SUOMEN KIELEN LINJA MAAHANMUUTTAJILLE. lukuvuosi OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SUOMEN KIELEN LINJA MAAHANMUUTTAJILLE lukuvuosi OPETUSSUUNNITELMA Noudatettavat asiakirjat: Laki vapaasta sivistystyöstä 632/1998 Asetus vapaasta sivistystyöstä 805/1998 AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2012, määräykset ja ohjeet 2012:1 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010

2 Turun kristillinen opisto / Suomen kielen linja 1a maahanmuuttajille / Opetussuunnitelma Suoki 1a Syyslukukausi 2015 / Suoki 1abc syksy (17 viikkoa) P Moduuli 1 r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja: Suomen kieli ja viestintätaidot Anu Visa Suomen kieli ja viestintätaidot 38 Petra Autio Suomen kieli ja viestintätaidot 38 Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot: ääntäminen Anu Peltoniemi Suomen kieli ja viestintätaidot atkluokassa Anu Visa matematiikka Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus 4 4 Milla Lindström opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa Disa Sjöblom elämänhallinta/milla, pienryhmä Milla Lindström linjavastaavan tunnit Anu Visa Moduuli P r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja: Suomen kieli ja viestintätaidot Anu Visa Suomen kieli ja viestintätaidot 36 Mari Ruohonen Suomen kieli ja viestintätaidot 37 Petra Autio Suomen kieli ja viestintätaidot 2 Matti Ijäs Suomen kieli ja viestintätaidot 10 Annamari Rytkönen Suomen kieli ja viestintätaidot: ääntäminen Mari Ruohonen Matematiikka Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Tietotekniikka Mika Närhi Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Milla Lindström Opintojen ohjaus Disa Sjöblom Linjavastaavan tunnit Anu Visa opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa Disa Sjöblom elämänhallinta/milla, pienryhmätoiminta Milla Lindström Liikunta/pojat, 2 ryhmää Olli Viitanen 20 Sari Antila, Anna- Maria Toivonen Liikunta/tytöt, 2 ryhmää Suoki 1syksy 2014 yhteensä: Turun kristillinen opisto / Suomen kielen linja maahanmuuttajille / opetussuunnitelma Kevätlukukausi 2016/ Suoki 1abc kevät (20 viikkoa) Moduuli 3 Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, P r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja kuunteleminen Anu Visa Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen Mari Ruohonen 55 Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen 4 4 Matti Ijäs Suomen kieli ja viestintätaidot: monikulttuurisuus (KAITO) Anu Visa Ääntäminen Anu Peltoniemi Matematiikka Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Terveystieto Petra Autio Tietotekniikka Mika Närhi Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Milla Lindström Opintojen ohjaus Disa Sjöblom Linjavastaavan tunnit Anu Visa opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa Disa Sjöblom elämänhallinta/musiikkiterapia, kaikki jotka ei ole työharjoittelussa tulevat paikalle Anna-Maria Toivonen Työelämätaidot ja työharjoittelu (vko 9-12) 25 Mari Ruohonen Suoki 1abc kevät 2016 yhteensä: Suoki 1 yhteensä:

3 Turun kristillinen opisto / Suomen kielen linja 1b maahanmuuttajille / Opetussuunnitelma 2015 Suoki 1b Syyslukukausi 2015 / Suoki 1abc syksy (17 viikkoa) P Moduuli 1 r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja: Suomen kieli ja viestintätaidot Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot 38 Eva Lönnbäck Suomen kieli ja viestintätaidot 38 Laura Kuokkanen Suomen kieli ja viestintätaidot: ääntäminen Anu Peltoniemi Suomen kieli ja viestintätaidot atkluokassa Svetlana Myhkyrä matematiikka 5 5 Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus 4 4 Milla Lindström opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa moduulissa 1 vain suoki 1c elämänhallinta/milla, pienryhmä moduulissa 1 vain suoki 1c linjavastaavan tunnit Svetlana Myhkyrä Moduuli P r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja: Suomen kieli ja viestintätaidot Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot 36 Eva Lönnbäck 37 Petra Autio Suomen kieli ja viestintätaidot 2 Matti Ijäs Suomen kieli ja viestintätaidot 10 Annamari Rytkönen Suomen kieli ja viestintätaidot: ääntäminen Laura Kuokkanen Matematiikka Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Tietotekniikka Mika Närhi Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Milla Lindström Opintojen ohjaus Disa Sjöblom Linjavastaavan tunnit Svetlana Myhkyrä opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa 12 Disa Sjöblom elämänhallinta/milla, pienryhmä 12 Milla Lindström Liikunta/pojat, 2 ryhmää Olli Viitanen 20 Liikunta/tytöt, 2 ryhmää 20 Sari Antila, Anna-Maria Toivonen Suoki 1syksy 2015 yhteensä: Turun kristillinen opisto / Suomen kielen linja maahanmuuttajille / opetussuunnitelma Kevätlukukausi 2016/ Suoki 1abc kevät (20 viikkoa) P Moduuli 3 r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen Eva Lönnbäck 40 Petra Autio 15 Paula Ollilainen Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen 4 4 Matti Ijäs Suomen kieli ja viestintätaidot: monikulttuurisuus (KAITO) Svetlana Myhkyrä Ääntäminen Anu Peltoniemi Matematiikka Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Terveystieto Petra Autio Tietotekniikka Mika Närhi Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Milla Lindström Opintojen ohjaus Disa Sjöblom Linjavastaavan tunnit Svetlana Myhkyrä opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa Disa Sjöblom 19 elämänhallinta/musiikkiterapia, kaikki jotka ei ole työharjoittelussa tulevat paikalle 20 Anna-Maria Toivonen Työelämätaidot ja työharjoittelu (vkot 12-15) Milla Lindström Suoki 1abc kevät 2016 yhteensä: Suoki 1 yhteensä:

