Jorma Ruokojoki Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 ISBN

Transkriptio

1 Jorma Ruokojoki Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 ISBN

2 TEKIJÄ Jorma Ruokojoki 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Alkusanat Peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeen arviointimenetelmien parantaminen, kosteusja homevaurioiden laajuus, ehkäisy ja toimenpiteet kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskannassa on Kuntaliiton organisoima tutkimushanke, jonka se toteutti yhdessä vastuuministeriöiden ja pilottikuntien kanssa. Hankkeesta valmistui seuraavat raportit: 1. Kuntien rakennuskanta Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa 3. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa 2005 (tämä raportti, tekijänä Jorma Ruokojoki Kuntaliitosta) 4. Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa 5. Kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Ruotsissa ja Norjassa Edellä mainitut raportit ovat Internetistä saatavissa sivulta k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;61485;42528; Sivu löytyy myös osoitteesta: kohdassa 6. Korjaus ja kunnossapito. Projekti koostui neljästä osaprojektista: A. Kuntien rakennusten peruskorjaustarpeen arviointi lähtien rakennustyyppikohtaisista tiedoista. KUNKOR-laskentamallin teko. Mallia käytetään kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionosuusviranomaisten arvioihin seuraavan 5 10 vuoden peruskorjausten rahoitustarpeesta. Lähtökohdaksi selvitettiin kuntien julkisten rakennusten määrä rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. B. Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt kuntien opetustoimen sekä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannassa vuonna C. Kokemukset kosteus- ja homevaurioiden havaitsemisesta, sisäilmaselvityksistä ja prosesseista sekä ehdotukset tilanteen korjaamiseksi D. Ruotsin ja Norjan kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Projektin johtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Ruokojoki (Kuntaliitto). Johtoryhmän muut jäsenet edustivat rahoittajia: Reino Tapaninen (opetushallitus), Olli Saarsalmi (sosiaali- ja terveysministeriö), Raimo Ahokas (ympäristöministeriö), Anja Leinonen (ympäristöministeriö), Ismo Aalto (Helsinki), Esa Komulainen (Kajaani), Jouko Kätevä (Kokkola), Ritva Lappalainen (Jyväskylän maalaiskunta), Keijo Kiiski (Orimattila vuoden 2005 loppuun), Jarmo Koskinen (Orimattila) Leena Pirttilä (Lahti), Jouni Arola (Lahti), Jarmo Hulkko (Jyväskylä vuoden 2005 loppuun) ja Olli Salmela (Jyväskylä). Lisäksi johtoryhmään kuului asiantuntijajäsen Aimo Timonen (Senaattikiinteistöt). 3

4 4

5 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Taustaa 7 Kyselystä 7 Rakennustyyppijaottelu 7 Kuntasektorin rakennuskanta 8 2 Vastauksista 9 3 Julkista rakennuskantaa koskeva tarkastelu 10 Kosteus- ja homevaurioiden syyt 11 Keskimääräiset korjauskustannukset 13 4 Rakennustyyppikohtainen tarkastelu 14 Toimistorakennukset 14 Päiväkodit 16 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sosiaalitoimen rakennukset kuin päiväkodit 17 Urheilu- ja ulkoilurakennukset 19 Opetusrakennukset yhteensä 20 Peruskoulut 22 Lukiot ja muut opetusrakennukset 23 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 25 Liitteet 1. Kyselylomake ohjeineen 2. Vastanneet kunnat 3. Kuntien sanalliset vastaukset 4. Syyt vastaukset kunnittain 5. Korjaukset kunnittain 5

