Espoon kaupunki Pöytäkirja 140. Valtuusto Sivu 1 / 1

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja 140. Valtuusto 21.10.2013 Sivu 1 / 1"

Jaana Hakala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2013 Kaupunginhallitus Valtuustokysymys etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Simon Elon ym jättämään valtuustokysymykseen etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Valtuutettu Simon Elo ja 11 muuta valtuutettua kysyvät jätetyssä valtuustokysymyksessä, - onko kaupunginhallitus tietoinen siitä, että Espoon kaupungin rekrytointiprosessissa syrjitään hakijoita näiden etnisen taustan perusteella, - tietääkö kaupunginhallitus, että miten kauan, laajasti ja keiden valtuutuksella kyseistä rekrytointimenettelyä on harjoitettu, - kokeeko kaupunginhallitus, että on eettisesti oikein jättää kysymättä hakijan, taustaa, mutta käyttää sitä tosiasiallisena rekrytointiperusteena, - onko menettely kaupunginhallituksen käsityksen mukaan lain tai sen hengen mukaista, sekä - mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä asialle? Valtuuston hyväksymässä Espoo strategiassa vuosille linjataan, että Espoo on moniarvoinen ja monikulttuurinen kaupunki, jossa on avoin ja innostava ilmapiiri ja asetetaan tavoitteeksi, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajaväestön osuutta espoolaisista. Muunkielisten osuus Espoon kaupungin työntekijöistä onkin kasvanut vuoden 2012 lopussa päättyneellä valtuustokaudella. Vuoden 2009 lopussa muunkielisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä oli 2,9 prosenttia ja vuoden 2012 lopussa 4,61 prosenttia.

2013 jättämään valtuustokysymykseen etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Valtuustokysymyksessä on viitattu rekrytointiin, joka on tapahtunut maahanmuuttajapalveluissa. Kyseessä on ollut nuorille suunnattu kesätyöpaikkahaku. Kesätyöpaikkojen valintaprosessi on yleensä vapaamuotoisempi ja niissä ei ole tiukkoja kelpoisuusehtoja, koska työpaikat on pääasiassa suunnattu työkokemusta vailla oleville nuorille ja heiltä ei yleensä vaadita työkokemusta ja koulutusta. Myös tämän vuoksi hakijoita ei aseteta paremmuusjärjestykseen, vaan kesätyöpaikat jaetaan ennemminkin arvonnan kautta. Espoon kaupunki on tarjonnut tänä vuonna rekrytointijärjestelmän kautta yhteensä 700 kesätyöpaikkaa. Tehtyjen rekrytointipäätösten osalta maahanmuuttajien osuus kesätöihin palkatuista on vastaava kuin heidän osuutensa väestöstä, joten kesätöiden osalta valtuuston asettama tavoite maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuudesta on toteutunut. Strategiasta johdettujen monimuotoisuuden ja -kulttuurisuuden tukemiseen liittyvien linjausten toteuttamiseksi kaupungilla on päätetty, että tavoitteet saavutetaan parhaiten kohdentamalla niihin henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä ja kaupunginjohtajan keskitettyjä määrärahoja. Niinpä talousarvioon on varattu erillisrahoitusta maahanmuuttajataustaisten nuorten kesätyön työllistämistukeen ja maahanmuuttajien rekrytointimalliin. Määrärahoja tähän tarkoitukseen on kohdennettu jo vuodesta Vuonna 2013 maahanmuuttajataustaisten nuorten kesätyön työllistämistukeen on varattu euroa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kesätyön työllistämistuella on valittu maahanmuuttajataustaisia henkilöitä 44. Lisäksi Espoon kaupungilla on ollut käytössä myös normaalia kesätyöntekijämäärärahaa jo kolme vuotta. Summa on ollut noin euroa ja sillä on tuettu tänä vuonna 167 nuoren kesätyöpaikan saantia. Maahanmuuttajien rekrytointimallia varten on vuodelle varattu euroa. Rekrytointimalliin käytetyt budjettivarat muodostavat valtaosan Espoon kaupungin sitoumuksista Helsingin ja Vantaan kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetuskulttuuriministeriön sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa solmitun metropolipolitiikan aiesopimuksen toimeenpanoon. Aiesopimuksen tavoitteena on Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista, koulutusta ja työllistymistä pääkaupunkiseudulla Espoon kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen kokouksessaan ja kaupunginjohtajat, ministerit sekä yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin edustajat allekirjoittivat sopimuksen Aiesopimuksen mukaan Espoon kaupunki varaa vuonna 2013 aiesopimuksen toimeenpanoon euroa, joten sitoumuksensa täyttääkseen kaupungin tulee suunnata maahanmuuttajien rekrytointimalliin tai muuhun aiesopimuksen tavoitteiden toteutumista edistävään toimintaan tämän vuoden aikana rekrytointimalliin jo varattujen panostusten lisäksi euroa. Erillisrahoitus on ollut perusteltua ja lainmukaista positiivisen erityiskohtelun näkökulmasta. Positiivinen erityiskohtelu on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän on ilman niitä

yleensä vaadita työkokemusta ja koulutusta. Myös tämän vuoksi hakijoita ei aseteta paremmuusjärjestykseen, vaan kesätyöpaikat jaetaan ennemminkin arvonnan kautta.

