|
|
- Ilona Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turvattomien kiintymyssuhteiden yhteydet lasten mielenterveyden häiriöihin Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Pelastakaa Lapset ry Turun yliopisto
2 Syrjäytyminen alkaa varhain Myöhemmin sijoitettavat it tt t lapset ovat jo pre- ja perinataalisesti tilastollisesti muista poikkeavia He ovat pienipainoisempia, i i i i Apgar-pisteet pisteet it t ovat alhaisempia, ja he viettävät pitemmän ajan sairaalassa Äidit tupakoivat huomattavasti muita useammin (Suomessa 56% vs. 15% normiväestö) Lisäksi alkoholin ja huumeiden käyttöä odotusaikana useammin kuin muilla sikiövaurioita (FAE, FAS)
3 Varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia I Äidin verkosto on usein heikko (suhde partneriin on huono tai se on katkennut; suhde omaan äitiin on niin ikään huono) Äiti on muita useammin hyvin nuori Valmiudet antautua vuorovaikutukseen vauvan kanssa ovat verrattain heikot Vauva on usein vaativa ja kuormittaisi ketä äitiä tahansa Äidin resurssit ja lapsen vaativuus eivät kohtaa
4 Varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia II Äidillä on omassa taustassaan usein käsittelemättä jääneitä ( unresolved unresolved ) traumoja ja menetyksiä, jotka ovat psyykessä eräänlaisia vierasesineitä PTSD:n oireita äiti ei ole lapsen tavoitettavissa tt i organisoitumaton it t kiintymyssuhde (D) Organisoitumaton kiintymyssuhde on yhteydessä moniin psykopatologian muotoihin Vanhempien lasta koskevat representaatiot voivat olla hyvin vääristyneitä ( tuo pentu on ihan kuin isänsä, väkivaltainen siitä tulee )
5 Kiintymyssuhde on adaptiivinen Lapsen luoma kiintymysmalli tai strategia (IWM; Internal Working Model) on hänen näkökulmastaan paras ja mielekkäin tapa saada hoivaajalta maksimaalinen määrä huomiota ja välttää hylätyksi tulemista Kyseessä on sisäistetty tt psyykkinen rakenne, joka muokkaa ja suodattaa informaatiota Se toimintamalli, joka on ollut varhaisissa, mahdollisesti ankeissa tai puutteellisissa kasvuoloissa toimiva, ei aina olekaan sitä enää uudessa ympäristössä ä syntyy konflikteja ja ongelmia
6 Turvallinen kiintymyssuhde Lapsi elää loogisessa, ennakoitavassa maailmassa Asiat selitetään ja perustellaan, ollaan rehellisiä Voimakkaat tunteet myös kielteiset lähentävät lasta hoivaajaan Lapsi oppii käyttämään vuorovaikutuksessa sekä älyä että tunnetta
7 Välttelevä l ä kiintymyssuhde Lapsi oppii estämään kielteisten tunteiden ilmaisemista Asiallinen, rationaalinen, reipas Mitä minun olisi tehtävä, että sinä olisit minuun tyytyväinen? y Tarve miellyttää; omat tunteet ja tarpeet taka-alalla alalla Lievänä normatiivinen, suomalainen
8 Ristiriitainen iit i kiintymyssuhde Hoivaaja on epäjohdonmukainen ja vaikeasti ennakoitava Lapsi elää arvaamattomassa maailmassa, jonka vaaroja vastaan hänellä ei ole suojautumiskeinoja Lapsi käyttäytyy provokatiivisesti, tunnepitoisesti ja manipulatiivisesti koska kokee, ettei pysy aikuisen mielessä Vihamielis-riippuvaisia suhteita