6 6

7 1 Taustaa Kyselys yselystä Vuonna 2000 Kuntaliitto teki vastaavanlaisen selvityksen kosteus- ja homevaurioiden määristä ja syistä kuntien julkisissa rakennuksissa. Tämä kysely vuonna 2005 ja sen analysointi on pyritty tekemään pitkälti saman muotoisena. Tärkeätä oli saada selville, onko tilanne muuttunut vuodesta 2000 ja jos on, niin mihin suuntaan. Kunnat vastasivat liitteen 1 mukaisella lomakkeella. Lomakkeen täyttäminen vaati melkoisesti työtä ja vuonna 2005 huomattavasti harvemmat kunnat vastasivat kyselyyn kuin vuonna Tässä tarkastellaan sekä kosteus- ja homevaurioita, ei pelkästään homevaurioita. Näin siksi, että kosteusvaurioista nopeasti muodostuu homevaurioita, ellei rakennusta tai rakenteita korjata. Käytännössä on usein vaikeata erottaa rakennusten muista vaurioista erityisesti kosteus- ja homevaurioita. Millä mitataan kosteus- ja homevaurioiden määrää jonkin rakennustyypin osalta? Tässä on pyydetty kuntia kirjaamaan sellaisten rakennusten lukumäärä ja ko. rakennusten kokonaistilavuus, joissa on ollut vuosina kosteus- tai homevaurioita. Tällä tavoin on saatu kuntakohtaiset ja rakennustyyppikohtaiset arviot vaurioiden määrästä. On kuitenkin huomattava, että rakennuksissa saattaa olla varsin pieni kosteusvaurio ja rakennuksen tilavuus suuri, jolloin kuutiomäärä saattaa nousta varsin korkeaksikin, vaikka kysymyksessä on suhteellisen pieni vaurio. Toisaalta on rakennuksia, jotka ovat täysin peruskorjattava tai jopa rakennettava uusi rakennus, koska ne ovat niin pahoin vaurioituneet. Arviot kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannuksista ja korjaustarpeesta ovat sekä kunnissa että tässä raportissa varsin likimääräisiä. Vuonna 2000 Helsingin vastauksen mukaan näyttäisi siltä, että kosteus- ja homevaurioisissa rakennuksissa on noin viidenneksessä varsinaisesti homevaurioita. Rakennus ennustyyppijao tyyppijaottelu Kuntien julkiset rakennukset on tässä jaoteltu viiteen ryhmään, kuitenkin niin, että tämän lisäksi opetusrakennukset on jaettu vielä peruskouluihin ja muihin opetusrakennuksiin kuten lukioihin. Jaottelu on tehty tilastokeskuksen yleisen rakennustyyppijaottelun eli rakennusluokituksen mukaisesti. Toimistorakennukset 7

8 ovat oma selkä ryhmänsä. Hoitoalan rakennuksista on otettu erikseen päiväkodit. Muut terveydenhuoltorakennukset ja sosiaalitoimen rakennukset ovat omana kohtanaan. Kokousrakennuksista tähän on otettu erityisesti urheilu- ja ulkoilurakennukset, joihin kuuluvat muun muassa jäähallit, uimahallit, monitoimihallit yms. Sen sijaan muut kokoontumisrakennukset kuten teatterit, kirjastot, seura- ja kerhorakennukset ym. sellaiset ovat tästä jaottelusta poissa. Opetusrakennukset eli yleissivistävät koulut ja ammatilliset oppilaitokset yms. ovat selkeä oma ryhmänsä. Kun untasekt tasektorin kok okonaisr onaisrak akennuskan ennuskanta VTT on Kuntaliiton toimeksiannosta analysoinut kuntien rakennuskantaa perustuen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Seuraavassa on tuotu esille tämän selvityksen mukaiset kuutiometri- ja neliömetrimäärät. Alla olevassa taulukossa on mukana myös sellaiset käytössäolotilanteet, joista ei ole tietoa tai kayttö on muu (luokat 10 ja 11) Vuonna 2000 näitä käytössäololuokkia ei otettu mukaan. Tästä syystä vuoden 2000 rakennuskantatietoja ei sellaisenaan voi verrata vuoden 2005 tietoihin. Tarkastelussa olevien rakennusten kokonaismäärät: kpl milj. m 3 % kuutiome uutiometr treis eistä Toimistorakennukset ,4 10 Päiväkodit ,7 3 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos. toimen rakennukset ,1 16 Urheilurakennukset ,0 14 Opetusrakennukset yht ,5 57 siitä peruskoulut ,7 43 lukiot ja muut ,8 14 Yhteensä ,7 100 Koko kuntien ja kuntayhtymien julkisten rakennusten kanta on RHR:n mukaan (mukaan lukien luokat 10 ja 11) 144 milj. m 3 kerrosalan ollessa 29 milj. m 2. Tässä tarkastelun kohteena on siis noin 60 prosenttia koko kannasta. Toimistorakennusten osuus koko kannasta on 6 prosenttia. 8

