TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala. 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto. Helsinki Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Terttu Vainio, Liisa Jaakkonen, Harri Nuuttila, Eero Nippala Kuntien rakennuskanta 2005 ISBN

2 TEKIJÄT Terttu Vainio Liisa Jaakkonen Harri Nuuttila Eero Nippala 1. painos ISBN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Alkusanat Peruskorjaus- ja kunnossapitotarpeen arviointimenetelmien parantaminen, kosteusja homevaurioiden laajuus, ehkäisy ja toimenpiteet kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen rakennuskannassa on Kuntaliiton organisoima tutkimushanke, jonka se toteutti yhdessä vastuuministeriöiden ja pilottikuntien kanssa. Hankkeesta valmistui seuraavat raportit: 1. Kuntien rakennuskanta 2005 (tämä raportti, tekijöinä Terttu Vainio, Liisa Jaakkonen ja Harri Nuuttila VTT:ltä sekä Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta. 2. Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa 3. Kosteus- ja homeongelmien määrä ja syyt kuntien rakennuksissa Kosteus- ja homeongelmien havaitseminen, korjaus ja ehkäisy kuntien rakennuksissa 5. Kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Ruotsissa ja Norjassa Edellä mainitut raportit ovat saatavissa Internetistä sivulta k_peruslistasivu.asp?path=1;29;356;61485;42528; Sivu löytyy myös osoitteesta kohdasta 6. Korjaus ja kunnossapito. Projekti koostui neljästä osaprojektista: A. Kuntien rakennusten peruskorjaustarpeen arviointi lähtien rakennustyyppikohtaisista tiedoista. KUNKOR-laskentamallin teko. Mallia käytetään kuntien ja kuntayhtymien sekä valtionosuusviranomaisten arvioihin seuraavan 5 10 vuoden peruskorjausten rahoitustarpeesta. Lähtökohdaksi selvitettiin kuntien julkisten rakennusten määrä rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan. B. Kosteus- ja homevaurioiden määrä ja syyt kuntien opetustoimen sekä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuskannassa vuonna C. Kokemukset kosteus- ja homevaurioiden havaitsemisesta, sisäilmaselvityksistä ja prosesseista sekä ehdotukset tilanteen korjaamiseksi D. Ruotsin ja Norjan kuntien rakennusten hallinta, ylläpito ja peruskorjaaminen Projektin johtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi Jorma Ruokojoki (Kuntaliitto). Johtoryhmän muut jäsenet edustivat rahoittajia: Reino Tapaninen (opetushallitus), Olli Saarsalmi (sosiaali- ja terveysministeriö), Raimo Ahokas (ympäristöministeriö), Anja Leinonen (ympäristöministeriö), Ismo Aalto (Helsinki), Esa Komulainen (Kajaani), Jouko Kätevä (Kokkola), Ritva Lappalainen (Jyväskylän maalaiskunta), Keijo Kiiski (Orimattila vuoden 2005 loppuun), Jarmo Koskinen (Orimattila) Leena Pirttilä (Lahti), Jouni Arola (Lahti), Jarmo Hulkko (Jyväskylä vuoden 2005 loppuun) ja Olli Salmela (Jyväskylä). Lisäksi johtoryhmään kuului asiantuntijajäsen Aimo Timonen (Senaattikiinteistöt). 3

4 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Lähtöaineisto 5 Poimintaehdot ja rakennusten luokittelu 5 Käytössäolotilanne 6 Tietojen laskennallinen täydentäminen 6 2 Kuntien vuosien 1999 ja 2005 rakennuskantojen vertailu 8 Kokonaismäärä 8 Tyhjillään olevat rakennukset 12 3 Kuntien vuoden 2005 rakennuskannan analysointi 13 Rakennusten käytössäolotilanne Rakennuskannan omistus 17 Kuntayhtymien julkinen rakennuskanta 18 Peruskorjatut rakennukset 19 Kuntien julkisten rakennusten lämmitys 20 4 Kuntien julkiset rakennukset erityyppisissä kunnissa 22 Asukasluvultaan isot kunnat ja pienet kunnat 22 Maankäytön tehokkuuden suhteen erilaiset kunnat 23 Väestökehityksen suhteen erilaiset kunnat 24 Rakennuskannan ikärakenne käyttötarkoistusryhmittäin 25 5 Yhteenveto 38 Liite A. Käytössäolotilanteen määrittäminen VRK rakennusrekisterissä 40 Liite B. VRK:n rakennustiedot ja kuntien taloustilaston kunnittain 41 4

5 1 Lähtöaineisto Poimin oimintaehdo taehdot t ja rak akennus ennusten luokittelu Väestötietojärjestelmästä poimittiin kohdekohtaiset tiedot kaikista niistä rakennuksista, joiden omistajaksi oli poimintahetkellä merkitty kunta, kuntayhtymä tai kunnan liikelaitos. Rakennukset edustivat 84 eri käyttötarkoitusta. Tässä tilastoyhteenvedossa virallisten tilastojen mukaiset luokitukset yhdistettiin 13 ryhmään samalla tavalla kuin on tehty Kuntien rakennuskanta raportissa (taulukko 1). Taulukko 1. Kuntien rakennuskanta 2005 käyttötarkoitusluokkien sisältö Rakennus ennusten kun untakan takantata- Viral allis listen tilastojen käyttötark tötarkoitusluokit oitusluokittelu käyttötark tötarkoitusluokit oitusluokittelu 10 Asuinrakennukset 01 Erilliset pientalot, 02 Rivi- ja ketjutalot, 03 Asuinkerrostalot, 13 Asuntolarakennukset 20 Hoitorakennukset 21 Terveydenhuoltorakennukset, 22 Huoltolaitosrakennukset, 24 Vankilat 23 Lasten päiväkodit 23 Lasten päiväkodit 30 Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 31 Teatteri- ja konserttirakennukset, 32 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset, 33 Seura- ja kerhorakennukset, 34 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset, 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset, 36 Muut kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 351 Jäähallit 45 Uimahallit 352 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 52 Ammattioppilaitokset 52 Ammatillisten oppilaitosten rakennukset, 53 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset 53 Muut opetusrakennukset 549 Muualla luokittelemattomat opetusrakennukset 60 Varastorakennukset 71 Varastorakennukset 70 Liikenteen rakennukset 16 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset 04 Vapaa-ajan asuinrakennukset, 11 Myymälärakennukset, 12 Majoitusliikerakennukset, 14 Ravintolat, 61 Energiantuotannon yms. rakennukset, 69 Teollisuuden tuotantorakennukset, 72 Palo- ja pelastustoimen rakennukset, 81 Kotieläinrakennukset, 89 Muut maatalousrakennukset, 931 Saunarakennukset, 941 Talousrakennukset 5

