Jari Stenvall Professori Johtamisen ja talouden tiedekunta Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 Jari Stenvall Professori Johtamisen ja talouden tiedekunta Tampereen yliopisto

2 Yhteensovittava johtaminen Yhdistävässä johtamisessa..keskeistä on julkisen arvon tuottaminen. Näemme yhdessä mahdollisuuden tehdä jotain uutta ja erilaista. Tämä ominaisuus on oleellista verkostoissa. Kokonaisuus ja synergisuus: nähdä organisaatiorajojen ylittävän toiminta mahdollisena ja merkityksellisenä. Pitää kokea, että joku asia on mahdollinen. Tulee olla riittävän tyytymätön vallitsevaan tilaan ja halukas täten ottaman riskejä ja etsimään jotain parempaa. Yhteensovittavassa johtamisessa voi johtaminenkin vaihtua (Morse 2010, 243.)

3 Väärinymmärrys yhteensovittavassa johtamisessa Verkostojen ym muiden yhteistyön muotojen esimerkiksi kehittämisverkostojen tuloksellisuus on Suomessa ymmärretty osin väärin ja kapealaisesti. Verkostojen ym yksi keskeinen tulos pitäisi olla kapasiteetin vahvistuminen, ei pelkästään konkreettinen palvelu tai tuote. Vaikuttavuus toteutuu vahvistuvan kapasiteetin myötä.

4 Miksi väärinymmärrys Haasteena hanketoiminnan katkonaisuus Haasteena tulosten ja vaikuttavuuden aikaansaamiseen liittyvä kärsimättömyys Poliittiset pelit heikentävät pitkäjänteistä kehittämistä Puuttuuko sydän, hyötyjen näkeminen ja kyky keskinäiseen yhteistyöhön?

5 Olemme hukassa.. Yhteistyön, verkoston ja ekosysteemin käsitteiden kanssa Yhteistyössä, verkostoissa ja ekosysteemeissä yhteensovittava johtaminen erilaista

6 Yhteensovittava johtaminen Verkostot alustana yhteensovittavalle johtamiselle

7 Verkostot Lähtevätkö liikkeelle tekemisestä..alhaalta ylöspäin-rakentuvat verkostot Lähtevätkö liikkelle verkostorakenteesta ylhäältä alaspäin rakentuvat verkostot Vai dialogisesti: on sekä-että-ajattelua

8 Vahvojen ja heikkojen siteiden verkostot Vahva side tai yhteys on säännöllinen ja jatkuva ja yhdistää eri verkostotoimijoita. Heikko side tai yhteys on satunnaisempi yhteys, joka liittää verkostotoimijoita yhteen tapauskohtaisesti jossain tietyssä ajassa ja paikassa. Vaikka verkostot pysyvät koossa vahvojen siteiden ansiosta, suurin osa uudesta ja kokeilemisen arvoisesta tiedosta välittyy heikkojen siteiden kautta. Vahvat siteet siis rakentavat suljetun piirin, johon heikkojen siteiden kautta saadaan uudistumisen impulsseja. Granovetter 1975.

9 Verkostosillat ja rakenteelliset aukot Sillat yhdistävät eri verkostotoimijoita tilanteissa, joissa kaikki verkostotoimijat eivät ole kytköksissä toisiinsa esimerkiksi tilanne, jossa A ja C tuntevat B:n mutta eivät toisiaan. Tällöin B muodostaa sillan A:n ja C: n välillä. Kun tällaisia verkostorakenteita on useita rinnakkain tai limittäin, verkostoon syntyy rakenteellisia aukkoja, joiden hallinnasta ja hyödyntämisestä tulee verkostojen toiminnan kriittinen tekijä

10 Verkostojohtamisen strategiat Kaksi periaatteellista verkostojohtamisen strategiaa, 1) Vuorovaikutuksen hallinta (koalitioiden rakentaminen, resurssien kohdentaminen, tiedon välittämisen periaatteiden yksilöinti jne.) 2) Verkostorakenteen hallinta (verkostorakenteen variointi, verkostotoimijoiden roolin muuttaminen, verkosto-osallisuuden periaatteiden yksilöinti jne.).

11 Verkostot.. Mikään organisaatio ei yksin muuta toimintaa verkostot muuttavat johtamista ja valtasuhteita..aiheuttaa jännitteitä Verkostojohtamisen erityishaasteena voidaan hyvällä syyllä pitää sitä, miten organisaation ylin johto hahmottaa yhteistyöverkostojen merkityksen omalle menestykselleen. Samoin pitäisi pohtia, millaisissa verkostoissa julkishallinnon organisaatio haluaa organisaationa olla mukana, millaisia strategisia tavoitteita se verkostotoimintaan liittää tyypillisesti epäselkeää Verkostorakenne. Viidennen kierreajattelun mukaan verkostoissa tulisi integroida julkisia organisaatioita, yrityksiä ja järjestöjä, korkeakouluja, asiakkaita sekä kestävän kehityksen tavoitteita..verkostot usein suppeita Empiirinen sosiaalisia verkostoja koskeva tutkimus on osoittanut, että ihmisillä on taipumus hyödyntää verkostoja monin eri tavoin ja maksimoida verkostojen hyöty omasta näkökulmastaan kilpailu siitä, kenen ehdoilla verkosto toimii

12 Kun kohtaamme toisemme.. Puhumme ihmisistä.. Arvioimme toisiamme luottamuksen ja arvostuksen kautta. Jos emme luota ja arvosta, emme ole valmiita oppimaan toisiltaan

13 Luottamus Tunnetila siitä, että johonkin toiseen voi luottaa - Luottamukseen liittyy emotionaalisuutta - Kun on luottamusta, otamme huomioon toistemme tarpeet ja pyrimme rakentamaan keskenämme merkityksellisiä suhteita - Verkostojen luonne (esimerkiksi heikko side vs vahva side) vaikuttaa siihen, missä määrin tarvitsemme toiminnallista luottamusta

