Rakennuksen lämpökuvaus

Transkriptio

1 Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET 6. LÄMPÖKUVAAJAN VALMIUDET JA OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT 6.1 Lämpökuvaaja 6.2 Tilaaja 7. VALMISTELEVAT TOIMENPITEET 7.1 Kuvauskohteeseen liittyvät valmistelut 7.2 Lämpökuvaajan tekemät valmistelevat toimenpiteet ja mittaukset 8. LÄMPÖKUVAUS 8.1 Keskimääräisen pintalämpötilanmääritys 8.2 Pistemäisen lämpötilan määritys 8.3 Apuvälineet ja tukimittaukset 8.4 Mittauksen erityistilanteet 9. RAPORTOINTI 9.1 Lämpökuvausraportti 9.2 Raportoitavat poikkeamat 9.3 Mittausraportti 9.4 Tulkinnassa sovellettavat määräykset ja ohjeet 10. RAPORTIN LUOVUTUS 1. LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS Lämpökuvauksen tarkoituksena on määrittää rakennuksen ulkovaipan lämpötekninen kunto, lämmöneristyksen toimivuus ja rakenteellinen tiiviys. Lämpökuvausta voidaan hyödyntää myös, kun tutkitaan ilman virtausreittejä, rakenteiden fysikaalista toimintaa, tietyin edellytyksin kosteusvaurioita ja LVIS-laitteiden toimintaa. Tällöin lämpökuvaukselle asetetut olosuhdevaatimukset voivat poiketa tässä luvussa esitetystä. 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT Rakennuksesta tulee olla käytettävissä ennen mittauksia asian käsittelyn vaatimalla tarkkuudella rakennuksen pohjapiirustukset ja rakenneleikkaukset tiedot lämmitysjärjestelmästä tiedot ilmanvaihtojärjestelmästä 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA Tutkimussuunnitelmassa esitetään 1

2 lämpökuvauksen tavoite lämpökuvauksen tekijät tutkimusajankohta kuvauskohteen kuvailu 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera Rakennusten lämpökuvauksessa käytettävän lämpökameran tulee olla mittaava ja tasapainotettu sekä kuvantava mittalaite. Kamera muodostaa lämpökuvan, joka esittää kohteen pintalämpö- tilajakauman, kameran rungon ja ulkoisten olosuhteiden aiheuttamat lämpötilavaihtelut eivät vaikuta itse mittaustulokseen ja kameralla voidaan mitata suoraan pintalämpötiloja. Lämpökamerassa tulee olla myös kuvien tallennusmahdollisuus raportointia, tulosten jälkikäsittelyä ja analysointia varten. 4.2 Muut mittalaitteet Huonelämpötila ja sisäilman kosteus mitataan elektronisella tai muulla tarkoitukseen sopivalla, kalibroidulla, standardin SFS 5511 (LVI ) vaatimukset täyttävällä mittalaitteella. 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi Lämpökuvaajan tulee huolehtia mittalaitteiden kalibroinnista. Kalibrointitodistus on pyydettäessä esitettävä Ulkoilman lämpötila mitataan elektronisella tai muulla tarkoitukseen sopivalla ja kalibroidulla mittalaitteella tutkittavan rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Paine-ero rakennuksen vaipan yli mitataan elektronisella paine-eromittarilla, jonka tarkkuus on vähintään 1 Pa. 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET Valmiiden rakenteiden lämpöteknistä toimintaa tarkastettaessa edellytetään seuraavia olosuhteita: 1 Vähintään 12 tunnin aikana ennen kuvauksen suorittamista ei ulkolämpötila saa poiketa enempää kuin ±10 C lämpökuvauksen aloittamisajan lämpötilasta. 2 Vähintään 12 tunnin aikana ennen lämpökuvausta ja sen aikana ilman lämpötilaero ulkovaipan yli ei saa alittaa lukuarvoa 3/U, jossa U on rakennusosan teoreettinen lämmönläpäisykerroin W/(m2K). Lämpötilaero ei kuitenkaan saa olla alle 15 C. 3 Vähintään 12 tunnin aikana ennen lämpökuvausta ja sen aikana kuvattava osa ei saa olla alttiina auringon säteilylle. Jos kuitenkin niin on tapahtunut, se on merkittävä raporttiin ja otettava huomioon säteilyn mahdolline vaikutus tulkinnan yhteydessä. 4 Lämpökuvauksen aikana ei ulkoilman lämpötila saa poiketa enempää kuin ±5 C eikä huonelämpötila saa poiketa enempää kuin ±2 C lämpökuvauksen aloittamisajankohdasta. 5 Kuvattavan rakennuksen sisätiloissa tulee olla lievä alipaine ulkoilmaan verrattuna. Tiloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto, rakennuksen katon raja on yleensä ylipaineinen ulkoilmaan nähden, mikä on tuloksia käsiteltäessä otettava huomioon. Alipaine ei saa olla 2