4 Turun kristillinen opisto / Suomen kielen linja 1c maahanmuuttajille / Opetussuunnitelma Suoki 1c T'ämä on NUOTTA-ryhm Syyslukukausi 2015 / Suoki 1abc Tämä ryhmä aloittaa moduulin 1 nuotta-ryhmänä P Moduuli 1 r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja: Suomen kieli ja viestintätaidot Disa Sjöblom Suomen kieli ja viestintätaidot 38 Anu Visa Suomen kieli ja viestintätaidot 38 Eva Lönnbäck Suomen kieli ja viestintätaidot: ääntäminen Anu Peltoniemi Suomen kieli ja viestintätaidot atkluokassa Disa Sjöblom matematiikka 5 5 Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus 4 4 Laura Hillgren opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa Disa Sjöblom elämänhallinta/milla, pienryhmä 6 12 Milla Lindström linjavastaavan tunnit Disa Sjöblom Moduuli P r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja: Suomen kieli ja viestintätaidot Mari Ruohonen Suomen kieli ja viestintätaidot 36 Anu Visa 37 Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot 2 Matti Ijäs Suomen kieli ja viestintätaidot 10 Annamari Rytkönen Suomen kieli ja viestintätaidot: ääntäminen Laura Kuokkanen Matematiikka Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Tietotekniikka Mika Närhi Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Laura Hillgren Opintojen ohjaus Disa Sjöblom Linjavastaavan tunnit Mari Ruohonen opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa 12 Disa Sjöblom elämänhallinta/milla, pienryhmä 6 Milla Lindström Liikunta/pojat, 2 ryhmää Olli Viitanen Liikunta/tytöt, 2 ryhmää 20 Sari Antila, Anna-Maria Toivonen Suoki 1syksy 2014 yhteensä: Turun kristillinen opisto / Suomen kielen linja maahanmuuttajille / opetussuunnitelma Kevätlukukausi 2016/ Suoki 1abc kevät (20 viikkoa) P Moduuli 3 r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen Mari Ruohonen Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen Anu Visa 55 Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen 4 4 Matti Ijäs Suomen kieli ja viestintätaidot: monikulttuurisuus (KAITO) Mari Ruohonen Ääntäminen Anu Peltoniemi Matematiikka Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Terveystieto Petra Autio Tietotekniikka Mika Närhi Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Laura Hillgren! Opintojen ohjaus Disa Sjöblom Linjavastaavan tunnit Mari Ruohonen opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa Disa Sjöblom 19 elämänhallinta/musiikkiterapia, kaikki jotka ei ole työharjoittelussa tulevat paikalle 20 Anna-Maria Toivonen Työelämätaidot ja työharjoittelu (vkot 15-18) Laura Hillgren Suoki 1abc kevät 2016 yhteensä: Suoki 1 yhteensä:

5 Turun kristillinen opisto / Suomen kielen linja 2 maahanmuuttajille Tämä on Suoki 2 Syyslukukausi 2015 / Suoki 1abc syksy (17 viikkoa) P Moduuli 1 r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja: Suomen kieli ja viestintätaidot Petra Autio Suomen kieli ja viestintätaidot 38 Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot 38 Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot: ääntäminen Anu Peltoniemi Suomen kieli ja viestintätaidot atkluokassa Petra Autio matematiikka 5 5 Sari K-M, Ilari Niemi, Olli Viitanen, Mari Ruohonen Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus 4 4 Laura Hillgren opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa 5 Disa Sjöblom elämänhallinta/milla, pienryhmä 6 Milla Lindström linjavastaavan tunnit Petra Autio Moduuli P r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja: Suomen kieli ja viestintätaidot Petra Autio Suomen kieli ja viestintätaidot 36 Svetlana Myhkyrä 37 Svetlana Myhkyrä 2 Matti Ijäs Suomen kieli ja viestintätaidot 10 Annamari Rytkönen Suomen kieli ja viestintätaidot: ääntäminen Laura Kuokkanen Matematiikka Sari K-M, Ilari Niemi, Olli Viitanen, Mari Ruohonen Tietotekniikka Mika Närhi Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Laura Hillgren Opintojen ohjaus Disa Sjöblom Linjavastaavan tunnit Petra Autio opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa 12 Disa Sjöblom elämänhallinta/milla, pienryhmä 12 Milla Lindström Liikunta/pojat, 2 ryhmää Olli Viitanen Liikunta/tytöt, 2 ryhmää 20 Sari Antila, Anna-Maria Toivonen Suoki 2 syksy 2015 yhteensä: Turun kristillinen opisto / Suomen kielen linja maahanmuuttajille 2 / opetussuunnitelma Kevätlukukausi 2016/ Suoki 1abc kevät (20 viikkoa) P Moduuli 3 r opiskelijan resurssi opetusresurssi opiskelijan resurssi Nuotta opetusresurssi Nuotta opettaja Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen Petra Autio Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen Svetlana Myhkyrä 55 Svetlana Myhkyrä Suomen kieli ja viestintätaidot, sis. Kirjoittamisen,lukeminen, puhuminen, kuunteleminen 4 4 Matti Ijäs Suomen kieli ja viestintätaidot: monikulttuurisuus (KAITO) Petra Autio Ääntäminen Anu Peltoniemi Matematiikka Sari K-M, Ilari, Niemi, Olli Viitanen Mari Ruohonen Terveystieto Petra Autio Tietotekniikka Mika Närhi Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Laura Hillgren Opintojen ohjaus Disa Sjöblom Linjavastaavan tunnit Petra Autio opinto-ohjaus/elämänhallinta/disa Disa Sjöblom 19 elämänhallinta/musiikkiterapia, kaikki jotka ei ole työharjoittelussa tulevat paikalle 20 Anna-Maria Toivonen Työelämätaidot ja työharjoittelu (vkot 4-7) Laura Hillgren Suoki 1abc kevät 2016 yhteensä: Suoki 2 yhteensä:

6 Sisällys 1.1 Toiminta-ajatus Arvoperusta Kohderyhmän kuvaus Koulutuksen laajuus ja rakenne Opiskelijavalinta Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Työtavat Toimintakulttuuri Koulutuksen eheyttäminen Koulutuksen eriyttäminen HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN LAADINTA JA LÄHTÖTASON ARVIOINTI Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Lähtötason arviointi Dokumentointi KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Yleiset tavoitteet Suomen kieli ja viestintätaidot Työelämä- ja yhteiskuntataidot Yhteiskuntataidot ja kulttuurintuntemus Työelämätaidot Valinnaiset opinnot Tietotekniikka Matematiikka Terveystieto Liikunta OHJAUKSEN TAVOITTEET JA JÄRJESTÄMINEN Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen järjestäminen Opiskelijan tukeminen ja tuen järjestäminen Nuotta-ryhmä Ohjauksen ja tuen antamiseen osallistuvien tehtävät ja työnjako OPISKELIJAN JA KOULUTUKSEN ARVIOINTI Opiskelijan arviointi Koulutuksen arviointi

7 7 YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA Muut alueen oppilaitokset Muut mahdolliset yhteistyötahot YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄJAKSON JÄRJESTÄMISEKSI Liite 1. Todistusmalli Liite 2. Todistukseen liitettävä kielitaitotasojen yleiskuvaus Liite 3. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 4. Opas koulun käytännöistä Liite 5. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma -lomake Liite 6.Tiedonsiirtolupalomake Liite 7. Opiskelijavalinnan kriteerit