6 Käytössäolo säolotilanne Rakennusrekisterissä on tieto kohteen käytöstä. Vaihtoehtoja käytössäolotilanteelle on annettu yhteensä 11. Kuntien rakennuskanta raportissa oli valittu tarkasteltaviksi kohteet, joiden käytössäolotilanne oli eli kohteet, jotka olivat joko asuin- tai toimitilakäytössä tai tyhjillään (taulukko 2). Vertailtavuuden takia tässä raportissa kappaleessa 2 on käsitelty aineistoa samalla tavoin kuin aiemmin tehdyssä raportissa. Kappaleissa 3 5 on analysoitu tarkemmin ja laajemmalla otannalla rakennuskannan rakennetta. Mukana ovat myös kohteet, joiden käytössäolotilanne ei ole tiedossa (= 10) tai on jokin muu kuin taulukossa yksilöity (= 11). Taulukko 2. Rakennusrekisterin käytössäolotilannevaihtoehdot ja niiden huomiointi tässä raportissa (x = mukana tarkastelussa) Kappale 2 Kappaleet t 3,, ja kantojen vertailu kannan analysointi 01 = asunto x x 02 = toimitila x x 03 = loma-asuminen asuminen asuminen asuminen x x 04 = muu tilapäinen asuminen x x 05 = tyhjillään lään x x 06 = purettu uudisrakennus 07 = puretttu muu syy 08 = tuhoutunut 09 = ränsistynyt hylätty 10 = käytöstä tä ei tietoa x 11 = muu x Tietojen laskennal ennallinen linen täyden dentäminen Vuoden 2005 rakennuskohtaisista tiedoista (käytössäolotilanne 01 05) puuttui kohteesta tieto kerrosalasta ja kohteesta tieto tilavuudesta (taulukko 3). Taulukko 3. Kuntien rakennuskanta vuosina 1999 ja 2005 Väestörekisterikeskuksen rakennusrekisterin mukaan käytössäolotilanne ja tietojen kattavuus (rak-kpl) Rakennus ennusten en Kerr erros osala alatie tieto Tilavuus vuustie tieto lkm puuttuu puuttuu asuin toimitila vapaa-ajan asuminen muu tilapäinen asuminen tyhjillään Yhteensä Tässä yhteenvedossa täydennettiin lähtöaineistoa laskennallisesti siten, että puuttuneen kerrosalatiedon tilalle merkittiin asianomaisen rakennustyypin keskimää- 6

7 räinen kerrosala. Tilavuus laskettiin kerrosalatiedosta kertomalla se asianomaisen rakennustyypin keskimääräisellä kerroskorkeudella. Oheisessa taulukossa 4 on esitetty keskimääräiset kerroskorkeudet käyttötarkoitusryhmittäin laskettuna sekä vuoden 1999 että 2005 lähtöaineistoista. Taulukko 4. Rakennusten keskimääräiset kerroskorkeudet (m) Asuinrakennukset 3,6 3,4 20 Hoitorakennukset 3,5 3,5 23 Päiväkodit 3,6 3,6 30 Toimistorakennukset 4,1 4,1 40 Kokoontumisrakennukset 4,7 6,8 44 Jäähallit 7,4 8,1 45 Uimahallit 5,4 5,4 51 Peruskoulut ja lukiot 4,5 4,4 52 Ammattioppilaitokset 4,0 4,1 53 Muut opetusrakennukset 4,0 3,9 60 Varastot 5,9 6,6 70 Liikenteen rakennukset 5,2 5,6 90 Muut rakennukset 5,5 5,5 Laajennukset tehtiin kohdekohtaisesti. Laskennallisten korjausten merkitys tarkasteltavaan rakennuskantaan (käytössäolotilanne 01 05) oli noin 1,45 miljoonaa neliömetriä (4 % lopullisesta kerrosalasta) lisää kerrosalaa ja 40 miljoonaa kuutiometriä (29 % lopullisesta tilavuudesta) lisää tilavuutta (taulukko 5). Tilavuustietojen puuttuminen on VRK:n rakennus- ja huoneistorekisterin ominaisuus. Rekisterin pidossa sekä sen pohjalta julkaistavissa tilastotiedoissa on tarkasteluyksikkönä käytetty ensisijaisesti rakennusten lukumäärää ja kerrosalaa. Taulukko 5. Kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten omistama rakennuskanta 2005, käytössäolotieto laskennalliset laajennukset Raken- nusten Kerr erros osala 1000 m 2 Tilavuus 1000 m 3 luku- Tilasto- Täydenn dennys Lopul- Tilasto- Täydenn dennys Lopul- määrä tieto linen tieto linen 10 Asuinrakennukset % % Hoitorakennukset % % Päiväkodit % % Toimistorakennukset % % Kokoontumisrakennukset % % Jäähallit % % Uimahallit % % Peruskoulut ja lukiot % % Ammattioppilaitokset % % Muut opetusrakennukset % % Varastot % % Liikenteen rakennukset % % Muut rakennukset % % Yhteensä % % Muut kuin asuinrakennukset % %

