Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimusraportin pohja

Transkriptio

1 Liite 4. R APORTTIMALLI JA ESIMERKKEJÄ KUNTOTUTKIMUKSISTA Kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimusraportin pohja Kansilehti / Otsikko Esimerkiksi: Tutkimusselostus, Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Kohteen nimi ja raportin päiväys Tiivistelmä [pituus yleensä enintään 1 x A4, lyhyissä raporteissa ei tarpeen] Tutkimuksen tarkoitus Tehdyt tutkimukset ja mittaukset Tärkeimmät havainnot Johtopäätökset (tai päätelmät) ja toimenpidesuositukset. Sisällysluettelo [lyhyissä raporteissa ei tarpeen] 1. Yleistiedot Tutkimuskohde Tutkimuksen tilaaja ja kiinteistönomistaja, jos eri kuin tilaaja Tutkimuksen tekijä ja vastuuhenkilö(-t) Tutkimuksen tarkoitus / tavoite [mahdolliset rajaukset mainitaan tässä] Tutkimuksen ajankohta [huom. itse raportti päivätään erikseen] Muut mahdolliset tahot [huoltoyhtiö, isännöinti, rakenneavauksista vastannut saneerausliike jne; yhteyshenkilö ja mielellään sähköpostiosoite]. 2. Kohteen yleiskuvaus [Lyhyt kuvaus kohteen perusominaisuuksista] Rakennusvuosi ja mahdollinen peruskorjausvuosi Käyttötarkoitus Tärkeimmät runko- ym. rakenneratkaisut ja -materiaalit sekä ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi Pohja- tai paikannuskuva, mahdollinen tutkimusalueen rajaus Tiedossa olevat sisäilmaongelmat 3. Lähtötiedot [Tilaajalta saatu tausta-aineisto, tai maininta, jos ei saatavilla] Lista asiakirjoista, mm. huoltokirja, aiemmat selvitykset, pääpiirustukset, rakennepiirustukset, korjaustyöselosteet, sähköpostitse saadut tiedot (otsikko, tekijä, päiväys) Maininta suullisista tietolähteistä (esim. teknisen henkilökunnan haastattelut) ja saadut tiedot. 4. Tutkimusmenetelmät Pienessä tutkimuksessa voidaan esittää omana kappaleenaan. Laajoissa tutkimuksissa erillisenä liitteenä, johon viitataan tekstissä (ks. liitteet). Menetelmien ryhmittely tutkitun ilmiön mukaan, esim. kosteusmittaukset, ilmamäärämittaukset, paine-eromittaukset, ilmavuoto- ja tiiveysmittaukset, rakenneavaukset jne. 1

2 Kuntotutkijan itse tekemät mittaukset: mittauskalusto, toimintaperiaatteet, mahdolliset käyttöasetukset, kalibroinnit sekä tulosten tulkintaperusteet, mahdolliset rajoitukset, tulosten tulkinnassa käytetyt viitearvot / ohjeet Laboratorioanalyysit: käytetty näytteenottovälineistö, näytteenotto, näytteiden kuljetus, laboratorioanalyysimenetelmät ja niiden rajoitukset, käytetyt asiantuntijalaboratoriot ja tarvittaessa maininta näiden laatujärjestelmistä tai sertifioinneista (esim. Finas-sertifiointi), tulosten tulkinnassa käytetty viitearvo / ohje Rakenneavaukset: maininta tekijästä (tutkija itse / ulkopuolinen yritys), avausten koko karkeasti, suojaustapa. 5. Rakenneteknisten tutkimusten tulokset Kattavissa kosteus- ja sisäilmateknisissä kuntotutkimuksissa havainnot, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset esitetään rakenneosittain. Näiden lisäksi raportin lopussa esitetään yhteenveto suositeltavista toimenpiteistä. Suppeammissa selvityksissä eri rakenneosien havainnot esitetään peräkkäin mahdollisine mittaustuloksineen, sitten erillisissä kappaleissa johtopäätökset sekä toimenpidesuositukset. Esimerkki kappalejaosta kattavassa tutkimuksessa: 5.1 Alapohja ja muut maanvastaiset seinät Rakenne Tarkasteltu rakenneosa kuvataan luettelemalla rakennekerrokset ja -paksuudet Liittymien ja detaljien osalta käytetään tarvittaessa kuvia (valokuvat, otteet