8 1 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Toiminta-ajatus Turun kristillisen opiston maahanmuuttajille suunnattujen suomen kielen linjojen tarkoituksena on opettaa opiskelijalle suomen kielen alkeet tavoitteena taso A 2.2. Kaksi Suoki-ryhmää etenee perusnopeudella ja niiden tavoitteena on saavuttaa taso yhdessä lukuvuodessa, toiset kaksi Suoki-ryhmää ovat hitaasti eteneviä ja niiden tavoitteena on saavuttaa taso kahdessa lukuvuodessa tarjota koulutusta myös niille, jotka ryhminä tai yksilöinä ovat syrjäytymisvaarassa ja joille muut oppilaitokset eivät tarjoa koulutusta parantaa yleisiä jatko-opintovalmiuksia ja yleistiedollisia valmiuksia laajentaa jatkokoulutusmahdollisuuksien ja työelämän tuntemusta tukea ammatinvalintaa ja työllistymistä tukea opiskelijan henkilökohtaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia kehittää opiskelijan sosiaalisia taitoja ja ryhmätyötaitoja kehittää opiskelijan elämänhallintataitoja tarjota opiskelijalle yhteisöllinen oppimisympäristö, joka tukee erilaisten ihmisten ja opiskelijaryhmien vuorovaikutusta ja jossa monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat keskeisiä teemoja toiminnassa edistää maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotouttamisen tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tasavertaiseen osallistumiseen yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. antaa opetusta evankelis-luterilaisen kirkon ja herännäisyyden hengessä tarjota mahdollisuus ottaa osaa aamuhartauksiin, kirkollisiin tapahtumiin ja kirkkovuoden juhliin, joihin osallistuminen on vapaaehtoista sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. 1.2 Arvoperusta Opiston toimintaa ohjaavia arvoja ovat vastuu, vapaus ja välittäminen. Opistossa jokainen nähdään ystävänä, tasa-arvoisena ja Jumalan luomana ihmisenä. Häntä arvostetaan ja kunnioitetaan, tuetaan ja palvellaan. Opiskelijoihin, työtovereihin, 8

9 yhteistyökumppaneihin ja vierailijoihin suhtautumista ohjaavat inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus. Opisto on itsenäinen ja vapaa oppilaitos. Sen harjoittama sivistystyö tarjoaa keinoja kansalaisten kykyjen kehittämiseen ja voimavarojen vapauttamiseen. Opisto reagoi nopeasti ja notkeasti koulutuksen ja työelämän muutoksiin ammentaen siihen taustastaan lisäarvoa. Vahvan aatteellisen kutsumuksensa perustalta opisto luo avaran tilan erilaisten vakaumusten ja kulttuurien vuorovaikutukselle. Opisto kannustaa jokaista omaan ajatteluun ja luovuuteen. Koko henkilökunta on opiskelijoille ja muille asiakkaille esimerkkinä vastuullisuudesta. Yhdessä opetellaan kantamaan vastuuta itsestä, opinnoista, toisista, ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Vastuuntunnon opettaminen on ammattietiikan opetuksen olennainen osa. 1.3 Kohderyhmän kuvaus Kaikkien suomen kielen linjojen kohderyhmänä on yli 16-vuotiaat aikuiset, joilla ei ole lainkaan aikaisempia suomen kielen opintoja tai joilla suomen kielen taito on muuten heikko. Opiskelijat ohjautuvat opiskelemaan TE-toimiston, vastaanottokeskuksen tai eri ohjaavien tahojen kautta, mutta myös omaehtoisesti. Opiskelijoilla on hyvin erilainen koulutustaso. Lähtömaasta tai sen tilanteesta riippuen opiskelijalla ei ole mahdollisesti ollenkaan koulutusta tai opiskelijalla voi olla akateeminen koulutus. Tavallisia lähtömaita ovat Somalia, muut Afrikan maat, Irak, Iran, Afganistan ja Thaimaa sekä entisen Neuvostoliiton alue (Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina, Viro, Uzbekistan jne). Iranin ja Irakin alueelta tulee paljon kurdeja. Thaimaata ja entistä Neuvostoliittoa lukuun ottamatta näiden maiden kansalaisilla on lähes aina pakolaistausta. Somalitaustaiset opiskelijat ovat muihin opiskelijoihin verrattuna erityinen ryhmä monesta syystä. Somalit ovat viime vuosina olleet suurin hakija- ja opiskelijaryhmä. Sekä Somalian hallinto- että koulutusjärjestelmä ovat huonossa kunnossa, koska maassa on ollut sota pitkän aikaa. Suurella osalla erityisesti nuorista opiskelijoista ei ole lainkaan koulutustaustaa. Monet ovat voineet olla 9

10 pakolaisleireillä koko elämänsä, joten kosketus omaan kulttuuriin voi olla erilainen kuin muilla. Erityisesti somalinaiset arvostavat perhettä ja lapsista huolehtimista niin paljon, että se voi vaikuttaa heidän opiskelumotivaatioonsa ja tulevaisuudensuunnitelmiinsa Suomessa. Iranista, Irakista, Afganistanista sekä muista Afrikan maista tulevilla opiskelijoilla on usein pakolaistausta. Kaikilla pakolaistaustaisilla opiskelijoilla on vainosta tai sodasta johtuen jonkinasteinen trauma, joka saattaa vaikuttaa opiskeluun eri tavoin. Samoin kuin Somaliasta myös Afganistanista ja Irakista tulevilla nuorilla voi olla hyvin puutteellinen koulutustausta. Kotimaassaan vähän koulutetut ovat usein olleet alisteisessa asemassa, he ovat kokeneet vähättelyä ja heidän käsityksensä omasta oppimisestaan saattaa olla heikko, mikä vaikuttaa negatiivisesti oppimiseen. Tottumattomuus opiskeluun ja taustasta johtuva trauma heikentävät keskittymiskykyä, muistia ja uusien asioiden oppimista. Venäjänkieliset ovat kasvava ja suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa. Suurin osa venäjänkielisistä on paluumuuttostatuksella Suomeen muuttaneita, lisäksi heidän joukossaan on suomalaisen kanssa avioliiton solmineita sekä alunperin työpaikan vuoksi tulleita. Heillä on vähintään peruskoulutus omasta maastaan. Venäjää äidinkielenään puhuvat oppilaat suhtautuvat pääosin hyvin myönteisesti suomen kielen opiskeluun. Vaikka kyseessä on tavallisesti korkeasti kouluttautunut vähemmistö, osa saavuttaa kielitaidon nopeasti, mutta osalle kielitaidon saavuttaminen vaatii paljon aikaa. Opiskelijoilla, joilla on puutteellinen koulutustausta, on usein heikko itsereflektointikyky. Tästä johtuen heidän on usein vaikea hahmottaa tarvittavien tietojen ja taitojen määrää suhteessa omiin taitoihinsa sekä sitä, kuinka paljon tietojen ja taitojen oppimiseen tarvitaan aikaa. Uuden kielen opiskelua saattaa vaikeuttaa myös se, että opiskelija ei ole tottunut opiskelemaan edes äidinkieltään saati vierasta kieltä. Usein opiskelijan kirjalliset taidot ovat puutteelliset, mikä vaikuttaa suoraan vieraan kielen kirjallisten taitojen kehittymiseen. Tällöin opiskelijalla saattaa olla lisäksi puutteita äidinkielensä analysoimisessa, ja vieraan kielen analysoiminen sekä sen vertaaminen omaan äidinkieleen on haasteellista. Nämä taidot ovat keskeisiä vieraan kielen oppimisessa. Oman äidinkielen heikko taito voi näkyä myös sanavaraston suppeutena. Kun oman äidinkielen aktiivinen 10

