TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS

2 Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys Ranteet Alustalan olosuhteet Rannuksen painesuhteet Sisäiln radonpitoisuus Sisäiln hiilidioksidipitoisuus Sisäiln kuitupitoisuus Korjaustoimenpiteet... 9

3 Tutkimusselostus 3 (9) 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys Merkkiainekoe tehin ( ) noralia käyttölaa vastaavassa lanteessa. Merkkiainekoen aikana sisäiln alipaineisuus alustalaan nähden oli pieni, noin 1 Pa. Merkkiainetta lastin alustalan pohjoislohkoon. Merkkiaineanalysaattorilla havaitin merkkiainetta sisäloissa alustalan kulkuluukun ympäristöstä ja telehuoneen alapohjan läpiviennistä. Merkkiainekoessa ei havaittu ilvuotoa alustalasta seinien ja alapohjaranteen liittymistä eikä viemäriläpivienen ympäristöstä. Kuva 1. Alustalan kulkuluukku ei ole ilivis. Telehuoneen 113 alapohjaranteen kaapeliläpivienen suojaputki on ivistetty, mutta suojaputn ja kaapeleiden väli on ivistämättä. 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys Merkkiainekoe tehin ( ) noralia käyttölaa vastaavassa lanteessa. Merkkiainekoen aikana sisäiln alipaineisuus ulkoilan nähden oli pieni, alle 1 Pa. Merkkiainetta lastin opetuslan 132 ulkoseinien alaosan eristelaan. Merkkiaineanalysaattorilla havaitin merkkiainetta ikkunaliittymien lisäksi seinän halamien sekä sähkökoteloinnin ympäristöstä. Kuva 2. Merkkiaineanalysaattorilla havaitin merkkiainetta ikkunaliittymistä.

4 Tutkimusselostus 4 (9) 3 Ranteet Kuva 3. Merkkiaineanalysaattorilla havaitin merkkiainetta ikkunaliittymien lisäksi seinän halamien sekä sähkökoteloinnin ympäristöstä. Opetuslaan 132 tehin ranneavaus ulkoseinä- ja alapohjaranteen liittymään Avauksesta oli havaittavissa, ettei ulkoseinän höyrynsulkua oltu teipattu alapohjaranteen höyrynsulkuun. Höyrynsulut olivat kuitenkin muutan sentmetrin tkalta limittäin ja puristuvat tosiinsa kaksinrtaisen latalevytyksen avulla. Ulkoseinän höyrynsulku on leikattu sisäpinnassa olevan kipsilevytyksen kanssa saan tasoon. Ikkunaliittymissä on näin ollen selvä ilvuotokohta apukarmin kohdalla. Sadevesi on päässyt seinäranteeseen ikkunaliittymien epäiviyskohdista. Ulkopuolella olevan smyygilaudoituksen ja vaakapaneloinnin välissä on selviä rakoja, joista sade vedellä on hdollisuus päästä ranteen sisälle. Ikkunan yläpuolella oleva laudassa ei ole kallistusta.. Kuva 4. Opetuslan 132 ranneavauskohta ja vesivuotojen seurauksena vaurioitunut ikkunalistoitus. Listan takaa oli havaittavissa höyrynsulun päättyvän kipsilevyn kanssa saan tasoon.

5 Tutkimusselostus 5 (9) Kuva 5. Ikkunan vesipellityksenalapuolella on paikoin isojakin rakoja, joista viistosade voi päästä ranteen sisälle. Ulkopuolella olevan smyygilaudoituksen ja vaakapaneloinnin välissä on selviä rakoja, joista sade vedellä on hdollisuus päästä ranteen sisälle. Kuva 6. Ikkunan yläpuolella oleva laudassa ei ole kallistusta. Alustalan korvausilaukot sijaitsevat soklissa lähellä anpintaa. Osasta puuttuu riläventili. 4 Alustalan olosuhteet Alustalan sepelöinnin pintaosa oli monin paikoin märkä ( ). Tilaan jätetin kahdeksi viikoksi lämpölan ja suhteellisen kosteuden seurantamittaus ( ) opetusvälinevaraston 131 kohdalle.