8 2 Kuntien vuosien 1999 ja 2005 rakennuskantojen vertailu Kok okonaismäärä onaismäärä Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien omistamisen liikelaitosten omistaman rakennuskannan laajuus (ml. käytössäololuokat 10 ja 11) oli vuonna 2005 yhteensä rakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 33 miljoonaa neliömetriä ja 140 miljoonaan kuutiometriä (taulukot 5 ja 6). Kaikista rakennuksista 65 % lukumäärästä ( kpl) ja 85 % kerrosalasta (28 milj. m 2 ) on muita kuin asuinrakennuksia eli julkisia rakennuksia (kuva 1) Kuntien julkisten rakennusten kerrosala kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset käytössäolotilanne m : 25 milj.m2 2005: 28 milj.m Lähde: VRK 20 Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset Kuva 1. Kuntien julkisten rakennusten (= muut kuin asuinrakennukset) kerrosala vuosina 1999 ja 2005 Suurimman ryhmän pinta-alaltaan ja tilavuudeltaan muodostavat peruskoulut ja lukiot, joita on neljännes koko rakennuskannasta (kuva 2). Näillä mittareilla toiseksi eniten on muita rakennuksia. Tässä ryhmässä on paljon teollisuusrakennuksia (60 %), erilaisia talousrakennuksia (30 %) ja liikerakennuksia (10 %). Kolmanneksi eniten kunnilla on terveyden hoitoalanrakennuksia. Kokoontumis- ja toimistorakennuskannat ovat keskenään samansuuruiset. 8

9 Kuntien julkisten rakennusten käyttötarkoitus % 30 % 25 % % rakennusten lukumäärästä ( kpl) % kerrosalasta (28 milj.m2) % tilavuudesta (123 milj. m3) 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lähde: VRK 20 Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset Kuva 2. Kuntien omistamien julkisten rakennusten (= muut kuin asuinrakennukset) käyttötarkoitus, suhteelliset osuudet koko kannasta vuonna 2005 Samanlainen rakennuskanta yhteenveto tehtiin myös vuonna 2000 koskien vuoden 1999 rakennuskantaa. Tuolloin rakennusten lukumäärän todettiin olevan rakennusta, kerrosalan 30 miljoonaa neliömetriä ja tilavuuden 134 miljoonaa kuutiometriä. Muutokset vuodesta 1999 vuoteen 2005 johtuvat uudisrakentamisesta, rakennusten poistumisesta, omistajavaihdoksista ja muista omistamisjärjestelyistä mm. rakennusten yhtiöittämisestä kiinteistöyhtiön hallintaan. Kuntien omistamien asuinrakennusten ja muiden opetusrakennusten määrä on vähentynyt mutta muita julkisia rakennuksia, erityisesti erilaisia kokoontumisrakennuksia on tullut kuntien omistukseen siinä määrin lisää, että kuntien omistaman rakennuskannan kokonaispinta-ala ja tilavuus ovat kasvaneet yli 10 prosenttia runsaassa viidessä vuodessa, syksystä 1999 kevääseen Lukumääräisesti kasvu jää 6 prosenttiin, koska uudet kohteet ovat olleet isoja rakennuksia. 9

10 Taulukko 6. Kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten omistama rakennuskanta 1999 ja 2005 Asuin- ja toimitilakäytössä tai tyhjillään olevat rakennukset(käytössäolotilanne 01-05) Rakennus ennusten lkm km Kerr erros osala 1000 m 2 Tila vuus 1000 m 3 Er Tilavuus 1000 m Lkm Ero erros Lkm Kerr osala ala Tila Tilavuus 10 Asuinrakennukset % -2 % -21 % 20 Hoitorakennukset % 6 % 4 % 23 Päiväkodit % 12 % 12 % 30 Toimistorakennukset % 12 % 11 % 40 Kokoontumisrakennukset % 58 % 76 % 44 Jäähallit % 14 % 32 % 45 Uimahallit % 17 % 14 % 51 Peruskoulut ja lukiot % 13 % 8 % 52 Ammattioppilaitokset % 10 % 12 % 53 Muut opetusrakennukset % -19 % -21 % 60 Varastot % 22 % 31 % 70 Liikenteen rakennukset % 13 % 12 % 90 Muut rakennukset % 7 % 0 % Yhteensä % 9 % 5 % uut kuin asuinr Muut k uin asuinrak akennuk ennukse set % 11 % 10 % 10

11 Taulukko 7. Kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten omistama rakennuskanta 1999 ja 2005Asuin-ja toimitilakäytöstä tyhjillään jääneet rakennukset(käytössäolotilanne 01-05) Lukumäärä Tyhjien osuus kannasta yhjien osuus Kerr erros osala ta 1000 m ala Tyhien yhien Tila 1000 m2 osuus kannasta Tilavuus Tyhjien 1000 m3 osuus kannasta ta 1000 m Asuinrakennukset % 22 % % 9 % % 11 % 20 Hoitorakennukset % 10 % % 8 % % 9 % 23 Päiväkodit % 11 % % 7 % % 7 % Toimistorakennukset % 10 % % 5 % % 6 % 40 Kokoontumisrakennukset % 20 % % 9 % % 8 % 44 Jäähallit % 13 % % 8 % % 6 % 45 Uimahallit % 3 % % 1 % % 1 % 51 Peruskoulut ja lukiot % 9 % % 6 % % 6 % 52 Ammattioppilaitokset % 10 % % 6 % % 6 % 53 Muut opetusrakennukset % 7 % % 5 % % 6 % 60 Varastot % 39 % % 28 % % 28 % 70 Liikenteen rakennukset % 26 % % 13 % % 12 % 90 Muut rakennukset % 32 % % 20 % % 22 % Yhteensä % 20 % % 10 % % 11 % uut kuin asuinr Muut k uin asuinrak akennuk ennukse set % 18 % 19 % 19 % % 6 % 10 % 10 % % 6 % 11 % 11