11 sanavarasto on pieni, on vaikea saavuttaa vieraassa kielessä monipuolista sanavarastoa. Koska opiskelijat tulevat hyvin erilaisista koulukulttuureista, heille saattaa olla vierasta suomalaisen koulukulttuurin vaatimus oma-aloitteisuudesta. Monissa lähtömaissa naisen asema on hyvin erilainen kuin Suomessa. Ehkä nainen ei ole voinut käydä koulua kotimaassaan tai hän on käynyt sitä vain vähän. Tämän takia nainen voi olla hyvin motivoitunut käymään koulua. Toisaalta voi olla niinkin, että perheorientoituneen kulttuurin takia nainen ei halua käydä koulua. Miehen motivaatiota voi vähentää se, että hän on menettänyt ammatillisen statuksensa sekä statuksensa perheen päänä, jotka hänellä on ollut kotimaassaan. Tämän takia mies voi suunnitella paluuta kotimaahansa, mikä vähentää opiskelumotivaatiota ja halua suunnitella tulevaisuutta Suomessa. Edellä kerrotut asiat voivat näkyä monin tavoin luokkahuoneopetuksessa. Opiskelija voi esimerkiksi unohtaa opetettuja asioita, hän voi myöhästellä, tai omista tavaroista huolehtiminen tuottaa ongelmia. Huolimatta siitä, että suomen kielen linjan pääsyvaatimuksena on luku- ja kirjoitustaito, usealta opiskelijalta puuttuu toiminnallinen lukutaito. Opiskelijalla voi olla luku- ja kirjoitustaito suomen kielellä, mutta ei omalla kielellä. Jos opiskelijan oman maan kirjoitusjärjestelmä ei ole latinalainen, lukeminen ja kirjoittaminen voivat tuottaa erityisiä ongelmia. Koska suomen kielen linjan opiskelijaryhmä on hyvin heterogeeninen, Turun kristillisellä opistolla otetaan ryhmäjakoja tehdessä huomioon opiskelijoiden kielen oppimiskyky. Ryhmissä käytetään kullekin ryhmälle soveltuvimpia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja. 11

12 1.4 Koulutuksen laajuus ja rakenne Koulutuksen laajuus on yksivuotisilla ryhmillä 37 opintoviikkoa ja kaksivuotisilla ryhmillä 74 opintoviikkoa. Lukuvuonna koulutus alkaa ja päättyy Viikot 45, 52, 53, 8 ja 19 ovat lomaa. Koulutus toteutetaan moduulirakenteisena. Ensimmäinen moduuli päättyy syyskuun lopussa, jolloin järjestetään tasokokeet, joiden perusteella opiskelijat jaetaan oman kielitaitotasonsa ja kielenoppimiskykynsä mukaiseen ryhmään. Näitä tasoryhmiä järjestetään kolme. Neljäs ryhmä on jatkava hidas ryhmä. Toinen moduuli päättyy joulukuussa, jolloin järjestetään uudet tasokokeet ja taitotasojen mukaisten ryhmien välistä opiskelijajakoa voidaan hienosäätää. Kolmas moduuli kestää kevätlukukauden, jolloin pyritään välttämään opiskelijoiden siirtoa ryhmästä toiseen. Valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaan työharjoittelua tulisi olla kuusi viikkoa. Opiston lukuvuoden pituus on vain 37 viikkoa eikä kotoutumiskoulutuksissa tavallinen 43 viikkoa, joten kevätlukukaudelle sijoittuvan työharjoittelujakson pituus on vain 4 viikkoa ja koko koulutuksen kielitaitotason tavoite on A2.2 pro B1.1. Opiskelu on kokopäiväopiskelua. Pääosa opetuksesta tapahtuu päiväsaikaan. Opiskelijan on osallistuttava lähiopetukseen lukuvuoden aikana keskimäärin vähintään 25 tuntia viikossa. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Lähiopetusta on lukuvuoden aikana 925 tuntia. Lisäksi on suoritettava etätehtäviä tai osallistuttava ohjaukseen yhteensä kymmenen tuntia viikossa. Yksi opintoviikko vastaa noin 35 tunnin työpanosta. 1.5 Opiskelijavalinta Koulutukseen haetaan hakulomakkeella. Hakuaika päättyy Puutteellinen hakemus voi olla opiskelijaksi valitsemisen esteenä. Kaikki ajoissa hakeneet hakuehdot täyttävät hakijat kutsutaan lähtötasotestiin, joka järjestetään Turun kristillisellä opistolla. Koulutukseen pääsy edellyttää lähtötasotestin tekemistä. 12

13 Opiskelijaksi voidaan valita ainoastaan kielitestissä henkilöllisyytensä todistaneita opiskelijoita. Opiskelijaksi valitaan ensisijaisesti testiin ajoissa tulleita hakijoita. Mikäli testissä ilmenee, että hakija on luku- ja kirjoitustaidoton, häntä ei voida ottaa opiskelijaksi. Nämä pyritään ohjaamaan soveltuviin koulutuksiin. Opiskelijaksi valitaan pääasiassa kielitaitotasoltaan 0-tason opiskelijoita, koska koulutus on alkeiskoulutusta. Opiskelijavalinnassa tavoite on, että ryhmistä tulee oppimisvalmiuksiltaan sekä kielitaitotasoltaan mahdollisimman homogeeniset. Suoki 2-linjalle voidaan valita kielitaitotason A1.2. saavuttaneita opiskelijoita, sillä ryhmä on hitaasti etenevä ja jatkaa toista vuotta. Opiskelijaksi valitaan ensisijaisesti hakijoita, jotka eivät ole vielä käyneet pitkäkestoista suomen kielen kurssia. Opiskelijavalinnan kriteerit liitteessä 6. Opiston muihin maahanmuuttajakoulutuksiin osallistuneiden hakijoiden kohdalla voidaan huomioida edellisen koulutuksen läsnäoloprosentti, käyttäytyminen sekä hakijan osoittama motivaatio opintoja kohtaan. Esimerkiksi suorittamattomat kurssit ja kirjalliset huomautukset huonosta käytöksestä voivat estää opiskelijaa tulemasta valituksi. Jos useat hakijat täyttävät edellä mainitut hakukriteerit, valitaan heidän joukostaan opiskelijat arvonnalla. Ryhmää voidaan tarvittaessa täydentää lukuvuoden aikana. Uudet opiskelijat valitaan syyslukukaudella ensisijaisesti toukokuussa hakeneista varasijoilla olevista opiskelijoista. Jos tulee tarve täydentää ryhmää joulun jälkeen kevätlukukaudella, järjestetään joulukuussa uusi valintakoe. 1.6 Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Opiskelijalla on oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka on määritelty lainsäädännössä. Opistolla on lisäksi toimintaohjeita, jotka edistävät opistoyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Opiskelijoiden on noudatettava toimintaohjeita ja heidät on perehdytettävä niihin riittävän hyvin. Opiskelijalla on oikeus opiskella turvallisessa opiskeluympäristössä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta sekä opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluja saada perehdytystä opintoihin ja opiskeluun liittyviin asioihin 13