14 Luottamuksen kohdentuminen Voi olla asioihin, organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja ihmisiin kohdistuvaa luottamusta. - Ihmisten välinen luottamus on toiminnallisesti tuloksellisempaa verrattuna institutionaaliseen luottamukseen. Se on tässä mielessä verkostojohtamisen ytimessä. + Vähentää rakenteellisten aukkojen ongelmaa + Korostaa vuorovaikutuksen merkitystä

15 Luottamuskapasiteetti Kehittyy vähitellen. Aluksi tutustumme ja testaamme toisiamme Yhteistyöperustainen luottamus: yhteiset tavoitteet ja kompromissit Synerginen luottamus: Kokonaisuus on tärkeintä ja toimijat ovat valmiita tinkimään omista tavoitteistaan sen takia - Esimerkiksi palveluiden integrointi vaatisi synergistä luottamusta, mutta siihen ei ole päästävissä nopeasti

16 Merkityksellisyys ja yhdistävä johtaminen (Meaningful city hanke; Ruth Yoeman) Merkityksellisyys Luottamus Toisten huomioiminen ja yhteensovittava tekeminen

17 Alla on lueteltu yleisiä luottamukseen, tiedonkulkuun ja verkostojen toimivuuteen liittyviä tekijöitä. Vastatkaa väittämiin niihin verkostoihin perustuen, joissa järjestönne on aktiivisesti mukana. - Henkilökohtaisuus, hk. luottamus, - suunnitelmallisuus, - tavoitteet ja päämäärät. Lehtonen ja Stenvall 2019

18 Luottamuksen johtaminen Ei ole samalla tavalla välineellistä kuin asioiden johtaminen. On pitkäjänteistä - Avoimuus kasvattaa luottamusta. Esimerkiksi tieto vaikuttaa kykyihin, integoitumiseen keskinäiseen hyvätahtoiseen - Yhteiset tavoitteet kasvattavat luottamusta - Osaaminen kasvattaa luottamusta - Rehellisyys, sanansa pitäminen, lupauksista kiinni pitäminen kasvattaa luottamusta - Henkilökohtaisuus kasvattaa luottamusta - Kunnioittaminen kasvattaa luottamusta..emme käytä toistemme heikkouksia hyödyksi. - Kriisi- ja ongelmatilanteiden ratkaiseminen keskeistä luottamuksen kannalta - Rakenteet ja käytännöt aikaansaavat kehämäisesti luottamusta. Toisin sanoen luottamukseen perustuva johtaminen kasvattaa luottamusta ja epäluottamukseen perustuva johtaminen heikentää luottamusta

19 Yhteenveto Sydän, merkityksellisyys, yhteisten hyötyjen kokeminen, verkostojohtaminen ja luottamus ratkaisevaa.

20 Hallintotieteen professori, Tampereen yliopisto (aiemmin Taustaa Lapin yliopisto) Vieraileva professori, Glasgown Yliopisto Associate, Oxfordin yliopisto Asiantuntijatehtäviä: esim Paras-hankkeen arviointi, Kataisen hallituksen kuntiin kohdistuvien uudistusten arviointi, Oulun yhdistymisen arviointi, Rovaniemen kaupungin toimintamallin arviointi, Tampereen kaupungin toimintamallin arviointi, valtionneuvoston uudistamisen Parlamentaarisen komitean jäsen. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuushankkeen projektiryhmän puheenjohtaja Kunnallisalan kehittämissäätiön tieteellisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Valtion liikuntaneuvoston tutkimus- ja arviointijaoston jäsen, Professoreiden luottamusmies (Treen yliopisto) KÄYNNISSÄ OLEVIA PROJEKTEJA: Kunta, sote- maakuntauudistuksen arviointi (puheenjohtaja), kokeilutoiminnan ja kulttuurin arviointi, Yliopistoista lähteneet tutkijat ja opettajat verkostoituneessa tietoyhteiskunnassa (Suomen akatemia),, Meaningful city hanke (yhteistyössä Oxfordin yliopiston kanssa); SoCatel (Horizon 2020-hanke)

21 Julkaisuja Virtanen, P.; Stenvall, J (2014). Älykäs julkinen organisaatio. Tallinna: Tietosanomat. Stenvall, J; Virtanen, P (2015) Intelligent Public Organization. Public Organization Review. December, Stenvall, J.; Laitinen, I (2015) Higher Education Engagement and Innovation Dynamics - Comparative Study of Regional Innovative Networks of the City of Helsinki and the City of Chicago. In Carlot, C; Filloque, J-M; Osborne, M; Welsh, P (ed). The Role of Higher Education in Regional and Community Development and in the Time of Economic Crisis. Niace, UK Virtanen, P; Stenvall, J (2015). Älykkäiden julkisorganisaatioiden aika. Teoksessa Ursin, K; Pekkola, E; Stenvall, J (toim),. Felix byrokratia. Julkinen hallinto kaiken huomiomisen taitona. Tampere. Tampere university press. P Laitinen, I. & Osborne, M., Stenvall, J (2016). Complex regional innovation networks and HEI engagement the case of Chicago International journal of Knowledge-Based Development Vol 7 no 2. Virtanen, P; Stenvall, J (2018). Intelligent Health Policy. Springler. Virtanen, P; Stenvall, J (2019) Julkinen johtaminen, Tietosanomat. Tulossa. Laitinen, I., Kinder, T. and Stenvall, J. (2017) Street level new public governances in integrated services-asa-system, Public Management Review, Vol. 19, No. 9, pp Laitinen I., Piazza R., Stenvall J., (2017) Adaptive learning in smart cities The cases of Catania and Helsinki, Journal of Adult and Continuing Education, Feb Stenvall, J (2017). Kokeilut rubiikin kuutioina? Kokeilujen ja kokeilukulttuurin arviointi julkishallinnossa. Kuntaliitton acta-sarja. Helsinki. Kinder, T.; Stenvall, J.; Memon, A. (2018)Play at work, learning and innovation. Public Management Review

22 Kiitos

23 Luottamus verkostoissa Joensuu Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Sosiaalineuvos Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

24 Luottamus verkostoissa Johtamisesta ja sen muutoksesta Verkostojohtamisesta ja luottamuksesta yleisesti Luottamus ja verkostot asiakastyössä, ajattelutapana LP

25 Johtaminen on muuttunut ja muuttuu? Verkoston, yhteistyön ja verkostoyhteistyön johtamista > integraatio, palveluketjut, palveluprosessit Tietojohtamista/tiedolla johtamista Vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksen rakentamista Luottamuksen rakentamista Mitä, miten, miksi? > Miksi, miten, mitä?

