Kuntien elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan

Transkriptio

1 Kuntien elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Sysmä Jarkko Huovinen

2 Miksi elinvoimapolitiikka Rakennemuutos nopeutuu (digitalisoituminen, kansainvälistyminen) työpaikkoja poistuu ja syntyy koko ajan Elinvoimainen paikkakunta generoi uusia työpaikkoja poistuvia enemmän Ihmiset työpaikkojen perässä + työpaikat ihmisten perässä Houkutellaan investointeja Työpaikkoja ihmisiä elinvoimaa Hyvät palvelut ja viihtyisä ympäristö sitouttaa ihmiset paikkakuntaan ja tuo uusia asukkaita Ihmiset perustavat ja houkuttelevat yrityksiä paikkakunnalla elinvoimaa

3 Uudistumiskyky korostuu Kunnan eri roolit: kehittäjänä, toimintaympäristön rakentajana, asiakkaana, viranomaisena, palvelun järjestäjänä Lyökö toimenpiteet eri rooleissa toisiaan korville Lyhyen aikavälin suorat vaikutukset / pitkän aikavälin välilliset vaikutukset» Kuinka kuntapäätökset vaikuttavat paikallistalouteen Suorat vaikutukset lyhyellä aikavälillä Palvelutaso, tuotantokustannus Välilliset vaikutukset pitkällä aikavälillä Palvelun tarve, yritysten toimintaedellytykset, verotulot, kaupallisten palveluiden kehittyminen, vetovoimaisuus

4

5 Jyväskylän palvelusetelitoiminnan kehittyminen Aloitettiin vuonna 2004 Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä vuonna Tuottajia kilpailutettiin kolme yritystä valittiin tuottajiksi. Alussa seteli oli käytössä omaishoidossa ja vanhusten kotihoidossa. Vuosibudjetti oli euroa Tilanne vuonna 2012 Tuottajat ja tuotteet klemmari alustalla netissä Kukin tuottaja kilpailee hinnalla ja laadulla asiakas valitsee Kaupunki hyväksyy tuottaja palvelusetelituottajiksi Yrityksiä yli 200 kpl Käyttö 10 milj eur Asiakkaista yli 90% oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. Transaktiokustannukset 4,7 % palvelusetelin kokonaiskustannuksista (suun terveydenhuolto poikkeus).

6 Miksi kunnan kannattaisi edistää uuden yhteismetsän perustamista alueelleen? Elinkeinojen kehittämisnäkökulma Passiivisten tilojen saanti mukaan aktiiviseen metsätalouteen tuo lisää työtä ja toimeentuloa kuntalaisille (metsurit, urakoitsijat, toimihenkilöt, oheispalvelut) + kerrannaisvaikutukset Aktiivinen osallistuminen torjuu näköpiirissä olevaa toimeliaisuuden laskua Yhteisön osallistuminen laskee yksityisten kynnystä liittyä mukaan Palvelu / imagonäkökulma Etämetsänomistajat voivat säilyttää siteitä kotikuntaan /seurakuntaan ja kotiseudulle muutenkin Lähde: Perhemetsä 3G -hanke

7 Alueellisia yhteismetsähankkeita Joroisten yhteismetsä 492,5 ha, perustettu v.2012» Metsähallitus on mukana, 17% osuuksista» Kiinnostuneita liittyjiä on jo olemassa Kauhavan yhteismetsä 1400 ha, 45 osakkaaksi ryhtynyttä metsänomistajaa, kaupungin sijoitus 400 ha, yli puolet osakkaista muualla kuin Kauhavalla asuvia metsänomistajia Kauhajoen yhteismetsä 1500 ha, 53 osakasta, kaupungin osuus 33%. Keväällä 2014 yhteismetsämahdollisuutta selvitetään Seinäjoella, Soinissa, Alajärvellä, Alavudella ja Lappajärvellä. Pisimmällä selvitys on Seinäjoella ja Soinissa, joissa ollaan perustamissopimuksen allekirjoitusvaiheessa. Lähde: Perhemetsä 3G -hanke

8 Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Elinkeinotoimen vastuulla Elinkeinopolitiikk a Yritysneuvonta Toimitilat Yritystontit Kehittämishankke et Alueen markkinointi Huomioitava kaikessa kunnan toiminnassa Elinvoimapolitiikka Elinkeinopolitiikan instrumentit Hankinnat Avoin data Vetoima ja maankäyttö Tapahtumat Palvelut ja kuntalaisten valinnat Joustava päätöksenteko ym. ym.