14 tulla kuulluksi ennen opintoihinsa tai asemaansa olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä sekä saada mahdollisuus tietää päätösten perusteluista saada mahdollisuus anoa oikaisua tehtyihin päätöksiin saada antaa palautetta ja osallistua koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen työjärjestyksen mukaisesti käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa opiston järjestyssääntöjä ja toimintaohjeita suorittaa opintoihin liittyvät tehtävät määräajassa ilmoittaa sairaus- ja muista poissaoloista mahdollisimman nopeasti (osallistumisvelvollisuudesta kerrotaan tarkemmin alla). Mikäli opiskelijan sairausloma ylittää 30 päivää, hänet kutsutaan kuultavaksi ja opintojen jatkamisesta neuvotellaan. Osallistumisvelvollisuus Opetukseen osallistuminen on osa kurssin suoritusta. Poissaolosta on aina tuotava selvitys linjavastaavalle. Hyväksyttävä syy on esim. sairaus, viranomaisasiointi, johon on tehty ajanvaraus, tai toisen oppilaitoksen kieli- tai valintakokeeseen osallistuminen. Tällöin opiskelija suorittaa poissaolonsa opettajan hyväksi katsomalla tavalla. Mikäli poissaolojen määrä ylittää 25 % kurssin tuntimäärästä, kurssista voidaan antaa suoritusmerkintä vain erittäin hyvästä syystä. Myöhästymisestä merkitään puolen tunnin poissaolo, jos opiskelija on 5 15 minuuttia myöhässä tunnin alusta. Yli 15 minuutin myöhästymisestä merkitään koko tunnin poissaolo. Jokaisen opintokokonaisuuden (esim. suomen kieli ja viestintätaidot tai matematiikka) poissaolot lasketaan erikseen. Todistukseen tulee suomen kielen kyseessä ollen merkintä saavutetusta taitotasosta, muista kursseista merkintä suoritettu tai suorittamatta. Linjavastaava puuttuu opiskelijan luvattomiin poissaoloihin mahdollisimman pian. Toimintatavoista on tarkempi kuvaus luvussa 5.4. Viiden päivän selvittämätön poissaolo johtaa koulutuksesta erottamiseen. Opiskelijalla on oikeus tulla kuulluksi ennen erottamista. Eronneeksi voidaan katsoa ne opiskelijat, joilla poissaoloja on niin paljon, että ne haittaavat opintojen etenemistä. Päätöksenteossa otetaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Opiskelijalle voidaan myöntää lomaa perustellusta syystä. Linjavastaava myöntää alle viikon lomat. Pidemmät lomat menevät maahanmuuttajakoulutustiimin päätettäväksi. Loma voidaan myöntää, mikäli opettajat katsovat, että opiskelija selviytyy opinnoistaan, vaikka hän olisi poissa. 14

15 Mikäli opiskelija on työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaana, hänen kohdallaan noudatetaan niitä sääntöjä, jotka koskevat työvoimapoliittista koulutusta. Kaikista poissaoloista ilmoitetaan työvoima- ja elinkeinotoimistoon. Maksut Opetus ja oppikirjat ovat opiskelijalle maksuttomia. Lounasta voi ostaa opistolta. Asuminen on maksullista. Toimistomaksu on 50 euroa. Opetussuunnitelman liitteenä on selkokielinen opas Käytännöt koulussa (Liite 4), jossa kerrotaan yksityiskohtaisemmin koulun käytännöistä. Opas on myös opiston intrassa. Linjavastaava jakaa oppaan opiskelijoille opintojen alkuvaiheessa. 2 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET 2.1 Oppimiskäsitys Suomen kielen linjan opetussuunnitelma pohjautuu sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa uusi opittava asia liitetään jo opittuun. Oppiminen on tiedon yhteisöllistä rakentamista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Koulutukseen valittavilla opiskelijoilla on hyvin erilaiset taustat: toiset ovat suorittaneet korkeakoulutasoisen tutkinnon kotimaassaan ja toiset eivät ole opiskelleet ollenkaan. Tämän vuoksi eri opiskelijoilla uuden tiedon rakentaminen lähtee eri tasoilta, mikä otetaan huomioon opetuksessa. Koulutuksessa painotetaan kommunikatiivista kielen oppimista sekä toiminnallisia menetelmiä. Opiskelija toimii yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa: keskustelee, oppii toisilta, neuvoo toisia ja jakaa tietoa toisten kanssa. Opettaja kannustaa opiskelijoita keskustelemaan ja auttamaan toisiaan. Opetuksessa kohdataan aikuinen oppijana, joten opetuksessa huomioidaan opiskelijan aiemmat kokemukset ja pyritään luomaan merkityksellisyyttä ja yhteyksiä ympäröivään maailmaan. Keskeisenä tavoitteena on myös opiskelijan oma-aloitteisuuden lisääminen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen. 15

16 Suomen kielen ja viestinnän opetuksessa lähdetään liikkeelle kielen käytöstä. Suomen kielen ja viestintätaidon opetuksessa on keskeisenä puhumisen, kuuntelemisen, lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen. Rakenteita käydään läpi ja opetetaan vasta sen jälkeen, kun on saatu käyttökokemuksia. Kielen aktuaalinen käyttö ja kieliopin opetus ovat tasapainossa: opiskelijat tarvitsevat kielioppia, jotta he voivat ilmaista merkityksiä, eikä irrallisilla kieliopin säännöillä ilman merkityksellisiä käyttökonteksteja ole käyttöarvoa. Kieliopin opetus linkitetään osaksi mielekästä aihekokonaisuutta ja oikean elämän tekstilajeja. Jos esimerkiksi opiskeltava asia on imperatiivi, voidaan lähteä liikkeelle leivontaohjeista tai vaikkapa erilaisista kylttiteksteistä, joihin opiskelijat törmäävät arjessaan. Kielioppisääntöjä ei aina anneta valmiina, vaan tavoitteena on, että opiskelija rakentaa niitä itse havainnoimalla kielenkäyttöä. Rakenteiden opetus siis sidotaan oikeisiin kielenkäyttötilanteisiin ja kielioppiasioita harjoitellaan kaikilla kielitaidon osa-alueilla (puhumalla, kuuntelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla). Tärkeää on selventää opiskelijalle, mikä on kielenkäytössä tyypillistä ja millaista kieltä suomalaiset käyttävät. Opiskeltavat rakenteet valitaan sen perusteella, miten paljon niitä käytetään ja miten paljon opiskelijat niitä tarvitsevat arkikielenkäytössään. Opiskelijoita ei tarpeettomasti kuormiteta kielioppitermeillä, vaan käytetään helposti muistettavia ja läpinäkyviä termejä. Kieliopin opetusta ei hylätä eikä sivuuteta, vaan se kytketään osaksi opiskelijan tarpeita ja merkityksellistä kontekstia. Opiskelijoille luodaan mahdollisuuksia käyttää kieltä oikeissa tilanteissa itsenäisesti. Jotta kielitaito voisi kehittyä, opiskelija tarvitsee paljon käytännön harjoittelua. Luokkatilanteessa ei ole aina mahdollista luoda autenttisia tilanteita, joissa harjoitella. Vain kokeilun kautta voi tapahtua todellista oppimista. Tämän vuoksi opiskelijoita ohjataan oppimaan mahdollisimman paljon myös omassa arjessaan luokan ulkopuolella. Tarkempia esimerkkejä tästä on luvussa 2.5. Opetuksen tavoitteena on sosiaalistaa ja aktivoida opiskelijaa suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Kielen opiskelu on osa opiskelijan identiteettityötä, joka auttaa häntä suunnittelemaan omia realistisia mahdollisuuksiaan suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä. Tavoitteena on toiminnallisen kielitaidon saavuttaminen sekä jatko-opintomahdollisuuksien paraneminen. 16