9 2 Vastauksista Vuonna 2000 kyselyyn vastasi 182 kuntaa, joissa asui noin 70 prosenttia väestöstä. Lisäksi vastauksia saatiin 56 kuntayhtymästä. Vuonna 2005 vastanneita kuntia oli vain 41. Niissä asuvien osuus väestöstä oli noin 38 prosenttia. Vastausten laatu oli vuonna 2005 huomattavasti heikompi kuin vuonna Vastaukset olivat vajavaisia ja useilta kohdin puutteellisia. Kysely tehtiin keväällä ja kesällä Kysely toimitettiin sähköpostitse kaikille yli asukkaan kunnille. Liitteessä 2 on lueteltu vastanneet kunnat. Suurista kunnista kyselyyn vastasivat muun muassa seuraavat: Helsinki, Vantaa, Lahti, Oulu, Kuopio, Pori ja Vaasa. Espoon vastaus oli jätettävä pois, koska siinä korjattujen rakennusten tilavuus ylitti miltei kaikissa rakennustyypeissä rakennusja huoneistorekisterin mukaisen rakennuskannan. Turun vastaus oli vain sanallinen. Maantieteellisesti vastanneet kunnat olivat jakautuneet melko tasaisesti. Kyselyyn vastanneet kunnat Vuonna 2000 tiedot saatiin 2770 rakennuksesta ja 24 miljoonasta kuutiometristä. Nyt tiedot saatiin 604 korjausta rakennuksesta ja 7,7 miljoonasta kuutiometristä. Kaikki kunnat eivät ilmoittaneet kuutiometrejä, vaikka ilmoittivat lukumäärän. Kaikkiaan vastanneissa kunnissa on RHR:n mukaan 2200 rakennusta ja 18,8 miljoonaa kuutiometriä rakennuskantaa. Kosteus- ja homekorjauksia oli siten tehty vuosina kolmen vuoden aikana noin joka neljänteen rakennukseen. (Vuosina noin joka kolmanteen 4 vuoden aikana.) 9

10 3 Koko julkista rakennuskantaa koskeva tarkastelu Vuonna 2005 kyselyyn saatiin vastauksia 41 kunnasta. Vastaukset olivat yleisesti varsin puutteellisia. Seuraavaan analyysiin on valittu ne kunnat, jotka ovat antaneet korjauksista kuutiometritietoja. Rakennustyypeittäin korjausten määrä ja kustannukset jakaantuivat seuraavasti: Vas astan- Korja orjattujen tujen Korjaus orjausten Korjaus orjaus- Tule ulevat neiden rak akennus ennusten osuus kus ustan- korjaus orjaus- kuntien osuus m 3 - nukse set kus ustannuk tannukse set lkm kappale- määrästä 1000 e 1000 e määrästä Toimistorakennukset % 45 % Päiväkodit % 44 % Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset % 46 % Urheilu- ja ulkoilurakennukset % 33 % Opetusrakennukset yhteensä % 40 % Siitä Peruskoulut % 23 % Lukiot ja muut opetustoimen rakennukset % 17 % Yhteensä Laajennettaessa tulos kaikkiin kuntiin käyttäen suhdelukuna kuutiometrejä saadaan: e % 1000 e % Toimistorakennukset Päiväkodit Terveydenhuoltorakennukset ja muut sosiaalitoimen rakennukset Urheilu- ja ulkoilurakennukset Opetusrakennukset yhteensä Yhteensä

11 On siis huomattava,m että tässä on vain noin 60 prosenttia julkisten rakennusten kannasta ollut tarkastelun kohteena. Koko kannan ollessa kohteena vuosina arviolta 35 miljoonaa euroa vuodessa käytettiin kosteus- ja homekorjauksiin kunnissa. Vuosina arvioitiin tarvittavan hieman vähemmän. Vastaavat luvut olivat vuosien osalta 40 miljoonaa euroa/vuosi ja vuosina arviona vuonna miljoonaa euroa/vuosi. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 on siis tapahtunut lievää korjaustarpeen laskua. Lähiulevaisuudessa arvioidaan kuitenkin tarvittavan korjauksiin lähes yhtä paljon kuin tähänkin asti. Kos osteus eus- - ja homekorjaus orjausten syyt Vuoden 2005 selvitys ei koskenut koko julkista rakennuskantaa ja tästä syystä syyjakautuma ei ole suoraan verrannolinen. Vuonna 2000 selvityksessä oli mukana Muut rakennukset -ryhmä. Ryhmän syyjakautuma oli kuitenkin hyvin saman tapainen kuin opetusrakennusten ryhmän (kuva 33). Oleellista on, että vuonna 2005 kunnat arvioivat 42 prosentissa tapauksia syyn olevan suunnittelussa, kun vastaava osuus oli vuonna 2000 vain 27 prosenttia. Virheellisestä käytöstä johtuvien virheiden kunnat arvioivat laskeneen vuodesta 2000 vuoteen prosentista 4 prosenttiin. Ehkä kunnissa on kiinnitetty erityistä huomioita ilmastoinnin ja muiden laitteiden oikeaan käyttöön. Syyt kosteus- ja homevaurioihin olivat seuraavat: A B C D E F Toimistorakennukset 41 % 31 % 9 % 6 % 0 % 13 % Päiväkodit 40 % 34 % 10 % 3 % 2 % 11 % Terveydenhuoltorak. ja muut sos.toimen rakennukset 40 % 26 % 12 % 6 % 0 % 16 % Urheilurakennukset 60 % 17 % 8 % 3 % 2 % 13 % Opetusrakennukset yhteensä 38 % 30 % 13 % 4 % 1 % 14 % Keskimäärin (Vuonna ) A = suunnitteluvirhe B = rakennusvirhe C = huoltovirhe D = käyttötapavirhe E = energiansäästövirhe E = muut tekijät 11