9 Organisoitumaton it t kiintymyssuhde Hoivaaja on ollut joko pelokas tai pelottava Enempää välttelevä kuin ristiriitainenkaan k-suhde ei ole tuottanut turvallisuutta Voi näyttää ulospäin yllättävän normaalilta; kuitenkin hetkittäin outoa käytöstä, irvistyksiä, pään hakkaamista, jähmettymistä tms. Lapsi on kokenut toistuvia traumoja ja menetyksiä joiden käsittelyyn ei ole saanut apua Vanhemmalla usein käsittelemättä jääneitä traumoja, jotka ovat mielen sisällä eräänlaisina vierasesineinä Vanhemman kyky mentalisoida on alentunut
10 John Bowlby
11 Mary Ainsworth
12 Patricia i McKinsey Crittenden
13 A Dynamic-Maturational Model of Patterns of Attachment in Adulthood True Cognition Cognition (Type A) False Affect Patricia M. Crittenden, 2005 Integrated True Information (Type B) Socially Facile/ Inhibited A3-4 B3 Comfortable B1-2 B4-5 Reserved Reactive A1-2 C1-2 Compulsively Caregiving/ Compliant A5-6 Compulsively Promiscuous/ Self-Reliant A7-8 Delusional Idealization/ ation/ Externally Assembled Self A/C AC Psychopathy C7-8 Menacing/ Paranoid Threatening/ Disarming C3-4 Aggressive/ Feigned Helpless C5-6 Punitive/ Seductive Integrated t False Information (Type A+C+) True Affect Affect (Type C) False Cognition
14 DMM-mallin kiintymyssuhteet t I Turvalliset k-suhteet B1-2 varauksellinen; B3 tasapainoinen; B4-5 reaktiivinen (tunnepitoinen) A1-2 sosiaalisesti helppo /estynyt A3-4 pakonomaisesti huolehtiva/mukautuva A5-6 pakonomaisesti rajaton (seksuaalisesti ja/tai sosiaalisesti)/itseriittoinen A7 delusionaalinen li idealisointi i A8 ulkoisesti määrittynyt minuus
15 DMM-mallin kiintymyssuhteet t II Ristiriitaiset kiintymyssuhteet C1-2 uhoava/aseistariisuva ii C3-4 aggressiivinen/avuttomaksi heittäytyvä C5-6 rankaiseva/viettelevä C7-8 uhkaava/paranoidinen AC psykopatia (integroitunut väärä tieto ja väärä tunne) Lisäksi erilaisia A- ja C-strategioiden mosaiikkeja
16 Trauman määrittelyä Perinteinen (ja yhä hyödyllinen) määritelmä: Ihminen traumatisoituu, kun hän itse tai joku hänen läheisensä on vakavassa vaarassa ilman, että tilanteesta voi paeta tai että tapahtumien kulkuun voi mitenkään vaikuttaa Vauvaikäisen ja pienen lapsen kohdalla traumatisoituminen tapahtuu herkästi, koska lapsen turvallisuudentunne riippuu täysin hoivaajan kyvystä tasoittaa lapsen stressihuippuja
17 Vuorovaikutustrauman synty Vauva on hädissään ää ja viestii hätää itkulla Ellei hoivaaja tule avuksi, itku muuttuu kimeäksi kirkumiseksi samalla, kun stressihormonin (kortisoli) taso kohoaa ja sympaattisen hermoston aktivaatiotaso kohoaa huippuunsa (kemiallinen myrsky) Parasympaattinen hermosto saa aikaan vastavaikutuksen ( autoa kaasutetaan ja jarrutetaan yhtä aikaa ) Lapsi rauhoittuu, jähmettyy, ehkä tuijottaa kaukaisuuteen (varhainen dissosiaatio)
18 Varhaisen traumatisoitumisen seurauksia I Kiintymyssuhteen katkoksia k k Turvattomuuden tunteita liian herkästi aktivoituva kiintymyssysteemi vaikeuttaa mentalisointia (ts. hätääntyminen uhkaa ja estää ajattelua) Paniikkiahdistus ei muutu signaaliahdistukseksi Tarpeet koetaan voimakkaina ja hallitsemattomina
19 Varhaisen traumatisoitumisen seurauksia II Koska tarpeiden tyydyttyminen on epätasaista, kehitysprofiilikin on epätasainen Aggressio ei kesyynny y Psyykkiset puolustuskeinot jäävät primitiivisiksi Kokemus omasta itsestä on huono Jos hoivaaja on pahantahtoinen, lapsi ei mentalisoi koska se on liian kauheaa