suunnitelmista tai piirretään kuva) Suunnitelmienmukaisuus ja poikkeamat Havainnot ja mittaustulokset Havainnot tekstiin ja ydinasiat mielellään myös pohjakuvaan (liite) Rakenteen kunto, tekniset puutteet, tarvittaessa poikkeamat määräyksistä ja ohjeista Kosteusvauriot, mikrobikasvustot, haitta-aineet Mittaustulokset (kosteus, mikrobit, materiaaliemissiot jne.) taulukkoon, tekstiin tai pohjakuvaan, mittaus- ja näytteenottokohdat pohjakuvaan Mittaus- ja näytteenottokohtien tarkka sijainti rakenteessa Tekstin joukkoon liitetään havainnollistavia kuvia. Erityisesti: yleiskuvat vauriojäljet ja muut puutteet rakenneavaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Päätelmät rakenteiden kunnosta, vikojen ja vaurioiden syistä Riskiarvio (arvio havaittujen poikkeamien sisäilmavaikutusten suuruudesta ja todennäköisyydestä sekä muista riskeistä) Toimenpiteitä edellyttävät puutteet, viat ja vauriot, toimenpidealueet Suositellut (vaihtoehtoiset) korjausperiaatteet ja niiden kiireellisyys Korjaussuunnittelussa huomioon otettavat muut seikat Epäselviksi jääneet asiat, mahdolliset lisätutkimustarpeet 5.2 Julkisivut, ulkoseinät, ikkunat ja ovet [kuten edellä] 5.3 Välipohjat, väliseinät ja pintarakenteet [kuten edellä] Huom. myös putkikanaalit ja -tunnelit, talotekniikkakulut, umpinaiset ontelot esim. portaiden alla. 2

3 5.4 Yläpohjat ja vesikatot [kuten edellä] 5.5 Piha-alueet [kuten edellä] 6. Ilmanvaihto- / LVIS-järjestelmien tutkimusten tulokset Ilmanvaihto- / LVIS-järjestelmän kuvaus Tilojen ilmanjako ja ilmamäärät Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 7. Sisäilman olosuhde- ja epäpuhtausmittausten tulokset Paine-ero Hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteuspitoisuus Epäpuhtausmittaukset (esim. mineraalivillakuidut, mikrobit, VOC:it ym.) Radon Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 8. Muiden selvitysten tulokset Tutkimuksen osana tehdyn käyttäjäkyselyn, oirekyselyn tai sisäilmastoselvityksen tulokset ja niiden johtopäätökset Muut selvitykset ja niiden johtopäätökset 9. Yhteenveto tärkeimmistä suositeltavista toimenpiteistä Lista tärkeimmistä suositeltavista toimenpiteistä Järjestetään laajuuden, kustannusten ja/tai kiireellisyyden mukaan 10. Päiväys ja allekirjoitukset Liitteet Raportti päivätään toimituspäivän mukaan. Raportin allekirjoittaa tutkimuksista ja johtopäätöksistä vastaava henkilö tai henkilöt. 1. Käytetyt tutkimusmenetelmät Pienessä tutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät voidaan esittää varsinaisen tekstin osana. Laajoissa tutkimuksissa erillisenä liitteenä, johon viitataan tekstissä. 2. Pohjakuva, johon on merkitty mittaus- ja näytteenottopaikat 3. Pohjakuva, johon on merkitty tärkeimmät havainnot 4. Laboratorion alkuperäiset analyysivastaukset 5. Mahdolliset muut liitteet, esimerkiksi tarkempia mittaustuloksia 3

4 Esimerkkejä ESIMERKKI I. ASUNTOON LIITETTY OIREILU JA SISÄILMASELVITYS Lähtötilanne ja toimeksianto Noin 25 vuotta vanhan kerrostalon alimman kerroksen asunnossa koettiin sisäilmaan liittyvää oireilua. Tehtävänä oli selvittää oireilun aiheuttaja ja mahdollisen vian tai vaurion korjaustapa. Tilaajan (isännöitsijä) kanssa sovittiin lähtötietoselvityksen, silmämääräisen katselmoinnin ja riskiarvion teosta sekä asukkaan haastattelusta. Työstä tehtiin kirjallinen sopimus, jossa määriteltiin mm. työn sisältö, vastuuhenkilö, kustannusarvio (työmenekkiarvio, tuntiveloitus), toimitusaika ja