VARIKSENMARJA MARKKINOILLE? Tiivistelmä
|
|
- Saija Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VARIKSENMARJA MARKKINOILLE? Tiivistelmä Maria Laukkanen (KTM)
2 JOHDANTO Pohjois- karjalan kasvien bioaktiivisuus ja innovatiivinen yritystoiminta- hankkeessa tehtiin selvitys variksenmarjan kaupallisesta hyödyntämisestä. Selvitys koottiin tarkastelemalla variksenmarjasta valmistettavia tuotteita, sen fenolisten yhdisteiden pitoisuuksia verrattuna mustikkaan, suomalaista luonnontuotealaa, terveysväittämien käyttöä luonnontuotteissa ja kauppaantulomäärätilastoja (MARSI- raportit). Lisäksi selvitimme näkemyksiä variksenmarjasta viideltä eri marja- alan toimijalta, joista yksi edusti Arktiset aromit ry:tä, yksi marjajauheita valmistavaa yritystä, yksi marjoista bioaktiivisia ainesosia eristävää yritystä, sekä kahta marjoja myyvää yritystä. Halusimme kuulla ajatuksia ja näkemyksiä siitä, miten variksenmarjasta saataisiin kiinnostava marja eri toimijoiden näkökulmasta. Suomen metsien vuotuinen metsämarjasato on arvioitu miljoonaksi kiloksi. 75 % kerätyistä marjoista hyödynnetään kotitalouksissa, 25 % myydään teollisuudelle. Puolukasta ja mustikasta hyödynnetään noin 3-10 % ja variksenmarjan hyödyntäminen jää alle 1 % (Luonnontuotealannykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma 2006). Suomen luonnonmarjasadosta jää poimimatta % ja on arvioitu, että noin 20 % olisi kohtuudella poimittavissa. Tämä tarkoittaisi 100 miljoonaa kiloa marjoja, ja jos kotitalouksiin poimittavan marjan määrän oletettaisiin pysyvän samana, olisi teollisuudella ja yrityksillä käytettävissään 70 miljoonaa kiloa luonnonmarjoja, tämän hetkisen 12 miljoonan kilon sijaan. (Paassilta yms ) Tämä antaisi lisämahdollisuuksia hyödyntää kotimaista raaka- ainetta, sillä perinteisten elintarviketeollisuuden käyttämien marjavalmisteiden rinnalle on tullut muitakin tuotesovelluksia, kuten marjajauheet, marjojen siemenistä uutettavat öljyt ja marjojen fenoliset yhdisteet. Alalle myönteisiä trendejä on havaittavissa kuluttajakäyttäytymisessä, sillä muun muassa terveellisyyttä, terveysvaikutteisuutta, ympäristömyönteisyyttä ja eettisyyttä kohtaan on kiinnostusta, ja nämä suuntaukset antavat uusia mahdollisuuksia tuotekehittämiselle ja erikoistuotteille. (Luontoyrittäjä 2014 b.) Kansainvälisesti on arvioitu, että ikääntyvälle väestölle suunnatut erikoiselintarvikkeet ja muut terveysvaikutteiset tuotteet (farmaseuttiset valmisteet, ravintolisät, kosmetiikka yms.) tulevat olemaan elintarvikekaupan tärkeitä kasvualueita (Korhonen 2007). Tuotteilla, jotka sisältävät bioaktiivisia aineosia on korkeat myyntimarginaalit ja näin ollen niillä on mahdollisuus aikaansaada kannattavaa liiketoimintaa. Marjojen ja niistä saatavien sivuvirtojen hyödyntäminen on tällä hetkellä vähäistä verrattuna niiden kysyntään maailman markkinoilla. (Korhonen 2007.) Viimeisen kymmenen vuoden aikana mustikka on saanut hyvät markkinat Japanista ja Kiinasta, koska sen sisältämät terveysvaikutteiset aineosat löysivät oman paikkansa kuluttajien keskuudessa luontaislääketeollisuuden jalostamana (Paassilta 2009). Variksenmarja Variksenmarjasta (Empetrum nigrum) kasvaa Suomessa kaksi lajia: Etelän- ja pohjoisen variksenmarja. Variksenmarjasta on käytetty myös nimiä kaarnikka, tunturimustikka ja lapinmustikka. Variksenmarjan
3 satokausi on pitkä: sitä voi kerätä heinäkuun loppupuolelta lumentuloon saakka, parhaan poiminta- ajan ajoittuessa elokuun alkuun. Ylitalvisia marjoja voi poimia myös keväällä. Variksenmarja tuottaa suurimmat sadot Pohjois- Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa. Variksenmarja kukkii ja marjoo hyvin etenkin valoisilla, harvapuustoisilla tai aukeilla karukkokankailla ja kuivilla kankailla. (Arktiset aromit 2014 d.) On arvioitu, että hyvänä satovuonna variksenmarjan sato on luonnossa lähes yhtä suuri kuin mustikan, eli noin miljoonaa kiloa (Arktiset aromit 2014 c). Kuitenkin sen kerääminen on vähäistä, sillä esimerkiksi vuonna 2007 marjaa kerättiin ja tilastoitiin kiloa. (MARSI 2012). Markkinoilla olisi haastattelujemme mukaan tilaa uudelle marjalle, joka voisi korvata kovasti kilpaillun mustikan. Variksenmarjan etuina mustikkaan verrattuna olisi jatkojalostajien näkökulmasta sen uutuusarvo marjana, sekä alhaisempi kilohinta. Näillä kahdella marjalla on myös hyvin samanlaisia flavonoidipitoisuuksia (Taulukko 3.), jolloin variksenmarjaa voidaan miettiä mustikan korvaajana. Alla olevassa taulukossa on esitetty MARSI- raportteihin pohjautuen, variksenmarjan ja mustikan kauppaantulomäärät ja maksetut kilohinnat. Variksenmarjan osalta on huomioitava sen kauppaantulomäärien vaihtelevuus. Vaikka sato on variksenmarjalla runsas, ei sitä kuitenkaan poimita. Mikäli variksenmarjan kysyntä kasvaisin, voisi kouluttamalla poimijoita variksenmarjan talteen kerättävää määrää jopa kymmenkertaistaa alan asiantuntijan mukaan. Taulukko 1. Kauppaantulomäärät ja painotetut keskihinnat /kg , MARSI variksenmarja (kg) variksenmarja ( /kg) mustikka (kg) mustikka ( /kg) vuosi , , , , , , , , , , ei tietoa ei tietoa , ,79 Variksenmarjan yhtenä etuna on sen korkea antioksidanttipitoisuus. Se sisältää antosyaaneja 370 mg /100g. Se sisältää myös proantosyanidiineja, joiden terveysvaikutuksia on tutkittu mm. virtsatietulehduksissa. (Arktiset aromit 2014 c.) Proantosyanidiinen on havaittu antioksidatiivisina estävän solujen hapettumista ja bakteerien kiinnittymistä. Variksenmarjassa on runsaasti näitä antioksidatiivisia yhdisteitä ja korkea antioksidanttiaktiivisuus, joka kertoo kyvystä estää toisten yhdisteiden hapettumista. Lisäksi variksenmarjoissa on korkea C- vitamiinipitoisuus ja se on hyvä ravintokuidun lähde. (Arktiset aromit 2014 b.)
