2. Hyvinvoinnin määritelmä, taustatekijät ja pääteemojen valinkriteerit

Transkriptio

1 KOKOn Hyvinvointiverkosto Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Ohjelma tukee paikallistason strategista kehittämistyötä ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO on erityisesti ennakoiva väline kehitysedellytysten parantamiseksi ja strategisesti merkittävien hankkeiden käynnistämiseksi. Näitä KOKO- ohjelman tavoitteita tuetaan valtakunnallisilla teemaverkostoilla, joista yhden teemana on hyvinvointi. Hyvinvoinnin teemaverkosto on alueiden verkostoitumisen lisäksi väline hyvien käytäntöjen ja osaamisen välittämiseksi sekä synergiahyötyjen luomiseksi. 1. Toiminnan tavoitteet ja visio 2013 Hyvinvointiverkosto tarjoaa kansallisen toimintafoorumin hyvinvointialan kehittäjille. Toiminnan tavoitteena on parantaa alueiden valmiuksia vastata käynnissä olevaa toimintaympäristön muutokseen sekä kehittää alueiden välistä yhteistyötä. Erityisenä tavoitteena on kytkeä verkoston toiminta muihin toimialaa kehittäviin prosesseihin ja hankkeisiin. Hyvinvointiverkoston toimintaa ohjaa kansallinen ohjausryhmä, joka koostuu keskeisten hyvinvointialan toimijoiden edustajista. Hyvinvointiverkoston toiminnassa korostuu erityisesti alue- ja asiakaslähtöisyys. Tavoitteena on toimialan kapasiteetin kehittäminen rajapintayhteistyöllä ja aseman vahvistaminen alueilla. Toimialan osaaminen kasvaa ja hyvinvointiyrittäjyyden asema alueilla vahvistuu. Toimialan vetovoimatekijät voimistuvat mm. yrittäjyyden, uusien toimintamallien ja kansainvälistymisen kautta. Toiminnan konkreettiset tavoitteet määritellään vuosittain toimintasuunnitelmassa, jonka toteutumista seurataan. Verkoston toiminnasta tehdään väliarviointi Visio 2013 Hyvinvointiverkoston visiona on, että vuoteen 2013 mennessä hyvinvointiverkoston kansallinen toimintamalli on vakiinnutettu. Verkosto nähdään merkittävänä valtakunnallisena vaikuttajana, jonka toimijat ovat sitoutuneet hyvinvointialan aktiiviseen kehittämiseen. Verkostomaisen toimintamallin avulla on yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa laadittu/ pilotoitu laaja-alaisia kansallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita ja ohjelmia sekä levitetty alueellisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja ylimaakunnallisiksi ja valtakunnallisiksi. Verkosto on toiminnallaan pystynyt edesauttamaan hyvinvointiliiketoimintaa rajoittavan säännöstön muuttumista ja edistämään hyvinvointialan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä innovoinut uutta liiketoimintaa. 2. Hyvinvoinnin määritelmä, taustatekijät ja pääteemojen valinkriteerit Hyvinvointitoimiala määritellään verkostossa laaja-alaisesti, lähtien keskeisistä yhteiskunnallisista megatrendeistä ja liiketoiminta-ajureista pikemmin kuin perinteisistä toimialarajauksista. Tällöin alaan katsotaan kuuluvaksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kuntoutus-, hoito- ja