muut sopimusehdot. Mahdollisista rakenteita rikkovista päätettiin sopia erikseen katselmoinnin havaintojen perusteella. Lähtötiedot Asiakirjat. Kohteesta saatiin tekniseltä isännöitsijältä melko kattavat rakennepiirustukset, joista selvitettiin rakennetyypit ja rakenteisiin liittyvät riskit. Tutkittu rakennus oli kirjahyllyrunkoinen täyselementtitalo. Ulkoseinät olivat tiililaattapintaisia betonisandwich-elementtejä, lämmöneristeenä uritettu mineraalivilla, huoneiston sisäiset väliseinät kipsilevyä puurangalla, ala- ja välipohjat ontelolaattaa. Alapohja oli asunnon kohdalla tuulettuva ja alapuolelta lämmöneristetty solumuovilla. Rakennuksessa oli koneellinen poistoilmanvaihto, joka ei ollut asuntokohtaisesti säädettävissä. Haastattelut. Ennen käyntiä haastateltiin kohteen isännöitsijää, jolta saatiin tieto, että asunnon astianpesukoneen poistoletku oli vuotanut muutamia vuosia aiemmin, mutta vuoto oli todennäköisesti ollut pienialainen ja lattianpäällyste oli uusittu kastuneella alueella. Vahingosta tai sen korjauksesta ei ollut saatavilla kirjallista dokumentaatiota. Asukasta haastateltiin puhelimitse ennen katselmointia. Asukkaan mukaan asunnossa oli ollut ajoittain aistittavissa epämääräistä, poikkeavaa hajua. Useampi henkilö oli kokenut asunnossa hengitysteiden ja silmien ärsytysoireita, jotka helpottivat asunnosta poissa ollessa. Asukas kertoi että keittiön vuotovahinko oli korjattu vaihtamalla lattianpäällysteet hyvin pieneltä alalta pesukoneen ympäriltä ja epäili että korjaus on tehty huonosti. Riskiarvio Suunnitelmien perusteella rakenteisiin ei todettu liittyvän erityisiä riskejä, vaan riskien arvioitiin liittyvän alkuperäisen rakennustyön toteutuksen huolellisuuteen, rakenteiden ikääntymiseen ja tilojen käyttöön. Astianpesukoneen vuodon korjauslaajuus arvioitiin mahdollisesti riittämättömäksi. Tilojen käyttäjien kokemat hajut ja oireet saattoivat viitata mm. mikrobivaurioihin tai muovimattojen vaurioitumiseen mutta niiden perusteella ei voitu päätellä ongelman aiheuttajaa tai sijaintia. Tutkimus Katselmointi Katselmointikäynnin ajankohta sovittiin isännöitsijän ja asukkaan kanssa. Käynnillä asunto tarkastettiin aistinvaraisesti ja pintakosteudenosoittimella. Keittiön vanhan vuotoalueen ympäristössä tarkastettiin kalustelevyjen ja kevytrakenteisten väliseinien alaosat ja irrotettiin jalkalistoja ja sokkelilevyjä tätä varten, rakenteita kuitenkaan rikkomatta. Ulkopuolelta tutkittiin julkisivun elementtisaumojen sekä ikkuna-, ovi- ja parvekeliittymien toteutus ja vesitiiveys, sekä arvioitiin sokkelien ja alapohjan kosteusrasitusta ja tuulettuvuutta maastonmuotojen, sadevedenohjauksen, sokkelien ja salaojajärjestelmän havainnoinnilla. Asunnon painesuhteet mitattiin lyhytkestoisena mittauksena ulkovaipan yli sekä asunnosta porrashuoneeseen. Lisäksi tarkastettiin ilman liikesuunta ja arvioitiin karkeasti ilmavirran voimakkuutta ilmanvaihdon pääte-elimillä merkkisavun avulla. Havainnot ja mittaustulokset Pintojen ja sisäilman laadun aistinvarainen arvio. Asunnossa ei ollut havaittavissa kosteusrasitukseen tai mikrobivaurioihin viittaavia poikkeamia. Sisäilmassa ei katselmoinnin aikana todettu poikkeavaa hajua. Asunto oli yleisilmeeltään siisti ja hyväkuntoinen, ja pinnat olivat hyvin tarkastettavissa. 4