12 Kosteuden lähteet olivat vuonna 2005 seuraavat: A B C D Toimistorakennukset 51 % 37 % 2 % 10 % Päiväkodit 58 % 42 % 0 0 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset 44 % 31 % 25 % Urheilurakennukset 55 % 26 % 6 % 13 % Opetusrakennukset yhteensä 51 % 36 % 1 % 12 % Keskimäärin (Vuonna ) jossa A = sade, lumi, tuuli, katto- ja valumavedet B = maakosteus C = sisäilman kosteus D = käyttövedet Maakosteus on edelleen hyvin merkittävä kosteuden lähde ja sen osuus on kasvanut. Samoin on sade ja valumavesien osuus kasvanut aina puoleen asti. Käytövesistä vahingot näyttäisivät lähes puolittuneen. Vaurioituneet rakennusosat jakaantuivat seuraavasti, %: Osa Toimistorakennukset Päiväkodit Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset Urheilurakennukset Opetusrakennukset yhteensä Keskimäärin 33 % 11 % 9 % 2 % (Vuonna % 10 % 10 % ) Osa Toimistorakennukset Päiväkodit Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset Urheilurakennukset Opetusrakennukset yhteensä Keskimäärin 3 % 30 % 9 % 3 % (Vuonna % 26 % 14 % 6 %) Jossa 1 = vesikatto 2 = ulkoseinät 3 = yläpohja 4 = välipohjat 5 = sisäseinät 6 = alapohja 7 = sokkeli 8 = muu 12

13 Alapohjien osuus vaurioista on noussut 30 prosenttiin. Sokkelin osuus on laskenut 14 prosentista 9 prosenttiin. Vesikaton osuus on noussut 26 prosentista 33 prosenttiin. Keskimääräise skimääräiset t korjausk orjauskus ustannuk tannukse set Keskimääräiset korjauskustannukset olivat seuraavat: e/m 3 e/as e/as Toimistorakennukset 3,4 2,9 4,4 Päiväkodit 14 5,1 4,8 Terveydenhuoltorakennukset ja muut sos.toimen rakennukset 2,7 2,8 4,8 Urheilu- ja ulkoilurakennukset 2,9 3,3 4,9 Opetusrakennukset yhteensä 3,9 14,7 11,9 peruskoulut 5,4 9,9 8,3 lukiot ja muut 1,6 1,7 2,2 Vaihtelu kustannuksissa on erittäin suurta niin kuin liitteestä 4 voi huomata. Päiväkotirakennusten korjauskustannukset näyttäisivät olevan erityisen korkeat. Luvut on siis laskettu vain niistä kohteista, mistä on saatu sekä korjatut kuutiot että eurot. Asukasta kohden lasketut korjauskustannukset on laskettu vain niiden kuntien osalta, jotka ovat ilmottaneet kustannukset. 13

14 4 Rakennustyyppikohtainen tarkastelu Liitteessä 3 on esitetty kuntien vastaukset korjausten syihin rakennustyypeittäin. Toimis oimistor orak akennuk ennukse set Vuoden 2005 selvityksessä vastanneet kunnat ilmoittivat vuosina toimistorakennuksen kärsineen jonkinasteisia kosteus- ja homevaurioita. Vuosina kosteus- ja homevaurioita korjattiin keskimäärin 3,4 eurolla kuutiometriä kohden. Asukasta kohden korjauksia tehtiin keskimäärin 2,9 eurolla. Vuosille kunnat arvioivat korjaustarpeeksi keskimäärin 4,4 euroa/asukas. Vuosina arvioidaan toimistorakennuksia korjatun 32 prosenttia kappalemäärästä ja 45 prosenttia kuutiometrimäärästä. Kyselyssä pyydettiin kuntia nimeämään rakennustyyppikohtaisesti kolme tärkeintä syytä kosteus- ja homevaurioille ja kaksi merkittävintä kosteuden lähdettä ja kolme tärkeintä rakennusosaa. Arvioitaessa työ- ja toimintavirheitä painotettiin toiseksi tärkeämpää 0,5:llä ja kolmanneksi tärkeintä 0,25:llä. Näin saatiin prosenttijakaumat työ- tai toimintavirheille. Samantyyppisesti toimittiin kosteuden lähteiden painotuksessa ja rakennusosien painotuksessa. muista to im in n a llis is ta te k ijö is tä 13 % T y ö - ta i to im in ta v ir h e v ir h e e llis is tä käyttötavoista 6 % huoltovirheestä 9 % suunnitteluvirhe estä 41 % rakennusvirhees tä 31 % 14