4 Taulukko 2. Variksenmarjan ja mustikan kuitu- ja c- vitamiinipitoisuudet Variksenmarja Mustikka kuitu (g/100g) saantisuositus g/vrk C- vitamiini (mg/100g) Saantisuositus 8-10 mg /vrk 5,6 3, (Arktiset aromit 2014 f (ks. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2009.ISGEM,2009)) Verratessa variksenmarjan ja mustikan flavonoidipitoisuuksia, nähdään, että niissä on samoja yhdisteitä. Variksenmarjalla on peonidiinien, malvidiinien ja kversetiinien pitoisuus suurempi kuin mustikan. On kuitenkin huomioitava, että marjojen flavonoidipitoisuudet vaihtelevat alueittain ja vuosittain kerättyjen marjojen suhteen. Taulukko 3. Variksenmarjan ja mustikan flavonoidipitoisuudet Variksenmarja (pitoisuus m/g) Delfinidinit 1,2 2,758 Syanidinit 1,149 2,933 Petunidinit 0,49 0,856 Peonidinit 0,386 0,178 Malvidinit 1,376 1,284 Kversetiinit 0,142 0,081 Myrisetiinit 0,02 0,031 Mustikka (pitoisuus mg/g) (Mustikan arvot Määttä- Riihinen yms. 2004, variksenmarjan arvot Lavola yms ) Alla olevassa taulukossa on esitetty flavonoidipitoisuuksien hintoja. Variksenmarjalla on suurempia flavonoidipitoisuuksia peonidien, malvidinien ja kversetiinien osalta. Eniten maksetaan milligrammasta delfinidiiniä, petunidiinia ja peonidiiniä. Mustikassa on näitä kahta ensin mainittua enemmän kuin variksenmarjassa, kun taas jälkimmäistä on variksenmarjassa enemmän. Taulukko 4. Variksenmarjan ja mustikan flavonoidipitoisuuksien hinnat Variksenmarja Mustikka flavonoidin arvo flavonoidin arvo hinta ( /mg) 1 g marjaa/ 1 g marjaa/ Delfinidinit 13,8 16,57 38,1 Syanidinit 7 8,04 20,5
5 Petunidinit 30 14,69 25,7 Peonidinit 18,4 7,1 3,3 Malvidinit 12 16,51 15,4 Kversetiinit 4,8 0,68 0,33 Myrisetiinit 5,4 0,11 0,17 (Phytolab Reference substances ) Variksenmarjasta valmistettavia tuotteita Variksenmarjaa voi hyödyntää niin elintarvike, - alkoholi, - lisäravinne, - kuin kosmetiikkateollisuuskin. Alla olevassa taulukossa on esitetty, mitä osaa marjasta voitaisiin hyödyntää, ja mitkä variksenmarjan ominaisuudet voisivat tehdä siitä kiinnostavan. Taulukko 5. Variksenmarjan potentiaaliset hyödyntäjät toimiala elintarviketeollisuus mihin voi käyttää, mitä osaa käyttää marjasta hillona joko koko marja tai paseerattuna variksenmarjan ominaisuus halpa, miedon makuinen, voidaan rikastaa muita tuotteita antosyaaneilla hyvä mehuna hapokkaan mehun happamuuden leikkaus alkoholiteollisuus viineissä, likööreissä värinkorjaajana punaisille viineille kosmetiikkateollisuus fenoliyhdisteet korkeat flavonoidipitoisuudet, halpa, uutuusarvo, kotimainen siemenet, siemenöljyt marjassa paljon siemeniä, halpa, kotimainen raaka- aine lisäravinneteollisuus fenoliset yhdisteet korkeat flavonoidipitoisuudet, halpa, uutuusarvo, kotimainen Alla olevassa taulukossa on esitetty variksenmarjasta tehtäviä ja myytäviä tuotteita Suomessa. Lista on hyvin viitteellinen, mutta antaa hyvän kuvan siitä, millaisia tuotteita variksenmarjasta valmistetaan ja missä tuotteissa sitä käytetään. Tuotetiedoissa käytettiin nimiä variksenmarja, kaarnikka ja tunturimustikka. Osa tuotteista oli tarkoitettu ravintolakäyttöön. Internet- haut suoritettiin tammikuussa 2014.