6 Tutkimusselostus 6 (9) Alustalan olosuhteet Suhteellinen kosteus [%] Lämpöla [ o C] Kosteuspitoisuus [g/m 3 ] to 31.3 pe 1.4 la 2.4 su to 7.4 pe 8.4 la 9.4 su T ABS RH Kuva 7. Alustalan lämpölan ja suhteellisen kosteuden mittaustulokset sekä niistä lasttu absoluutnen kosteuspitoisuus. Mittaustuloksen perusteella alustalassa vallitsee olosuhteet, joissa mikrobikasvu on hdollista. Suhteellinen kosteus tulee todennäköises nousean sää koh. 5 Rannuksen painesuhteet Rannuksen ulko- ja sisäiln välistä paine-eroa seuratin kahden viikon ajan ( ) rannuksen pohjoisen ja eteläisen ulkoseinän yli opetuslassa 132 ja opettajain huoneessa 120. Alustalan ja sisäiln välistä paine-eroa seuratin kahden viikon ajan ( ) alustalan kulkuluun kohdalla opetusvälinevarastossa 131. Mittaustuloksen perusteella paine-ero ulko- ja sisäiln välillä oli pääosin ulkoa rannuksen sisälle. Keskimäärin sisälat olivat ulkoilan nähden alipaineisia pohjoisen julkisivun puolella (opettajienhuoneessa 120) 1,1 Pa ja eteläisen julkisivun puolella (opetuslassa 132) 0,8 Pa. Alustala oli mittausjakson aikana ylipaineinen sisäloihin nähden skimäärin 2,4 Pa. Alustalojen ylipaineisuutta sisäloihin nähden voitaisiin pienentää lisäämällä alustalojen poistoilvirran määrää.

7 Tutkimusselostus 7 (9) Pa Paine-ero Negaivinen paine-ero tarkoittaa sisäiln olevan alipaineinen ulkoilan tai alustalaan nähden to pe 1.04 la 2.04 su to 7.04 pe 8.04 la 9.04 su Opetusvälinevarasto/Alustala Opetusla 132 Opettajienhuone 120 Kuva 8. Paine-eromittausten mittaustulokset Rannuksen painesuhteilla tarkoitetaan rannuksen sisä- ja ulkoiln tai rannuksen eri osien välisiä ilnpaine-eroja. Il virtaa painesuhteiden vuoksi koramsta paineesta alhaisempaan. Rannukseen muodostuviin painesuhteisiin vaikuttavat ulko- ja sisäiln välisistä heyseroista syntyvä savupiippuvaikutus, tuuli sekä rannukseen johdettavan tulo- ja poistoiln määrä eli ilnvaihto. Käytännössä rannuksessa vallitseva alipaineisuus hdollistaa iln virtaamisen ranteiden läpi ranteissa esiintyvien epäiveyskohen kautta. Sisäilan virtaavan iln määrä vaihtelee ranteiden epäiveyskohen määrän ja toisaalta myös alipaineen suuruuden mukaan. Mitä epäiviimmät ranteet ovat ja mitä suurempi alipaine vallitsee sitä enemmän sisäilan virtaa ranteiden läpi ila. 6 Sisäiln radonpitoisuus Alustalan ja opettajainhuoneen 120 radonpitoisuutta mitatin Ramon radonmonitoreille kahden viikon pituisilla mittauksilla ( ). Taulukko 1. Mitatut radonpitoisuuksien skiarvot mittausväleillä ja Mittausaika Alustala Opettajainhuone 120 Bq/m 3 Bq/m Työpaikalla, jossa työsnnellään säännöllises, toimenpidearvo hengitysiln radonpitoisuudelle on 400 Bq/m 3. Työpaikan radonpitoisuuden toimenpidearvoja sovel-