17 2.2 Oppimisympäristö Opiston tiloissa toimii kaksi toistaan tukevaa yksikköä: Turun kristillinen opisto ja konferenssi- ja hotellipalveluita tarjoava Linnasmäki Oy. Opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä on kirjasto, liikuntasali ja kuntosali sekä luonnonläheinen pihaympäristö. Opiskelija-asuntolassa on noin 80 vuodepaikkaa. Opetustiloja on noin 30 luokkaa (mm. videokielistudio, atk- ja multimedialuokat, musiikki- ja käsityöluokat sekä kaksi auditoriota). Tietokoneluokissa opistolla on käytössään erilaisia oppimista tukevia ohjelmia, muun muassa Kielisilta, joka on tarkoitettu nimenomaan suomen kielen taitojen harjoittelemiseen. Opisto on turvallinen oppimisympäristö. Opistolla on toimintaohjeet tulipalotilanteita, tulipaloa, tapaturman ja sairaskohtauksen sattumista, uhkaavan henkilön kohtaamista sekä varkaus- ja ryöstötilanteita varten. Opistossa vaalitaan ystävyyttä, hyvää ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajaopiskelijat saavat paljon kontakteja suomalaisiin opiskelijoihin. Esimerkkinä tästä on opistoneuvosto, johon suomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat valitsevat keskuudestaan jäsenet. Neuvosto edistää opiskelijoiden asioita ja järjestää koko koulun yhteisiä tapahtumia, esimerkiksi kansainvälisyyspäivän ja sählyturnauksen. Lisäksi yhteishenkeä luodaan yhteisillä juhlilla, esimerkiksi kevät- ja joulujuhlat. 2.3 Työtavat Työtavat valitaan siten, että ne kehittävät monipuolisesti kielitaidon eri osa-alueita (lukeminen, kirjoittaminen, kuuntelu ja puhuminen). Koulutuksessa korostuvat yhteistoiminnalliset työtavat: paritöitä ja ryhmätöitä sekä keskusteluharjoituksia tehdään yhdessä muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Näiden työtapojen avulla aktivoidaan yhteistyötaitoja ja luodaan keskinäistä yhteisymmärrystä. Opettajan tehtävänä on kannustaa opiskelijoita keskustelemaan, jakamaan tietoa ja toimimaan pareittain tai ryhmässä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ja liittyvät aikuisen elämänkokemuksiin, ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen, edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista, 17

18 kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja, tukevat opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista, edistävät vastuun kantamista ja kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä muiden kanssa, kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta ja arvioida omaa oppimista, aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti sekä kehittävät opiskelijan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa, tukevat autenttisen opiskelumateriaalin hyödyntämistä ja tarjoavat mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ympäröivän yhteisön kanssa. Opetuksessa huomioidaan, että kaikkien opiskelijoiden valmiudet opiskella itsenäisesti eivät ole samanlaiset. Toiset opiskelijat tarvitsevat enemmän opettajan ohjausta kuin toiset. Osalle voi olla vaikeaa oppia pois totutuista mahdollisesti opettajajohtoisista työskentelytavoista. Opiskelijalle luodaan edellytyksiä vastuunkantamiseen omasta oppimisestaan ja oppimistavoitteiden suuntaisesta toiminnasta. Vastuun ottaminen merkitsee myös sitä, että opiskelijoita ohjataan arvioimaan opittavia asioita ja arvioimaan toimintaansa suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin ja laajemmin koko yhteiskuntaan. Sosiaalista mediaa käytetään opetuksessa mahdollisuuksien mukaan. Sosiaalisen median käyttö opetuksessa on hyvä tapa aktivoida opiskelijoita osallistumaan ja työskentelemään yhdessä. Mediataidot ja mediakriittisyys ovat olennainen osa perustaitoja, kun toimitaan suomalaisessa tietoyhteiskunnassa. Mediataitojen ja opettaminen valmentaa jatko-opintoihin ja työelämään. Mediataitoja pyritään integroimaan kaikkiin opetettaviin aineisiin. Esimerkiksi valokuvausta voidaan käyttää apuna suomen kielen opetuksessa. 2.4 Toimintakulttuuri Opiston toimintatapoihin opiskelijaa ohjaa ensisijaisesti linjavastaava, mutta myös muut opettajat ja henkilökunta auttavat opiskelijaa. Linjavastaava jakaa opiskelijoille opintojen alkuvaiheessa Opiskelijan oppaan sekä selkokielisen Koulun käytännöt -oppaan (Liite 2), jotka käsittelevät koulun toimintatapoja ja käytännön järjestelyjä. Opiston toiminta-ajatusta ja arvopohjaa on kuvattu luvuissa 1.1. ja 1.2. Koulutuksen arviointia taas on käsitelty luvussa