20 Varhaisen traumatisoitumisen seurauksia III Voimakkaasti muuttuvan keskushermoston kehitys häiriintyy: 1. Solukatoa limbisessä järjestelmässä 2. Hippokampusten vaurioita it (muisti!) 3. Orbitofrontaalisen aivokuoren kehityshäiriö (yhteys impulssien ja aggressioiden hallintaan) Alttius myöhemmälle dissosioimiselle
21 Mentalisaatio l. reflektiivinen funktio I Keskeinen inhimillinen kyky, joka syntyy (tai jonka pitäisi syntyä) varhaisessa vuorovaikutuksessa Kahdenkeskisessä ki vuorovaikutuksessa k on kaksi k toisistaan erillistä mieltä, jotka voivat kuitenkin kommunikoida id keskenään k Kyse on toisen ihmisen mielenliikkeiden, toiveiden, aikomusten ja tunteiden tavoittamisesta: kaikki ei näy ulospäin
22 Mentalisaatio l. reflektiivinen funktio II Mentalisaatio on ongella olemista : kun ei voi tietää,,p pitää kysellä Epätietoisuus ja epävarmuus kuuluvat hyvään mentalisaatioon Hyvä mentalisaatio on kaikkien vinkkien surma; tarve saada vinkkejä ja vippaskonsteja vuorovaikutukseen on toisen ohittamista vaikka inhimillisesti ymmärrettävää Hyvä ammattilainen sietää sen, että ei heti tiedä eikä löydä parasta ratkaisua vaan harhailee ja joutuu myöntämään toiselle ettei osaa
23 Trauma ja heikentynyt t mentalisointi i ti 1. Jos hoivaaja on pahantahtoinen, lapsi kieltäytyy yyy mentalisoimasta defensiivisistä syistä 2. Varhainen, pitkäkestoinen stressi orbito- frontaalisen aivokuoren toiminnan i estyminen 3. Kiintymyssysteemi aktivoituu liian herkästi mentalisointi deaktivoituu 4. Lapsi voi samastua hyökkääjään ja sisäistää tämän intentiot. Niistä tulee eräänlainen dissosioitunut vierasesine selfiin
24 Orbito-frontal cortex
25 Kiintymyssuhdenäkökulma rajatiloihin Ristiriitainen tai organisoitumaton k-suhde on monien rajatilapersoonallisuushäiriöiden taustalla Jos taustalla on ristiriitainen k-suhde, asianomainen voi olla hyökkäävä, ä, vaativa a ja heittäytyy välillä ä avuttomaksi a uhriksi Jos taustalla on organisoitumaton k-suhde, esillä on enemmän hauraus, hajoamisen pelko ( nahkamuna ) Dissosiatiiviset ilmiöt ovat usein organisoitumattoman kiintymyssuhteen seuralainen Narsististen häiriöiden taustalla on usein ristiriitainen k- suhde (viettelevä/rankaiseva) i
26 Borderline-häiriön synty (Fonagy & Bateman, 2008) Varhainen kiintymyssuhteen katkos yhdistyy myöhempiin traumoihin kiintymyssuhdekontekstissa haittaa neurobiologista kehitystä Seurauksena liian voimakas ja herkästi aktivoituva kiintymyssysteemi y y vaikeuttaa mentalisointia Mentalisointikyvyn yy kadotessa ihminen taantuu varhaisempiin käyttäytymismuotoihin (= BPD:n oireet)
27 Narsistinen persoonallisuushäiriö (Akhtar & Thomson, 1982) Ilmenee kuudella osa-alueella alueella siten, että alueet ovat lohkoutuneet kahteen toisilleen vastakkaiseen osaan Käsitys itsestä. tä Esillä ylimielisyys, i haavoittumattomuus; piilossa valtavat arvottomuuden tunteet t t Ihmissuhteet. Esillä ihannointi ja palvonta; piilossa kateutta ja halveksuntaa
28 Narsistinen häiriö iö (jatkoa) 3. Pyrkimykset. Esillä kunnianhimo ja tarve olla keskipiste; piilossa epävarmuutta, tyytymättömyyttä ja ikävystymistä 4. Etiikka ja arvot. Esillä kiinnostus moraalisiin, ii poliittisiin ym. kysymyksiin; kohteet vaihtuvat, sitoutuminen t i heikkoa 5. Rakkaus ja seksuaalisuus. Esillä viettelevyys; piilossa kyvyttömyys sitoutua 6. Kognitiivinen toiminta. Realiteettien itsekeskeinen tulkinta, joka voi koitua realiteettien tappioksi