26 Miten johtaminen muuttuu työntekijän näkökulmasta? Työntekijä on työnsä asiantuntija, ei johtaja Kysymys on mahdollistamisesta, ei valvonnasta Työtä ohjaa enemmän sisäinen kuin ulkoinen motivaatio Organisaatiorakenne muuttuu hierarkiasta verkoston suuntaan Toiminta tapahtuu joustavissa ja monimuotoisissa rakenteissa Nopeiden kokeilujen kautta oppimista suunnitelmaohjauksen sijaan Toiminnan uudelleen ajattelu: miksi, miten, mitä

27 Johtaminen verkostossa Asiakaslähtöisyys yhteinen käsitys todellisista asiakastarpeista Operatiivisen tason työskentelytapa: yhteinen työ sekä osaamisen yhdistäminen ja kehittäminen Strateginen taso luo rakenteet ja prosessit: miten johdetaan mahdollistava Luottamuksen ja sitoutumisen mahdollistamista Kysymys on ihmisten yhteisöstä, jossa on runsaasti pinnan alla piileviä ja työskentelyprosessiin sekä toiminnan laatuun vaikuttavia tekijöitä, joita ei parhainkaan prosessi kykene tunnistamaan tai estämään Asiakkaan ympärille rakentuva asiantuntijatyö (verkostot) johdon tehtävä mahdollistaa tämä!

28 Julkisen sektorin verkostot perustuvat pääosin resurssien jakamiseen ja täydentämiseen, kun ne yksityissektorilla taas palvelevat ennen kaikkea erilaisia vaihdantasuhteita

29 Verkosto on useamman toimijan välinen vastavuoroinen ja keskinäiseen tiedon sekä resurssien jakamiseen perustuva yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli, jonka avulla pyritään yhdistämään toimijoiden osaamista ja voimavaroja synergiaetujen saamiseksi Verkostotoiminnan ilmeisistä hyödyistä huolimatta, ne voivat jäädä myös saavuttamatta ja käytettävä aika sekä resurssit voivat valua hukkaan

30 kasvava globaali keskinäisriippuvuus, nopea teknologian kehittyminen, informaation määrän eksponentiaalinen kasvu, sekä ennennäkemätön muutostahdin kiihtyminen> toimintaympäristömme on entistä epävakaampi (Volatile), epävarmempi (Uncertain), monimutkaisempi (Complex) ja moniselitteisempi (Ambiguous) Ratkaisuprosessit poikkeavat merkittävästi perinteisestä lineaarisesta ongelmanratkaisusta Edellyttävät kokonaisvaltaista, vuorovaikutuksellista, kokeilevaa ja rajoja rikkovaa yhteistyötä Kompleksiset ilmiöt eivät tunnista hallinnonalojen rajoja, vaan niiden syyt ja vaikutusmekanismit vaativat kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa Edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistoiminnan kulttuuria yli organisaatiorajojen julkisella sektorilla kasvaa paine tuottavuuden ja palvelun laadun parantamiseen systeemisyyteen liittyvä ajatus keskinäisriippuvuudesta, kokonaisvaltaisuudesta ja joustavasta sopeutumisesta verkostot tarjoavat ketterän tavan ratkaista kompleksisia ja hallinnonalat ylittäviä haasteita, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä ja moninäkökulmaisuutta.

31 Ketä varten, mihin tarpeeseen? keskiössä yhdessä ajatteleminen ja toimiva vuorovaikutus >parhaimmillaan, kun jokainen osapuoli on valmis jakamaan omaa osaamistaan ja arvostamaan toisten vastaavaa Lähtökohtana on vapaaehtoinen, tasavertainen, vastavuoroinen ja itseorganisoituva yhteistyösuhde, jonka kaikki osapuolet ovat katsoneet sekä hyödylliseksi että optimaalisimmaksi tavaksi yhdistää voimat ja saavuttaa synergiahyötyjä

32 Mitä enemmän jäsenet tietävät toistensa taustoista, osaamisesta, tavoitteista ja tahtotiloista, sitä paremmin he kykenevät hyödyntämään erilaisuutta ja toistensa osaamista > edellytys luottamuksen rakentumiselle Tunteminen lisää luottamusta ja luottamus vuorostaan avoimuutta sekä verkoston tuloksellisuutta Avoin vuorovaikutus lisää luottamusta ja luottamus lisää avointa vuorovaikutusta Yhteinen ymmärrys verkoston avulla saatavasta synergiasta ja lisäarvosta Yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimijoiden haluun olla yhteistyössä Luottamuksen puute yksi merkittävimmistä hyvän verkostotoiminnan estävistä tekijöistä

33 Luottamus mistä on kysymys? Yksilön tai organisaation halu ja kyky ottaa riskiä, kokeilla, heittäytyä Syntyy vuorovaikutuksessa > olen luottavainen olet luotettava Luotettavuuteen vaikuttaa osaaminen, asenne/arvostus, avoimuus, persoona Luottamukseen vaikuttaa kokemukset ja odotukset Epäonnistumisen ja väärintekemisen pelon poistamista Luottamuksen keskiöön asiakas asiakas tietää mitä hän tarvitsee!

34 Verkoston toimintasuunnitelma lisää luottamusta Jos meillä ei ole mitään yhdessä sovittua, ei ketteryyskään välttämättä toimi optimaalisesti ja itseohjautuminen saattaa muuttua hallitsemattomaksi toiminnaksi, jolla ei ole yhteistä suuntaa Ongelman ja tarpeen määrittely Verkoston elinkaari Jäsenyys Rekrytointi Tunteminen ja odotusten hallinta Perustehtävän / tavoitteen määrittely Toimintapuitteet ja muut käytännön tekijät Ajankäyttö Roolit ja vastuut Päätöksentekoprosessi Lisäarvon ja tiedon muotoilu sekä jakaminen Pelisäännöt Toiminnan arviointi

35 Kykeneekö lasten ja perheiden tarvitsema arjen tuki ja palvelut toimimaan verkostona? Onko verkostossa luottamusta siihen, että perhe tietää mitä se tarvitsee? Verkosto, integraatio vaiko prosessi?

