OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Transkriptio

1 OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Omaishoidon tukea koskevan lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukea omaishoitajan työtä. Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota tai palvelua, mitkä määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidontuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, mikä tarkoittaa sitä, että yksilöllä ei ole subjektiivista oikeutta palveluun, vaan oikeus palveluun toteutuu kunnan tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa. Tällöin palvelua voidaan hyvin kohdentaa sitä eniten tarvitseville henkilöille. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos omaishoitajan antama hoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. Päätös omaishoidon tuesta hoidettavalle tehdään toistaiseksi. Omaishoidon tukeen kuuluvat hoidettavalle annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja hoitotehtävää tukevat sosiaalipalvelut. Palvelut hoidettavalle määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Tuki hoitajalle määritellään omaishoitosopimuksessa. Omaishoidon tuen palkkiota ei myönnetä henkilöille, jotka saavat tapaturma- tai liikennevakuutuksen kautta hoitotukea tai kodinhoitokustannusten korvausta. Omaishoidon tuen ulkopuolelle jäävät kotihoidontukea saavat alle 3 vuotiaat lapset. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä ja hoidettava kuuluu asiakasryhmään 3, hoitajalla ei ole oikeutta omaishoidon tukeen, mikäli hänellä on: - vähäistä suurempia työtuloja (STM määrittelee myöhemmin rajan) - oikeus sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan - oikeus vuorotteluvapaanlain (1305/2002) 13 mukaiseen vuorottelukorvaukseen Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hakija asuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä ja saa siellä ympärivuorokautista tai osapäiväistä hoitoa tai asiakas saa kotiin runsaasti kunnan järjestämiä palveluja (vanhustentaloyhdistyksen asunnot). Omaishoidon tukea voidaan myöntää Lumijoella kirjoilla olevalle henkilölle. Omaishoidon tukea koskevan lain mukaan palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.

2 Henkilön hoidon tarve sekä muiden välttämättömien palveluiden tarve ja määrä arvioidaan kotikäynnillä. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan haastatteluun (osa haastattelusta yhdessä ja osa erikseen), havainnointiin ja toimintakyvyn arviointiin. Arvioinnin apuna käytetään lääkärintodistusta tai vastaavaa todistusta ja eri asiantuntijoiden lausuntoja. Aikuisen omaishoidon tuen hakijan toimintakyky arvioidaan Rava- ja MMSE- mittaria apuna käyttäen. Lapsen toimintakykyä arvioidaan Rava mittarilla ja verrataan vammaisen tai sairaan lapsen toimintakykyä samanikäisen terveen lapsen toimintakykyyn (erillinen arviointilomake). Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että lapsella on sairaudesta tai vammasta johtuva erityisen hoidon tarve. Tällöin hoito on erittäin vaativaa ja sitovaa. Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia vähimmäismäärää pienemmäksi. Omaishoidon tukea maksetaan 3 eri asiakasryhmässä. Vanhuspalvelut 1. Asiakasryhmä (Hoitopalkkio 384,67 euroa/kk) Jatkuva hoidon tarve Rava MMSE Tähän ryhmään kuuluvat runsaasti hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat henkilöt, jotka tarvitsevat jatkuvaa apua ympärivuorokautisesti, mutta voivat selviytyä osittain itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. He eivät kuitenkaan voi asua yksin. Hoitotyö sitoo hoitajan kokopäiväisesti. Tähän ryhmään kuuluvat myös vuorohoitoa saavat asiakkaat, joiden hoidon tarve on 2 kohdan mukainen. Jotta oikeus omaishoidontuen palkkioon säilyy, vuorohoitoa voi olla kuitenkin enintään 14 vrk/kalenterikuukausi. Asiakasryhmän ulkopuolelle jäävät asiakkaat, joiden avuntarve kohdistuu pelkästään asiointi- tai kodinhoitotehtäviin. 2. Asiakasryhmä (Hoitopalkkio 529,35 euroa/kk) Jatkuva ympärivuorokautinen hoidon tarve, hoidettavuus samaa tasoa kuin laitoshoidossa olevalla. Rava 3.0 tai enemmän MMSE 0-12 runsaasti ympärivuorokautista hoitoa eikä hän voi asua yksin. Hoitotyö edellyttää pääsääntöisesti ympärivuorokautista työpanosta. 3. Asiakasryhmä (Hoitopalkkio 769,33 euroa/kk =korotettu omaishoidon tuki) Laitoshoidon tarve Rava vähintään 3,5