3 kuitenkaan yli 15 Pa. Jos alipaine poikkeaa 0 15 Pa:sta, kysymyksessä ei ole normaali käyttötilanne, vaan on selvitettävä, mistä poikkeava paine-ero aiheutuu. Raskaissa rakenteissa edellytetään edellä esitettyjen lämpötilaerovaatimusten (kohdat 1, 2 ja 3) tasaantumisajaksi 12 tunnin sijasta vähintään 24 tuntia. Edellä esitettyjä suuremmat lämpötilavaihtelut on kirjattava mittausraporttiin ja otettava tulosten tulkinnassa huomioon. Valmiiden rakenteiden tai rakennusten lämpökuvausta ei tule suorittaa poikkeuksellisen kylmissä (ulkolämpötila alle paikkakunnan mitoituslämpötilan) ja tuulisissa (tuulen nopeus yli 10m/s) olosuhteissa. Jos halutaan selvittää vaipparakenteiden ilmavuodot, tulee lämpökuvaus suorittaa alipainepuolelta. 6. LÄMPÖKUVAAJAN VALMIUDET JA TILAAJAN TEHTÄVÄT 6.1 Lämpökuvaajan valmiudet ja pätevyys Yleisenä ammattitaitovaatimuksena voidaan pitää, että rakennusten lämpökuvaajalla on lämpökuvauksen asiantuntemus ja ymmärrystä rakenteiden toiminnasta. Tämä pätevyys voidaan osoittaa: Lämpökuvauksen perustutkintodistuksella (Level 1, Thermographer Certificate) VTT:n myöntämällä lämpökuvaajan henkilösertifikaatilla. Henkilösertifikaatin voimassaolon voi selvittää VTT:n internetsivuilta. 6.2 Tilaaja Toimittaa tarvittavat tiedot rakennuksesta ja tekee kohteeseen liittyvät valmistelutoimenpiteet ennen mittauksia. 7. VALMISTELEVAT TOIMENPITEET 7.1 Kuvauskohteeseen liittyvät valmistelut Lämpökuvauksesta ja siihen liittyvistä valmisteluista tiedotetaan tutkimuskohteen käyttäjille. Kuvaukseen liittyvät tilan valmistelutoimenpiteet tulee tehdä pääsääntöisesti 12 tuntia ennen lämpökuvausta. Mittauskohteesessa tehtävät valmistelut on esitetty ohjeessa KH RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUS Rakenteiden lämpötekninen toimivuus, raportointi ja tilaaminen 7.2 Lämpökuvaajan tekemät valmistelevat toimenpiteet ja mittaukset Lämpökuvaaja täyttää kenttätyölomakeen, joka liitetään mittausraporttiin. Siihen kirjataan ennen kuvauksen aloittamista: Olosuhdetiedot Ulkoilman yleiset tiedot tuntia ennen mittauksen aloittamista. Kohteen tiedot ulkolämpötila auringon paiste jaotuksella [pilvinen, puolipilvinen, aurinkoinen] tuulen nopeus [m/s] huonelämpötila vallitsevat painesuhteet 3

4 8. LÄMPÖKUVAUS Rakennuksen tai -asunnon koko ulkovaippa lämpökuvataan, pääsääntöisesti rakennuksen sisäpuolelta. Rakennus voidaan kuvata ulkopuolelta sekä lämmöneristyskerroksen kylmältä puolelta, kun se on mahdollista. Lämpökuvia tallennetaan havaituista poikkeavista pintalämpötiloista, jotka eivät täytä 70 % lämpötilaindeksiä tai, kun epäillään rakenteen lämpöteknistä toimintaa. Poikkeavat kohdat esitetään mittausraportissa lämpökuvina ja valokuvina. Kuvauspaikat merkitään pohjapiirrokseen kuvan numerolla ja nuolella. 8.1 Keskimääräisen pintalämpötilan määritys Lattian ja seinän keskimääräisen pintalämpötilan määritys tehdään lämpökameran pistemittaustyökalua käyttäen standardin SFS 5511 (LVI ) mukaisesti. Lämpötila ilmoitetaan 0,1 C:n tarkkuudella. 8.2 Pistemäisen lämpötilan määritys Pintojen pistemäinen lämpötila mitataan lämpökameralla 2 4 metrin etäisyydeltä. Mittaustyökaluna käytetään lämpökameran aluetyökalun vähimmäismääritystä. Mittauksen voi tehdä myös halkaisijaltaan alle 15 mm kalibroidulla kosketuslämpötilamittarilla. Lämpötila ilmoitetaan 0,1 C:n tarkkuudella. 8.3 Apuvälineet ja tukimittaukset Erikseen sovittaessa lämpökuvauksen yhteydessä voidaan tehdä oheismittauksia, kuten: tiiviysmittauksia (50 Pa alipaine) lämpövirtamittauksia ilmavirtamittauksia pintalämpötilamittauksia koskettavalla pintalämpötila-anturilla suhteellisen kosteuden mittauksia sisätiloista merkkisavukokeita ilmanvirtausmittauksia, joilla selvitetään ilmavirtoja ja ilman virtausnopeuksia (varsinaiset vetomittaukset tulisi tehdä suuntariippumattomalla termoanemometrillä). 8.4 Mittauksen erityistilanteet Lämpökuvaus voidaan erityistilanteessa tehdä kaksivaiheisena, jossa ensimmäinen kuvaus tehdään ilmanvaihtojärjestelmän ollessa normaalissa käyttötilanteessa tai kytkettynä pois päältä sekä toinen kuvaus alipaineessa. Tämän mittauksen tarkoituksena on erottaa ns. kylmäsillat ilmavuotokohdista sekä paikantaa ilmavuotokohdat. Pintalämpötilat määritetään kuitenkin aina normaalin käyttötilanteen perusteella. 9. RAPORTOINTI 9.1 Lämpökuvausraportti Lämpökuvausraportti on rakenteiden lämpöteknisen kunnon tutkimusraportti. Se sisältää kohteen lämpöteknisen kokonaisuuden tarkasteluja ja mittausraportin sekä korjausehdotuksia. Lämpökuvauksen tulosten esittämisessä on kysymys lämpöteknisen toimivuuden arvioinnista. Arviointi perustuu lämpökuvauksen avulla saatuihin pintalämpötietoihin ja -jakaumiin. Raportissa esitetään ulkovaipan rakennusosat ja kohdat, joissa esiintyy puutteita. Siinä voidaan ottaa tarvittaessa huomioon 4