15 Verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen näyttäisi nyt vuonna 2005 toimistorakennusten osalta suunnitteluvirheistä johtuvia syitä olevan nyt selvästi enemmän (41 % vuonna 2005) kuin 2000 (31 %). Virheellisistä käyttötavoista johtuvia näyttäisi olevan vähemmän ja muista toiminnallisista tekijöistä johtuvia syitä enemmän. sisäilman kosteus 2 % käyttövedet 10 % Kosteuden lähde maakosteus 37 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 51 % Kosteuden lähteistä maakosteuden osuus näyttäisi suuresti nousseen, 28 prosentista 37 prosenttiin. Vuonna 2000 käyttövedet olivat syynä 23 prosentissa tapauksista ja vuonna 2005 vain 10 prosentissa. sokkeli 12 % Rakennusosa muu 1 % vesikatto 18 % alapohja 23 % ulkoseinät 25 % sisäseinät 3 % välipohjat 5 % yläpohja 13 % Vuonna 2000 vaurioituneista rakennusosista olivat yleisimpiä vesikatto (29 %) ja alapohja ja sokkeli. Nyt vuonna 2005 vesikaton osuus näyttäisi olevan vain 18 %, ulkoseinien osuus sen sijaan 25 % (vuonna %) ja alapohjan osuus 23 % (vuonna %). Vuosina korjattuja toimistorakennuksia oli kaikkiaan 73 kappaletta ja 2,4 miljoonaa kuutiometriä. 15

16 Päiväkodit Vuosina korjattiin vastanneissa kunnissa 164:aa päiväkotia, joiden yhteenlaskettu kuutiometrimäärä oli m 3. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) 2 % virheellisistä käyttötavoista 3 % huoltovirheestä 10 % muista toiminnallisista tekijöistä 11 % Työ- tai toimintavirhe suunnitteluvirheestä 40 % rakennusvirheestä 34 % Kunnat arvioivat suunnittelu- ja rakennusvirheistä johtuvien syiden olevan noin ¾ syistä, kun vastaava osuus oli vuonna 2000 noin 60 %. Vuonna 2005 sade, lumi, katto- ja valumavedet olivat syynä 58 prosenttisesti ja maakosteus 42 prosenttisti. Kosteuden lähde maakosteus 42 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 58 % 16

17 sokkeli 9 % muu 6 % Rakennusosa alapohja 13 % vesikatto 40 % sisäseinät 2 % välipohjat 5 % yläpohja 5 % ulkoseinät 20 % Eniten vaurioituneita rakennusosia olivat vuonna 2005 vesikatto 40 %, ulkoseinät 20 % ja alapohja 13 %. Vastaavat luvut olivat vuonna 2000 vesikatto 23 %, ulkoseinät 21 % ja alapohja 28 %. Terv erveydenhuolt denhuoltor orak akennuk ennukse set t ja muut sosiaalitoimen oimen rak akennuk ennukse set Vastanneissa kunnissa oli vaurioituneita rakennuksia 125 kpl ja näissä 0,9 milj. m 3. virheellisistä käyttötavoista 6 % huoltovirheestä 12 % muista toiminnallisista tekijöistä 16 % Työ- tai toimintavirhe suunnitteluvirheestä 40 % rakennusvirheestä 26 % Vuonna 2005 tärkeimmät työ- tai toimintavirheet olivat suunnitteluvirheet 40 %, rakennusvirheet 26 % ja muista toiminnallista tekijöistä virheet 16 %. Vastaavasti tärkeimmät syyt olivat vuonna 2000 rakennusvirheet 30 %, suunnitteluvirheet 27 % ja huoltovirheet 16 %. 17

18 Kosteuden lähde käyttövedet 25 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 44 % maakosteus 31 % Kosteuden lähteet olivat vuonna 2005 sade, lumi, katto- ja valumavedet 44 %, maakosteus 31 % ja käyttövedet 25 %. Vastaavat luvut olivat vuonna 2000 sade, lumi, katto- ja valumavedet 42 %, käyttövedet 40 % ja maakosteus 17 %. sokkeli 7 % muu 9 % Rakennusosa vesikatto 27 % alapohja 31 % ulkoseinät 13 % sisäseinät 2 % välipohjat 6 % yläpohja 5 % Vaurioituneet rakennusosat olivat vuonna 2005 yleisyysjärjestyksessä seuraavat: alapohja 31 %, vesikatto 27 % ja ulkoseinät 13 %. Vuonna 2000 alapohja 20 %, vesikatto 19 %, yläpohja 19 % ja sisäseinät 18 %. 18