36 Lapset puheeksi toiminta palveluverkoston yhteisenä ajattelutapana Kasvu ja kehitysympäristöt Perheiden palvelut Koti Lasten erityispalvelut Varhaiskasvatus Lapsi Perhe Harrastukset Koulu Järjestöt ja seurakunta Aikuisten erityispalvelut Verkoston rakentumiseksi tarvitaan - Yhteistä ymmärrystä: miksi, miten, mitä - Strategisia päätöksiä ja sitoumuksia - Yhteistä rakennetta - Johdon sitoutumista ja valtuuksia - Osaamista, sen kehittämistä ja jakamista - Yhteisiä pelisääntöjä - Seurantaa ja arviointia - Resurssien suuntaamista arki kantaa kun se laitetaan kantamaan

37 Lapsi elää arkeaan kotona, koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa Aikuisten on tärkeää tietää mikä suojaa ja mikä haavoittaa lasta Lähde: Mika Niemelä Jos lapsen normaali kehitys edellyttää enemmän tukea, voidaan tuki räätälöidä Lapset puheeksi - neuvonpidon avulla. Se on toiminnallisen verkostotyön menetelmä. Siinä keskeistä on tehdä konkreettisia asioita lapsen ja myös perheen arkeen, kuten esimerkiksi aloittaa harrastus tai järjestää kodinhoidollista apua perheelle. Palvelut tulee kohdistaa perheiden todellisten arjen tarpeiden mukaan.

38 Rajojen ylittämisen vaikeus Paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan tarpeisiin vastaaminen vaatii yhteistyötä yli sektori- ja professiorajojen. Yhteisasiakkaiden kohdalla ratkaisu ei ole pelkästään moniammatillisuudessa, vaan yhteistyön on ulotuttava myös sektoreiden, organisaatioiden ja yksiköiden rajojen yli. Aiempi tutkimus on osoittanut, että onnistunut yhteistyö vaatii yhteisen tavoitteen ja edellyttää osapuolten välistä luottamusta ja sitoutumista. Nämä asiat ovat tutunkuuloisia, mutta käytännön toteuttamiseen asti opit eivät aina riitä. Integraatio on enemmänkin taidetta kuin etukäteen suunniteltu prosessi: Yhteistyön rakenteiden lisäksi on huomioitava sen vuorovaikutukselliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 12/2018 Anneli Hujala ja Johanna Lammintakanen

39 Voimavarojen suuntaaminen asiakastarpeiden mukaan ASIAKKAAT Lapset ja lapsiperheet Resurssit ja osaaminen kohdennettava asiakastarpeiden mukaan Järjestöjen toiminta Sosiaali- ja terveystoimi Koulutoimi Varhaiskasvatus Te-toimisto Kela Kirjasto- ja kulttuuri Asiakasanalyysi määrä, rakenne, asiakkuuden syy, asiakkaan todellinen tarve, miten palvelu vastaa tarpeeseen Seurakunta Nuoriso- ja vapaaajan palvelut

40 Muutos koskee koko palvelujärjestelmää Toimintakäytäntöjen uudistaminen ja vakiinnuttaminen edellyttää asiakkaan prosessien ymmärtämistä Asiakkaan oman pärjäämisprosessin sujuvuus on tärkeämpää kuin palveluja tuottavien yksiköiden omien prosessien sujuvuus Verkostokokousten sijaan neuvonpitoja; asiakkaan tarpeista määriteltyjä ja mukana ne, jotka voivat tehdä konkreettisia asioita arjen sujumiseksi Kaikki joutuu muuttamaan toimintaansa Varhaiskasvatus, koulu, neuvola, kouluterveydeydenhuolto, oppilashuolto, nuorisotyö, perheneuvola, kotipalvelu, perhetyö, lastensuojelu, lasten ja nuorisopsykiatria lääkärin vastaanotto, mielenterveystyö, päihdetyö, työvoimahallinto, Kela, seurakunnat, järjestöt, vapaaehtoistyö voimavaroja suunnattava uudelleen, arjen sujuminen varmistettava palveluohjaajia varmistamaan joustava, asiakaslähtöinen toiminta Vahvistetaan luonnollisten kasvu- ja kehitysympäristöiden varaan rakentuvaa arjen hyvinvointia pärjäämistä! Muutos tarvitsee johtamista ja johtamisen tukemista, verkostojen toimimista! Rakenteiden uudistaminen ei auta asiakasta, jos toimintakäytännöt eivät aidosti muutu.

41 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI PÄÄTÖKSENTEOSSA LAPE-AKATEMIA Joensuu Kati Honkanen

42 LAVAn PERUSTEET

43 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia On myös muita vaikutusten arvioinnin kohteita, kuten talous-, ympäristö-, tai organisaatiovaikutusten arviointi Arvioinnin kohteesta riippuen painottuvat eri arvioinnin kohteet Usein täytyy arvioida useampia vaikutuksia rinnakkain. Esim. kouluverkkouudistuksessa arvioidaan ainakin lapsi-, talous- ja ympäristövaikutuksia.

44 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä: miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja päätöksissä, millaisia vaikutuksia päätökset lapsille aiheuttavat ja millaista tietoa lapsista ja päätöksen vaikutuksista on päätöksenteon taustalla. Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin olennainen osa on lasten ja nuorten omien mielipiteiden ja kokemusten selvittäminen. LAPEssa tehty LAVA-ohjeistus:

45 LAPSI

46 LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

47 LAPSEN NÄKEMYSTEN KUNNIOITTAMINEN LAPSEN OIKEUS TULLA KUULLUKSI On muistettava, että LAVA ei ole yhtä kuin lasten osallisuus, mutta lasten osallistuminen arviointiin ja lasten näkökulmien selvittäminen on yksi tärkeä osa LAVAa Ei voida olettaa että aikuiset pystyvät yksin arvioimaan lapsiin kohdistuvia vaikutuksia eikä myöskään että lapset pystyvät yksin arvioimaan lapsen oikeuksien toteutumista. Tähän tarvitaan monialaista asiantuntijuutta.