5 Alapohja. Asunnon lattianpäällysteenä oli laminaatti, joka oli kynnyksen alta tehdyn havainnon perusteella asennettu vanhan muovimaton päälle. Keittiön vuotovahingon korjauslaajuutta tai vanhan muovimaton kuntoa ei kyetty päättelemään rakenteita rikkomatta. Lattioissa ei todettu poikkeavia pintakosteudenosoittimen lukemia. Pintakosteuskartoitus rajoittui märkätiloihin, sillä laminaatin läpi ei voida todeta betonirakenteen kosteutta, ellei rakenne ole todella märkä. Ulko- ja väliseinät. Ulkoseinien alaosissa ja märkätilojen seinissä ei pintakosteudenosoittimella tutkittuna todettu poikkeamia. Seinien alaosissa keittiön vuotovahingon mahdollisella vaikutusalueella ei myöskään jalkalistojen takana ollut merkkejä vaurioista, kuten materiaalien värinmuutoksia tai kipsilevyn tai tasoitteen pehmenemistä. Ilmanvaihto ja paine-eromittaus. Poistoilman pääte-elimet sijaitsivat keittiössä, kylpyhuoneessa ja wc:ssä. Ilman liike pääte-elimillä oli voimakasta ja oikeaan suuntaan. Tuloilma tuli ikkunoiden rakoventtiilien kautta. Venttiilit olivat auki ja puhtaat ja asukas oli tietoinen niiden asianmukaisesta käytöstä. Asunnon paine-ero ulkovaipan yli oli pascalia (pa) ja porraskäytävään - 5 pa. Sääolosuhteet olivat tutkimuksen aikaan tyynet, joten tuuli ei vaikuttanut mittaustuloksiin. Ulkopuoliset havainnot. Rakennus sijaitsi loivassa rinteessä, asunto alarinteen puolella. Asunnon lattiapinta oli noin cm maanpinnan tason yläpuolella ja asunnon alapuolella oli oletettavasti tuulettuva alustatila. Tuuletusaukkoja ei havaittu eikä tilaan ollut pääsyä. Julkisivuilla ei todettu vesitiiveyspuutteita, ja ikkunapellitykset olivat asianmukaiset. Elementtisaumojen kittaukset olivat jonkin verran kovettuneet, mutta edelleen eheät. Johtopäätökset Asunnossa ei kuntoarviotoimin ollut osoitettavissa mahdollisen sisäilmaongelman aiheuttajaa. Vanha mahdollisesti kastunut muovimatto ja tuulettumaton alustatila kuitenkin muodostivat mahdollisen riskin. Alustatilan tuulettuvuus arvioitiin puutteelliseksi, eikä tilan siisteydestä saatu tietoa. Asunto oli lisäksi melko voimakkaasti alipaineinen, mikä lisäsi rakenteiden kautta tulevien ilmavuotojen riskiä. Toimenpidesuositukset Ei korjaustoimenpiteitä Lisätutkimukset: o Keittiön laminaatin purku ja vanhan muovimaton kunnon tarkastus o Alustatilan avaus ja valokuvaus sokkeliin porattavan tarkastusaukon kautta o Tarvittaessa merkkiainetutkimus alustatilasta sisäilmaan Tutkimus raportoitiin kirjallisena ja toimitettiin tilaajalle. Johtopäätökset käytiin läpi puhelimitse ja keskusteltiin jatkotutkimuksista. Jatko Esitettyjen lisätutkimusten teosta ja kustannuksista sovittiin sähköpostitse. Rakenteiden avaamisen ja sulkemisen kuntotukijan ohjeiden mukaisesti hoiti taloyhtiön käyttämä saneerausliike. Jatkotutkimusten tulokset Keittiön laminaatti purettiin ja muovimatto tarkastettiin. Muovimaton todettiin olevan vanha mutta vaurioitumaton ja vuodon jälkeisen korjauksen arvioitiin olleen riittävä. Sokkeliin tehtiin timanttiporalla kaksi alustatilan tarkastusaukkoa, joiden kautta havaittiin puutteellisesti sepelöidyllä maapohjalla orgaanista rakennusjätettä. Tilan tuuletusta ei ko. rakennusosalla ollut järjestetty asianmukaisesti, mistä syystä kosteus ja hajoavan rakennusjätteen tuottamat epäpuhtaudet kertyivät alustatilan ilmaan. Tilan ilmassa vallitsi selvä mikrobiperäinen haju. Asunnossa tehtiin lattianpäällysteen purkamisen yhteydessä merkkiainekoe, jossa merkkiainetta syötettiin alustatilan ja sen kulkeutumista tutkittiin asunnon puolella tunnistimen avulla. Ulkoseinän ja alapohjan liitoksessa todettiin selviä ilmavuotokohtia rakennuksen toisella julkisivulla. 5