19 Urheilu- ja ulkoilur oilurak akennuk ennukse set Vastanneissa kunnissa oli vaurioituneita urheilu- ja ulkoilurakennuksia 41 kpl edustaen m 3. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) virheellisistä 2 % käyttötavoista 3 % muista toiminnallisista tekijöistä 10 % Työ- tai toimintavirhe huoltovirheestä 8 % rakennusvirheesttä 17 % suunnitteluvirheestä 60 % Suunnitteluvirheistä johtuvien syiden katsottiin olevan vuonna 2005 paljon suurempia kuin vuonna 2000 (vuonna % ja vuonna %). Rakennusvirheistä vaurioiden arvioitiin johtuvan vuonna %:ssa tapauksia ja vuonna %:ssa. Virheellistä käyttötavoista johtuneet vauriot eivät enää vuonna 2005 vaivanneet juuri ollenkaan urheilu- ja ulkoilurakennuksia. sisäilman kosteus 6 % käyttövedet 13 % Kosteuden lähde maakosteus 26 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 55 % Kosteuden lähteistä maakosteuden katsottiin olevan paljon merkittävämpi syy vuonna 2005 kuin Vuonna 2005 maakosteuden osuus oli 26 % ja vuonna %. Käyttövedet eivät olleet enää vuonna 2005 merkittäviä kosteuden lähteitä. 19

20 sokkeli 9 % muu 5 % Rakennusosa vesikatto 35 % alapohja 22 % sisäseinät 5 % välipohjat 2 % yläpohja 13 % ulkoseinät 9 % Vaurioituneista rakennusosista edelleen yleisin on vesikatto (35 %). Alapohjat näyttävät sen sijaan nyt olevan paljon enemmän vaurioisia (22 %) kuin vuonna 2000 (13 %). Opetusr tusrak akennuk ennukse set t yhteensä Opetusrakennusten osalta vastauksia saatiin 316 rakennuksesta ja 4,86 miljoonasta kuutiometristä. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) 1 % muista toiminnallisista tekijöistä 14 % Työ- tai toimintavirhe virheellisistä käyttötavoista 4 % huoltovirheestä 13 % suunnitteluvirheestä 38 % rakennusvirheestä 30 % Suunnittelu- ja rakennusvirheistä syyt jakautuivat pitkälti samantapaisesti kuin vuonna Virheellisistä käyttötavoista virheet arvioitiin vuonna 2005 neljäksi prosentiksi kun ne vuonna 2000 olivat 13 %. 20

21 Kosteuden lähde sisäilman kosteus 1 % käyttövedet 12 % maakosteus 36 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 51 % Käyttövedet eivät olleet kosteuden syynä enää ollenkaan niin yleisiä opetusrakennuksissa kuin vuonna Vuonna 2000 käyttövesien osuus oli 24 % ja vuonna %. Sade, lumi, katto- ja valumavedet katsottiin syyksi 51 %:ssa kun vuonna 2000 vastaava osuus oli 42 %. Maakosteus katsottiin syyksi 36 %:ssa kun se oli syynä vuonna %:ssa. sokkeli 9 % muu 1 % Rakennusosa vesikatto 36 % alapohja 34 % sisäseinät 3 % välipohjat 0 % yläpohja 9 % ulkoseinät 8 % Vaurioituneista rakennusosista alapohja oli vuonna 2005 varsin merkittävä yhdessä vesikaton kanssa (34 % ja 36 %), kun vastaavat osuudet olivat vuonna % ja 25 %. 21

22 Perusk eruskoulut Peruskoulujen osalta korjauksia oli tehty 178 koulussa ja 1,2 miljoonassa kuutiometrissä. väärästä energiansäästöstä (ilmanvaihto) 1 % virheellisistä käyttötavoista 5 % huoltovirheestä 12 % muista toiminnallisista tekijöistä 14 % Työ- ja toimintavirhe suunnitteluvirheestä 35 % rakennusvirheestä 33 % Peruskouluissa oli selvästi enemmän (12 %) huoltovirheestä johtuvia vaurioita kuin lukioissa ja muissa oppilaitoksissa (5 %). Kosteuden lähde käyttövedet 18 % sisäilman kosteus 3 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 41 % maakosteus 38 % Peruskouluissa oli maakosteus syynä 38 prosenttisesti, kun se lukioissa ja muissa oppilaitoksissa oli syynä vain 28 prosenttisesti. Lukioissa sade ja valumavedet olivat syynä 55 prosenttisesti. 22