6 Taulukko 6. Variksenmarjasta tehtäviä tuotteita Tuote Glögi Hyytelö Jälkiruokakastike Tarkennus Variksenmarjaglögi Variksenmarja- puolukka- metsävadelma, karpalo- kaarnikkahyytelö, variksenmarjahyytelö, hunajamarjahyytelö, kaarnikka, kaarnikkahyytelö, variksenmarjahyytelö, kaarnikkahyytelö Hilla- kaarnikka kastike, kaarnikkakastike, kaarnikka jälkiruokakastike, kaarnikkajauhe Marjajauhe Mehu Viini Paseerattu kaarnikka Siirappi Marjapakaste Tee Variksenmarjatäysmehu, variksenmarjamehu (tiiviste), variksenmarjamehu, kaarnikkamehu, tunturimustikkamehujuoma Variksenmarjaviini, punaviinimarja- variksenmarjaviini, variksenmarjaviini, mustikka- mustaherukka- variksenmarjaviini Variksenmarjasiirappikastike, kaarinikkasiirappi, Pakastettu kaarnikkamarja, variksenmarjapakaste Kaarnikkatee Yrttivalmiste Kosmetiikka Kasvovoide SWOT- analyysi variksenmarjasta Tyypillisesti SWOT- analyysi kuvataan nelikentän kautta, ja sitä kautta voidaan tarkastella ulkopuolelta tulevia uhkia ja mahdollisuuksia, sekä arvioimalla sisäisiä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Uhat ja mahdollisuudet voidaan tunnistaa toimiala- analyysin avulla ja siinä yrityksen asemaa verrataan kilpailijoihin ja asiakkaisiin. Samalla analysoidaan yrityksen luonnollista ympäristöä ja markkinointia niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Erilaisten tuloslukujen kanssa yritys voi tarkastella omia, nykyisiä valmiuksia kohdata liiketoimintaympäristön sille asettamia vaatimuksia. Sisäisien resurssien arvioinnissa yritys ottaa kantaa myös omaan tuote- tai palvelutarjoomaan, jakeluverkostoon ja kannattavuuteen. (Puusa, Reijonen, Juuti & Laukkanen 2012.) Kokosimme variksenmarjalle käytettävissä olevista tietolähteistämme oman analyysin. Variksenmarjan vahvuudet ovat sellaisia, että niitä jalostamalla, marjalle voitaisiin keksiä uusiakin käyttökohteita. Heikkouksiin tulisi vastaavasti kohdentaa sellaisia toimenpiteitä, joilla heikkoudet voitaisiin poistaa tai jopa kääntää vahvuuksiksi.
7 Vahvuudet vitamiinit antosyaanit, korkeat pitoisuudet pitkä poiminta- aika ei värjää poimijan käsiä helppo poimia paljon siemeniä, joita kosmetiikkateollisuus voisi hyödyntää tuulipölytteinen hyvä säilyvyys vahvan pinnan ansiosta halpa hinta Mahdollisuudet ulkomaan markkinat, vienti kilohinta alhaisempi kuin mustikalla terveysvaikutukset antosyanidit siementen käyttö kosmetiikkateollisuudessa keräysmäärän kasvattaminen informoimalla poimijoita kilpailukykyisyys tuulipölytteisyytensä vuoksi verrattuna muihin marjoihin ilmastonmuutoksen vahvistuessa Heikkoudet tunnettuus monta eri nimeä maine myrkyllisenä marjana Saksassa imago halpa kilohinta (poimijan näkökulma) sadon huono hyödyntäminen tieteellisesti tutkittu vähän vähän tilastotietoa kauppaantulomääristä huonosti hyödynnetty puuttuu Finelin tietokannasta Uhat poimijapulan kasvaminen tutuimmat marjat vain poimitaan kannattavuus kilpailevien tuotteiden uhka Variksenmarjan hyödyntäjät Koska eri asiakasryhmät voivat erota huomattavasti toisistaan (Taulukko 5.), on ensimmäisenä variksenmarjankin osalta mietittävä ne asiakasryhmät, jotka ovat kaikkein kannattavimpia ja kiinnostavimpia. Tämän jälkeen on miettivä, mikä on se marjan ominaisuus tai osa, jota tarjotaan asiakkaille. Käytetäänkö marjaa kokonaisena, tehdäänkö siitä yksistään tuotteita, käytetäänkö sitä jonkin toisen tuotteen rikastamiseen, käytetäänkö sen siemeniä jne. Tämän jälkeen on mietittävä, mikä variksenmarjan ominaisuus on tärkeä valitulle asiakasryhmälle: minkä asiakkaan ongelman se ratkaisee ja miksi se olisi parempi kuin kilpaileva tuote? Kuinka paljon markkinoilla on kilpailevia tuotteita ja mitä ne ovat? Kuinka variksenmarjan ominaisuudet viestitään valitulle asiakasryhmälle? Hyvän tuoteidean voi tunnistaa esimerkiksi seuraavien ominaisuuksien kautta, ja alla olevassa taulukossa on pohdittu variksenmarjan osalta, mitä etuja marjalla jo tällä hetkellä tunnistetaan ja mitä marjan kohdalla tulisi kehittää, että se vastaisi hyvän tuoteidean ominaisuuksia. (Yrityssuomi 2014a.)