48 LAVA-PROSESSI

49 LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

50 Varmista sidosryhmien sitoutuminen Varmista, että sidosryhmät (kunta- ja maakuntapäättäjät / luottamushenkilöt, johtavat viranhaltijat, lasten parissa työskentelevät) tietävät, miten lapsivaikutusten arviointia tehdään ja mitkä sen tavoitteet ovat. - Mitä ja miten viestimme lapsivaikutusten arvioinnista kuntalaisille / asukkaille?

51

52

53 ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS 1. tammikuuta 2018 voimaan astunut päivystysasetus (583/2017), joka edellyttää eri potilasryhmien huomioimista päivystyksessä (14 ). Alaikäiset ovat yksi ryhmä, joiden huomioimista asetuksessa korostetaan. Keski-Pohjanmaalla lastenpäivystyksen määräaikainen pilotti. Miten jatketaan? Miten päätös tehdään? Millä tiedoilla? Pohjalla LOS. Arviointikohteiksi valittiin: odotustilat (viihtyvyys, turvallisuus), odotusaika, kohtaaminen, päivystyksen palveluprosessin laatu sekä päivystyksestä aiheutuvat kustannukset. Koko asiakirja saatavilla Keski-Pohjanmaan LAPEn verkkosivuilla osoitteessa: dia/lasten_paivystyksen_la VA_Soite.pdf/format-pdf

54

55 Miten tavoitetaan se lapsiryhmä, jota asia koskee? Miten hyödynnytetään myös kyseisen lapsiryhmän kanssa työskentelevien asiantuntemus? Esimerkiksi THL:n Kouluterveyskysely, pienten lasten terveys-, hyvinvointi- ja palvelut LTH-tiedonkeruu, paikalliset tutkimukset, kyselyt ja kartoitukset. Suunnittele tarvittaessa täydentävät tarvittavat tietolähteet ja lasten kuuleminen.

56

57 ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS: MITÄ TIETOA KERÄTTIIN? Palvelusta saatavat tiedot (esimerkiksi asiakasmäärät, henkilöstökulut jne.) Vetelin ja Kokkolan nuorisovaltuustot (mm. mielikuvaharjoituksia ja kokemusten pohdintaa) Lastenpäivystyksessä toteutettu palvelukävely (yksi suomenkielinen 4lk ja yksi ruotsinkielinen 5lk) Aiemmin lapsilta kerätyt kehittämisideat Vanhemmilta (nettikysely, 347 vastausta) Soiten henkilöstöltä (nettikysely) Sidosryhmiltä lausunnot (kuten apteekit, poliisi, lastensuojelu, ensihoito)

58

59 Edustuksellinen kuuleminen ei aina ole riittävää! EOAK 6196/2017 LAPSEN KUULEMINEN KOULUN LOMA-AJOISTA Espoon kaupunki Lasten näkemyksiä selvitetty pyytämällä nuorisovaltuuston lausunto. Lasten perus- ja ihmisoikeuksia olisi nähdäkseni kuitenkin paremmin toteuttanut menettely, jossa olisi turvattu kaikkien lasten osallisuus ja mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaikille lapsille sekä nimenomaisesti arvioitu päätöksen lapsivaikutuksia.

60 LAPSEN OIKEUS SAADA TIETOA Lapsen kuulemisen edellytyksenä on, että hän myös saa tietoa päätettävästä asiasta sekä siitä, miksi hänen näkemyksiään kuullaan Seuraavana esimerkki Alajärven kouluverkkouudistuksesta: Tehtiin lapsille suunnattu esitys ja kysely. Ennen kyselyä opettaja kävi luokassa läpi esitysdiat ennen kuin lapsi vastasi sähköiseen kyselyyn. Lisäksi luokassa oli mahdollisuus keskustella yhdessä. Katsotaan täältä OPPILAIDEN DIAT ALAJÄRVI

61

62 ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS VAIKUTUKSIEN KOKONAISNÄKYMÄ JA LAATUKRITEERIT YHTEISPÄIVYSTYS LASTEN PÄIVYSTYKSEN LAATUKRITEERIT LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS TILASTOT, jäsenkunnat Puhelut 585 potilasmäärät 907 KUSTANNUKSET, YLE (yleislääketiede) lapsipotilaat Henkilöstö 64 /lapsi (93% jäsenkunnat) Toimenpiteet 24 /lapsi Yht. 88 / lapsi LAPSEN OIKEUDET - Odotustilan turvattomuus, muiden aikuispotilaiden käytös, häirintätilanteet - Odotustilan ei-lapsiystävällisyys - Pitkät odotusajat - Yhteistyön toimimattomuus lastensuojelun kanssa + Ammatillisuus KEHITETTÄVÄÄ - Uuden päivystysasetuksen toteuttaminen - Resurssointi uusilla lapsipotilasmäärillä - Lasten odotustilan eriyttäminen - Yhteistyö lastensuojelun kanssa - Vesipiste ja terveellisen välipalan mahdollisuus jos joutuu odottamaan - Lasten aktiviteettien lisääminen - Psyykkisen tuen järjestäminen - Yhteistyön tiivistäminen kiirevastaanoton kanssa - Säännöllinen kertaus lasten suojelusta - Puhelinneuvonnassa vastaa lasten sairauksiin perehtynyt sh - Puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arviointi tehdään mahdollisimman asiantuntevasti - Turvallinen ja lapsiystävällinen ympäristö ja odotustila - Henkilökunta on tavoitettavissa odotusaikana - Nopea hoitoon pääsy - Odotusaika on kohtuullinen - Lapsi ja vanhempi tulee aidosti kohdatuksi ja kuulluksi - Lapsiystävällinen ja asiantunteva henkilökunta - Sujuva hoitoketju - Yhteistyö lastensuojelun kanssa on toimivaa - Heikoimmassa asemassa olevien lasten huomioiminen - Kieliasioiden huomioiminen - NON-verbaalinen viestintä - Jatkohoidon turvaaminen TILASTOT, jäsenkunnat Puhelut 3797 potilasmäärät 2153 KUSTANNUKSET, YLE Lapsipotilaat Henkilöstö 46 /lapsi (86% jäsenkunnat) Toimenpiteet 16 /lapsi Yht. 62 / lapsi LAPSEN OIKEUDET - Odotustilan rauhattomuus ja portaat + Lapsiystävälliset odotustilat + Lyhyet odotusajat ja nopea hoitoon pääsy + Lasten kokonaisvaltainen huomioiminen + Sujuva yhteistyö lastensuojelun kanssa KEHITETTÄVÄÄ - Odotustilan rauhoittaminen ja turvallisuus - Laboratorionäytteiden ottamiselle erillinen tila - Vesipiste, terveellisen välipalan mahdollisuus jos joutuu odottamaan - Psyykkisen tuen järjestäminen - Yhteistyön tiivistäminen kiirevastaanoton kanssa - Säännöllinen kertaus lasten suojelusta