6 Toimenpiteet Alustatilaan järjestettiin pääsy rakentamalla sokkeliin kulkuluukku. Tilasta siivottiin rakennusjäte ja maanpinnan sepelöintiä parannettiin. Alustatilaan järjestettiin asianmukainen tuuletus sokkeliin porattujen tuuletusaukkojen kautta. Ulkoseinä-alapohjaliitos tiivistettiin ilmavuotojen takia lattialaminaatin ollessa irrotettuna. Koska varsinainen epäpuhtauslähde oli poistettu, tiivistys oli varmentava toimenpide. Lisäksi asukas päätti poistattaa vanhan muovimaton laminaatin alta ja asentaa kokonaan uuden lattianpäällysteen. Rakennuksen muut vastaavat alustatilat tarkastettiin ja niihin tehtiin parannuksia tarpeen mukaan. Tiedotus ja seuranta Isännöitsijä tiedotti asukkaalle tutkimusten johtopäätöksistä ja tarvittavista toimenpiteistä ja sopi tutkimusten ja korjausten aikatauluista. Asukasta pyydettiin seuraamaan asunnon koettua sisäilmanlaatua korjausten jälkeen, ja ilmoittamaan isännöitsijälle tilanteesta noin 2 kk kuluttua korjausten valmistumisesta. Asukkaan antaman tiedon mukaan poikkeavia hajuja ei ollut korjauksen jälkeen esiintynyt. ESIMERKKI II. TIEDOSSA OLEVA KOSTEUSVAURIO Lähtötilanne ja toimeksianto Noin neljä vuotta vanhassa omakotitalossa esiintyi talvisin kattovuotoja. Tehtävänä oli selvittää vuotojen syy, rakenteiden sisällä mahdollisesti olevat kosteusvauriot ja laatia korjaustapaehdotus. Tilaajan (talon omistaja) kanssa sovittiin lähtötietoselvityksen, riskiarvion ja vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimuksen teosta. Työstä tehtiin kirjallinen sopimus, jossa määriteltiin mm. työn sisältö, vastuuhenkilö, kustannusarvio (työmenekkiarvio, tuntiveloitus), toimitusaika ja muut sopimusehdot. Lähtötiedot Asiakirjat. Kohteesta hankittiin pääpiirustukset ja vesikaton rakennepiirustus. Vesikaton rakennepiirustus on kuvassa 1. Rakennus oli harjakattoinen ja rakennuksessa oli vinot vesikaton suuntaiset sisäkatot. Vesikatteena oli betonikattotiili. Rakennesuunnitelmien mukaan aluskatteen ja lämmöneristeiden väliin oli suunniteltu 60 mm:n tuuletusväli. Rakennesuunnittelija oli lisännyt kattorakenteen rakenneleikkauspiirustukseen tekstin huolehdittava tuuletusvälin tuulettuminen harjalta. Haastattelut. Talon asukas kertoi asuneensa talossa kaksi vuotta. Molempina talvina vesikatto oli vuotanut. Vuotoja oli tapahtunut kertaa talven aikana pitkien pakkaskausien jälkeisillä suojasäillä. Viimeisimmät vuodot oli havaittu edellisellä viikolla, ja ne olivat olleet laajimpia siihen mennessä. Riskiarvio Rakennesuunnitelmat ja asukkaan kuvaamat vuodot viittasivat kattorakenteessa tapahtuvaan vesihöyryn tiivistymiseen. Arviota tuki kohteeseen tutustuminen paikan päällä. Rakennuksen harjalla ei ollut näkyvissä rakennesuunnitelmissa mainittua tuuletusvälin tuuletusjärjestelyä. Rakennuksen sisäpuolella, verhokoteloiden takana oli ruskeita veden valumajälkiä. Pintakosteudenosoittimella tutkittuna poikkeavia lukemia todettiin toisella kattolappeella kattopaneelissa ja verhokoteloissa. 6