8 Taulukko 7. Hyvän tuoteidean ominaisuudet Ominaisuus Kuvaus Edut Kehitettävää Ajankohtainen Uutuusarvon lisäksi tuotteen tulee olla kohdeyleisölleen houkutteleva ja sen täytyy olla asenneilmastoon, trendeihin ja aikaan soveltuva On uutuusarvoa Aika ja trendit soveliaita uudelle marjalle Asenneilmasto, osin huono tunnettuus, monta nimeä, myrkyllisyys Hyödyllinen Tuotteen lisäarvon tulee olla asiakkaille tai jälleenmyyjille ilmeinen, joten tuotteen on oltava aidosti käyttökelpoinen Hinta Pitoisuudet Ravintosisältö Niukasti tutkimustietoa Huono tunnettuus Monistettava Tuotetta on pystyttävä valmistamaan / tarjoamaan suurissa määrissä Saatavuuden varmistaminen läpi vuoden Teknisesti toimiva Tuotteella tulee olla toimiva toteutuskeino ja valmistustapa Tutkittava Valmistuskustannukset Valmistuskustannukset eivät saa nousta niin korkeaksi, että asiakas ei olisi niistä valmis maksamaan Alhainen kilohinta verrattuna mustikkaan Variksenmarja täyttää yllä olevan listan mukaisia etuja, mutta sillä olisi myös kehitettävää tullakseen paremmin hyödynnettäväksi, ja tätä kautta kaupallisesti merkittäväksi marjaksi. Tällä hetkellä vallitsevat trendit ovat suotuisia marjoille ja kuluttajat haluavat aina jotakin uutta. Tämä on eduksi variksenmarjalle, sillä niin itse marjan rakenne kuin sen hyvät fenoliset yhdisteet olisivat suurelle joukolle kuluttajia uusia. Kuitenkin varjopuolena on marjan huono tunnettuus ja sen väittäminen myrkylliseksi. Tämä vaatisi toimenpiteitä ja tutkimusta, jolla tietoisuutta ja väitettä myrkyllisyydestä muutettaisiin. Tehdyn selvityksen valossa näyttäisi siltä, että kosmetiikka- ja lisäravinneteollisuus hyötyisivät marjan käyttämisestä sen korkeiden flavonoidipitoisuuksien, edullisen raaka- ainehinnan, ravintosisällön ja pitkän poiminta- ajan suhteen. Kuitenkin on todennäköistä, että kysynnän noustessa, myös marjan kilohinta nousee. Tällä on oma vaikutuksensa marjan kysyntään. Kuitenkin variksenmarjasta maksettavat kilohinnat ovat tähän mennessä olleet huomattavasti alhaisempia kuin mustikan.
9 Tuotteita olisi pystyttävä valmistamaan suurissa erissä, joten tämä voi osaltaan asettaa haasteita variksenmarjalle, jonka kauppaantulomäärissä on ollut suuria vaihteluja. Kuitenkin haastattelussa Arktisten aromien edustajan kanssa selvisi, että kouluttamalla poimijoita, kerättäviä marjamääriä saadaan nostettua helposti. Marjajauheita valmistava yritys kertoi, että se, onko markkinat kotimaassa vai ulkomailla, vaikuttaa tarvittavaan raaka- ainemäärään: siinä missä Suomen markkinoille tarvitaan marjoja kiloa, pienelle asuinalueelle esimerkiksi Koreassa tarvittaisiin jo kiloa marjoja. Bioaktiivisien aineosiamarjoista erottava yritys kertoi, että tuotannon raaka- aineeksi marjoja tarvitaan kg. Tuotteella tulisi olla toimiva toteutuskeino ja valmistustapa liittyy pitkälti siihen mitä marjasta valmistettaisiin. Kuten marjajauheita valmistava yrityksen edustaja kertoi, marjoista tulisi ylipäätänsä tietää, kuinka ne reagoivat jatkojalostukseen, tai silloin kun niitä lisätään osaksi toista tuotetta. Valmistuskustannuksetkaan eivät saa nousta niin korkeaksi, että asiakas ei tuota hintaa suostuisi maksamaan. Kuinka luodaan supermarja? Alla on esitetty mustikan esimerkkiä noudattaen se, kuinka marjasta luodaan supermarja ja tätä kautta saadaan kuluttajat kiinnostumaan marjasta. Mustikan näyttämän esimerkin kautta voimme miettiä, mitkä tuotesovellukset ja markkinat ovat potentiaalisimmat myös variksenmarjalle. Jos vertaamme variksenmarjaa ja mustikkaa alla esitetyn supermarjastrategian kautta, huomaamme marjojen sisältävän paljon yhteneväisyyksiä. Variksenmarjalla olisi etunaan uutuus, sillä sen terveysvaikutukset ja siitä valmistettavat tuotteet olisivat uusia. Myös sen helppokäyttöisyys on samanlainen kuin mustikalla. Tarjontaa ei tällä hetkellä ole huonon kysynnän vuoksi, joten kouluttamalla poimijoita ja lisäämällä variksenmarjan kiinnostavuutta eri asiakasryhmissä asiaa voisi korjata. Suurimmat panostukset tarvittaisiin terveysvaikutusten ja markkinointitoimenpiteiden osalta, sillä tieteellistä tutkimusta tarvitaan luotettavien markkinointiargumenttien taakse. Ilman tutkimusta ei ole argumentteja, ja ilman argumentteja variksenmarjan ominaisuudet ja hyödyt jäävät viestimättä kuluttajille. Taulukko 9. Supermarjastrategia Supermarjan elementit Tarkastelussa olevat ominaisuudet/tekijät Mustikka ( Sitra 2008) Variksenmarja (luonnos) Aistittava Uutuus ulkonäkö, maku, koostumus, tuntu uutuus voi olla uusi tapa kuluttaa marjaa, uusi marja. Uutuus erottaa, mutta makea, hyvänmakuinen, helppo syödä kokonaisena marjan terveysvaikutukset ovat uusia kaunis, miedon makuinen, siemenet (- ), karvasmantelin maku (- ) marja on osalle tuntematon, terveysvaikutukset olisivat uusia, tuotteet
10 yksinään se ei kanna. olisivat uusia Helppokäyttöisyys Tarjonnan kontrollointi ratkaisevaa menestymiselle, sillä kuluttajat ovat valmiita maksamaan helppokäyttöisyydestä kilpailijan uhka helppo syödä, ei jää jäljelle jätettä, ei tarvitse kuoria, voidaan käyttää kokonaisena, jäädytettynä, ruoka- ja juomatuotteissa monta lajia, kysyntä ylittää tarjonnan, hinta voisi olla korkeampi helppo syödä, ei jää jäljelle jätettä, ei tarvitse kuoria, voidaan käyttää kokonaisena, jäädytettynä, ruoka- ja juomatuotteissa kysyntä vähäistä, hinta on matala, tarjontaa voisi lisätä kouluttamalla poimijoita Terveysvaikutukset tieteellinen todistaminen terveysvaikutuksista, jotta saadaan vakuuttavia väittämiä. Paljon tutkittu, antioksidantit Vähän tutkimuksia, ravintosisältö puuttuu Finelista, omaa samankaltaisia arvoja kuin mustikka, osin jopa parempia Markkinointi Hyötyjen ja tieteellisten arvojen viestiminen uskottavasti