29 BPD ja narsistinen häiriö iö Kummallekin on tunnusomaista suuret vaikeudet tunteiden säätelyssä Ilmenevät stressinä sosiaalisissa ja tunnepitoisissa tilanteissa ja vaikeuksina palautua stressistä tä Yhteys lohduttaviin ja rauhoittaviin symbolisiin mielikuviin on katkennut Vallitsevana on häpeänsekainen kokemus itsestä yhteydessä välinpitämättömään, etäiseen tai muuten huonosti mentalisoivaan hoivaajaan
30 Kliinisiä i iä seurauksia Lapsella ei diagnosoida persoonallisuushäiriöitä, mutta esiasteita on nähtävissä Ongelmina mm. ajattelun konkreettisuus, symbolifunktion heikkous ja mentalisoinnin pulmat Hoitomenetelmiä on kehitettävä On olemassa mm. mentalisaatioon pohjautuva yksilöpsykoterapeuttinen lähestymistapa Traumapsykoterapian osaamista on kehitettävä Perinteisessä psykodynaamisessa terapiassa nojataan liiaksi verbalisointiin ja tulkintoihin Terapeutista tulee lapselle uusi kiintymyskohde
31 Lastensuojelun tehtävä Tukea lapsen mahdollisuutta saada edes yksi riittävän turvallinen kiintymyssuhde On samantekevää, keiden välille po. suhde muodostuu Bioperheestä etsitään kaikki myönteiset voimavarat Keskeinen kysymys on, näkevätkö biovanhemmat omassa käytöksessään korjaamisen varaa, ja onko muutos mahdollinen
32 Työntekijän rooli Tärkeää on olla luotettava, ennakoitava ja rehellinen Rajat ovat välttämättömiä sekä perhetyössä että yksilökeskeisessä työssä Kaikille tunteille on oltava tilaa, mutta impulsseja ei voi toteuttaa käytännössä Työntekijä ei voi eikä hänen tarvitse aina olla kiltti eikä miellyttävä: realiteetti loukkaa toisinaan!
33 Hyvän omahoitajuuden edellytyksiä y Ei ole itse enempää liian välttelevä kuin tunnepitoinenkaan Ei tarvitse lasta itseään varten Uskaltaa silti kiintyä Tunnistaa jossain määrin omia motiivejaan Pystyy työskentelemään käyttäen apuna omia vastatunteitaan Ja mikä olikaan se kuuluisa transferenssi?
34 Milloin psykoterapiaa py p sijoitetulle lapselle? Hoitava taho ehdottaa usein, että lapsi tarvitsee viipymättä pitkäkestoisen psykoterapian Ensisijaista on kuitenkin tukea lapsen/nuoren kiinnittymistä sijoituspaikan aikuisiin Lapsella on oltava vähintään yksi riittävän turvallinen k-suhde, ennen kuin hän voi antautua terapiaprosessiin Psykoterapia on myös kiintymyssuhde! Fokusoitujen, lyhytkestoisten terapioiden hyötyä kannattaa vakavasti harkita Traumaterapian osaamista on kehitettävä
Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, 27.8.2011. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry
Kiintymyssuhde ja sen haasteet adop1operheissä Ruissalo, 27.8.2011 Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosenb Pelastakaa Lapset ry Adop1o: tutkimusten kertomaa Adop1o on hyvää lastensuojelua Lapsen aineelliset
LisätiedotEROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE
EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMielialahäiriöt nuoruusiässä
Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotVarhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotMONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ LAPSEN PERHEIDEN TUKENA ESITELMÄ JYVÄSKYLÄSSÄ VALTAKUNNALLISILLA LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PÄIVILLÄ 9.11.
MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ LAPSEN PERHEIDEN TUKENA ESITELMÄ JYVÄSKYLÄSSÄ VALTAKUNNALLISILLA LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PÄIVILLÄ 9.11.2016 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO LAPSI
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotLapsen ja kasvattajan välinen suhde:
Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotMentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa
Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen
LisätiedotMitä aggressio on. Jari Sinkkonen 8.5.2012
Mitä aggressio on kymmeniä erilaisia määritelmiä tässä: vihamielinen tunne tai teko esim. aggressiivinen leikki on paradoksi, koska aggressio ei ole symbolista väkivalta = toiseen kohdistuva fyysinen aggressio
Lisätiedot28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?
28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotMitä lapsi tarvitsee vanhemmiltaan. Esitelmä 16.11.2006 Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry
Mitä lapsi tarvitsee vanhemmiltaan Esitelmä 16.11.2006 Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry Lapsi tarvitsee äidin ja isän Jos on kaksi vanhempaa, he - tuntuvat ja tuoksuvat erilaisilta, puhuvat ja leikkivät
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotKuraattorityön helmet ja helvetit
Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotVäkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014
Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin
LisätiedotAikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008
Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotLuottamus sytyttää - oletko valmis?
16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
Lisätiedotkimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määm kun ne ovat esiintyneet tietyn vähimmv
Lasten käytk ytöshäiriöt DSM-IV tautiluokituksen logiikkana on luetella erilaisia oireita, jotka esiintyvät t usein yhdessä erää äänlaisina kimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määm äärä,
LisätiedotMitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?
Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne
LisätiedotPikkulasten vuorovaikutustiimi K5 alueella Relationsinriktat småbarnsteam i K5 området
RIST Pikkulasten vuorovaikutustiimi K5 alueella Relationsinriktat småbarnsteam i K5 området y Kiintymyssuhde (attachment) syntyy, kun pieni vauva kiinnittyy vanhempiinsa, k h jotka k puolestaan l sitoutuvat
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotRakkauden rakennusainekset Keijo Markova
Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotMiksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?
Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotKoulun merkitys lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle. Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti
Koulun merkitys lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Lapsi tarvitsee erilaisia asioita eri ikäkausina Koulualokkaiden valmiudet vaihtelevat suuresti:
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotPelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö
Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotLataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden. Lataa
Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden Lataa Kirjailija: Margareta Broden ISBN: 9789525519082 Sivumäärä: 300 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.49 Mb Raskausaika on tärkeä vaihe, jossa on mahdollisuus
LisätiedotLähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä
Lähisuhdeväkivalta ja päihteet 28.01.2010 tekijä Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Väkivalta ja päihteetp huono suomalainen viinapää (Verkko) ajatus väkivaltatyv kivaltatyöstä päihdehuollon piirissä
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotVideointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin
Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa
Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
Lisätiedot14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä
14.4.2010 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen
LisätiedotHenkinen väkivalta ja siitä selviytyminen
Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotPerheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?
Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-
LisätiedotLasten ja nuorten hoito Juvalla
Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotIhmisen chakrajärjestelmä
Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;
LisätiedotMaahanmuuton psykodynamiikasta. Leo Ray, 2008 (author s permission granted)
1 Maahanmuuton psykodynamiikasta Leo Ray, 2008 (author s permission granted) 2 I Identiteetin vastavuoroisuuden psykodynamiikka Tietoinen ja tiedostamaton minuus 3 Libido Self-preservation Attachment Past
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotEn tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.
En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. Kohtaaminen Kontakti on tuntemus, kehollinen kokemus. Usein kontakti on värähdys
LisätiedotMentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa
Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotJohdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.
Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotReflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke. Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi
Reflektiivinen työote 22.10. Vahvuutta vanhemmuuteenhanke Päätösseminaari Saara Salo/Antti Kauppi Salo/Kauppi 2014 Mentalisaation hedelmiä? Kokemuksia? Työtapa tuonut mielen takaisin huomion kohteeksi
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotHAASTEITA KIINTYMYSSUHTEESSA
Pia Korhonen Karoliina Kytölä HAASTEITA KIINTYMYSSUHTEESSA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 5. marraskuuta 2015 Tekijä(t) Korhonen Pia, Kytölä
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
Lisätiedot