9 Kunnan eri ulottuvuudet johtamisen lähtökohtana A. Yhteisönä ja toimijaverkoston osana: Kuntademokratian vahvistaminen Kunnan rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden ja paikallisen toimeliaisuuden edistäjänä. Kunta voi toimia yhä harvemmassa asiassa omaehtoisesti: tarvitaan yhteistyöverkostoja kuntalaisten, järjestöjen, yhdistysten, yritysten, valtion organisaatioiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. C. Paikallisen elinvoiman vahvistajana ja elinympäristön kehittäjänä: Kunnan rooli elinkeinojen toimintamahdollisuuksien edistäjänä alueellaan Koulutus ja kulttuuri Kunnan rooli maankäytön, yhdyskuntarakenteen, asumisen, logistiikan ja kestävän kehityksen edistäjänä alueellaan B. Palvelujen järjestäjäorganisaationa ja monitoimialaisena konsernina: Kuntalaisten ja asiakkaiden palvelu Palvelujen järjestämistehtävien ja rajallisten resurssien kohdentaminen Organisointi ja johtaminen sekä osaaminen, henkilöstö ja työyhteisöt ja käyttäjälähtöisyys

10 Elinvoima kunnan strategisen johtamisen ytimessä Globaalitalous Aluerakenne Toimintaympäristön muutosvoimien analyysi Ikärakenne Kuntalaisten palvelutarpeet Sidosryhmien odotukset EU:n ja valtion normitus Teknologia Kuntatalous Kuntastrategia visio strategiset päämäärät ja tavoitteet mittarit Strategian toteuttamisohjelmat ELINVOIMAOHJELMA Kuntakonserin talousarviotavoitteet Toimiala- ja yksikkökohtaiset kehitysohjelmat ja käyttösuunnitelmat Yhtiöiden, liikelaitosten ja kuntayhtymien kehitysohjelmat ja toimintasuunnitelmat

11 Elinvoiman eväät kunta elinvoiman johtajana pilotin toteutus Hankeen suunnittelu ja käynnistäminen 11/12-2/13 Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten työpajat I Teema- Seminaari I Elinkeinopolitiikan johtaminen Kunnan työpaja organisointi - Lähtötilanne - Johtamistapa = Elinvoimapolitiikka Tarkastelukehikko 3-10/13 Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten työpajat II Teema- Seminaari II Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten työpajat Kuntavertaisten työpajat III Teema- Seminaari III Teema- Seminaari IV /13-1/14 Infra Palvelualoite, Elinvoimavaikutusten elinvoimana Kuntakohtainen työskentely hankinnat oman teeman alueella arviointi ja Kunnan työpaja osahankkeiden I) ICT ja II) hyödyntäminen muut - Oma malli ja toimenpideohjelma Elinvoiman johtaminen erilaisissa toimintaympäristöissä ja kunnissa - mallinnus Kuntakohtaiset Osahankkeiden toteutus ja vuorovaikutus pilottikuntien ja hankkeen kanssa työpajat: Mikä kunnan rooli? Missä kunta mukana ja Viestintä miten? Mihin keskitytään? USO 11