23 sokkeli 10 % muu 4 % vesikatto 33 % alapohja 31 % sisäseinät 2 % välipohjat 5 % yläpohja 7 % ulkoseinät 8 % Peruskouluissa vaurioitunut rakennusosa oli 31 prosenttisesti alapohja, kun se lukioissa ja muissa oppilaitoksissa oli kohteena vain 20 prosenttisesti. Lukiot t ja muut oppilaitok okse set Lukioiden ja muiden oppilaitosten aineisto oli kuutiometriä. muista toiminnallisista tekijöistä 18 % Työ- tai toimintavirhe virheellisistä käyttötavoista 1 % huoltovirheestä 5 % suunnitteluvirheestä 44 % rakennusvirheestä 32 % Kosteuden lähde sisäilman kosteus 2 % käyttövedet 15 % maakosteus 28 % sade, lumi, kattoja valumavedet, tuuli 55 % 23

24 sokkeli 13 % muu 6 % Rakennusosa vesikatto 39 % alapohja 20 % sisäseinät 2 % välipohjat 4 % yläpohja 8 % ulkoseinät 8 % 24

25 5 Yhteenveto ja johtopäätökset Vuonna 2005 vastausten määrä oli kuutiometreillä mitattuna puolet siitä mitä vuonna Vastaukset kuitenkin edustivat vuonna 2005 varsin erikokoisia kuntia eripuolilla maata. Näyttää siltä, että kosteus- ja homeongelmat eivät ole juuri vähentyneet. Kunnat arvioivat olevan korjaustarvetta lähitulevaisuudessa lähes yhtä paljon kuin menneisyydessä. Kuntien vastausten mukaan näyttäisi siltä, että suunnitteluvirheet ovat entistä enemmän syynä kosteus- ja homevaurioihin. Vuonna 2000 näiden syiden osuus oli 27 prosenttia ja vuonna prosenttia. Suunnitteluvirheet koskevat vanhoja rakennuksia. Esille ei tullut se, että erityisesti jonkin aikakauden rakennuksissa olisi enemmän kuin muissa kosteus- ja homeongelmia. Käyttötapavirheet kunnat arvioivat vähentyneen selvästi (16:sta 4:ään prosenttiin). Sanallisten vastausten mukaan vuonna 1999 voimaan tulleet uudet kosteusmääräykset ovat vaikuttaneet varsin myönteisesti. Määräysten vaikutus on näkynyt käytännössä myös kunnissa. Käyttövedet aiheuttavat nyt selvästi vähemmän kosteusvaurioita kuin vuonna Laskua on ollut 26:sta 14:ään prosenttiin. Sen sijaan maakosteuden osuus on noussut kolmannekseen ja sade- ja muiden valumavesien osuus 51 prosenttiin. Kunnat ovat ilmeisesti kiinnittäneet erityistä huomiota rakennusten oikeaan käyttöön, sillä virheellisistä käyttötavoista virheet ovat yleisesti vähentyneet. Myös kuntien sanallisten vastausten mukaan maasta kosteusvauriot ovat lisääntyneet. Syynä useimmiten on suunnitteluvirheet. Merkittävää on, että energian säästö ei ainakaan kuntien kannanottojen mukaan ole enää syynä kosteus- ja homevaurioihin kuin korkeintaan prosentissa rakennuksia. Rakennusta kohden korjauskustannukset ovat olleet keskimäärin 3 4 euroa/m 3, paitsi päiväkodeissa, joissa korjauskustannukset ovat olleet euroa/m 3. Kuntien käsitysten mukaan kosteus- ja homeongelmat ovat vuodesta 2000 vuoteen 2005 muuttuneet moniongelmallisiksi. Valvontaa on tiukennettu ja vaatimukset ovat kasvaneet. 25

26 Yleensä kunnissa ei ole jouduttu sulkemaan kokonaisia rakennuksia, mutta rakennuksen osia ja huoneita on jouduttu sulkemaan käytöltä. Kunnissa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota myös peruskorjauksissa suunnitelmien laatuun ja erityisesti maakosteuden vaikutuksiin. On havaittavissa, että sisäilmaongelmat laajenevat niin, että kosteus- ja homeongelmat muodostavat niistä enää vain osan. Mukaan on tullut myös erilaiset päästöt rakennusmateriaaleista ja esimerkiksi ilmanvaihtolaitteista irronneet hiukkaset. 26