19 2.5 Koulutuksen eheyttäminen Koulutuksessa pyritään siihen, että oppimistilanteet liittyvät koulun ulkopuolisiin käyttötilanteisiin, ovat vaihtelevia ja mahdollisimman lähellä oikean elämän tilanteita. Oppimistilanteiden lähtökohtina ovat mahdollisuuksien mukaan opiskelijoiden omat elämänkokemukset ja mielenkiinnon kohteet. Suomen kieltä ja viestintätaitoja sekä yhteiskunnan tuntemusta syvennetään liittämällä oppiminen koulun ulkopuolisiin oppimistilanteisiin. Ne liittyvät muun muassa ympäristöntuntemukseen (suunnistukset, tutustumiskäynnit, retket) sekä työelämätaitoihin (työharjoittelujakso ja sen hyödyntäminen opetuksessa, esim. keskustelut ja raportit). Koulutuksessa tuetaan kulttuurien välistä kohtaamista luomalla tilaisuuksia suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yhteistyöhön, esimerkiksi monikulttuurisuusjaksolla osana suomen kielen ja viestinnän opintoja. Suomen kielen ja viestinnän opintoihin sisältyvä toimintapassi aktivoivine tehtävineen tukee myös suomen kielen ja viestintätaitojen kehittymistä sekä yhteiskunnan tuntemusta. Kaikissa oppiaineissa vahvistetaan opiskelijan kieli- ja viestintätaitoja sekä kulttuurintuntemusta. Ohjaus ja oppimaan oppimisen taitojen harjoittaminen on koulutuksen opettajien ja laajemmin opiston henkilökunnan yhteinen tehtävä. Tarkemmin ohjauksesta on kerrottu luvussa 5. Opetuksessa edetään tutusta tuntemattomaan ja konkreettisesta abstraktiin. Opittavia asioita pyritään yhdistämään laajempiin kokonaisuuksiin. Kielen eri osa-alueille on varattu eri oppituntinsa tasapainoisesti kehittyvän kielitaidon varmistamiseksi, mutta opettajien yhteistyö on näissä tiivistä. Tietotekniikan opiskelulle on varattu omat oppituntinsa, mutta tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään myös muilla tunneilla. Myös työelämä- ja yhteiskuntataitojen opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä suomen kielen ja viestinnän opettajien sekä tietotekniikan opettajien kanssa 2.6 Koulutuksen eriyttäminen Moduulien lopussa toteutettavien arviointien perusteella opiskelijat jaetaan neljään eri opetusryhmään, joissa opiskelijoiden etenemisvauhti ja omaksumiskyky otetaan huomioon. Eriyttäminen voi tuntitasolla kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä tehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Käytännössä voidaan esimerkiksi 19

20 käyttää eriyttämisen mahdollistavaa tietokoneohjelmaa, jakaa opiskelijoita pienryhmiin taikka rajata tai lisätä tehtävämäärää opiskelijan taitojen mukaan. 3 HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN LAADINTA JA LÄHTÖTASON ARVIOINTI 3.1 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokaiselle opiskelijalle laaditaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka on opiskelijan oma kehittymissuunnitelma. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa hyödynnetään lähtötason arvioinnin lisäksi opiskelijalle aiemmin TE-toimistossa tai kunnassa tehtyä alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa. Linjavastaava laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa. Opiskelija täyttää HOPS-lomakkeen omalta osaltaan ennen linjavastaavan kanssa käytäviä HOPS-keskusteluja. Opiskelijan lomakkeelle kirjaamat tiedot ja kommentit käydään läpi ohjauskeskusteluissa, joissa linjavastaava täydentää opiskelijan tämänhetkisen opiskelun ja tulevaisuuden kannalta olennaiset asiat lomakkeelle. Ensimmäinen HOPS-keskustelu käydään mahdollisimman pian koulutuksen aloittamisen jälkeen. HOPS-lomake ja -keskustelut on jaettu kolmeen osioon, joista ensimmäinen ajoittuu syyslukukauden alkupuolelle, toinen talveen ja kolmas kevätlukukauden loppuun. HOPS pohjautuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan ja keskittyy opiskelijan lähtötilanteeseen, koulutustaustaan, aiempaan osaamiseen, tavoitteisiin ja koulutustarpeisiin. Ne lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen, käydään läpi. Myös oppimista vaikeuttavat seikat ja tukitoimien tarve pyritään selvittämään. HOPS-lomakkeen (Liite 5) kysymykset ohjaavat opettajaa keskittymään näihin seikkoihin. HOPS:aa laatiessa opiskelija osallistuu itse oman opiskelunsa suunnitteluun, kehittää itsearviointikykyään ja sitä kautta sitoutuu ja motivoituu opintoihinsa. Opiskelijan heikko suomen kielen taito ja yhteisen kielen puute saattavat vaikeuttaa HOPS:n laadintaa. Erityisissä tapauksissa on mahdollista käyttää tulkkia. 20

21 Henkilökohtaista opetussuunnitelmaa tuetaan ja seurataan opinto-ohjauksella. Erityisen tärkeää on opintojen alkuvaiheessa olevan opiskelijan tukeminen ja ohjaaminen oman opiskelusuunnitelman laatimiseen. Opintojen alkuvaiheessa korostuu myös oppimistaitojen kehittäminen sekä opiskelumotivaatioon ja yhteisiin asioihin liittyvät asiat. Opintojen myöhäisemmässä vaiheessa ohjauksessa painottuu työelämään suuntautuminen ja jatko-opintomahdollisuuksien pohtiminen. 3.2 Lähtötason arviointi Opiskelijan lähtötason arvioinnissa hyödynnetään valintakokeista ja alkukartoituksesta saatua tietoa. Syyskuun lopussa opiskelijoiden taso arvioidaan uudelleen kielitaidon eri osa-alueita arvioivan testin perusteella. Arvion perusteella opiskelijat jaetaan neljään ryhmään. Hitaimmin edistyvällä ryhmällä on mahdollisuus jatkaa opintojaan kahden lukuvuoden ajan. Normaalisti etenevä suomen kielen linja on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on perusopiskeluvalmiudet, toiminnallinen luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin ja mahdollisesti aikaisempaa kokemusta vieraan kielen opiskelusta. Hitaasti etenevä suomen kielen linja on tarkoitettu niille opiskelijoille, joilla on puutteita opiskeluvalmiuksissa tai muita oppimisen hitauteen vaikuttavia tekijöitä, kuten elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä taikka luku- ja kirjoitustaito latinalaisin aakkosin on vain tyydyttävä. 3.3 Dokumentointi Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa käytetään opiston omaa lomaketta (Liite 5). Suunnitelman tietoja voidaan siirtää muille opiskelijaa ohjaaville tai opettaville henkilöille tai viranomaisille, kun linjavastaava on kysynyt opiskelijalta luvan. Lupaa varten on olemassa erillinen lomake (Liite 6). Opiskelijan tietoja voidaan siirtää seuraaville viranomaisille: TE-toimistolle, nuorisotoimelle ja sosiaalitoimelle. Täytettyjä lomakkeita säilytetään joko intrassa tai linjavastaavan työpisteellä lukitussa työhuoneessa erikseen nimetyssä kansiossa. 21