valitulle asiakasryhmälle Median kiinnostus nosti länsimaissa mustikan ihmisten tietoisuuteen Vaatisi paljon markkinointitoimenpiteitä tunnettuuden ja kysynnän luomiseksi. Tutkimusten tekeminen ja julkaiseminen lisäisi tietoisuutta. (Crawford & Mellentin ks. Sitra 2008) YHTEENVETO Variksenmarjaan liittyy paljon mahdollisuuksia toimialan, trendien ja alan toimijoiden näkemyksien mukaan. Sillä on kuitenkin rajoitteita, jotka ovat hidastaneet, ja tulevat hidastamaan sen kaupallista hyödyntämistä. Variksenmarjan suurimpana ongelmana voidaan nähdä olevan sen huono kysyntä, tunnettuus ja hyödyntäminen. Sato on suuri, mutta huonon kysynnän vuoksi sitä ei kerätä. Ennen kuin marjoista tuotteita valmistavat yritykset kiinnostuisivat variksenmarjasta, tarvitsisivat he päätöksenteon tueksi luotettavia tutkimustuloksia. Haastateltuja yrityksiä, jotka jatkojalostivat marjoja, kiinnosti marjojen antosyaanipitoisuudet ja määrät. Tutkimustiedolla marjoista, ja varsinkin variksenmarjasta, saataisiin luotettavaa näyttöä marjojen ominaisuuksista ja terveysvaikutuksista. Kuitenkin olisi huomioitava tutkimustulosten sovellettavuus liike- elämän tarpeisiin, jolloin alan toimijat saisivat käyttöönsä luotettavaa tietoa, ja tätä kautta argumentteja markkinointiinsa. Uusi terveysväittämälaki asettaa omat vaatimuksensa
11 marjojen markkinointiin, mutta asia on sellainen mihin yksittäinen toimija ei voi vaikuttaa. Variksenmarjan ravintosisällön saaminen Fineli- tietokantaan olisi ensiarvoisen tärkeää, sillä silloin marjaa voitaisiin hyödyntää paremmin osana erityisruokavaliota esimerkiksi julkisissa laitoksissa. Nämä asiat vaatisivat yhteistyötä yritysten ja tutkimusta tekevien tahojen välillä. Kun yritykset huomaisivat variksenmarjan potentiaalin sen sisältämien fenolisten yhdisteiden myötä, marjan kysynnän voisi olettaa kasvavan. Tällä hetkellä kysyntä on vähäistä ja poimintamäärät alhaiset, mutta kouluttamalla poimijoita, variksenmarjaa saataisiin kerättyä huomattavasti suurempia määriä. Kasvava kysyntä vaatii marjan saatavuuden varmistamisen. Mikäli variksenmarjan kilohinta pysyy matalalla, ainakin verrattuna mustikkaan, lisää se sen kiinnostusta aloilla, joissa raaka- ainekustannukset näyttelevät suurta roolia. Variksenmarjalla on muitakin vahvuuksia, kuten pitkä poiminta- aika, tuulipölytteisyys, marjat eivät värjää käsiä kerättäessä ja helppo kerättävyys ovat tekijöitä, jotka lisäävät variksenmarjan kiinnostavuutta. Yritysten mielenkiinnon herääminen variksenmarjaa kohtaan vaatisi siis tutkimusta tekevien tahojen tiedottamista sen kysynnän kasvattamiseksi. Koska valmistettavat tuotteet päätyvät aina kuluttajamarkkinoille ja kysyntä johtuu kuluttajamarkkinoiden kysynnästä, on kuluttajien mielenkiinnon ja tietoisuuden lisääminen tärkeää. Mitä enemmän kuluttajat ovat tietoisia marjasta, sitä herkemmin he sitä kokeilevat. Kuluttajien ostopäätöksiin ja asenteisiin voi olla monimutkaista vaikuttaa, mutta kuten mustikankin osalta, positiivinen mediahuomio sen terveydelle hyvistä ominaisuuksista vaikutti marjan kysyntään. Myös variksenmarjan luuleminen myrkylliseksi vaatisi toimenpiteitä. Tähänkin voitaisiin vaikuttaa tekemällä tutkimusta, jossa myrkyllisyys- väitteet saataisiin kumottua. Variksenmarjalla on kaupallista potentiaalia päästä osaksi luonnonmarjoja hyödyntävien toimialojen raaka- aineeksi, mutta se tarvitsisi taaksensa monen eri tahon yhteistyötä ja yhteistä intressiä tutkia marjaa enemmän. Tiedeyhteisössä monitieteellinen yhteistyö on paikallaan, mutta myös tehtävän tutkimuksen soveltaminen liike- elämään vaatisi yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Lähteet Arktiset aromit 2014b. Variksenmarja yllättää terveellisyydellään. Saatavissa www- muodossa: flavours.fi/sitenews/view/- /nid/150/ngid/1/language_code/fi/ (Viitattu ) Arktiset aromit 2014c. Vuoden luonnontuotteiksi valittiin variksenmarja, siankärsämö ja punikkitatit. Saatavissa www- muodossa: flavours.fi/sitenews/view/- /nid/122/ngid/1/language_code/fi (Viitattu )
12 Arktiset aromit 2014 d. Variksenmarja. Saatavissawww- muodossa: flavours.fi/sitenews/view/- /nid/122/ngid/1/language_code/fi flavours.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/luonnonmarjat/variksenmarja/ (Viitattu ) Arktiset aromit 2014f. Terveelliset luonnonmarjat. Saatavissa www- muodossa : flavours.fi/binary/file/- /id/19/fid/1101/ (Viitattu ) Crawford, Karl and Mellentin, Julian (2008): Successful Superfruit Strategy: How to Build a Superfruit Business. New Nutrition Business. London. Korhonen, Hannu Terveysvaikutteiset elintarvikkeet - kansanterveyden ja tuotekehityksen uudet haasteet. Elintarvike ja Terveys- lehti, 21 (3). Lavola yms Abstract. The effect of habitat on polyphenol content in crowberry Kasvitieteen päivät. Helsinki. Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/2000, Luonnontuotealan teemaryhmä. Saatavissa www- muodossa Luontoyrittäjä 2014 b. Alan kehitysnäkymät. Saatavissa www- muodossa: (Viitattu ) Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa df Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavana www- muodossa f Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa nal.pdf Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa p_final.pdf
13 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna MARSI. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki. Saatavissa www- muodossa meista/tiedotteet/documents/marsi_2012.pdf Määttä- Riihinen yms. (2004): Distribution of contents of phenolic compounds in eighteen Scandinavian berry species. J Agric Food Chem 52: Paassilta, Mika; Moisio, Simo; Jaakola, Laura & Häggman, Hely Pohjoismainen luonnonmarja- ala. Kyselytutkimus yritystenvälisestä yhteistyöstä. Saatavina www- muodossa flavours.fi/binary/file/- /id/17/fid/518/ Phytolab Reference substances Puusa, Anu; Reijonen, Helen; Juuti, Pauli & Laukkanen, Tommi Akatemiasta markkinapaikalle. Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina. Talentum. Sitra 2008 b. Marjaklusteri. Saatavissa www- muodossa (Viitattu ) Yrityssuomi 2014a. Idean kehityskelpoisuus. Saatavissa www- muodossa kehityskelpoisuus (Viitattu )