2 hoivatyön lisäksi ennaltaehkäisevä työ, liikunta-, kulttuuri- ja elämystuotanto sekä näihin liittyvät palvelut, tuotteet ja järjestelmät. Verkoston kannalta keskeisiä painopisteitä ovat hyvinvointiyrittäjyyden asemointi ja liiketoiminnan kehittäminen, rajapintayhteistyö, kansainvälistymisen tuomat mahdollisuudet ja uusien toimintamallien kehittäminen. Alan taustatekijät ja pääteemojen valikoituminen: Hyvinvointitoimiala kohtaa lähivuosina mm. seuraavat megatrendit: - väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutos - kuntatalouden kiristymisen myötä tarvitaan uusia toimintamalleja julkisen ja yksityisen rajapintaan - omaehtoinen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen tulee lisääntymään - väestön varallisuus ja laatutietoisuus kasvaa, - elämyshakuisuus ja yksilöllisten, räätälöityjen palveluiden tarve lisääntyy - toimiala kansainvälistyy - kansainvälisyys työvoiman mahdollisena vetovoimatekijänä - maaseutumaisten ja haja-asutusalueiden palvelutarve Akon hyvinvointiverkostoalueille suunnatussa kyselyssä, jossa luodattiin hyvinvointialan tulevaisuuden kehitystarpeita, nousi esille seuraavat aihe- ja teemakokonaisuudet, joiden ympärille KOKOn hyvinvointiverkoston toimintaa tulisi suunnata: aluekehittäjien verkostoituminen sekä hyvien käytäntöjen esiin nosto ja levittäminen yritysten liiketoimintaosaaminen ja sen kehittäminen, erityisesti kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen sektori- ja toimialarajat ylittävät yhteistyö- ja liiketoimintamallit. Hyvinvointiverkoston toiminnassa otetaan huomioon myös laajentunut toteutusalue. KOKOohjelman toteutusalue tuo mukaan erityisesti maaseutumaisia alueita, joiden tarpeet huomioidaan verkoston toiminnassa. KOKOn hyvinvointiverkostolla ja alueille vastuutetulla toimintaryhmätyöskentelyllä pyritään nämä haasteet ja alueiden toiveet kääntämään mahdollisuuksiksi ja yritysten uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi. Verkoston konkreettiset, fokusoidut pääteemat ja niiden edistämiseksi muodostettavat toimintaryhmät määritellään verkoston strategiassa. 3. Toimintamallin ja sisällön kuvaus Hyvinvoinnin teemaverkoston selkeä vahva visio ja tavoite vahvistetaan yhteistyössä jäsenten kanssa. Verkoston koko toiminnan lähtökohtana on toiminnan ja toimenpiteiden alue- ja asiakaslähtöisyys. Hyvinvointiverkoston toiminta koostuu kahdesta toimenpidekokonaisuudesta: verkoston vastuullisen koordinaattorin toiminnasta sekä yhteisesti sovittujen temaattisten toimintaryhmien työskentelystä. Verkostotoiminnan peruspilarit ovat:

3 Alueiden tarpeiden ja alueellisten näkökulmien tuominen kansalliseen hyvinvointialaa koskevaan keskusteluun Verkoston roolia verkostoalueiden ja ministeriön välisen vuoropuhelun ja yhteistyön keskeisenä foorumina vahvistetaan. Verkosto toimii alueiden ja alan yritysten tarpeiden, tahtotilan ja ajatusten esiintuojana TEMin suuntaan sekä ministeriöstä alueiden suuntaan. Verkoston toiminta kytketään toimialan meneillään oleviin prosesseihin ja kehittämishankkeisiin. Aluekehittäjien verkottuminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen AKOn hyvinvointiverkosto on tukenut yritysten kanssa toimivien kehittäjäorganisaatioiden välistä verkostoitumista ja benchmarkkausta, ja tätä toimintaa jatketaan edelleen myös KOKOn hyvinvointiverkostossa. Verkoston käytännön toimintatapoja kehitetään tukemaan luovaa ja perinteisiä toimialarajoja ylittävää vuorovaikutusta sekä alueiden konkreettista hyötymistä verkoston toiminnasta mallintamisen, ennakoinnin, hankkeistuksen ja pilotoinnin avulla. Hyvinvointialan kansallisen yrityslähtöisen kehitystyön aktivointi ja organisointi temaattisten toimintaryhmien kautta Verkostoa kehitetään tukemaan kansallisesti vahvojen, fokusoitujen ja yrityslähtöisten verkostojen ja miniklusterien muodostumista sekä niissä syntyvien uusien innovatiivisten avausten leviämistä. Tämä toiminta organisoidaan verkoston ns. ydinryhmän koordinoimiksi temaattisiksi toimintaryhmiksi, joissa toteutetaan konkreettisia pilotteja ja yhteishankkeita. Ohjelmakauden aikana pyritään synnyttämään kansallisia, yritysvetoisia miniklustereita valittujen teemojen ympärille. 3.1 Verkostokoordinaatio: Teemaverkoston työhön liittyy keskeisenä osana kansallisen yhteistyön tiivistäminen alueiden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Verkosto tarjoaa alueille malleja toimialan ja yrittäjyyden asemointiin, tukee yritysten kanssa toimivien kehittäjäorganisaatioiden välistä verkottumista sekä uusien toimintamallien hyödyntämistä. Verkostotapaamisissa kuullaan alustuksia rahoittajilta, yrittäjiltä ja muilta alan toimijoilta sekä pidetään ajankohtaiskatsauksia alueilla meneillään olevista hankkeista ja etsitään yhteistyömahdollisuuksia. Verkoston vastuullinen koordinaattori osallistuu aktiivisesti alueiden omiin kehittämistilaisuuksiin tuoden kansallista ja kansainvälistä näkökulmaa. Alueiden tarpeisiin ja asiakaslähtöisyyteen pureudutaan entistä enemmän. Yhteistyössä suunnitellaan toimenpiteitä ja keinoja niin pieniin kuin isoihinkin seutuihin ja huomioidaan alueiden eri tilanteet. Tuntemalla alueiden haasteet ja mahdollisuudet verkostokoordinaattori vie viestiä TEM:n suuntaan ja toisaalta pitää alueet ajan tasalla valtiohallinnon suuntaviivoista. Uudelleen organisoitu tulevaisuustyöryhmä pohtii yhdessä hyvinvointialan haasteita ja tulevaisuutta, ja tässä tehtävässä koordinaattorilla on tärkeä rooli olla alueiden äänitorvena. Tämän lisäksi verkostolle koordinoidaan yritysvetoinen ohjausryhmä tiiviissä yhteistyössä temaattisten toimintaryhmien kanssa.

4 Verkoston koordinointiin liittyviä hallinnollisia asioita ovat verkostorahoitus ja toimenpiteisiin liittyvien asiantuntijapalveluiden ostojen suunnittelu ja koordinointi. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen ja viestintä kuuluvat myös verkostokoordinoinnille. Verkostokoordinaattorin keskeiset tehtävät: Edistää aktiivisesti vuoropuhelua alueiden, TEMin ja sen sisarministeriöiden sekä muiden hyvinvointitoimialaa kehittävien toimijoiden kanssa. Verkostokoordinaattori toimii brokerina alueiden ja valtiohallinnon välillä. Aluekehittäjien verkottuminen. Koordinaattori organisoi yhteiset verkostotapaamiset ja on päävastuussa kansallisista seminaareista. Organisoi Tulevaisuustyöryhmän toiminnan. Ensivaiheen työryhmän edustajat ovat TEMin hyvinvointialaa kehittäviä asiantuntijoita sekä 3-4 verkostoalueen edustajaa. Jatkossa tulevaisuustyöryhmä voidaan laajentaa käsittämään myös sisarministeriöiden ja muiden alan toimijoiden edustajia. Organisoi yritysvetoisen ohjausryhmän verkostolle yhteistyössä temaattisten toimintaryhmien edustajien kanssa. Verkostokoordinaattori toimii aktiivisessa yhteistyössä temaattisten toimintaryhmien kanssa ja edistää niiden välistä yhteistyötä. Aktivoi alueita ylimaakunnallisiin hankkeisiin sekä pilotointeihin Keskeiset toimintatavat: - aluekehittäjien teemalliset verkostotapaamiset ja työpajat - viestin vienti ja osallistuminen alueiden omiin kehittämistilaisuuksiin - tulevaisuustyöryhmän työskentely - yritysvetoisen ohjausryhmän työskentely - verkoston ydinryhmän (verkostokoordinaattori + toimintaryhmien veturit) työskentely -konkreettiset - pilotit ja niiden mallintaminen - yhteishankkeiden valmistelu ennakoinnin liittäminen kehittämistyöhön - rajapintayhteistyö - kansalliset hyvinvointifoorumit 3.2 Toimintaryhmät 1 3 Verkoston sisällöllinen toiminta jaetaan kolmeen temaattiseen, aluevetoiseen toimintaryhmään. Nimetyillä alueilla on selkeä vetovastuu näiden toimintaryhmien toiminnasta ja sen kehittämisestä. Toimintaryhmien teemat määritellään toimialan megatrendien ja verkostoalueiden tarpeiden sekä toimintaryhmien veturialueiden kehittämisen painopisteiden näkökulmasta. Fokusoitujen toimintaryhmien keskeisenä tehtävänä on edistää toimintaryhmän fokusalueen kansallista kehittymistä, uusien innovatiivisten avausten ja toimintamallien leviämistä sekä yrityslähtöisten miniklusterien muodostumista konkreettisten pilottien toteuttamisen ja yhteishankkeiden valmistelun kautta. Toimintaryhmien toiminta suunnitellaan siten, että verkostossa ei toteuteta pelkästään yksittäisiä pilotteja, vaan pilotit muodostavat verkoston toiminnan kannalta jatkuvan