27 J. Ruokojoki Teknisille virastoille KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN MÄÄRÄ JA SYYT VUONNA 2005 Kuntaliitto teki vuonna 2000 selvityksen kosteus- ja homevaurioista kuntien julkiosissa rakennuksista. Raportti on saatavissa osoitteesta Sieltä voitte katsoa, miten vastasitte vuonna Nyt selvitetään, miten tilanne on muuttunut vuodesta Tarkoitus ei ole, että kunnassa ryhdyttäisiin yksityiskohtaisesti analysoimaan aiempia kosteusvaurioita tai yksityiskohtaisesti arvioimaan tulevaa korjaustarvetta. Tarkoitus on vain yleispiirteisesti arvioida tapahtuneita vaurioita ja korjauskustannuksia sekä tehdä jonkinlaisia arvioita tulevasta korjaustarpeesta. Korjaustarvearvioita käytetään mm. perusteltaessa mahdollista valtion lisärahoitusta. Ellei tällaisia karkeita arvioita ole aiemmin tehty, on sellaisten tekemisestä hyötyä myös kunnalle. Kysely ei koske asuinrakennuskantaa vaan muuta kuntien suorassa omistuksessa olevaa, lähinnä julkista rakennuskantaa. Liitteenä on kyselyn vastausohjeet ja vastauslomake. Toivottavaa olisi vastata sähköpostilla suoraan lomakkeelle. Vastaukset voi myös antaa faksilla / M. Mynttinen. Vastausten toivotaan olevan Kuntaliitossa viimeistään SUOMEN KUNTALIITTO Jorma Ruokojoki rakentamistalousinsinööri, puh LIITTEET Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt lomakkeen täyttöohjeet Kyselylomake 7/83/2005

28 VASTAUSOHJE Tässä kysytään tietoja keskeisten rakennustyyppien osalta. Rakennustyyppijaotteluna käytetään Tilastokeskuksen rakennusluokitusta (1994). Osittain samaa luokitusta on käytetty pohjana mm. lämmön, sähkön ja veden kulutustilastoinnissa. Tilastokeskuksen rakennusluokitus on nähtävissä osoitteessa /rakennus_94.html Kirjaimen alta saa tarkemman luokituksen. Määrä -sarakkeet: Kunkin rakennustyypin kohdalle merkitään, kuinka monessa rakennuksessa on kosteus- ja homevaurioita esiintynyt kolmen vuoden aikana Samoin tähän kohtaan merkitään rakennusten koko yhteenlaskettu kuutiometrimäärä. Kustannukset -kohtaan arvioidaan, kuinka paljon kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen kyseisissä rakennuksissa tuli maksamaan. Tähän ei siis merkitä koko peruskorjausten kustannuksia, vaan erityisesti kosteus- ja homevaurioiden korjaamisen kustannukset. Kustannusarvio on luonnollisesti karkea. Rakennustyypeittäin pyydetään myös arvio tulevista, jo havaittujen kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannuksista vuosina Tähän siis merkitään arvio siitä, kuinka paljon todennäköisesti kyseisinä vuosina on kosteus- ja homevaurioita korjattava. Syyt -sarakkeet : Syyt -sarakkeisiin arvioidaan, mistä syystä kosteus- ja homevauriot ovat syntyneet ja toisaalta, mihin rakennusosiin ne ovat kohdistuneet. Työ- tai toimintavirhe: väärästä energiansäästöstä, ilmanvaihdossa, = E muista toiminnallisista tekijöistä = F E= kohta tarkoittaa siis virheellistä energiansäästöä käyttötavoissa, säädössä, huollossa, yms., ei rakentamisessa, yms. Kosteuden lähde: Sade, lumi, katto- ja valumavedet, tuuli = a Maakosteus = b Sisäilman kosteus = c Käyttövedet = d Rakennusosa-sarakkeeseen merkitään kunkin rakennustyypin kohdalle, mihin rakennuksen osaan kosteus- ja homevauriot ovat erityisesti keskittyneet: vesikatto = 1 ulkoseinät = 2 yläpohja = 3 välipohjat= 4 sisäseinät = 5 alapohja = 6 sokkeli = 7 muu = 8 Monentyyppisiä kosteusvaurioita saattaa esiintyä kunkin rakennustyypin kohdalla. Tähän kuitenkin merkitään vain kolme tärkeintä syytä kunkin rakennustyypin kohdalle. Samoin merkitään vain kolme merkittävintä kosteus- ja homevaurion rakennusosaa kuhunkin rakennustyyppiin. Kohtaan yleisiä huomioita kosteus- ja homevaurioiden syistä toivotaan vapaamuotoisesti kirjoitettavan havaintoja tärkeimmistä kosteus- ja homevaurioiden syistä, esimerkiksi 90 % kosteusvaurioista johtuu Palauta vastauslomake sähköpostin liitteenä Marjut Mynttiselle, osoitteella etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi suunnitteluvirheestä = A rakennusvirheestä = B huoltovirheestä = C virheellisistä käyttötavoista = D