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää
LisätiedotMarjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits
Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon
LisätiedotSyö marjoja 2 dl joka päivä. Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry
Syö marjoja 2 dl joka päivä Suomalaiselle metsämustikalle maantieteellinen alkuperäsuoja Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Metsämarjojen ravitsemuksellinen koostumus 80-90 % vettä niukasti energiaa
LisätiedotMETSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT
METSÄMARJOJEN KV-MARKKINAT Antti Väliaho, Foodwest Oy antti.valiaho@foodwest.fi www.foodwest.fi www.elintarvikekehitys.fi Metsämarjojen potentiaali Maailmalla on vahva trendi eksoottisuuden ympärillä Pohjoinen
LisätiedotLuonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki
Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,
LisätiedotLuonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon
Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Jokaisen luonnossa liikkujan on mahdollista hyödyntää metsien tarjoamia luonnonantimia. Luonto kasvattaa metsissä ja soilla maukkaan marjasadon Suomessa
LisätiedotLuonnonmarjojen tutkimus ja hyödyntämismahdollisuudet. Laura Jaakola Oulun yliopisto
Luonnonmarjojen tutkimus ja hyödyntämismahdollisuudet Laura Jaakola Oulun yliopisto Yleistä Pohjoismaissa kasvaa noin 50 luonnonmarjaa 37 syötäviä 20 yleisesti kerättyä Tärkeimmät puolukka, mustikka ja
LisätiedotYleistä. Luonnonmarjojen terveysvaikutteiset yhdisteet ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät. Laura Jaakola Oulun yliopisto
Luonnonmarjojen terveysvaikutteiset yhdisteet ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät Laura Jaakola Oulun yliopisto Tutkimusintressit - Antioksidanttipitoisuudet mustikoissa Pohjoisuuden vaikutus laatuun
LisätiedotSuokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia Marika Laurila 1, Sari Himanen 1, Bertalan Galambosi 1, Sirkka Vahtola 2 ja Miia Konttinen 3 1 Luonnonvarakeskus, 2 Oulun 4H-yhdistys, 3 Suomen 4H-liitto Suomi
LisätiedotTEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala kasvaa ja monipuolistuu
TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala kasvaa ja monipuolistuu Arktisten Aromien 25-vuotisjuhlaseminaari 18.6.2018 Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Luonnontuoteala kehittyy osana biotaloutta Suomen biotalousstrategian
LisätiedotKainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotMarjat syövän ehkäisyssä
Kokkola 4.12.2013 Marjat syövän ehkäisyssä Dosentti, ETT Anne-Maria Pajari Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Ravitsemustieteen osasto, Helsingin yliopisto 3.12.2013 1 Syöpä Suomessa - ilmaantuvuus
LisätiedotOSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT
OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen
LisätiedotTeknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki
Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotTilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat
Tilannetta ja tilastoa: luonnonmarjat Arktiset Aromit ry: Vuonna 2015 saatiin ennätyksellinen mustikkasato, vaikka alkukesän kylmyys viivästyttikin marjojen kypsymistä. Mustikkaa kerättiin myyntiin 7,2
LisätiedotSuomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016
Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää
LisätiedotKvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen
LisätiedotLUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015
LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin
LisätiedotRavitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen
Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja
LisätiedotSyö marjoja 2 dl joka päivä. Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry
Syö marjoja 2 dl joka päivä Metsien terveystuotteet Simo Moisio, MMM, emba ARKTISET AROMIT ry Arktiset Aromit ry. 2014 Metsämarjojen vahvuudet Kansainvälinen kiinnostus Ympäristöystävällisyys ja alhainen
Lisätiedot1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)
1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat
LisätiedotLuonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL
Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat
LisätiedotTEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt
TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt Lutunen-hankkeen seminaari 24.10.2018 Rovaniemi Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Luonnontuoteala kehittyy osana biotaloutta Suomen biotalousstrategian mukaan luonnontuotteet
LisätiedotLuonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään Olos, Muonio
Luonnontuotteita pohjoisesta miten vastata matkailun ja maailman kysyntään 29.9.2016 Olos, Muonio Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Miksi luonnontuotteita matkailuun ja
LisätiedotAsiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto
Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3
LisätiedotRuokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna
Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014
LisätiedotMetsistä saa muutakin kuin puuta
Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,
LisätiedotMiten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?
Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki
Lisätiedotmustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka
Opi tunnistamaan syötävän hyvät LUONNON- MARJAT mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka 2 mukaan! Marjaretkelle Sanko tai muu sinun marjaretkelle sopivan kokoinen astia. Luonnossa retkieväät
LisätiedotROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET
ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu
Lisätiedot13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016
Marsi 216 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 216 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - KOKO MAA YHTEENSÄ Mustikka
LisätiedotLuomuluonnontuotteiden mahdollisuudet Arktiset Aromit ry:n 25-vuotisjuhlaseminaari Birgitta Partanen
Luomuluonnontuotteiden mahdollisuudet Arktiset Aromit ry:n 25-vuotisjuhlaseminaari 18.6.2018 Birgitta Partanen ARKTISET AROMIT ry. 2018 MIKSI LUOMUA? LUOMU ON TUNNETTU LAATUJÄRJESTELMÄ Luomu on maailmanlaajuisesti
LisätiedotHILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN. FT Jari Siivari Fingredient Oy
HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN FT Jari Siivari Fingredient Oy 05.08.2016 POHJOISEN LUONNON AINUTLAATUISUUS Suuri valon ja lämmön vuosivaihtelu tekee
LisätiedotLuonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen. Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry
Luonnonyrteistä bisnestä luonnonyrttien kerääminen Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/proagria Etelä-Suomi ry Luonnonyrteistä bisnestä-hanke Luodaan uusia yhteistyö-ja liiketoimintamahdollisuuksia
LisätiedotTuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1
Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen
LisätiedotTietoa ja inspiraatiota
Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti
Lisätiedot13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017
Marsi 217 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 217 13. Liitteet 1 Luonnonmarjojen kauppaantulomäärät - Koko maa yhteensä 2 Mustikan kauppaantulomäärät Mustikan kauppaantulomäärät Mustikan
LisätiedotSuomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa. Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu
Suomalaisen marja- ja hedelmäliköörin nykytila ja tuotanto Suomessa Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu 7.6.2016 Nimisuojasta kilpailukykyä? Maa- ja metsätalousministeriön ja kahdeksan organisaation
LisätiedotTuotekehityksellä lisäarvotuotteita kansainvälisille markkinoille. Miten lisäarvotuotteita. Marjaraaka-aineesta tuotteiksi
Tuotekehityksellä lisäarvotuotteita kansainvälisille markkinoille Veli-Markku Korteniemi Aromtech Oy 4.8.2011 Miten lisäarvotuotteita tuoteoivallukset aktiivinen tuoteideointi tutkimuksen ja kehityksen
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotVillinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta
Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta 22.6.2016 Rovaniemi Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet
LisätiedotPuusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä
Puusta Proteiinia? KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet 11.10.2018, Jyväskylä Henri Vanhanen Tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke), Yliopistonkatu 6, 80100 JOENSUU 029 532 6609, henri.vanhanen@luke.fi
LisätiedotLuonnonmarjojen kansantaloudellinen merkitys
ARKTISET AROMIT RY Luonnonmarjojen kansantaloudellinen merkitys Sonja Viljamaa ja Simo Moisio Arktiset Aromit ry, Oulun yliopisto Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Kyselyn tulokset...
LisätiedotLUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN
LUONNONTUOTTEISTA POTKUA POHJOIS-KARJALAN BIOTALOUTEEN LUONNONTUOTTEET Luonnontuotteilla ja metsien ei-puuaineisilla tuotteilla tarkoitetaan metsistä ja puista saatavia tuotteita, jotka eivät ole puumateriaalia.
LisätiedotMarjamaat ja maisema kauppatavaraksi?
Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010
LisätiedotKotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet
Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston
LisätiedotSUKLAA JA SYDÄNTERVEYS
SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto
LisätiedotMARSI 2007 LUONNONMARJOJEN JA -SIENTEN KAUPPAANTULO- MÄÄRÄT VUONNA 2007. Maaliskuu 2008
MARSI 27 LUONNONMARJOJEN JA SIENTEN KAUPPAANTULO MÄÄRÄT VUONNA 27 Maaliskuu 28 Maa ja metsätalousministeriö Helsinki 28 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 MARJA JA SIENITIEDUSTELUN TOTEUTUS... 2 3 TIIVISTELMÄ...
LisätiedotElintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä
Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden
LisätiedotMiksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013
LisätiedotKeskiössä asiakas palvelumuotoilu vapaassa sivistystyössä
Keskiössä asiakas palvelumuotoilu vapaassa sivistystyössä Valtakunnalliset vapaan sivistystyön päivät / Keskustelufoorumi FT, palvelumuotoilun kouluttaja Marjo Kamila Palvelumuotoilu on A. Asenne! B. Prosessi,
LisätiedotMuutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
LisätiedotBaltic TRAM. Business pilots - Aamukahvit. Silja Keränen ja Ninetta Chaniotou
Business pilots - Aamukahvit Silja Keränen ja Ninetta Chaniotou KAJAANI, TORSTAI 1.12.2016 2 Baltic TRAM Mistä on kyse TRAM = Transnational Research Access in the Baltic Sea Macro Region Kesto: 3/2016-2/2019
LisätiedotGluteenittomien leipien ja leivonnaisten markkinat Ruotsissa
Gluteenittomien leipien ja leivonnaisten markkinat Ruotsissa Sitra / Keliakiahankkeen päätöstilaisuus 3.3.2009 Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Marja Kahra 1 Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Suomalais-ruotsalaisen
LisätiedotLuonnon tuntematon ruoka-aitta
Luonnon tuntematon ruoka-aitta MIKÄ OLISIKAAN SUUREMPI ILO KUIN KATSOA MAATA, JOTA KASVIT VERHOAVAT KUIN KIRJALTU VIITTA, JOHON ON OMMELTU ITÄMAISIA PÄÄRLYJÄ JA JOKA ON KORISTELTU MONENMOISIN HARVINAISIN
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
LisätiedotMetsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016
Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi
LisätiedotKilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma
Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti
LisätiedotRavinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotVILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
VILJAMARKKINATILANTEESTA Salo, 16.01.2017 Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 VILJATILANNE MAAILMA / EU Kuluvan satokauden globaali viljan tuotanto oli hieman pienempi edellisvuotta,
Lisätiedot145* PUOLUKKAA BERRIE PUOLUKKA-KARPALO. Puolukan ja karpalon yhdistelmä herättää makuaistin syksyisillä aromeillaan.
