Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma Monialainen ratkaisu. Ennakkotehtävät Joensuu Jukka-Pekka Kärki

Transkriptio

1 Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma Monialainen ratkaisu Ennakkotehtävät Joensuu Jukka-Pekka Kärki

2 Kysymys. Tutkimusten luottavuus Kuinka luotettavia ovat ns. sisäilmatutkimukset, joita tehdään seurannan vuoksi jo ongelmaiseksi tiedetyssä rakennuksessa? Rakennusta on remontoitu mittavasti, osa rakennuksesta on käyttökiellossa, ilman puhdistajat ovat käytössä niissä tiloissa, missä on vielä toimintaa, kontrollimittauksia tehdään vuosittain (odotellaan ensin, että ulkoilman lämpötila olisi tarpeeksi kylmä sisäilman lämpötilaan verrattuna, jotta tulos olisi luotettava). Mittausten tulokset tällä hetkellä eivät ole hälyttäviä, mutta niistä löytyy edelleen mikrobeja, jotka kielivät kosteusvaurioista rakenteissa. Ongelman syy on ehkä kattorakenteissa, joita ei ole remontoitu, eikä todennäköisesti tulla remontoimaankaan. Rakennuksen käytölle on asetettu takaraja vuoden 2016 kesäkuun loppuun. Jotkut työntekijät kokevat oireilevansa tiloissa, esim. silmillään ja ihollaan, sekä valittavat ajoittain väsymyksen tunnetta ja päänsärkyä. Ovatko siis vuosittain tehtävät kontrollimittaukset luotettavia, ja mitkä/minkä tyyppiset mittaukset ylipäätään sopisivat tällaisiin tiloihin? Olen lukenut, että ainakin osa sisäilmaa pilaavista mikrobeista ja homeista voi olla esim. karsinogeenisiä. Miten tälläisten löydösten kanssa eletään "sovussa", onko määrällä väliä, eli pieni löydos = pieni pelko ja määrältään suuri löydös = iso pelko, onko ylipäätään aiheellista pelätä, jos ja kun joutuu työskentelemään vuosia huonossa sisäilmassa, jota puhdistetaan koneellisesti? Mikä on näiden ilmaa puhdistavien koneiden todellinen teho/hyöty?

3 Kysymys 3. Asenteet sisäilmaongelmaan; -Monesti tuntuu, että oireet tarttuvat työntekijästä toiseen. -Kertaluontoinen rakenteen kastuminen(pienikin), kuivataan nopeasti, silti mielletään että kyseessä on automaattisesti "homeongelma". -Kaikki tilojen käyttäjät ovat ammattialasta riippumatta "sisäilma asiantuntijoita". -Ongelmat työpaikalla, ei kotona, vaikka tiloissa työskentelevän kotona homeongelma. -Tarjottu ilmaisia tutkimuksia työntekijän kotiin; ei käy, " kotona ei ole mitään ongelmia. Ottaen huomioon se, että työpaikalla ollaan vain n.4-6 tuntia n. 200 päivänä vuodesta, kotona ollaan kuusi kertaa enemmän kuin työpaikalla. -Oikeisiin ongelmiin puututaan ja korjataan nopeasti, tai järjestetään korvaavat tilat, mutta kuitenkin palon joudutaan / tehdään ns. turhia korjauksia ja korjaus kustannukset menevät hukkaan, vaikutukset olivat vain korvien välissä. -Yksi esimerkki tunteen vaikutuksesta sisäilma-asioihin. Eräs koulu jouduttiin tilapalvelujen toimesta sulkemaa, koska siellä oli selkeä ja niin paha ongelma, että muuta vaihtoehtoa ei ollut. Oppilaiden vanhempien mielestä koulussa ei ollut mitään vikaa, vaan tutkimustuloksia oli heidän mielestään väärennelty. Kyläläiset eivät halunneet koulunsa lakkautusta. - Taas päinvastaisia mielen / tunteen vaikutuksia on paljonkin, jossa sisäilmaa tutkittu ja paikkoja korjattu "mitään hälyttävää" ei ole löydetty, mutta asiakkaan mielestä " on täällä jotakin"

4 Kysymys. Ongelmista puhutaan mutta puhutaanko ongelman synnystä ja aiheuttajasta. Jos ilmanvaihto on pielessä niin siitä ongelmasta pääsee eroon päivittämällä ilmanvaihdon. Puutteellinen ilmanvaihto voi olla osasyyllinen oleskelutilojen kosteusongelmiin. Eikä unohdeta tarvittavaa ja riittävää siivousta. Viimevuosina on alettu rakennetaan ongelmat valmiiksi uusiin rakennuksiin. Vastaus: kokonaisvaltainen sisäympäristön tarkastelu

5 Kysymys Mikä on Suomessa koulujen suurin sallittu VOC-pitoisuus? Vastaus; Asumisterveysohjeessa annetaan viitteellinen ohjearvo haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärälle (TVOC). Ohjeen mukaan, jos TVOC-pitoisuus ylittää 600 µg/m 3, ovat lisäselvityksen yksittäisten yhdisteiden osalta tarpeen. VTT:n tutkimusaineiston perusteella uusissa toimistorakennuksissa tyypillisesti mitatut sisäilman TVOCpitoisuudet ovat alle 100 µg/m 3. 2-etyyli-1-heksanolin pitoisuudet ovat tyypillisesti uusissa asuinrakennuksissa alle 5 µg/m 3 (omalla vasteella) ja vanhoissa asuinrakennuksissa alle 10 µg/m 3 (omalla vasteella). Pitoisuuseroihin vaikuttaa uusien rakennusten ilmanvaihdon tehokkuus ja vähäpäästöiset materiaalit.

6 Kysymys Onko markkinoilla ostettavia ilmanpuhdistuskojeita, mitkä todella poistavat haitallisia mikrobeja ja muita pöpöjä? Vastaus: puolueettomia tutkimuksia tehty erittäin vähän. Laitevalmistajien omia tutkimuksia olemassa, onko yhdenvertaisia? Niko Luomalahti DI-työ, TEKNISET VAATIMUKSET HUONEKOHTAISEN ILMANPUHDISTIMEN VALITSEMISEKSI SISÄILMAONGELMAISESSA KOHTEESSA Työsuojelurahastosta on haettu hankerahoitusta ilmanpuhdistimien tutkimukseen

7

8 Kysymys Päiväkodin lattiassa havaitaan kosteusvaurio, tutkimukset tehdään asianmukaisesti, samoin korjaussuunnitelma. Korjaukset tehdään ja vaurion havaitaan uusiutuvan muutaman vuoden päästä -paljastuu, että korjaukset oli tehty korjaussuunnitelman vastaisesti. Uudet selvitykset, uudet korjaukset. Vastaus: tieto ei välity korjaamiseen eli ns. ketju katkeaa ja korjataan vääriä asioita?

9 Kysymys Henkilöstö oireilee, miten erottaa ns. tavalliset silmä-, nielu- ym. oireet niistä epidemioista, jotka ns. jylläävät koko ajan päiväkodissa toisiltaan? Tunnistaako työterveys? Henkilöttä jatkuvasti huolissaan omasta terveydestään - epäselvyys stressaavaa. Vastaus: yksilöllinen seuranta, rakennukseen liittyvä oireilu

10 Kysymys