12 Tyhjil yhjillään lään olevat t rak akennuk ennukse set Julkisista rakennuksista (= muut kuin asuinrakennukset) oli tyhjillään vuonna 2005 yhteensä rakennusta, joissa oli kerrosalaa 2,8 milj. m 2. Erityisen paljon tyhjillään oli sekä vuonna 1999 että on edelleen vuonna 2005 muita rakennuksia sekä terveyden hoitoalan rakennuksia että peruskouluja ja lukioita (kuva 3). Rakennusrekisterin mukaan tyhjillään kuntien rakennuskannasta on kpl, noin 20 prosenttia rakennuksista ja 3,2 milj. m 2, noin 10 prosenttia kerrosalasta. Kaikkien rakennustyyppien tyhjien rakennusten suhteellinen osuus (osuus tarkasteltavan vuoden rakennuskannasta) on lisääntynyt vuodesta 1999 (taulukko 7). Myös kuntien rakennuskannan määrä on lisääntynyt mutta tyhjien määrä oli lisääntynyt koko kannan kasvua enemmän. Vuonna 2005 oli RHR:n mukaan tyjjillään lähes 400 peruskoulua ja lukiota. Tyhjien osuus oli lähes 10 prosenttia lukumäärästä ja 6 prosenttia kerrosalasta Kuntien tyhjilleen jääneiden julkisten rakennusten kerrosala 2005 yhteensä 2,8 milj.m 2 kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset, käytössäolotilanne m Hoitorakennukset Lähde: VRK 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset Kuva 3. Rakennusrekisterin mukaan tyhjilleen jääneet kuntien omistamat julkiset rakennukset vuonna

13 3 Kuntien vuoden 2005 rakennuskannan analysointi Rakennus ennusten käytössäolo säolotilanne Edellisessä kappaleessa käsiteltiin kuntien rakennuskannasta otantaa, jossa rakennusten käytössäolotilanne oli jokin vaihtoehdoista eli rakennukset olivat joko asuin- tai toimitilakäytössä tai sitten ne olivat jääneet tyhjilleen. Otanta oli sama kuin vuoden 1999 kannan käsittelyssä, koska haluttiin tuottaa vertailukelpoiset luvut vuoden 1999 rakennuskanta-analyysin kanssa. Kuntien rakennuskannassa on huomattava määrä rakennuksia, joiden käytössäolotilanteesta ei ole tietoa (vaihtoehto10) tai käyttö on jokin muu (vaihtoehto 11), tai sitten rakennus on jostakin syystä käyttökelvoton (vaihtoehdot 06 09). Vuoden 2005 rakennuskanta jakaantui lukumäärillä mitattuna seuraavasti (taulukko 8): Taulukko 8. Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset (lkm/kpl) käytössäolotilanteen mukaan = asunto, toimitila = tyhjillään = purettu, tuhoutunut, ränsistynyt = käytöstä ei tietoa = muu Yhteensä (kpl) Käytössäolotieto puuttuu, on muu tai tuntematon monessa rakennuksessa. Kerrosalalla mitattuna tieto puuttuu 17 prosentista kohteita (kuva 5). Tätä asiaa tutkittiin tarkemmin ikäluokittain ja havaittiin, että käytössäolotieto puuttuu tai on muu usein uusissa rakennuksissa (kuva 6). Mikäli tyydytään otantaan käytössäolotilanne jää tarkasteluista pois paljon uusia rakennuksia ja kuntien rakennuskanta näyttää ikäistään vanhemmalta. Epätietoisuus käytössäolotilanteesta liittyy erityisesti kokoontumisrakennuksiin, varastorakennuksiin, liikenteen rakennuksiin ja muihin rakennuksiin (kuten teollisuusrakennuksiin, kuva 7). Väestörekisterikeskuksen mukaan käytössäolotietoa ei kysytä rakennushanke-ilmoituksessa. Käytössäolotieto perustuu muuttoilmoituksiin. Kun rakennukseen muuttaa tai sieltä muuttaa pois yritys tai kotitalous, muuttotieto ajetaan rakennusrekisteriin käytössäolotiedoksi. Nämä tiedot päivitetään rekisteriin kaksi kertaa vuodessa. Tyypillistä kuitenkin on, ettei julkisilla rakennuksilla ole ensimmäistäkään oikeaa käytössäolotietoa vaan ne on kuitattu luokkiin 10 ja 11. Niin pitkään 13