63 MÄÄRÄLLISET VAIKUTUKSET: ESIMERKKEJÄ TARKASTELUUISTA Kohde vrt. 1-3/2017 ja 1-3/2018 TIEDOISTA Yhteispäivystys Lasten ja nuorten päivystys Muutos Puhelumäärät 585 kpl (jäsenkunnat 642 < 57) Jäsenkunnat 3797 kpl kpl Lapsimäärät YLE lapsipotilaat jäsenkunta 907 hlö (1057 hlö > 150 hlö) 2153 hlö hlö hlö / kk Henkilöstökulut YLE lapsipotilaat jäsenkunta / kaikki YLE lapsipotilaat 93 % yhteispäivystys 86 % lastenpäivystys Lääkärit Hoitajat yht / lapsi Lääkärit Hoitajat yht ,10 / lapsi -17,90 / lapsi Henkilöstömitoitus / vrk 1,5 lääkäriä / vrk (10 % lapsipotilaat) 7,5 hoitajaa / vrk (10 % lapsipotilaat) 2 lääkäriä / vrk (YLE + ESH) 5 hoitajaa / vrk (2 YLE + 3 ESH) JÄSENKUNNAN YLE LAPSIPOTILAAT KULUT Henkilöstö 64 / lapsi Tutkimukset 24 / lapsi YHT. 88 / lapsi 1057 x 88 = Henkilöstö 46,10 / lapsi Tutkimukset 15,90 / lapsi YHT. 62 / lapsi 2153 x 62 = , 00 / lapsi kokonaiskasvu vrt x 88 / lapsi =

64 Esimerkiksi vammaiset tai muuten toimintarajoitteiset lapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, vähävaraisissa perheissä asuvat lapset, ulkomailla syntyneet lapset jne. Haittaako päätös jonkun lapsiryhmän oikeuksien toteutumista? Voidaanko negatiivisia vaikutuksia lieventää?

65 ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS:ERITYISLASTEN ASEMA Erityislapsemme on joka kerta joutunut kommentoinnin kohteeksi jonkun muun odottajan toimesta. Erityislapsemme tarpeet on hoitajien ja lääkärien toimesta ohitettu säännönmukaisesti ja usein pilkanomaisesti. Vanhempi, yhteispäivystys Myös erityislapsille puhutaan ja selitetään tehtävät asiat kuin kaikille muille lapsille, samoin vanhempia kohdellaan kuin kaikkia muita vanhempia. Henkilökunta, lastenpäivystys

66

67 Kirjaa havainnot ja tee niiden perusteella kokonaisarvio. Hyötyjen ja haittojen punninnan perusteella laaditaan suositukset jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten. Suositukset voivat sisältää myös parannusehdotuksia tai vaihtoehtoisia esityksiä. Vaikutukset ovat merkittävyydeltään erilaisia, voivat olla myös erilaisia eri kohderyhmille.

68 ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS, NOSTOJA LAADULLISISTA VAIKUTUKSISTA (vanhempien kysely) YHTEISPÄIVYSTYS LASTENPÄIVYSTYS Puhelinneuvonta: Kokonaistilanne huomioitiin 32% Puhelinneuvonta: Kokonaistilanne huomioitiin81 % Puhelinneuvonta: Ohjaus jatkosta oli riittävää 46% Puhelinneuvonta: Ohjaus jatkosta oli riittävää 82% Odotustilat: Tiloissa huomioitu viihtyisyys hyvin 12% Odotustilat: Tiloissa huomioitu viihtyisyys hyvin 82% Odotusaika: 0-30 min. 13% Odotusaika: 0-30 min. 75% Kohtaaminen: Vanhempien asiantuntijuus huomioitiin kiitettävästi 8% Kohtaaminen: Vanhempien asiantuntijuus huomioitiin kiitettävästi 59% Kohtaaminen: Lapsi on tullut aidosti kuulluksi / huomioiduksi 32% Kohtaaminen: Lapsi on tullut aidosti kuulluksi / huomioiduksi 32%

69

70

71

72

73 LAPSIBUDJETOINTI JOHTAMISEN VÄLINEENÄ Suvi Helanen, muutosagentti, Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjalan LAPE-akatemia, Joensuu

74 LABU tukee yhteensovittavaa, vaikuttavaa johtamista

75 Mikä ihmeen LABU? Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa = LAPSIBUDJETOINTI

76 Lapsibudjetointi (LABU) Maakunnan tai kunnan taloussuunnittelun/ talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta = lapsiystävällisyyden talousmittari Osa (lapsi)vaikutusten ennakko- ja jälkikäteisarviointia: miten talousarvioissa jaetut resurssit vaikuttavat siihen käytännön toimintaan, jolla on vaikutuksia lapsiin ja nuoriin? Budjettianalyysi: kuinka paljon taloudellisia resursseja ( ) lapsiin ja nuoriin kohdistuviin toimiin suunnataan? LAPSIMOMENTIT

77 Kuntapäättäjien talousinformaation käytöstä Tampereen yliopiston tutkimus (2019, Oulasvirta, Lasse Sinervo, Lotta-Maria) kuntapäättäjien talousinformaation käytöstä: Kunnanvaltuutetut toivovat lisää tietoa palveluista, niiden laadusta ja vaikuttavuudesta. Niiden suhteesta talousinformaatioon on olemassa selvä tietokuilu. SH2019 5