5 ja kehittyvän kokonaisuuden. Toimintaryhmille laaditaan ohjelmakauden alkaessa toiminnan strategisuuden ja suunnitelmallisuuden varmistava toimenpideohjelma. Toimintaryhmien keskeiset toimintatavat: - toimintaryhmien omat ja yhteiset workshopit ja innovaatiosessiot - yhteishankkeiden valmistelu - konkreettiset pilotit ja mallintaminen - hyvien käytäntöjen levittäminen - miniklustereiden perustaminen Toimintaryhmä 1- Ennaltaehkäisevän hyvinvointialan tuote- ja palveluympäristön kehittäminen (Hyvä hanke?) Kuopion, Kajaanin ja Joensuun alueiden yhteistyömalli Väljästi asutun alueen asiakaslähtöinen ja toimialarajat ylittävä hyvinvointiosaaminen Terveyden edistäminen liikuntateknologian keinoin (mm. toimintakonseptit, ravitsemus, välineet, liikuntapaikkarakentaminen, elämyksellisyyteen perustuvat palvelut) Hyvinvointituotteiden ja -palveluiden tuotetestaus käyttäjälähtöisesti Hyvinvointiohjauksen ja hyvinvointimarkkinointiosaamisen kehittäminen Käyttäjälähtöiset ja vuorovaikutteiset internetin hyvinvointipalvelut Toimintaryhmä 2 palveluyrittäjyys ja kansainvälistyminen Hämeenlinna Yritysosaaminen ja liiketoiminnan kehittäminen, megatrendit silmälläpitäen Toimialan ja yrittäjyyden asemointi, toimialaryhmätyöskentely Vetovoimatekijöiden etsiminen, synnyttäminen ja tukeminen Kansainvälistymisen mahdollisuudet hyvinvointipalveluissa Yrittäjyys- ja ammatti- identiteetti Toimintaryhmä 3 Palveluinnovaatiot Lahti Innovaatioryhmä työskentelyn avulla synnytetään uusia tuote- ja palvelukonsepteja Kehitetään systemaattisesti innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin rajaa ylittäviä toimintamalleja Avataan ja luodaan perinteisesti julkisesti hoidettuihin palveluihin liittyviä yksityisiä palvelumarkkinoita Etsitään aktiivisesti yhteistoimintamahdollisuuksia toimialojen rajapinnoilta. 4. Vuositason tavoitteet ja toiminta: Verkoston organisoituminen

