Kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden näkökulma

Transkriptio

1 Kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden näkökulma Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2 Aluksi Työntekijöitä pitäis valmentaa ja kouluttaa siihen, että ne osais kohdella ihmisiä asianmukaisesti. Nyt osa käyttäytyy tosi tylysti. Ja sitten joutuu vielä kuuntelemaan juttuja siitä, mikä kaikki työssä on huonosti. (kotipalvelun asiakas ) Minä en menee enää sinne toimistoon, kun ne luulee siellä olevansa parempia ihmisiä kuin minä. (työtön, tuloton nuori) Tuntuu, että vanhuksista puhutaan julkisuudessa nykyään pelkästään kulueränä. (kuntalainen KAMPAtyökokouksessa) Vaikuttaa siltä, että palveluja suunnitellaan joidenkin tilastojen ja prosenttien pohjalta. Ei päättäjiä enää kiinnosta, mitä ihmiset oikeesti tarvitsee. (kuntalainen KAMPA-työkokouksessa)

3 Näkökulmia kansalaisosallistumiseen

4 Aktiivinen ja passiivinen kansalaisuus eri demokratiateorioissa (Johanssen & Hvinden 2007) Passiivinen ulottuvuus Aktiivinen ulottuvuus Libertaarinen kansalaisuus Sosioliberaalinen kansalaisuus Republikaaninen kansalaisuus hyvinvointi-kuluttajuus ; hallinnoitu ja rajattu kuluttajan valinta tai näennäismarkkinat oikeus etuuksiin ja palveluihin hallinnoitu osallisuus; informaatio-ohjaus sekä viranomaisohjattu osallistuminen yksilön vastuu, valinnanvapaus yksityisillä markkinoilla oikeuksien ehdollisuus; vastapalveluna velvollisuuksien täyttäminen Oma-aloitteinen toiminta; yhteisvastuu, velvollisuus/sitoutuminen osallistua yhteisiin asioihin

5 Kansalaisosallistumisen portaikko (Arnstein 1969) KANSALAISTEN TOIMIVALTA TOKENISMI (näennäinen/ muodollinen osallistuminen) NÄENNÄIS OSALLISTUMINEN Kansalaisten valta / kontrolli Osittain jaettu (delegoitu) toimivalta Kumppanuus Yhteissuunnittelu, neuvojen antaminen Konsultaatio Tiedottaminen Terapia Manipulaatio

6 Kansalaisosallistuminen hyvinvointipalveluissa (Evers 2005) Hyvinvointivaltiollinen ajattelumalli (welfarism) : Valtio takaa kansalaisille sosiaaliset oikeudet ja asiakkaan oikeusturvatakeet kansalaisten osallistuminen tapahtuu edustuksellisen demokratian kautta Professionalismi eli ammatillinen ajattelumalli kansalaislähtöinen hallinta varmistuu professionaalisen osaamisen ja kehittämisen kautta palvelujen laadun takeena julkisuusperiaate ja professionaalinen itsekontrolli Kuluttajalähtöinen ajattelu (consumerism) luottaa yksilöllisen valinnan ja saatavilla olevan informaation ohjaavaan vaikutukseen kansalaisten vaikuttamisen takeena ovat markkinatalouden, käyttäjätutkimuksen ja kuluttajasuojan menetelmät.

7 Jatkuu Johtajuuskulttuuriin (managerialism) sitoutunut ajattelumalli Tavoitejohtaminen ja johtamistaidot kansalaisten etujen takaajana kansalaisnäkökulma palvelun tuottajan, poliittisen hallinnoijan tai veroja maksavan kansalaisen Kansalaisilla käytössään valitus- ja kanneoikeus Osallistava toimintamalli (participationism) tavoitteena kansalaisten valtaistaminen palvelujen käyttäjinä ja tuottajina Laadunhallinta tapahtuu vuoropuhelun kautta: kansalaiset ja palvelujen käyttäjät kontrolloivat palvelujen suunnittelua ja toteutusta