78 Tarkoitus ja tavoite Esityksen tarkoituksena on avata konkreettisesti lapsibudjetointia maakunnan kuntien lapsi- ja perhepalveluissa ja esittää kuntiin pohdittavaksi vastauksia kysymyksiin: Mitä kaikkia lasten, nuorten ja perheiden yhteisiä ja yhdyspintapalveluita kunnassa eri hallinnonaloilla on? Mitkä niistä ovat ennaltaehkäiseviä, mitkä erityis- ja vaativia palveluita? Kuinka paljon taloudellisia resursseja lapsiin ja nuoriin kohdistuviin toimiin ja eri palveluihin kunnassa suunnataan? Miten talousarvioissa eri toimialueilla jaetut resurssit vaikuttavat käytännön toimintaan, jolla on vaikutuksia lapsiin ja nuoriin? Mitä näillä satsauksilla saadaan? Vastataanko satsauksilla perheiden tarpeisiin?

79 Tavoite Tavoitteena on esimerkkien kautta saada yhä useampi kunta LABUn juonesta kiinni, vahvistaa niissä yhteisen asiakkuuden, yhteensovittavan johtamisen ja resurssoinnin ymmärrystä sekä innostaa pohtimaan panostusten vaikuttavuutta Toiveena on saada maakunnan kuntia innostumaan mahdollisesta LABUpilotista

80 Labun nykytilanteesta ja tarpeesta Tällä hetkellä suurimmassa osassa kuntia lapsibudjetoinnille ja lapsivaikutusten arvioinnille ei ole vakiintuneita käytänteitä. Tietovarannot ovat sekalaisia. Kuntien talous- ja tilinpäätöstiedot eivät ole vielä keskenään vertailukelpoisia, myös vyörytysten osalta on eroja. -> Tietopohjan yhtenäistämiselle, tutkimukselle ja rohkeille kokeiluille sekä pilottien arvioinnille on suuri tarve. Taustalla Lapsen oikeuksien sopimus. UNISEF:n (2016) raportti toteaa, että kysyntä lapsilähtöiselle budjetille on kasvanut maailmanlaajuisesti.

81 Mitä labu on käytännössä? Selvitetään suoraan ja epäsuoraan lasten käyttämiin palveluihin kohdistuvat menot ja muodostetaan näistä koko väestösegmentin (0-18-vuotiaat) kattava kokonaisuus. Lisäksi tarkastellaan sitä, onko resursointi ollut johdonmukaista suhteessa asetettuihin lapsia ja nuoria koskeviin tavoitteisiin. Tavoitteita ja niiden toteutumista tulee arvioida sekä kansallisten linjausten että kunnan/maakunnan strategioiden näkökulmasta.

82 Kohti kokonaisoptimointia Labun myötä meille avautuu tieto millaisiin palveluihin määrärahat kohdentuvat kuinka palvelujen kustannukset jakautuvat ehkäisevään, edistävään ja korjaavaan toimintaan eri palvelukokonaisuuksissa miten ne vaikuttavat eri kohderyhmiin miten palvelujärjestelmä toimii kokonaisuutena -> saadaan vaikuttavuuden mittaamiselle perusta Kun resursseja tarkastellaan perinteisesti eri sektoreittain (esim. sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi) ilman tarkempaa tietoa siitä, miten palvelut ja niiden kustannukset jakautuvat väestössä, johtaa se helposti hallinnonalojen väliseen osaoptimointiin, jolloin yhden alan ratkaisut aiheuttavat kustannuksia toiselle ja epätarkoituksenmukaisia vinoumia palvelutarjontaan

83 Pohjois-Pohjanmaan LAPE-palvelut 2016 Maakuntatasolta kuntatasolle YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN/ LABU, esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaa ASIAKKAAT 0-17 v. lapsia Syntyneitä v Lapsiperheitä , joista perhettä, joissa 3+ alle 7v lapsia Resurssit, osaaminen ja tuki kohdennettava asiakastarpeiden mukaan Toinen aste 100 milj (10%) Perusopetus 500 milj (50 %) Varhaiskasvatus 240 milj (24%) Koulu/Vaka 84 % Resurssit yhteensä 1 mrd Asiakasanalyysi määrä, rakenne, asiakkuuden syy, asiakkaan todellinen tarve, mikä tuki ja palvelu ja kuinka ne vastaa tarpeeseen Muu sote 18milj (1,8%) Lasten ja nuorten som.esh 31milj (3,1%) Lasten ja nuorten psyk 20 milj (2 %) LS, sijoitukset 45 milj (4,5%) Terveysneuvonta 28 milj (2,8%) Ehkäisevä sos.työ ja avohuolto 25 milj (2,5%) Sote 16 % SH

84 Kuntalaisten hyvinvointi (sis. LABUn) kunnan toiminta- ja taloussuunnittelun vuosikellossa Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman sisältävän talousarvion ja -suunnitelman ja laajan hyvinvointikertomuksen hyväksyntä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman huomiointi talousseminaareissa ja talousarvion valmistelussa MAAKUNNAN HYVINVOINTISOPIMUS Hyvinvointikertomus -> Hyvinvointisuunnitelmat hyvinvointikertomus.fi Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden ja hyvinvointitiedon koonti, tulkinta ja johtopäätökset Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulma mukana kunnan tilinpäätöksessä, arviointikertomuksessa ja talousarvion suunnitteluohjeissa