14 kuin muuttoja ei tapahdu, ei myöskään käytössäolotieto toisenlaiseksi muutu. Tästä asiasta tarkemmin liitteessä A. Muuttojenkin yhteydessä voidaan edelleen säilyttää käytössäolotietona muu käyttö, koska julkisia tiloja ei mielletä toimitiloiksi vaan ne ovat varastokäytössä tai teollisuuden tuotantokäytössä tai jäähallikäytössä eli käyttötarkoitusluokituksensa mukaisesti muussa käytössä. Väestörekisterikeskuksen mukaan kohteet ovat kuitenkin ihan normaaleja käytössä olevia rakennuksia, vaikka ne tilastoteknisesti näyttävätkin toisarvoisilta kohteilta. Tämän raportin liitteenä B on kuntakohtainen julkinen rakennuskanta (kerrosala) sekä vastaava tieto kuntien taloustilastosta (huoneistoala). Luvut vastaavat varsin hyvin toisiaan, jos oletetaan, että kerrosala on noin 17 % enemmän kuin huoneistoala. Kuntien rakennuskanta 5/2005 yhteensä 41,4 milj.m2, käytössäolo Omistaja: kunta, kuntainliitto tai kunnan liikelaitos Ei sisällä: kiinteistöyhtiöiden ja säätiöiden omistuksia eikä osaomistuksia Purettu, tuhoutunut 0,9 2 % Ei tietoa 6,8 17 % ~ 8 % koko Suomen rakennuskannasta (510 milj.m 2 ) Tyhjillään 3,1 8 % Käytössä 30,0 73 % Lähde: VRK Kuva 5. Kuntien rakennuskanta 2005 käytössäolotilanne, kokonaistilanne 14

15 Kuntien rakennuskanta käytössäolotilanne (% rakennusten kerrosalasta) - rakennusten valmistumisajankohdan mukaan 5 vuotisjaksoissa 11 muu 100 % 80 % 60 % 40 % 10 ei tietoa poistunut 20 % 0 % 05 tyhjillään ennen rakennuksen valmistumisajankohta Ei tietoa käytössä käytössä tyhjillään poistunut ei tietoa muu Yhteensä ennen Ei tietoa Yhteensä 1000 m % 8 % 2 % 8 % 9 % 100 % ennen % 18 % 32 % 0 % 7 % 14 % % 6 % 7 % 0 % 2 % 6 % % 6 % 4 % 0 % 1 % 7 % % 5 % 8 % 0 % 2 % 7 % % 7 % 6 % 0 % 3 % 9 % % 5 % 6 % 0 % 5 % 8 % % 6 % 8 % 1 % 6 % 10 % % 10 % 8 % 1 % 12 % 10 % % 4 % 2 % 0 % 23 % 8 % % 10 % 1 % 1 % 24 % 7 % % 4 % 1 % 27 % 1 % 3 % % 1 % 0 % 42 % 0 % 4 % % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % Ei tietoa 3 % 19 % 17 % 25 % 14 % 7 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Kuva 6. Kuntien rakennuskannan käytössäolotilanne rakennusten iän funktiona 15

16 Kuntien rakennuskanta käytössäolotilanne (% rakennusten kerrosalasta) - rakennusten valmistumisajankohdan mukaan 5 vuotisjaksoissa 100 % 11 muu 80 % 10 ei tietoa 60 % poistunut 40 % 05 tyhjillään 20 % käytössä 0 % 10 Asuinrakennukset 20 Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset käytössä tyhjillään poistunut ei tietoa muu yhteensä 10 Asuinrakennukset Hoitorakennukset Päiväkodit Toimistorakennukset Kokoontumisrakennukset Jäähallit Uimahallit Peruskoulut ja lukiot Ammattioppilaitokset Muut opetusrakennukset Varastot Liikenteen rakennukset Muut rakennukset Yhteensä (1000 m2) % 8 % 2 % 8 % 9 % 100 % 10 Asuinrakennukset 86 % 9 % 4 % 1 % 1 % 100 % 20 Hoitorakennukset 84 % 8 % 1 % 2 % 6 % 100 % 23 Päiväkodit 69 % 5 % 1 % 12 % 13 % 100 % 30 Toimistorakennukset 81 % 5 % 1 % 7 % 6 % 100 % 40 Kokoontumisrakennukset 64 % 7 % 2 % 12 % 16 % 100 % 44 Jäähallit 46 % 4 % 2 % 29 % 19 % 100 % 45 Uimahallit 84 % 1 % 0 % 8 % 8 % 100 % 51 Peruskoulut ja lukiot 82 % 6 % 1 % 6 % 5 % 100 % 52 Ammattioppilaitokset 79 % 5 % 0 % 6 % 10 % 100 % 53 Muut opetusrakennukset 91 % 5 % 1 % 1 % 1 % 100 % 60 Varastot 41 % 16 % 8 % 15 % 20 % 100 % 70 Liikenteen rakennukset 49 % 7 % 5 % 21 % 19 % 100 % 90 Muut rakennukset 48 % 12 % 5 % 16 % 19 % 100 % Yhteensä 72 % 8 % 2 % 8 % 9 % 100 % Kuva 7. Kuntien rakennuskannan käytössäolotilanne rakennusten käytön funktiona 16

17 Rakennuskannan omistus Kun tarkasteluun poimitaan rakennukset, joiden käytössäolotilanne on 01 05, 10 ja 11, saadaan kuntien rakennuskannan kokonaislaajuudeksi yhteensä rakennusta, 40 miljoonaa kerrosneliötä ja 187 miljoonaa kuutiometriä. Tästä julkisen rakennuskannan laajuus on puolestaan yhteensä rakennusta, 35 miljoonaa kerrosneliötä ja 169 miljoonaa kuutiometriä. Tässä aineistossa kuntien omistamia rakennuksia on yhteensä kpl (julkisia ), kuntayhtymien kpl (julkisia 2 106) ja kuntien omistamien liikelaitosten rakennuksia kpl (julkisia 1546, taulukko 9 ja kuva 8). Kunnat omistavat tästä kokonaiskannasta noin 90 prosenttia rakennuksista (~ 85 % kerrosalasta ja tilavuudesta). Kuntayhtymät omistavat merkittäviä määriä ainoastaan hoitoalan rakennuksia (lukumäärästä 21 %, kerrosalasta ja tilavuudesta ~ 35 %) ja ammatillisia oppilaitoksia (lukumäärästä, kerrosalasta ja tilavuudesta ~ 36 %). Kuntien liikelaitokset omistavat toimistoja, jäähalleja, liikenteen rakennuksia sekä varastoja (taulukko 10). Taulukko 9. Kuntien rakennuskanta 2005, omistajat Rakennus ennusten lkm (kpl) Kerr erros osala m 2 Tilavuus m 3 Liike- Kun unta- Liike- Kun unta- Liike- Kun unta- Kun unta laitos yhtymä Kun unta laitos yhtymä Kun unta laitos yhtymä 10 Asuinrakennukset Hoitorakennukset Päiväkodit Toimistorakennukset Kokoontumisrakennukset Jäähallit Uimahallit Peruskoulut ja lukiot Ammattioppilaitokset Muut opetusrakennukset Varastot Liikenteen rakennukset Muut rakennukset Yhteensä Muut kuin asuinrakennukset