7 A. VK-YP Betonikattotiili Ruoteet 50 x 50 mm k375 Tuuletusrima 19 x 50 mm Aluskatemuovi Kertopuupalkit 57 x 500 mm k900 +tuuletusväli +tuulensuojavilla 30 mm +mineraalivilla 400mm Rakennusmuovi 0,2 mm Alusrimat 50 x 50 mm k40 US Paneeli 18 x 120 mm Tiili 85 mm Tuuletusväli 30 mm Tuulensuojalevy 12 mm Vaakakoolaus 50 x 50mm k600 +mineraalivilla 50 mm Koolaus 50 x 125 mm k600 + mineraalivilla 125 mm Rakennusmuovi 0,2 mm Kipsilevy 13 mm Kuva 1. Vesikaton rakennepiirustus. Tutkimus Kenttätutkimukset Tutkimuksessa avattiin vesikatetta ja yläpohjan lämmöneristeitä neljästä kohdasta; molemmilta alaräystäiltä, harjalta ja keskilappeelta. Tutkimus tehtiin tammikuussa. Todettiin seuraavaa: Aluskatteena oli vesihöyryä läpäisemätön aluskatemuovi. Aluskatemuovi roikkui paikoin kiinni lämmöneristysvilloissa. Aluskatemuovin alapinnassa oli toisella lappeella ja harjalla ohut mm:n jääkerros. Aluskatemuovi oli paikoitellen jäätynyt kiinni lämmöneristevilloihin. Harjalla aluskate oli käännetty harjan yli siten, että lämmöneristeen ja aluskatemuovin väli ei tuulettunut harjalta. Räystäällä seinärakenteen höyrynsulkumuovi oli käännetty ensin kertopuisia kattokannattajia vasten. Tämän jälkeen oli asennettu höyrynsulku kattoon. Katon höyrynsulun limitys oli tehty aloittaen höyrynsulun asennus harjalta, jolloin höyrynsulun päällä kulkeva vesipisara ei kulkeudu ulkoseinälinjalle asti. Höyrynsulun tiiviys oli toisen lappeen osalta puutteellinen. Limitykset olivat paikoin vain n. 10 cm ja ne oli teipattu tavallisella pakettiteipillä, joka oli irronnut. Muovin laitoja kääntämällä voitiin tähystää verhokotelojen sisälle. Toisella lappeella ja harjalla höyrynsulun limitys oli n. 40 cm ja teippaus asianmukainen. Verhokotelojen sisällä näkyi ruskeita veden valumajälkiä. Rakennusmateriaaleissa ei muutoin ollut kosteuden jättämiä värjäytymiä, eikä yläpohjarakenteiden sisällä ollut homeeseen viittaavaa hajua. Huoneiston sisällä ja ulkopuolella tehtiin kosteus- ja lämpötilamittaukset. Tulokset olivat normaalit. Johtopäätökset Vesikaton höyrynsulun epätiiviyskohtien kautta vesihöyryä pääsee huoneilmasta yläpohjarakenteisiin. Yläpohjan epätiiviys korostuu paneelikaton ansiosta. Levyrakenteinen katto olisi tiiviimpi. Tuuletus lämmöneristekerroksen ja tiiviin aluskatemuovin välissä ei toimi johtuen liian pieneksi suunnitellusta tuuletusvälistä, liikaa roikkuvasta aluskatteesta ja harjalta puuttuvista tuuletusventtiileistä tai muusta vastaavasta harjan tuuletusjärjestelystä. 7

8 Vesihöyry tiivistyy aluskatemuovin kylmään alapintaan. Suojasäällä jää sulaa, tippuu muovikalvolle ja valuu verhokotelon kautta huonetilaan. Vesivuodoista tehdyn aistinvaraisen tarkastuksen perusteella rakenteiden sisälle ei ole vielä syntynyt homevaurioita. Korjaustyöt tulisi tehdä seuraavan kesän aikana. Toimenpidesuositukset Vesikate ja aluskate puretaan. Vesikattokannattajien päälle kiinnitetään 50 mm x 50 mm korotussoirot, joilla parannetaan tuuletusväliä tuulensuojan ja aluskatteen välissä. Uusi vesihöyryä läpäisevä aluskate asennetaan. Harjalle järjestetään harjansuuntainen tuuletuskanava ja tuuletusventtiileitä. Vanhat tuuletusrimat, ruoteet ja kattotiilet asennetaan paikoilleen. Vaurioituneella lappeella verhokotelot ja sisäverhouspaneelit irrotetaan ja höyrynsulkumuovi teipataan tiiviiksi. Samalla tarkastetaan villojen kunto lappeella. Vesikatteen korjauksen aikana tehdään vaurioitumattomalle lappeelle yläkautta lisää koeavauksia, joissa mineraalivillat poistetaan höyrynsulkumuoviin asti. Jos korjauksen aikana löytyy tai on aihetta epäillä, että rakenteissa on epänormaalia mikrobikasvustoa, ko. materiaalit uusitaan tai teetetään tarvittavat mikrobiselvitykset alan laboratoriossa. Verhokotelot avataan ja kosteuden vaurioittamat kipsilevyt uusitaan. Seinän ja katon höyrynsulku tiivistetään verhokotelon sisältä. Kosteuden vaurioittamat sisäseinien pintarakenteet uusitaan. 8