Roberts MARJAHYVÄÄ Roberts Berrieissä on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Juotavat välipalat on valmistettu kokonaisista marjoista, jolloin mukana ovat myös runsaasti
LisätiedotElintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008
Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet
LisätiedotKysyntälähtöinen raaka-ainetarve, case mustikanlehti. 08.05.2014 Fingredient Oy FT Jari Siivari
Kysyntälähtöinen raaka-ainetarve, case mustikanlehti 08.05.2014 Fingredient Oy FT Jari Siivari /2014 Suomen luonnon ainutlaatuisuus Pohjois-Suomen kasvit saavat lyhyen kesän aikana auringonvaloa lähes
LisätiedotTiivistetyistä mehuista on moneen janoon
Tiivistetyistä mehuista on moneen janoon Täysmehujen ja muiden mehu- ja juomavalmisteiden runsas tarjonta on lisännyt erilaisten juomien käyttöä viime vuosien aikana. Mehutuotteita nautitaankin nykyään
LisätiedotLuomuviljan hinnan määräytyminen Suomessa / Euroopassa. Luomuviljan markkinanäkymät
Erkki Pöytäniemi Luomuviljan hinnan määräytyminen Suomessa / Euroopassa. Luomuviljan markkinanäkymät Luomulla nousuun -päivä 22.1.2018 Erkki Pöytäniemi: my background MSc. Agronomy involved in organics
LisätiedotLEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä
LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri
LisätiedotJohdatus markkinointiin
Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi
LisätiedotYritystoiminta Pia Niuta HINNOITTELU
HINNOITTELU Hinta on keskeinen kilpailukeino. sen muutoksiin asiakkaat ja kilpailijat reagoivat herkästi. toimii tuotteen arvon mittarina. vaikuttaa yrityksen imagoon. on tuotteen/palvelun arvo rahana
LisätiedotKalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.
Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014
LisätiedotMillainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano
Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa
LisätiedotTAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012
TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:
Lisätiedot11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu
Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,
LisätiedotTutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?
Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta
LisätiedotStr at Mar k : Str at e g i n e n
Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy
LisätiedotMitä uutta hillasta (ja muista marjoista)?
Mitä uutta hillasta (ja muista marjoista)? Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Kuva: Erkki Oksanen, Luke Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja? Muutokset marjastusinnostuksessa Osuus suomalaisista,
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena
LisätiedotAsymmetrinen informaatio
Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,
LisätiedotMiksi jotain piti ja pitää tehdä?
Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan
LisätiedotSinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys
Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotOSA 1 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 1 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotLuomuluonnonmarjojen. poimintaohje
Luomuluonnonmarjojen poimintaohje Mitä luomulla tarkoitetaan? Poimijan on tutustuttava tähän luonnonmukaista keruuta koskevaan ohjeeseen ennen keruun aloittamista ja poimija vahvistaa kirjallisesti sitoutuvansa
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotMetsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista
Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin
LisätiedotTislatun alkoholijuoman vakiintuneen maantieteellisen merkinnän toimittaminen
Tislatun alkoholijuoman vakiintuneen maantieteellisen merkinnän toimittaminen Luonnos - Viimeksi tallentanut 22/11/2016 12:30 käyttäjä null I. TEKNINEN ASIAKIRJA 1.Nimi ja tyyppi a. Rekisteröitävä nimi
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotLUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 HANKKIJAN LUOMU Tarjoamme luomutiloille laajan valikoiman. Valmistamme luomurehuja (Kotkan tehtaalla) ja luomuun
LisätiedotBanana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien
Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen
LisätiedotOman työn hinnoittelu. Hinta ja hinnoittelu. Hinnoittelussa huomioitavia tekijöitä. Oikean hinnan määritteleminen
Oman työn hinnoittelu Oikean hinnan määritteleminen Hinta ja hinnoittelu Hinta ilmoittaa tuotteen arvon ( ) luo tuotteelle arvoa (käyttöarvo, status, brandi) on aktiivisinen kilpailun osatekijöitä oma
Lisätiedot10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ
10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ Ideoi, inspiroidu, innovoi pienessä tai suuressa ryhmässä AE Partners Oy MIKÄ ON IDEA WALL? Idea Wall on verkkopalvelu, jossa osallistujat jakavat avoimesti ja anonyymisti ideoita
LisätiedotArla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla
Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla
LisätiedotMarketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä. Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008
Marketing Spirit - Markkinointihenkisyyden johtaminen yrityksissä Erik Pöntiskoski StratMark-brunssi 29.05.2008 Markkinointi murroksen välineenä Aiheena tänään + Spirittiä mulle + Spirittiä sulle + Spirittiä
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
LisätiedotEteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön
Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen
LisätiedotPuolukka Mustikka Variksenmarja Lakka Karpalo Tyrni Vadelma
Terveelliset LUONNON- MARJAT Mustikka Variksenmarja Lakka Karpalo Tyrni Vadelma 1 Terveelliset LUONNONMARJAT Luonnonmarjat ovat tunnetusti terveellistä ravintoa. Marjat ovat suomalaisessa ruokavaliossa
Lisätiedot