12 Elinvoiman eväät projektin aineistoa Tampereen yliopisto / Kunta- ja aluejohtamisen syventävä erikoiskurssi (selvitykset aloitustyöpajoihin) Kaupunki oman onnensa seppänä (Holstila) Hankinnat osana kuntien elinvoiman johtamista, pdf -julkaisu (Kuhmonen Turun yliopisto) Infrasta elinvoimaa pdf -esite (Infra menestyksen perustana -hanke) Infraa kannattaa hoitaa hyvin -esite (Infra menestyksen perustana -hanke) Vihreä talous strategisena valintana kunnan elinvoiman edistämisessä, pdf -julkaisu (Hatakka Aino) Elinvoiman rakentuminen kunnan toiminnoissa, pdf -julkaisu (Airaksinen, Paananen Tampereen yliopisto) Kunta elinvoiman johtajana (Haveri, Airaksinen, Paananen Tampereen yliopisto) KL:n Acta 255 Elinvoimavaikutukset kuntaliitoksissa esiselvitys, (Arto Koski) Osuustoiminnasta valoa vanhuspalveluihin (Henry, Hänninen, Paksu, Pylkkänen) Kaks:n julkaisusarja Erillisselvityksiä tehdään myös käynnistyvään verkostohankkeeseen liittyen

13 Elinvoimapolitiikan ulottuvuudet / Holstila Saavutettavuuden varmistaminen» lento, raide ja tieyhteydet» kansainvälinen saavutettavuus - työssäkäyntialue» tietoliikenneyhteydet Sijaintietujen hyödyntäminen» Kaavoitus: kaupalliset solmukohdat, vetovoimaiset asuinympäristöt ja toiminnalliset keskustat ja sujuva joukkoliikenne» Rakennuskannan uusiokäyttö vanhat teollisuuskiinteistöt Vetovoimasta ja viihtyvyydestä huolehtiminen» Tapahtumat, matkailukohteet ja tuotteet, kulttuuripalvelut, suvaitsevaisuus ja ilmapiiri, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, kahvila- ja ravintolakulttuurin vahvistaminen» Yhteisöllisyys - yhdistystoiminta Osaava työvoima» Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö, toimivat kampusalueet (eri yliopistojen yksiköitä), kehityssuuntautuminen

14 Elinvoimapolitiikan ulottuvuudet / Holstila Hankinnat ja oman toiminnan uudistaminen» Yritykset julkisen palvelun tuotekehittäjinä innovatiiviset hankinnat» Hankintojen toteutuksen organisointi strateginen hankintatoimi» Sopimuskauden aikainen kehittäminen» Palvelustrategia viesti markkinoille Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen» Korkeakouluyhteistyö (Triple helix), kansainvälistymisen tukeminen, innovaatiot osaksi kaupunkikehittämistä: (älykäs kaupunki, vähähiilinen rakentamien, digitalisaatio ja asuminen ) Yrittäjyyden edistäminen» Yritysneuvonta ja kehittämisalustojen rakentaminen hautomot, kehittämishankkeet,» Seudullinen yhteistyö tarvittava osaaminen ja riittävät resurssit» Yrittäjyyskasvatus

15

16 Elinvoiman eväät pilottikunnissa Alavus: Elinvoima läpileikkaavana teemana kuntastrategiassa Oulu: BO:n ja muiden yksiköiden yhteistyö elinvoimateemassa + hankinnat (taustalla Inkan teemat älykäs kaupunki, hyvinvointi) Siikalatva: Elinvoimaohjelma Hämeenlinna: Pohjana elinvoimaohjelman laadinnalle + kehyn rooli suhteessa kaupungin muihin yksiköihin + alueprofilointi Viitasaari: Elinvoima toimenpideohjelma kuntastrategian osana Pertunmaa: Elinvoima toimenpideohjelma + osuuskunta lähipalveluiden tarjonnassa