5 mahdollisten muiden tekijöiden vaikutus. Tulokset tulee olla esitetty siten, että mittaus on tarvittaessa toistettavissa. Raporttiin voi sisältyä, jos on erikseen sovittu, korjausluokitus ja tarkempia jatkotoimenpide- ehdotuksia. 9.2 Raportoitavat poikkeamat Lämpökuvauksessa havaitut poikkeamat on aina raportoitavat, kun ne vaikuttavat oleellisesti sisäilman laatuun, lämpöviihtyvyyteen, rakennuksen tai rakenteiden toimivuuteen, pitkäaikaiskestävyyteen tai rakenteiden vaurioitumiseen. On esitettävä niiden korjaamista tai lisätutkimuksia. Tällaisia poikkeamia ovat mm. eristeiden puuttuminen, eristysvirheet, ilmansulun vuodot, suuret pintalämpötilojen poikkeamat ilmavuodot sisätiloista rakenteisiin, ilmavuodot, joista epäillään tulevan epäpuhtauksia sisäilmaan (radon ja mikrobit). laajat kylmät sisäpinnat, jotka voivat aiheuttaa vetoa kosteusvaurioepäilyt talotekniikan mahdolliset viat ja puutteet. 9.3 Mittausraportti Mittausraportti sisältää seuraavat tiedot: tekijä ja yhteystiedot kohde ja kohteen tiedot: nimi, sijainti ja valmistumisvuosi sekä lähtötietoina käytetyt asiakirjat sekä tarvittaessa tiedot kuvatusta kohteesta kuvauspaikka ja -aika lämpökuvat, valokuvat ja lämpötilamittaustiedot käytetty mittauskalusto, tyyppi, malli, sarjanumero kuvausasetukset: emissiivisyys, kuvausetäisyys, ilman lämpötila ja taustan lämpötila lyhyt kirjallinen yhteenveto, joka sisältää mittaustarkkuustarkastelun (mittaukseen liittyvät virhetekijät) tulosten tulkinnan johtopäätökset Jos kysymys on ulkovaipan sisäpuolisista mittauksista, raporttiin lisätään vähintään kuvausten aikana vallinneet olosuhteet: ulkolämpötila, huonelämpötilat, tuulen nopeus, pilvisyys ja auringon säteily sekä sisätilojen painesuhteet ulkoilmaan verrattuna lasketut lämpötilaindeksit korjausluokitus (jos siitä tilauksen yhteydessä on sovittu). 9.4 Tulkinnassa sovellettavat määräykset ja ohjeet Lämpökuvauksen tulosten tulkinnassa käytetään viranomaisten määrittämiä vaatimuksia. Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet on annettu rakenteiden toiminnallisina vaatimuksina. Lämpöoloista on annettu suunnittelussa käytettäviä tavoitearvoja. Raja-arvoja tai lukuarvoja sallituille pintalämpötiloille ei anneta. Toiminnallisten vaatimusten täyttymisen arvioinnin tukena voidaan käyttää lämpötilaindeksiä. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olojen vaatimukset esitetään 5

6 Sosiaali ja terveysministeriön asetuksessa Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntiojoiden pätevyysvaatimuksista, KH STM ohje KH STM Sosiaali ja terveysministeriön asetus Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntiojoiden pätevyysvaatimuksista 10. RAPORTIN LUOVUTUS Tilaaja ja lämpökuvaaja sopivat raportointitavasta ennen työn käynnistämistä. Raportti toimitetaan tilaajalle sekä esitellään sovitulla tavalla. Tilaajan kanssa yksityiskohtaisesti käydä läpi raportin eri kohdat. Tässä yhteydessä todetaan työn sopimuksenmukaisuus. 6