18 Kuntien julkisen rakennuskannan kerrosala, yht. 35 milj.m2 Käytössäolotilanne 01-05, 10, Kuntayhtymä 4 milj.m2 Liikelaitos 1,4 milj.m2 Kunta 29,6 milj.m Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 90 Muut rakennukset Kuva 8. Kuntien rakennuskannan omistajaorganisaatiot Taulukko 10. Kuntien rakennuskanta 2005, omistajatyyppien osuudet eri käyttötarkoitusluokissa Rakennus ennusten lkm Kerr erros osala Tilavuus Liike- Kun unta- Liike- Kun unta- Liike- Kun unta- Kun unta laitos yhtymä Kun unta laitos yhtymä Kun unta laitos yhtymä 10 Asuinrakennukset 90 % 5 % 5 % 79 % 14 % 8 % 79 % 14 % 7 % 20 Hoitorakennukset 79 % 0 % 21 % 64 % 0 % 36 % 65 % 0 % 35 % 23 Päiväkodit 99 % 0 % 1 % 99 % 0 % 1 % 99 % 0 % 1 % 30 Toimistorakennukset 91 % 4 % 5 % 90 % 5 % 5 % 90 % 5 % 6 % 40 Kokoontumisrakennukset 99 % 0 % 1 % 98 % 1 % 1 % 98 % 1 % 1 % 44 Jäähallit 93 % 5 % 2 % 89 % 6 % 5 % 90 % 5 % 5 % 45 Uimahallit 98 % 0 % 2 % 93 % 0 % 7 % 92 % 0 % 8 % 51 Peruskoulut ja lukiot 99 % 0 % 0 % 99 % 0 % 0 % 99 % 0 % 0 % 52 Ammattioppilaitokset 63 % 1 % 36 % 61 % 2 % 37 % 61 % 2 % 36 % 53 Muut opetusrakennukset 98 % 0 % 1 % 98 % 0 % 1 % 98 % 0 % 1 % 60 Varastot 90 % 6 % 4 % 82 % 15 % 3 % 81 % 17 % 2 % 70 Liikenteen rakennukset 85 % 10 % 5 % 71 % 20 % 9 % 67 % 26 % 7 % 90 Muut rakennukset 90 % 6 % 4 % 85 % 11 % 4 % 85 % 11 % 4 % Yhteensä 90 % 4 % 5 % 84 % 5 % 11 % 85 % 6 % 9 % Muut kuin asuinrak akennuk ennukse set 91 % 4 % 5 % 84 % 4 % 11 % 85 % 5 % 9 % Kun unta tayh yhtymien julkinen rak akennuskan ennuskanta Kuntayhtymät omistavat julkista rakennusta, joiden kerrosala on 4 milj. m 2 ja tilavuus 17 milj. m 3. Kuntayhtymät eivät ole rakennuttaneet uusia rakennuksia vaan niiden rakennuskanta on peräisin varhaisemmilta vuosikymmeniltä (kuva 9). Vuonna 1999 kuntayhtymät omistivat (ml. käytössäololuokat 10 ja 11) selvästi vähemmän rakennuksia vain 1990 kpl. Myös rakennustyyppijakauma näytti vuonna 1999 erilaiselta, sillä tuolloin kuntayhtymät omistivat enemmän peruskouluja ja lukioita, joita taas 2005 aineistosta ei löytynyt (kuva 10). 18

19 m 2 Kuntayhtymien omistaman julkisen rakennuskannan kerrosala 2005 yhteensä 4 milj.m 2 kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset, käytössäolotilanne 01-05,10, ennen Ei tietoa Lähde: VRK Kuva 9. Kuntayhtymien omistamien rakennusten ikäjakauma Perusk eruskorja orjatut rak akennuk ennukse set Rakennusrekisteriin kirjataan tieto siitä, jos kohteella on haettu peruskorjauslupa. Kuntien julkisesta rakennuskannasta on lupa haettu 42 prosenttia kohteista (kuva 10, taulukko 11). Eniten lupia on haettu uimahallien ja koulujen peruskorjauksiin (taulukko 12). Korjausluvista vain muutama prosentti on haettu ennen vuotta % 60 % 63 % 64 % Peruskorjatut kuntien julkiset rakennukset % tilavuudesta 70 % 70 % 71 % 56 % 54 % 40 % 42 % 25 % 20 % 16 % 7 % 0 % 0 % 0 % 0 % ennen Ei tietoa Lähde: VRK Kuva 10. Peruskorjatut rakennukset (korjauslupa haettu) ikäluokittain. Peruskorjattujen tilavuuden suhde kannan kokonaistilavuuteen 19

