mittakaavaa ja asuntotyyppejä, pyrkien luomaan uudenlaisia asumisen muotoja ja viihtyisää asuinaluetta, muodostaen samalla Myllypuronkadulle uuden laadukkaan ja kaupunkimaisemman julkisivun. Kadun varteen sijoitettu kaareva kerrostalo ja townhouse.-talojen rivistö suojaa korttelin sisäosia liikenteen melulta. Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset;

3 Korttelitaso Arkkitehtuurin lähtökohdat Tavoitteena on luoda alueelle uusi, melulta suojaava julkisivu Myllypuronkadun suuntaan. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että muodostuu kaupunkikuvallisesti korkealaatuista ja viihtyisää asuin- ja liikkumisympäristöä. Rakentamisen tulee muodostaa Myllypuronkadun suuntaan ilmeeltään yhtenäinen arkkitehtonisesti laadukas kokonaisuus. Korttelin sisäosien pientalot muodostavat oman kokonaisuutensa, jolla on yhteisiä piirteitä kerrostalon kanssa esim. materiaalien ja värityksen osalta. Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Korttelia palveleva katuliittymä osoitetaan Haukiluomantieltä muuntamon itäpuolelta. Kerrostalon alle rakennetaan maanalainen pysäköintihalli. Townhousetalorivistön pysäköinti tapahtuu katoksissa korttelin keskellä ja erillispientalojen pysäköinti asuntojen yhteyteen rakennettavissa autokatoksissa/talleissa. Korttelitason perusratkaisut Korttelissa on Myllypuronkadun ja Ikurinkaaren risteyksen tuntumaan sijoitettu kaareva III-IV-kerroksinen kerrostalo, joka yhdessä townhouse-talojen rivistön kanssa muodostaa melusuojan Myllypuronkadun liikennemelua vastaan. Korttelin länsireunan pientalot liittävät alueen ympäröivään kaupunkikuvaan ja mittakaavaan. Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Rakennukset ja pihajärjestelyt tulee sijoittaa havainnepiirroksen periaatteita soveltaen. Tonttien rajaus Tonttien liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Asuinkorttelin tulee muodostaa selkeä rajaus Myllypuronkadun suuntaan. Viitesuunnitelma 3

4 Piha-alueet Pihojen luonne Pihatila on rakennusten suojaama sisäpiha korttelin sisäpuolella. Hulevesijärjestelyt Kts. hulevesisuunnitelma. Pihojen toiminnalliset alueet (leikkipaikat, oleskelu) Pihalle rakennetaan oleskelutiloja kaikille käyttäjä- ja ikäryhmille. Pihojen liittyminen ympäristöön Pihalle tulee olla esteetön kulku. Asuntopihat rajataan selkeästi muusta pihaympäristöstä. Maastoon sovitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Aidat, tukimuurit ja portit Asuntopihat suositellaan rajattavaksi pihasta tukimuurilla ja istutuksilla. Kasvillisuus ja istutukset Polkupyöräpaikat ja katokset Kulkuväylät Pintamateriaalit Materiaalien ja rakenteiden tulee soveltua rakennusten arkkitehtuuriin. Pihalle suositellaan hulevesien hallintaan soveltuvia pintoja. Autopaikat suositellaan kivettäväksi esim. nurmikivellä. 4

5 Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri ja tyyli Tavoitteena on luoda Myllypuronkadun varteen arkkitehtonisesti laadukas uusi julkisivu. Mittasuhteet Parvekkeet tulee sijoitella rakennusten suojaisalle julkisivulle siten, etteivät ne muodosta korkeita pystysuuntaisia päällekkäisten parvekkeiden ryhmiä. Sovittaminen maastoon, sokkelit Talousrakennukset Rakennusten tilojen liittyminen ympäristöön Tilojen avautuminen lähiympäristöön Asuinhuoneiden avautumista pelkästään Myllypuronkadun suuntaan tulee välttää. Porrashuoneiden sijoitus tulee tehdä siten, että asunnot avautuvat pääasiassa edulliseen ilmansuuntaan. Alimmat kerrokset (käsittely) Ylin kerros Porrashuoneet Yhteistilat Yhtiön kaikkia asuntoja palvelevan kerhotilan ja yhteisen saunan rakentaminen on suositeltavaa. Rakennukseen suositellaan rakennettavaksi pesula ja kuivaushuone. Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot tulee suunnitella niin, että niihin on suora yhteys ulkotilasta. Jokaisen em. tilan tulee olla varustettuna ikkunoilla ja ulko-ovella. Sisäpaikkojen tulee olla maan tasossa ilman portaita, ja kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Ulkopaikoista vähintään puolet tulee kattaa ja varustaa pyörän kiinnitysmahdollisuudella. 5