8 Tutkimusselostus 8 (9) letaan myös julkisiin loihin, kuten kouluihin, analaisiin yleisöloihin ja muihin niihin verrattaviin loihin. Alustalan radonpitoisuus on moninrtainen sisäilsta mitattuun radonpitoisuuteen verrattuna. Mittaustulokset viittaavat alapohjaranteen iliviyden olevan varsin hyvä. Radonpitoinen il ei pääse alustalasta huoneilan vaikka alustala oli radonmittauksen aikana ylipaineinen sisäloihin nähden skimäärin 2,4 Pa. 7 Sisäiln hiilidioksidipitoisuus Sisäiln hiilidioksidipitoisuutta mitatin opetuslassa 128, opettajainhuoneessa 120 ja lepohuoneessa 133 kahden viikon mittausjaksolla ( ). Hiilidioksidipitoisuudet ovat kaikissa tutkituissa loissa tyydyttävällä tasolla Hiilidioksidipitoisuus TYYDYTTÄVÄ SISÄILMATASO ppm to 31.3 pe 1.4 la 2.4 su to 7.4 pe 8.4 la 9.4 su 10.4 huone 132 lepohuone 133 huone Kuva 9. Hiilidioksidipitoisuuden mittaustulokset. Sisäiln hiilidioksidipitoisuus kuvaa rannuksen ilnvaihdon riittävyyttä. Hiilidioksidipitoisuuden osalta sisäiln hiilidioksidipitoisuuden tulisi noralioloissa jäädä alle 1200 ppm tason. Korat hiilidioksidipitoisuuden arvot aiheuttavat loissa olesleville yleises väsymystä ja mm. päänsärkyä. Lisäksi kora hiilidioksidipitoisuus kuvaa hyvin myös muiden epäpuhtauksien määrää. Hiilidioksiditason ollessa kora sisäil koetaan raskaaksi ja tunkkaiseksi. Hiilidioksidipitoisuuksien perusteella Karhuniityn opetuslojen ilmäärät ovat riittävällä tasolla eikä ilnvaihdon tehostamiselle tältä osin ole tarvetta.

9 Tutkimusselostus 9 (9) 8 Sisäiln kuitupitoisuus Rannuksen opettajainhuoneesta 120, esiopetuslasta 135 ja opetuslasta 132 otetin kuitunäyte geeliteippimenetelmällä kahden viikon ( ) aikana lasutuneesta pölystä. Esiopetuslassa, huone 135, ja opettajainhuoneessa, huone 120, mineraalikuitujen pitoisuus oli vähäinen, 0,1 tai vähemmän. Opetuslassa 3, huone 132 mineraalivillakuitujen pitoisuus oli vähän kohollaan, kuitupitoisuuden ollessa 0,3. Huoneen 132, vähän kohollaan oleva kuitupitoisuus selittyy vesivuotojen seurauksena vaurioituneen ikkunalistoituksen takaa sisäilan pääsevistä eristevillan kuiduista sekä tehdyn lata-seinäliittymän ranneavauksesta sisäilan päässeistä kuiduista. Kuitututkimuksen perusteella loissa ei esiinny haitallisissa määrin teollisia mineraalikuituja Työterveyslaitoksen suositus ksimikuitupitoisuudeksi säännöllisen siivouksen piiriin kuuluville kuiduille on alle 0,2, joka tarkoittaa yli 20 µm kuitua/cm 2. Kuitunäytteiden analyysivastaus on esitetty liitteessä 2. 9 Korjaustoimenpiteet o Alustalan kulkuluukku ja telehuoneen alapohjaranteen läpiviennit ivistetään o Ikkunaliittymät ivistetään sekä sisä- että ulkopuolelta o Ikkunan yläpuolinen smyygilauta muutetaan vuotovedet poisjohtavaksi o Vaurioituneet kipsilevyt vaihdetaan uusiin o Aluslan olosuhteiden seuraaminen saakka, jotta alustalaan voidaan kohdistaa oiat korjaustoimenpiteet Espoossa Vahanen Oy Riikka Sutela, RI Liitteet 1. Seurantamittapisteiden ja kuitunäytteiden sijain 2. Kuitunäytteiden analyysivastaus Jalu Sähköpostse vesa.pyy@vantaa.fi

10 Liite 1 H120 H133 H135 Radonmittaus Paine-eromittaus Olosuhdemittaus Hiilidioksidimittaus Kuitunäyte Ranneavauskohta H131 H128 H132

11 Liite 2