20 Taulukko 11. Julkiset rakennukset, joille haettu peruskorjauslupa Taulukko 12. Kuntien rakennukset, joille haettu peruskorjauslupa Perusk eruskorja orjattu tu Kok oko Perus erus- tilavuus kerr erros osala tilavuus korja orjattu tu Kpl m m m 3 % a % b % c % d % e % f % g % h % i % j % k % l % m % n. ei tietoa % Yhteensä % Perusk eruskorja orjattu tu Kok oko Perus erus- tilavuus kerr erros osala tilavuus korja orjattu tu Kpl m m m 3 % 10 Asuinrakennukset % 20 Hoitorakennukset % 23 Päiväkodit % 30 Toimistorakennukset % 40 Kokoontumisrakenn % 44 Jäähallit % 45 Uimahallit % 51 Peruskoulut ja lukiot % 52 Ammattioppilaitokset % 53 Muut opetusrakenn % 60 Varastot % 70 Liikenteen rakennukset % 90 Muut rakennukset % Julkiset rakennukset yht % Yhteensä % Kun untien julkis kisten rak akennus ennusten lämmitys Kuntien julkisista rakennuksista suurin osa (77 % tilavuudesta) lämmitetään vesikeskuslämmityksellä. Rekisterin mukaan 5 prosenttia kannasta on ns. kylmiä rakennuksia ilman lämmitystä. Kuntien julkisista rakennuksista 55 prosenttia on VRK tietojen mukaan liitetty kaukolämmityksen piiriin. 20

21 Taulukko 13. Kuntien julkisten rakennusten lämmitystapa Tilavuus1000 m 3 Osuus % Vesikeskuslämmitys % Ilmakeskuslämmitys 10 6 % Suora sähkölämmitys 10 6 % Uunilämmitys 1 1 % Ei kiinteää lämmityslaitetta (ns. kylmä rakennus) 9 5 % Ei tietoa 9 5 % Yhteensä % Taulukko 14. Kuntien julkisten rakennusten lämmönlähteet Kauko- tai aluelämpö % Kevyt polttoöljy % Raskas polttoöljy 4 3 % Sähkö 12 7 % Kaasu 2 1 % Kivihiili, koksi tms. 0 0 % Puu 4 2 % Turve 0 0 % Maalämpö tms. 0 0 % Muu 1 0 % Ei tietoa % Yhteensä % 21

22 4 Kuntien julkiset rakennukset erityyppisissä kunnissa Asukasluvultaan isot t kunna unnat t ja pienet t kunna unnat Kuntien rakennuskanta on jaettu kolmen erikokoisen kuntatyypin kanssa sen mukaan, kuinka paljon kunnassa on asukkaita vuonna 2004 joulukuussa. Vuoden 1999 kanssa pienten kuntien (asukkaita < ) osuus rakennuskannasta oli 27 prosenttia, nyt osuus on noussut koko kannasta 29 prosenttiin ja julkisten rakennusten osalta 28 prosenttiin (kuva 11). Vastaavasti isojen kuntien osuus rakennuskannan omistuksesta on pienentynyt. Julkinen rakennuskanta erikokoisissa kunnissa yht. 35 milj.m 2 vuonna 2005 Omistaja: kunta, kuntayhtymä, liikelaitos Käyttössäolo: 01-05, 10, 11 yli asukasta % alle asukasta % asukasta % Lähde: VRK Kuva 11. Erikokoisten kuntien osuus rakennuskannasta Taulukko 15. Rakennuskannan määrä erikokoisissa kunnissa Kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset, käytössäolotilanne 01 05, 10, 11 Alle le asukasta asukasta Yli asukasta Kpl Tila- Krs- Tila- Krs- Tila- Krs- vuus ala Kpl vuus ala Kpl vuus ala m 3 m 2 m 3 m 2 m 3 m 2 Asuinrakennukset Julkiset rakennukset Yhteensä

23 Maankäytön tehokk ehokkuuden suhteen erilaiset t kunna unnat Tilastokeskus luokittelee kunnat myös maankäytön tehokkuuden mukaan: 1. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 prosenttia asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia, mutta alle 90 prosenttia, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään mutta alle Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 prosenttia asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle , sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 prosenttia, mutta alle 90 prosenttia, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Kuntien rakennuskannasta omistavat kaupunkimaiset kunnat 61 prosenttia ja maaseutumaiset kunnat 22 prosenttia. Erityyppisten kuntien julkinen rakennuskanta yht. 35 milj.m 2 v Omistaja: kunta, kuntayhtymä, liikelaitos Käyttössäolo: 01-05, 10, 11 Maaseutumaiset kunnat % Kaupunkimaiset kunnat % Taajaan asutut kunnat % Lähde: VRK Kuva 12. Erityyppiset kunnat rakennuskannan omistajina Taulukko 16. Rakennuskannan määrä erityyppisissä kunnissa Kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössäolotilanne 01-05, 10, 11 Maaseutumaise aaseutumaiset t kunna unnat Taa aajaan asutut kunna unnat Kaupunkimaiset t kunna unnat Tila- Krs- Tila- Krs- Tila- Krs- vuus ala vuus ala vuus ala Kpl m 3 m 2 Kpl m 3 m 2 Kpl m 3 m 2 Asuinrakennukset Julkiset rakennukset Yhteensä

24 Väestök tökehityk ehityksen suhteen erilaiset t kunna unnat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on jakanut aluetutkimuksissaan seutukunnat väestönkasvun suhteen kolmeen ryhmään: seutukunnat, joissa väestö on kasvanut, pysynyt lähes ennallaan tai vähentynyt. Väestökehitys näkyy myös rakentamisessa: kasvaville alueilla rakennetaan vilkkaasti julkisia rakennuksia (kuva 13). Julkisen rakennuskannan ikärakenne väestökehityksen mukaan jaoteltuna yht. 35 milj.m2 vuonna m 2 O i t j k t k t ht ä liik l it Väestö kasvaa : 13 milj.m2 Väestökehitys vakio: 12 milj. m2 Väestö vähenee10 milj.m Lähde: VRK ennen Ei tietoa Kuva 13. Julkisten rakennusten ikärakenne väestökehityksen mukaan jaoteltuna erityyppisissä kunnissa Taulukko 17. Rakennuskannan määrä väestökehityksen suhteen erityyppisissä kunnissa Kuntien, kuntayhtymien ja liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössäolotilanne 01-05, 10, 11 Väestö kasvaa aa -kunna unnat Väestök tökehitys vakiin akiint. Väestö vähenee -kunna unnat Tila- Krs- Tila- Krs- Tila- Krs- vuus ala vuus ala vuus ala Kpl m 3 m 2 Kpl m 3 m 2 Kpl m 3 m 2 Asuinrakennukset Julkiset rakennukset Yhteensä