6 Rakennusosat Katto- ja räystäsratkaisut Julkisivujen materiaalit ja väritys Parvekkeet Kerrostalon kaareva julkisivu Myllypuronkadun suuntaan. 6

7 TOWNHOUSE-TONTTI (AP) Korttelitaso Arkkitehtuurin lähtökohdat Townhouse-talo on nimensä mukaisesti pientalon kaupunkimainen sovellus. Rakennukset ovat tyypillisesti kapeita ja syvärunkoisia, ja ne on kytketty toisiinsa ulkoseinien tai autosuojien välityksellä. Townhouse-korttelit yhdistävät erillispientalojen yksilöllisyyttä ja rivitaloasumisen kaupunkimaista ja yhteisöllistä rakennetta. Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Korttelitason perusratkaisut Asuinrakennukset pyritään sijoittamaan tontin ulkoreunan tuntumaan rajaamaan katutilaa. Sisäpihoille sijoittuvat asuntokohtaiset pihat ja mahdolliset yhteispihat. Asunnot voivat sijaita asuntokohtaisilla tonteilla tai rivitalomaisesti useamman asunnon yhtiönä. Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Tavoitteena on katutilaa rajaava rakennusrivistö. Tonttien rajaus Tontit rajataan katujen ja viheralueiden suuntaan asuinrakennuksilla talousrakennusten sijoittuessa asuntojen väleihin ja osin sisäpihoille. Rakennusten ja katualueen väli istutetaan, kulkuväylät ja paikoitus kivetään. Esimerkki townhouse-talojen rivistöstä. Tonttien liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan 7

8 Piha-alueet Pihojen luonne Pihatilat ovat pääasiassa rakennusten ja aitojen rajaamia sisäpihoja. Hulevesijärjestelyt Kts. hulevesisuunnitelma Pihojen toiminnalliset alueet (leikkipaikat, oleskelu) Pihojen liittyminen ympäristöön Aidat, tukimuurit ja portit Kasvillisuus ja istutukset Polkupyöräpaikat ja katokset Polkupyöräpaikat ja katokset sijoitetaan asuntojen yhteyteen. Kulkuväylät Pintamateriaalit Pihalle suositellaan hulevesien hallintaan soveltuvia pintoja. Vettä läpäiseviä, imeviä ja viivyttäviä rakenteita suositellaan hulevesien hallinnan toteuttamiseksi. Maanvaraiset autopaikat suositellaan kivettäväksi esim. nurmikivellä. 8

9 Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri ja tyyli Tavoitteena on muodostaa pientalo-asumisen ja kerrostaloasumisen välimaastoon sijoittuvia keskitehokkaita townhouse-tyylisiä rakennuksia. Rakennukset poikkeavat perinteisistä rivitalorakennuksista siten, että yhden pitkän rakennusmassan sijaan rakennuksen massoittelussa korostuvat yksittäiset asunnot. Mittasuhteet Rakennukset muodostuvat melko pitkänomaisista asunnoista, joten katukuvassa korostuu asuntojen päädyt. Kerroksia townhouse-asunnoissa voi olla 2-3, ylimmän kerroksen ollessa vajaa kerros ja varustettu esim. kattoterassilla. Sovittaminen maastoon, sokkelit Rakennukset tulee suunnitella maastoon sopiviksi ja porrastaa tarvittaessa. Talousrakennukset Paikoitus 9