3 MMSE 0-12 Pitkäaikaishoidossa oleva asiakas, jonka omaiset ottavat kotihoitoon. Laitoksessa tapahtuvan saattohoidon vaihtoehto, enintään puoli vuotta. runsaasti ympärivuorokautista hoitoa eikä hän voi asua yksin. Ryhmään kuuluvat myös asiakkaat, joiden saattohoito tapahtuu kotona hoidettavan ja hänen omaistensa/läheistensä tahdon mukaisesti. Saattohoito perustuu lääkärin päätökseen. Hoitaja ei voi olla työssä. Edellytyksenä hoitopalkkion maksamiselle on, ettei hoitajalla ole vastaavalta ajalta oikeutta sairausvakuutuslain 10 luvun mukaisen erityishoitorahan saamiseen tai oikeutta vuorotteluvapaalain 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Vammaispalvelut 1. Asiakasryhmä (Hoitopalkkio 384,67 euroa/kk) Jatkuva hoidon tarve Rava 2,5 2,99 Hoitoisuuspisteet arviointilomakkeella (keskivaikea tai vaikea haitta) Kelan korotettu hoito- tai vammaistuki/erityis-, hoito-, tai vammaistuki Tähän ryhmään kuuluvat runsaasti hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat henkilöt, jotka tarvitsevat jatkuvaa apua ympärivuorokautisesti eivätkä voi asua yksin. Hoitaja voi olla työssä. 2. Asiakasryhmä (Hoitopalkkio 529,35 euroa/kk) Jatkuva ympärivuorokautinen hoidon tarve, hoidettavuus samaa tasoa kuin laitoshoidossa olevalla. Rava 3,0 tai enemmän Hoitoisuuspisteet arviointilomakkeella (vaikea haitta) Kelan korotettu hoito- tai vammaistuki / erityis-, hoito-, tai vammaistuki runsaasti ympärivuorokautista hoitoa eikä hän voi asua yksin. Hoidettava tarvitsee jatkuvaa valvontaa / ohjausta / tukea. Hoitotyö edellyttää pääsääntöisesti ympärivuorokautista työpanosta. 3. Asiakasryhmä (Hoitopalkkio 769,33 euroa/kk= korotettu omaishoidontuki) Laitoshoidon tarve Rava 3,5 Hoitoisuuspisteet arviointilomakkeella (vaikea haitta) Kelan erityis-, hoito-, tai vammaistuki Hoitotyö vaatii kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta ympärivuorokautisesti Laitoksessa tapahtuvan saattohoidon vaihtoehto.

4 Omaishoidon tuesta laaditaan toistaiseksi omaishoitajan ja kunnan välille sopimus, joka tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Omaishoidon tuesta tehtävään sopimukseen liitetään hoidettavaa koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka tulee sisältää tiedot ainakin hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, hoitajan oikeudesta vapaapäiviin sekä niiden järjestämisestä, sopimuksen kestosta, hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka toimintakykynsä (Rava alle 1.5) ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Omaishoidon tuesta päättävä voi edellyttää hakijaa tarvittaessa toimittamaan asiantuntijan lausunnon siitä, että on kykenevä toimimaan kyseisen asiakkaan hoitajana. Hoitaja tulee olla omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Hoitajalla on velvollisuus tiedottaa hoidettavan toimintakyvyssä ja hoidossa tapahtuvista muutoksista omaishoidon tuen yhteyshenkilöille. Omaishoitajan yhteyshenkilö on omaishoidon tuen päätöksentekijä. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Jos omaishoidon tukea saava on suunnitellusti ympärivuorokautisessa vuorohoidossa vähintään 1 viikon kuukaudessa, kyseinen hoito korvaa omaishoitajan lakisääteisen vapaan. Omaishoidon palkkiosta ei peritä asiakasmaksua. Muista palveluista peritään hoidettavalta asiakasmaksulain mukaiset ja perusturvalautakunnan vahvistamat maksut. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua omaishoidon keskeytymisestä. Sopimus päättyy ilman irtisanomista sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi tai hänet siirretään pitkäaikaiseen hoitoon. Tästä tehdään hoidettavalle päätös, joka annetaan tiedoksi myös hoitajalle. Omaishoitosopimus voidaan puolin tai toisin irtisanoa päättymään. Hoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi ja kunnan irtisanomisaika on kaksi kuukautta irtisanomista seuraavasta kuukaudesta. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, kun irtisanominen on annettu tiedoksi. Hoitajan irtisanoessa sopimuksen voidaan hänen pyynnöstään noudattaa lyhyempääkin aikaa, mikäli se hoidon kannalta on tarkoituksenmukaista. Jos omaishoito keskeytyy omaishoitajasta aiheutuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy välittömästi. Sopimus voi olla myös määräaikainen, jolloin se päättyy määräajan kuluttua umpeen ilman eri päätöstä. Sopimus tulee irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hoidettavan terveyden ja turvallisuuden. Jos hoidettavan terveys ja/tai turvallisuus vaarantuisi, mikäli sopimusta jatketaan, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Hoitajaa ja hoidettavaa kuullaan ennen sopimuksen purkamista. Mikäli tiedetään, että puute ei ole korjattavissa, voidaan sopimus purkaa välittömästi

5 kuulemisen jälkeen. Sopimuksen purkamisesta tehdään päätös hoitajalle. Lisäksi tehdään asiakkaalle päätös omaishoidon tuen päättymisestä. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n mukainen vakuutus hoitajalle.