22 Opintojen sujuminen dokumentoidaan myös seuraamalla poissaoloja, jotka jokainen opettaja merkitsee Wilman poissaoloseurantaan. Mahdolliset rangaistustoimenpiteet, kuten puhuttelut tai tunnilta poistamiset, merkitään opiskelijahallinto-ohjelma Primuksen opiskelijahuolto-välilehteen. Linjavastaava käynnistää toimenpiteet ja vie niitä tarvittaessa eteenpäin. Opiskelijan alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa säilyttää linjavastaava työpisteellään. Lähtötason arvioinnissa tarvittavaa valintatestiä ja muita testejä tai testien tuloksia säilyttää testin laatinut opettaja työpisteellään. Koulutusten hakijalistat, opiskelijalistat ja opiskelijan perustiedot ovat Primuksessa, jota hallinnoi ja päivittää opintosihteeri. Opettajien työpisteet ovat lukituissa työhuoneissa, joten vain asianosaiset henkilöt pääsevät lukemaan henkilökohtaisia tietoja sisältävää materiaalia, kuten HOPSlomakkeita tai alkukartoituksia. Opiston intraa ja Primusta pääsevät käyttämään vain asianosaiset henkilöt. Intrassa olevista opiskelijoiden henkilötiedoista on rekisteriseloste. 4 KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 4.1 Yleiset tavoitteet Koulutus edistää ja tukee opiskelijan mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan sen aktiivisena jäsenenä. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa peruskielitaidon alkuvaiheen (A2.2). Tavoitteena on toiminnallinen kielitaito, joten opiskelija opiskelee sellaisia suomen kielen valmiuksia, joita hän tarvitsee toimiakseen arkielämässä, suomalaisessa yhteiskunnassa, työelämässä ja jatkokoulutuksessa. Koulutus tukee oman kulttuurin ylläpitämistä ja sen yhteensovittamista ympäröivään kulttuuriin. Koulutuksen sisältökokonaisuuksia ovat suomen kieli ja viestintätaidot, yhteiskunta- ja työelämätaidot ja valinnaiset opinnot. Ohjaus sisältyy osittain näihin sisältökokonaisuuksiin. Valinnaisista opinnoista tietotekniikka, matematiikka, terveystieto sekä liikunta ovat opiskelijoille pakollisia. Lisäksi syyslukukauden aikana järjestetään kaksi kädentaitojen ja kuvataiteen teemapäivää. Opetussuunnitelman alussa olevasta taulukosta selviää, mitkä aineet ovat kullekin ryhmälle mahdollisia syys- ja kevätlukukaudella. Kaikkien valinnaisten opintojen tarkoituksena on toimia osana suomen kielen opintoja, joihin ne tuovat lisää toiminnallisuutta. 22

23 Kaikissa oppiaineissa rakennetaan opiskelijan kotoutumisen kannalta mielekkäitä oppimiskokemuksia ja vahvistetaan kieli- ja viestintätaitoja sekä opiskelutaitoja. Opintoihin sisältyy läpäisevästi harjaantumista arjen taitoihin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, muun muassa tiedonhakuun ja palveluiden käyttöön liittyen, erillisten tietotekniikkatuntien lisäksi. Kotoutumiskoulutuksen opiskelutaitoihin liittyvänä yleisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa asettaa henkilökohtaisia oppimistavoitteita ja suunnitella oppimistaan realistisesti omien tarpeidensa mukaisesti sekä arvioida oppimistaan ja osaamistaan. Opiskelija hallitsee opiskeluun liittyvää sanastoa ja käsitteitä sekä harjaantuu erilaisiin opiskelumuotoihin ja tekniikoihin (muun muassa lähi- ja etäopiskelu, itseopiskelu, ryhmätyöskentely, projektimainen opiskelu, verkkoopiskelu). Opiskelija tutustuu suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja osaa asemoida itsensä siihen. Opiskelijan jatkokoulutusmahdollisuudet ja työllistymismahdollisuudet parantuvat, ja hän osaa hakeutua jatkokoulutukseen ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Kotoutuminen on yksilöllisesti etenevä prosessi. Vaikka koulutuksen perustavoitteet ovat samansuuntaisia kaikille, opiskelijan yksilölliset valmiudet, motivaatio, tavoitteet ja tarpeet vaihtelevat. Koulutuksessa opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa. 4.2 Suomen kieli ja viestintätaidot Tavoitteet Opiskelija oppii suomen kielen alkeet ja saavuttaa taitotason A2.2. Opiskelija oppii ilmaisemaan itseään selkeästi ja ymmärrettävästi sekä kirjallisesti että suullisesti. Hän pystyy selviämään suomen kielellä erilaisissa viestintätilanteissa. Opiskelija ymmärtää paremmin suomalaisten puhetta myös luokkahuoneen ulkopuolella. 23

24 Aihealue A1.1. A1.2. A1.3. A2.1. A2.2. Rakenteet Ihminen -osaa vastata itseään - osaa perhe- ja - osaa kertoa itsestään - osaa yksinkertaisesti - osaa kertoa -vokaaliharmonia ja lähipiiri koskeviin asumissanastoa ja lähipiiristään kuvata lähiympäristöään lähiympäristöstään, -omistaminen yksinkertaisiin kysymyksiin (nimi, osoite, puhelinnumero - osaa adjektiiveja ja verbejä sen ominaisuuksista ja toiminnasta -verbityypit 1 6, - aikamuodot - verbien astevaihtelu jne.) - osaa viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat ja kellon - osaa keskeisiä ajanilmauksia - -ko/-kö-kysymys ja kysymyssanoja - nominien astevaihtelu ja sanavartalo - partitiivi Arkielämä ja asiointi - osaa tervehtiä, esittäytyä, kiittää ja pyytää anteeksi - osaa ruoka-, vaate ja värisanastoa - osaa kaupassa asioimisen tavallisimmat fraasit - selviytyy yksinkertaisimmista palvelutilanteista (pankissa, kaupassa, ravintolassa) - osaa kirjoittaa - osaa sopia ja perua tapaamisia -osaa esittää lyhyitä sosiaalisten normien mukaisia ohjeita ja pyyntöjä ja pystyy - osaa esittää kohteliaan kutsun - osaa toimia sosiaalisissa vuorovaikutustilante issa - genetiivi - paikallissijamuodot -objekti yksinkertaisia viestejä reagoimaan niihin Peruspalv -selviytyy tavallisista ja -pystyy hoitamaan elut helpoista jokapäiväisistä itsenäisesti omia tai puhe- ja perheensä asioita palvelutilanteista (päiväkoti ja koulu, viranomaisasiointi, 24

25 kirjasto) Terveys - osaa sairastamiseen - osaa aisteihin liittyvää - osaa kuvailla ja liittyvää sanastoa ja sanastoa tunteita ja hyvinvoint osaa asioida tuntemuksia i lääkärissä Yhteiskun -tietää joitakin - tutustuu laajemmin - osaa kertoa ta ja suomalaisia juhlia ja suomalaisiin juhliin ja suomalaisesta ympäristö niihin liittyviä tapoja niihin liittyvään yhteiskunnasta sanastoon Vapaa- -osaa harrastussanoja -osaa keskustella - osaa ilmaista ja aika ja ja osaa kertoa omista tutuista asioista ja perustella harrastuk harrastuksistaan ilmaista suppeasti mielipiteensä set mielipiteensä suomalaisilla -osaa matkustamiseen fraaseilla liittyvää sanastoa ja hallitsee siihen liittyviä puhetilanteita Työ ja -osaa ammattien nimiä -osaa toimia - osaa etsiä työ- ja koulutus sekä työelämän työhaastattelussa opiskelupaikkoja ja sanastoa ottaa itse yhteyttä 25