6 - Tulevaisuustyöryhmän organisoituminen - Yritysvetoisen ohjausryhmän kokoaminen - Temaattisten toimintaryhmien käynnistäminen - Alueellisten työpajojen systemaattisen toiminnan käynnistäminen - Hanketyön valmistelu käynnistäminen alueiden esille tulleista tarpeista Toiminnan kehittäminen esille tulleiden aiheiden ja tarpeiden pohjalta. - Miniklustereiden käynnistäminen - Ennakointi - Pilotointi - Mallintaminen - väliarviointi Toimintojen vakiinnuttaminen - Käynnistetyt toimenpiteet ja prosessit Yhteenveto menneestä ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu 5. Verkostorahoitus/ vuosi: Verkostokoordinaation ja toimintaryhmien budjetti * Verkostokoordinaattori (1 htv) e * Ostopalvelut: - tilaisuudet, tarjoilut e - asiantuntijapalvelut (alustajat, hankkeistus) e *Muut kulut: - puhelin, posti, kopiot e - painatus (verkostolehti x2) e - matkakulut e =yhteensä e Temaattiset toimintaryhmät Toimintaryhmä 1 Kuopio ja Kajaani * Toimintaryhmäkoordinaattori (0,5 htv) e * Ostopalvelut e * Muut kulut e

7 =yhteensä e Toimintaryhmä 2 Hämeenlinna * Toimintaryhmäkoordinaattori (0,5 htv) e * Ostopalvelut e * Muut kulut e =yhteensä e Toimintaryhmä 3 Lahti * Toimintaryhmäkoordinaattori (0,5 htv) e * Ostopalvelut e * Muut kulut e =yhteensä e Kustannukset yhteensä: * Henkilöstökulut e * Ostopalvelut e * Muut kulut e yhteensä: e Rahoitussuunnitelma 1 (=tasajako): TEM Alueet *Henkilöstökulut 2,5 htv (70/30%) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e yhteensä e e Rahoitussuunnitelma 2: Jokainen verkostoalue tulee mukaan verkostokoordinaatioon: TEM Alueet * Henkilöstökulut (70/30 %) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e yhteensä e e Kukin verkostoalue tulee halunsa mukaan toimintaryhmään (=ilmoittautuneiden alueiden jaettavaksi kustannukseksi jää e / toimintaryhmä): TEM Alueet Toimintaryhmä 1 Kuopio ja Kajaani * Henkilöstökulut (70/30%) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e yhteensä e e Toimintaryhmä 2 Hämeenlinna * Henkilöstökulut (70/30%) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e

8 yhteensä e e Toimintaryhmä 3 Lahti * Henkilöstökulut (70/30%) e e * Ostopalvelut ja muut kulut (50/50%) e e yhteensä e e Kuva 1: 3. Verkoston organisointimalli Hyvinvointiverkosto KOKO:ssa Verkoston päätoiminnat: 1. Alueiden ja TEM:n välinen vuorovaikutus 2. Aluekehittäjien verkottuminen 3. Temaattiset toimintaryhmät ns. miniklusterit Verkostokoordinaatio Toimintamalli: Tulevaisuustyöryhmä? Yrityspohjainen ohjausryhmä Toimintaryhmien koordinaatio Toimintatapoina verkostotapaamiset, forumit, innovaatiosessiot / workshopit Toimintamalli: Temaattinen toimintaryhmä 1 Kajaani Temaattinen toimintaryhmä 1 Kuopio Temaattinen toimintaryhmä 1 Lahti Temaattinen toimintaryhmä 1 Hml Teemat määritellään megatrendien, alueiden toiveiden/ vetureiden vahvuuksien perusteella Verkostoalueilla vastuu sisältötoteutuksesta Toimintatapoina mallintaminen, ennakointi, pilotointi, hankkeistus, rajapintayhteistyö Lisätietoa valmistelusta: Aluekehityspäällikkö Mikko Koivulehto etunimi.sukunimi@kehittamiskeskus.fi