25 Rakennuskannan ikärak akenne käyttötark tötarkoi oistusryhmit tusryhmittäin täin 10 Asuinrakennukset 20 Hoitorakennukset 23 Päiväkodit 30 Toimistorakennukset 40 Kokoontumisrakennukset 44 Jäähallit 45 Uimahallit 51 Peruskoulut ja lukiot 52 Ammattioppilaitokset 53 Muut opetusrakennukset 60 Varastot 70 Liikenteen rakennukset 25

26 kerrosala 1000 m 2 10 Asuinrakennukset yhteensä 5100 tuhatta k-m2 keski-ikä 32 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa 10 Asuinrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 37 % b % 44 % c % 37 % d % 40 % e % 45 % f % 52 % g % 38 % h % 17 % i % 5 % j % 3 % k % 1 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 4 % yhteensä % 29 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

27 a. -49 kerrosala 1000 m 2 20 Hoitoalan rakennukset yhteensä 5920 tuhatta k-m2 keski-ikä 35 vuotta b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa Hoitoalan rakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 73 % b % 68 % c % 87 % d % 80 % e % 82 % f % 73 % g % 66 % h % 57 % i % 29 % j % 16 % k % 11 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 58 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

28 23 Lasten päiväkodit kerrosala 1000 m 2 yhteensä 1110 tuhatta k-m2 keski-ikä 31 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa Lasten päiväkodit Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 80 % b % 85 % c % 92 % d % 68 % e % 80 % f % 71 % g % 48 % h % 30 % i % 8 % j % 11 % k % 0 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 34 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

29 600 kerrosala 1000 m 2 30 Toimistorakennukset yhteensä 2290 tuhatta k-m2 keski-ikä 49 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa Toimistorakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 65 % b % 75 % c % 69 % d % 64 % e % 85 % f % 52 % g % 49 % h % 41 % i % 14 % j % 14 % k % 5 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 49 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

30 Kokoontumisrakennukset kerrosala 1000 m 2 yhteensä 2780 tuhatta k-m2 keski-ikä 34 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa Kokoontumisrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 52 % b % 63 % c % 45 % d % 82 % e % 77 % f % 64 % g % 32 % h % 32 % i % 19 % j % 4 % k % 0 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 28 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

31 70 60 kerrosala 1000 m 2 44 Jäähallit yhteensä 320 tuhatta k-m2 keski-ikä 15 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa 4 Jäähallit Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 0 % b % 100 % c % 0 % d % 0 % e % 100 % f % 100 % g % 100 % h % 52 % i % 55 % j % 13 % k % 0 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 45 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

32 kerrosala 1000 m 2 45 Uimahallit yhteensä 260 tuhatta k-m2 keski-ikä 29 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa 4 Uimahallit Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 100 % b % 100 % c % 100 % d % 0 % e % 100 % f % 98 % g % 76 % h % 47 % i % 0 % j % 0 % k % 0 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 62 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

33 51 Peruskoulut ja lukiot kerrosala 1000 m 2 yhteensä 8420 tuhatta k-m2 keski-ikä 48 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa Peruskoulut ja lukiot Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 81 % b % 78 % c % 80 % d % 82 % e % 78 % f % 80 % g % 71 % h % 43 % i % 24 % j % 24 % k % 16 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 63 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

34 kerrosala 1000 m 2 52 Ammattioppilaitokset yhteensä 3080 tuhatta k-m2 keski-ikä 31 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa Ammattioppilaitokset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 52 % b % 63 % c % 45 % d % 82 % e % 77 % f % 64 % g % 32 % h % 32 % i % 19 % j % 4 % k % 0 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 28 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

35 300 kerrosala 1000 m 2 53 Muut opetusrakennukset yhteensä 1040 tuhatta k-m2 keski-ikä 45 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa Muu opetusrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 31 % b % 23 % c % 24 % d % 14 % e % 23 % f % 18 % g % 7 % h % 0 % i % 32 % j % 100 % k % 0 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 21 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

36 60 Varastot kerrosala 1000 m 2 yhteensä 1430 tuhatta k-m2 keski-ikä 29 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa 10 Asuinrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 30 % b % 4 % c % 4 % d % 10 % e % 27 % f % 10 % g % 24 % h % 15 % i % 17 % j % 11 % k % 12 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 13 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,

37 120 kerrosala 1000 m 2 70 Liikenteen rakennukset yhteensä 910 tuhatta k-m2 keski-ikä 27 vuotta a. -49 b c d e f g h i j k l m n. ei tietoa 10 Asuinrakennukset Rakennusvuosi Kpl Tilavuus Kerrosala kerrosalasta peruskorjatut m m 2 % % tilavuudesta a % 47 % b % 50 % c % 57 % d % 36 % e % 27 % f % 46 % g % 21 % h % 40 % i % 18 % j % 6 % k % 0 % l % 0 % m % 0 % n. ei tietoa % 0 % yhteensä % 23 % Lähde: VRK 5/2005 Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistamat rakennukset Käytössöolotilanne: 01-05,