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 vaarassa jäädä eriarvoisen asemaan. Tällainen erityiskohtelu on oikeutettua riippumatta syrjintäperusteesta, eli se on hyväksyttyä esimerkiksi sekä sukupuolisen että etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tasa-arvolain (kohta 9 4) mukaan voidaan tietyin edellytyksin työhönotossa suosia aliedustettua sukupuolta. Yhdenvertaisuuslain 7 :ssä todetaan, että laki ei estä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen lain 6 :n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista. Tällainen positiivinen erityiskohtelu on EU:n oikeuskäytännön mukaan sallittua vain silloin, kun hakijat ovat yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä. Suosiminen ei kuitenkaan saa olla automaattista. Positiivinen erityiskohtelu ei ole perustuslakiin kuuluvan syrjintäkiellon vastainen, vaan lainsäädäntö voi nimenomaan muodostua syrjiväksi, mikäli positiivista erityiskohtelua ei sallita. Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän tekemän selvityksen mukaan vuonna 2010 pääkaupunkiseudulla asui sellaista vuotiaista nuorta, jotka ovat vailla toisen asteen koulutusta eivätkä ole töissä eivätkä opiskele. Heistä 41 prosenttia - Espoossa 38,5 prosenttia - oli rekisteröinyt äidinkielekseen muun kuin kotimaisen kielen. Koko maan tasolla em. ulkopuolista nuorista joka neljäs on muunkielinen. Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuksesta ja työstä syrjäytymisen riski on yli viisinkertainen ns. kantaväestöön verrattuna. Nuorten kesätyöpaikkojen saamisessa vanhempien ja muun sosiaalisen verkoston kontaktit ovat usein avainasemassa. Monien maahanmuuttajataustaisten perheiden nuorilla ei ole kesätyöpaikan saamisen tukena hyvin toimivaa verkostoa, joten erillisrahoitusta pitää perusteltuna tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamisen ja sen kannalta, että maahanmuuttajataustaisten nuorten raju yliedustus koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten joukossa saataisiin kääntymään laskuun. Kaupungin tarkoitus ei ole ollut missään vaiheessa syrjiä hakijoita etnisen taustan vuoksi. Ei ole eettisesti oikein jättää hakijan tausta kysymättä, mutta käyttää sitä tosiasiallisena rekrytointiperusteena. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että jottei työhönottopäätöksiä perusteltaisi mielivaltaisesti, tulisi päätös mahdollisesta positiivisesta erityiskohtelusta tehdä etukäteen ja sisällyttää työpaikkailmoitukseen. Tässä ko. kesätyöpaikkahaussa työpaikkailmoituksessa oli todettu, että hakijalta edellytetään hyvää suomen kielen taitoa, halua ja kykyä työskennellä eri-ikäisten ja eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa sekä oma-aloitteisuutta ja vastuullisuutta. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kesätyöllistämistuen erillisrahoitukseen liittyviä toimintatapoja tarkennetaan niin, että ne eivät jatkossa johda edes yksittäistapauksissa etniseen syrjintään. Toimintatapaa tullaan muuttamaan esimerkiksi siten, että jatkossa työyksiköt hakisivat jälkikäteen maahanmuuttajataustaisten nuorten

Tasa-arvolain (kohta 9 4) mukaan voidaan tietyin edellytyksin työhönotossa suosia aliedustettua sukupuolta.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 kesätyöllistämistukea, jos olisivat valinneet kesätyötehtäväänsä maahanmuuttajataustaisen nuoren. Jatkossa määrärahaa ei siis jaettaisi etukäteen niin, että se ohjaisi valintoja yksittäisissä rekrytointipäätöksissä, mutta kaupungin yksikköjä kannustetaan palkkaamaan myös maahanmuuttajataustaisia nuoria kesätöihin kaupungin henkilöstöpolitiikan ja yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Simon Elon ym jättämään valtuustokysymykseen etnisestä syrjinnästä rekrytoinnissa sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

nuoria kesätöihin kaupungin henkilöstöpolitiikan ja yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.9.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5

Samankaltaiset tiedostot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1148/02.02.00/2012 Kaupunginhallitus 110 16.4.2012 Valtuusto 70 21.5.2012 91 Valtuustoaloite sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien nuorten tukemiseksi kesätyöpaikoilla