17 Erityisesti maaseutukunnissa esille nousseet teemat Laajakaistaverkkojen aikaansaaminen ja erityisesti verkon hyödyntäminen (julkiset ja kaupalliset palvelut) Lähiruoka, lämpöyrittäjyys (kunta lämmityspalvelun ostajana) Osuuskunta palveluiden kokoajana Kaavoituksen keinot ja ohikulkevan liikenteen hyödyntäminen Yhteismetsä metsätalouden aktiivisuuden varmistajana Matkailu ja kesäasukkaat tapahtumat ja kohteet Nuorten kesätyöpaikat (yritysyhteistyö) Paikkakunnan imago ja siihen vaikuttaminen Yrityspalvelut ja seudullinen yhteistyö Kylien kehittäminen ja profiilit

18 Kolme näkökulmaa elinvoiman johtamiseen RESURSSIT VUORO- VAIKUTUS UUDEN LUOMINEN

19 Elinvoimaisuuden tilan tarkastelu mitattavissa olevilla ominaisuuksilla RESURSSIT Resurssiperusteiset strategiat myös merkittävä lähtökohta elinvoiman kehittämiselle Kun kuntien resursseja tarkastellaan ulkoapäin, elinvoimaa tulkitaan usein elinkelpoisuutena Kertoo melko stabiilin kuvan elinvoimaisuudesta Väestön määrä ja ikärakenne, työllisyys ja elinkeinorakenne, paikallinen osaaminen, kunnallistalouden tunnusluvut

20 Elinvoima syntyy ja vahvistuu vuorovaikutuksessa eri toimijoiden välillä VUORO- VAIKUTUS Johtajuus vuorovaikutussuhteissa, osallistavassa toimintakulttuurissa ja muiden mahdollistamisessa, ei yksittäisten toimijoiden ominaisuuksia tai strategioita sosiaalinen pääoma vuorovaikutusta selittävä tekijä ja hyvän vuorovaikutuksen seuraus Sosiaalinen pääoma, paikallisyhteisöjen, verkostojen ja yksilöiden osallisuus, paikallisidentiteetti, erilaiset elämäntapavalinnat ja kulttuuri

21 Strategisiset valinnat ja erilaistuminen Mitä ovat ne tärkeimmät valinnat (kriittiset menestystekijät), joiden avulla tulevaisuutta rakennetaan Strategia on pääjuoni, jota toiminnassa noudatetaan Itsensä uudelleen keksiminen UUDEN LUOMINEN Tarvitaan jatkuvaa uudistumista, kyseenalaistamista ja rakentamista Innovaatioiden tukeminen, esim. viljelyalustat, vuorovaikutusareenat, verkostojen johtaminen, välittävät toiminnot

22 tahtotila ja osallisuus Tulevaisuus ei ole ennakoimisen vaan rakentamisen kysymys. Jokainen päätös tai päättämättä jättäminen vaikuttaa tulevaisuuteen UUDEN LUOMINEN Jaettu näkemys siitä mitä halutaan ja miten se voidaan saavuttaa Strategiset valinnat, hankinnat, itsensä uudelleen keksiminen ja oman aseman uudelleen arviointi, demokratian ja osallistumisen kulttuurin kehittäminen

23 Elinvoimaa nakertavia tekijöitä Samojen raiteiden jatkaminen Ihmisryhmien ulkopuolelle jättäminen (nuoret, maahanmuuttajat, eläkeläiset, pitkään kunnassa työskennelleet) Puhditon ja välttelevä ote Varovaisuus ja ongelmien välttely Vääriin asioihin kiinnittyvä huomio Yhteisen näkemyksen puute Riitaisa toimintakulttuuri Sementoidut käytännöt Näihin puuttuminen on yhtä lailla elinvoiman edistämistä

24 Tulevaisuus tarvitsee tarinan Tarinamuotoon puettu kuvaus siitä, kuinka nykyhetkestä edetään tavoiteltuun tilaan Keskeisiä sisältöjä ovat, mitä tehdään uudella tavalla, kenen toimesta ja milloin sekä menestyksen vertailu suhteessa sopivaan verrokkiryhmään Olemusta ja identiteettiä määrittävät keskeiset tekijät, näitä vahvistavat toiminnot sekä niiden antama tuki strategialle