8 Kansalaisena vai asiakkaana?

9 Mitä eroa kansalaisella ja asiakkaalla? Kansalaiset ( tavalliset kuntalaiset yleisenä kohderyhmänä), joiden edustuksellista ja suoraa osallistumista halutaan tukea demokratian elvyttämisen nimissä: kansalaisfoorumit, kyselyt, poliittinen edustuksellinen järjestelmä Asiakkaat (yleisten ja erityispalvelujen käyttäjät ja tarvitsijat) mielletään kuntalaisten erityisryhmäksi, heikosti osallistuviksi, erityisessä elämäntilanteessa olevat, huono-osaiset: vertaistuki, asiakasarviointi, asiakaskehittäjät Hämmentävintä ja kiinnostavinta näiden ryhmien sekoittuminen; asiakas aktiivisena kansalaisena? Kansalainen asiakkaan roolissa? Tasavertaisuus?

10 Mitä kansalaisten osallistumisella tarkoitetaan Edustuksellinen osallistuminen: äänestäminen, demokraattinen päätöksenteko Suora osallistuminen: kansalaisaloitteet, kuulemiset, mielenosoitukset, lehtikirjoittelu, verkkodemokratia, oppilaskunnat, nuorisovaltuustot, asiakasneuvostot, yhdistystoiminta Deliberatiivinen demokratia: keskusteleva, neuvotetteva, avoin julkinen eri vaihtoehtojen harkintaprosessi, johon kaikki voivat osallistua Vastademokratia:(Rosanvallon) kansalaiset valvovat, kontrolloivat ja arvioivat päättäjien tekemisiä (täydentää, ei vastusta demokratiaa)

11 Asiakkaan osallistuminen palvelujärjestelmässä Saada tietoa Ilmaista itseään Tulla kuulluksi Päästä mukaan Voida vaikuttaa Saada osallistua tekemiseen Oman tiedon ja kokemuksen jakaminen Päättää siitä, miten itseä koskevissa asioissa edetään Aito tasavertaisuus ja toimijuus Palautteen antaminen ja saaminen Vastuullisuus palveluista ja niiden kehittämisestä Palvelujen omistajuus

12 Osallistumisen ja kokemuksellisuuden arvopohja haastamassa hyvinvointipalvelujen nykyajattelua

13 Kansalaisosallistuminen eri ministeriöiden strategioissa OM (2007): perustuslain mukaisesti kansalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen STM (2010): hyvinvointiyhteiskunnassa kaikilla on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja osallisuuteen VM (2010): kansalaisten osallisuuden ottaminen hallinnon merkittäväksi voimavaraksi OPM (2010) : nuorten aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen vahvistaminen nuorten kasvu- ja elinoloissa TEM (2009) yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistäminen erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa

14 Osallistumisliike ja demokratisoituminen myös palveluissa Arabimaiden ja useiden eurooppalaisten maiden nuorison liike: Meidän tulevaisuudesta on kysymys Eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa managerialismin (hallinnan hiomisen), professionalismin (asiantuntijavallan kasvun) ja kuluttaja-ajattelun (kilpailuttamisen) haastajana osallistava hyvinvointi eli partisipatorismi: Ei mitään meistä tai meille ilman meitä Suomalaisissa palveluissa orastavana uutena liikkeenä asiakkaiden osallisuus, osallistuva kansalaisuus Vaihtoehtoisena ratkaisuna, haastajana ja täydentäjänä palvelujen nykysuunnille: Ask people, involve people, trust people (Kåre Olsson, KAMPA-seminaari 2010)

15 Osallistumisen arvopohja hyvinvointipalveluissa Ihmiskäsitys: jokaisen yksilön arvokkuus ja tasavertaisuus myös suhteessa palvelujen ammattilaisiin; jokainen on omien asioidensa paras asiantuntija, jokaisella on jotakin annettavaa Subjetivoituminen: tulla täysivaltaiseksi kansalaiseksi, mahdollisuuksien ja potentiaalien käyttöönotto (kohteistamisen vastakohta) Yhteisöllisyys: meiltä meille henkisyys, yhteisvastuullisuus palveluista Sosiaalisesti kestävän kehityksen kriteerit kilpailutukselle ja kehittämiselle (mm. kokonaisvaltaisuus, paikallisuus, työntekijöiden ja asiakkaiden osallistuminen päätöksentekoon)