10 Rakennusten tilojen liittyminen ympäristöön Tilojen avautuminen lähiympäristöön Rakennusosat Katto- ja räystäsratkaisut Kattomuodoksi suositellaan loivaa pulpetti- tai harjakattoa. Alimmat kerrokset (käsittely) Ylin kerros Kortteleiden monimuotoisuuden lisäämiseksi ylimmästä kerroksesta suositellaan enintään 75% rakennuksen alemman kerroksen pinta-alasta osoitettavaksi kerrosalaksi ja lopusta on tavoitteellista muodostaa kattoterasseja. Yhteistilat Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot Julkisivujen materiaalit ja väritys Julkisivut voivat olla keskenään erilaisia vierekkäisissä rakennuksissa, mutta jokaiselle korttelille tai rakennusrivistölle määritellään variaatiomahdollisuudet ja yhtenäiset osat. Jokaisen asunnon kadun puoleisen julkisivun tulee olla käsitelty eri tavoin kuin viereisen asunnon. Julkisivumateriaalit ja värit tarkentuvat ehdotusvaiheessa. Myös autosuojan ulos näkyvä sisäpinta tulee verhoilla laadukkaasti. Parvekkeet Ikkunat Sisäänkäynnit Kuistit, katokset ja muu ulko-oleskelu Jokaisen asunnon yhteyteen suositellaan suojaisaa ja katettua ulkooleskelupaikkaa pihan yhteyteen. Asuntoihin suositellaan lisäksi kattoterasseja. 10

11 ERILLISPIENTALOTONTIT (AO) Korttelitaso Arkkitehtuurin lähtökohdat Erillispientalotonteilla pyritään kehittämään mallia tiiviille kaupunkimaiselle pientalorakentamiselle. Autosuojien välityksellä kytketyille pientaloille annetaan ehdotusvaiheessa tarkempia ohjeita julkisivujen massoittelun, materiaalien ja värien suhteen. Korttelitason perusratkaisut Asuinrakennukset pyritään sijoittamaan tontin ulkoreunan tuntumaan rajaamaan katutilaa. Sisäpihoille sijoittuvat asuntokohtaiset pihat. Asuntojen pääsisäänkäynti on ensisijaisesti kadun suunnasta. Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Katutila rajataan asuinrakennuksilla ja samalla saavutetaan suojaisa piha. Autosuoja tai muu piharakennus suositellaan kytkettäväksi kiinni asuinrakennukseen. Tonttien rajaus Tontit rajataan katujen ja viheralueiden suuntaan pääasiassa tukimuureilla ja kasvillisuudella. Tonttien liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne 11

12 Piha-alueet Pihojen luonne Pihojen toiminnalliset alueet (leikkipaikat, oleskelu) Pihojen liittyminen ympäristöön Aidat, tukimuurit ja portit Kasvillisuus ja istutukset Polkupyöräpaikat ja katokset Kulkuväylät Pintamateriaalit Hulevesijärjestelyt 12

13 Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri ja tyyli Mittasuhteet Sovittaminen maastoon, sokkelit Talousrakennukset 13

14 Rakennusten tilojen liittyminen ympäristöön Tilojen avautuminen lähiympäristöön Rakennusosat Katto- ja räystäsratkaisut Ohjeet kattomuodosta ja räystäskorkeudesta tarkennetaan ehdotusvaiheessa. Alimmat kerrokset (käsittely) Ylin kerros Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot Julkisivujen materiaalit ja väritys Julkisivut voivat olla keskenään erilaisia vierekkäisissä rakennuksissa, mutta jokaiselle korttelille tai rakennusrivistölle määritellään variaatiomahdollisuudet ja yhtenäiset osat. Jokaisen asunnon kadun puoleisen julkisivun tulee olla käsitelty eri tavoin kuin viereisen asunnon. Julkisivumateriaalit ja värit tarkentuvat ehdotusvaiheessa. Myös autosuojan ulos näkyvä sisäpinta tulee verhoilla laadukkaasti. Parvekkeet Ikkunat Sisäänkäynnit Kuistit, katokset ja muu ulko-oleskelu Jokaisen asunnon yhteyteen suositellaan suojaisaa ja katettua ulkooleskelupaikkaa pihan yhteyteen. 14

15 PROSESSI Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Luonnoksen julkinen nähtävillä olo Ehdotuksen julkinen nähtävillä olo RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET vireillepano Yhdyskuntalautakunta PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) neuvotteluesitys ELY-keskus Selvitykset Keskeiset rakentamistapaan ja kaupunkikuvaan liittyvät selvitykset RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS LUONNOSVAIHTO- EHDOT (kuulutus) LUONNOS osallistuminen, mielipiteet lausunnot YLA Oleellisia muutoksia HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMIS- RAKENTAMISTAPAOHJE- TAPAOHJEESEEN EHDOTUS EHDOTUS NÄHTÄ- VILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk muistutukset ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN ei oleellisia muutoksia KH KV valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus) 15