16 Jatkuu Uudenlainen käsitys asiantuntijuudesta; ammatillisen osaamisen syventyminen (rinnalle kokemustieto, vertaistuki, maallikko- ja paikallisosaaminen, ryhmä- ja yhteisötyö, työskentely asiakkaiden omien verkostojen kanssa) Kokemusasiantuntijuuden ja kansalaisosallistumisen arvo palveluissa: ei parempaa eikä huonompaa, vaan toisenlaista osaamista Liittoutuminen palvelujen puolesta asiakkaiden / kansalaisten kanssa: Palvelujen oikeutus demokraattisella omistajuudella ja tasavertaisella kumppanuudella

17 (Matthies 2011) SUHDE PALVELUUN HYVINVOINTI- POLITIIKKA KANSALAINEN KOHTEENA Kansalaisten toiseus, ulkopuolisuus, teiltä meille palveluissa Valikoiva riskien hallinta, jossa palvelujen käyttäjä aina (potentiaalisena) riskitapauksena KANSALAINEN SUBJEKTINA Demokraattinen omistajuus, meiltä meille tyyppinen palveluajattelu Pohjoismaisen universalismin uudistaminen: palveluja edelleen tasapuolisesti, mutta uusin keinoin HYVINVOIN- NIN KÄSITE Objektiivisesti mitattavia ja tilastoitavia järjestelmän asioita (toimeentulotuen tarve, terveyspalvelujen käyttö, huostaanotot jne.) Subjektiivisesti koettavia kansalaisten asioita (sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus, yhteenkuuluvuus) VALLITSEVA PALVELUSTRA TEGIA Welfarsmi, professionalismi, konsumerismi, managerismi Osallistava palvelujen tuottamisen ajattelu (partisipatorismi)

18 VALTA- SUHDE KANSALAINEN KOHTEENA Varhainen puuttuminen varhaisena leimaamisena, asiakkaiden kategorisointi KANSALAINEN SUBJEKTINA Varhainen puuttuminen toisinpäin: kansalaiset vastuullisesti puuttumassa palvelujen toimintaan PALVELUJEN LUONNE Häiriöpalveluja ammattilaisilta Luonnolliset verkosto ja maalaisjärki TERVEYDEN EDISTÄ- MINEN TULEVAI- SUUS Sairaalakeskeinen, medikalisoitunut, lääkehoitoa ja teknologiaa sekä palveluriippuvuutta tukeva suuntaus Haurastuva ja kallis auttamisjärjestelmä etäällä kansalaisista, demokratian kuihtuminen Terveyttä vahvistava, sairauksia ehkäisevä, yksilön ja yhteisön omaehtoisiin elintapoihin ja elinympäristöön vaikuttava suuntaus Kansalaiset vahvistamassa ja uudistamassa auttamisjärjestelmää alhaalta päin, demokratian elävöityminen

19 Osallistumisen paikallinen ja globaali suunta

20 Mihin kansalaisosallistumisen tarpeet, ideat ja valmius kohdistuvat (KAMPA) Palvelujen hallinnan demokratisoiminen: säännöllinen vuorovaikutus, kunta-kyläkierrokset, yhteinen neuvonpito paikallistasolla, alueneuvostot ja budjetit Osallistuminen palvelujen tuottamiseen (co-production) osallistuminen tarvekartoitukseen, suunnitteluun, kehittämiseen; yksittäiset lähipalvelut tai alueelliset kokonaisuudet sopimuspohjaisesti kyläyhdistykseltä, osuuskunnilta, paikallisilta public-private -verkostoilta Kansalaislähtöinen läpikulkeva toiminta-ajatus ja arvopohja koko palvelujärjestelmässä: osaamisen parantaminen, asiakkaan omaehtoisuus; valmiit kaavat vs. Ihmisen, elämäntilanteiden ja elinympäristön ainutkertaisuus

21 Globaali taso: sosiaalipoliittinen yhteisöllisen kansalaisuuden murros (Cornwall ja Gaventa) Taistelu tasavertaisesta sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta erilaisuudesta huolimatta (social rights in diversity, marginaaliryhmät) Käytännöllinen toimijuus ja osallisuus palveluissa (agency: co-production, vrt. yhteistuotanto) Vastuullisuus ja selonteko julkisrahoitteisissa palveluissa (accountability: vrt. demokratia)

22 KIITOS!