85 LABU käytäntöön: Kunnissa työstettävä LABU-pilotti 1. Kootkaa kuntanne LAPE-ryhmässä/ johtoryhmässä/ palvelualueiden johtoryhmässä seuraavat tiedot: a) Nimetkää oman kunnan (kuntayhtymän) soten perhepalveluiden ja sivistystoimen lasten ja nuorten palvelut b) Tunnistakaa ja nimetkää sivistys- ja sotepalvelut, jotka ovat usein yhteydessä keskenään = lapsi- ja perhepalvelujen yhdyspinnat. 2. Em. palveluiden jaottelu vihreisiin, keltaisiin ja punaisiin palveluihin ja niiden kustannuksiin 3. Budjettierittely a) em. palveluihin käytetyt eurot = edellisvuoden 2018 tilinpäätös b) em. palveluihin varatut eurot kuluvan vuoden 2019 talousarviossa (toimialojen/ hallintokuntien käyttösuunnitelmissa) c) em. palveluihin suunniteltu talousarvioraami ensi vuodelle Kunnan LAPE-palveluiden asiakasanalyysi (universaalit, tehostetut, vaativat palvelut yhteinen asiakkuus): - lasten ja nuorten ikärakenne (esim. 0-6v, 7-12v, 13-18v, 19-25v) - lasten, nuorten ja lapsiperheiden määrä kunnassa/ sote- ja sivistyspalveluissa - asiakkuuksien syyt/ perheiden tarpeet (kuvaus asiakasprofiilista) -> Tämän myötä muodostuu kuva oman kunnan lapsi- ja perhepalveluiden yhteisestä talousarviopohjasta. Tämän pohjalta kunta voi jatkaa kohti omaa lapsibudjetoinnin mallia.

86 Lapsi- ja perhepalvelut Soten lapsi- ja perhepalvelut Terveysneuvonta (neuvolat) Ennaltaehkäisevät palvelut (SHL:n mukainen ja muu perhetyö sekä taloudellinen tuki mukaan lukien) Suunhoito, alle 18-v Perheneuvola ja -kuntoutus Sosiaalityö Lastensuojelun avohuolto, lasten ja nuorisopsykiatrinen avohoito Kodin ulkopuolelle sijoitetut, perhehoito, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit Jälkihuolto Perheoikeudelliset palvelut, lastenvalvoja Yhdyspinnat ja palveluohjaus Sivistystoimen lasten ja nuorten palvelut Varhaiskasvatus Perusopetus, lisäopetus, kv-koulu, valmistava opetus 2. asteen opetus Nuorisotyö ja nuorten ohjauspalvelut (työllisyyspalvelut) Kulttuurilaitokset Liikuntapalvelut, -ohjaus ja neuvonta Nuorten työpajat ja ohjauspalvelut Etsivä nuorisotyö Järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö, -avustukset Yhdyspinnat ja palveluohjaus SH

87 Matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut ja vaativan tason palvelut VIHREÄ Ennaltaehkäisevä, hyvinvoinnin edistämistoiminta, varhaisen tuen toiminta ja palvelut, neuvonta ja ohjaus, matalan kynnyksen palvelut KELTAINEN Lapsi, nuori tai perhe tarvitsee tilapäistä tukea tai palvelua, perustason palvelut, monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota PUNAINEN Raskaat, korjaavat palvelut. Lapsi, nuori tai perhe tarvitsee jatkuvaa/ ympärivuorokautista palvelua, hoitoa, kuntoutusta, terapiaa

88 Oulun kaupungin lapsibudjetointi -malli Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas SH

89 Lapsibudjetoinnilla vaikuttavuutta Tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminnan ohjaus - yhteinen strategia, elämänkaari, alueellinen viitekehys ja hyvinvointialueet, roolit Toiminnan/palveluiden vaikuttavuus - painopisteenä ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, Sis. sähköiset palvelut, verkostoyhteistyö ja monituottajamalli Lapsi tai nuori kohtaa vain yhden palvelukokonaisuuden ilman hallinnollisia rajoja elämäntilanne/perheen tilanne kokonaisuutena Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas

90 Väestötason seuranta ja lapsibudjetointi Toiminnalliset tavoitteet ja tavoitteet prosentti-muutoksille Siku punainen 0,2 % Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016 Siku keltainen 7 % Hyve punainen 7 % Hyve vihreä 3 % Hyve keltainen 6 % Esh keltainen 3 % Esh punainen 4 % Siku vihreä 70 % Sanna Suistio Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas Toimintamenot yhteensä 481,2 M /alle 18-vuotias

91 LABUn hyödyt - mikä paranee? Talouden tunnusluvut tutummaksi; kolmiportaisuus, kolmen korin palveluiden ja kustannusten tarkastelu, kokonaisoptimointi Kustannustietoisuus, läpinäkyvyys Tiedolla johtaminen, seuranta, arviointi Vaikuttavuus ja ennakoitavuus pitkällä aikavälillä paranee Taloudelliset perustelut tulevat esiin, kustannusten kasvun hillintään päästään käsiksi Perhekeskeisyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsiystävällisyys Palveluiden ja kustannusten painopiste siirtyy aikaisempaan, varhaisempaan vaiheeseen ja aikaisempaan tukeen korjaavista palveluista Henkilöstö- ja muiden resurssien käyttö uudella tavalla ja painotuksilla mahdollistuu

92 VNK/ TEAS-selvitys tukena Osana tutkimusta selvitetään lapsibudjetointia useammasta näkökulmasta sekä kartoitetaan toimintamalleja, eurojen jakautumista että tuloksellisuutta, huomioiden: Valtion budjetti Kuntien ja kuntayhtymän talous- ja tilinpäätöstiedot Strategiat ja hyvinvointisuunnitelmat JHS-luokittelu, sote-tietopaketti Indikaattoreiden koontitieto

93 VNK:n TEAS -hankkeessa on kahdenlaisia pilottikuntia toisten olemassa olevista malleista kootaan kokemuspohja; toisten kanssa luodaan ja pilotoidaan mallia; Pilotit Uusien pilottialueiden tehtävät Ei valmista mallia (luodaan ja pilotoidaan): Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (sote), Raahen kaupunki (sivistys) Ikaalinen Kemi Oma malli ( kokemusasiantuntijakunnat ) Oulu Hämeenlinna Heinola Osallistua nykytilannetta selvittävään haastatteluun Kommentoida mallia lapsibudjetoinnin työvälineestä Tutustua analyysin lopputulokseen ja selvittää sen hyödynnettävyyttä omassa kunnassaan Tuotos Vähimmäistason lapsibudjetoinnin työvälineet Työvälineillä lapsiin kohdistuvien julkisten määrärahojen tarkastelu onnistuu yhteismitallisesti Panostukset lasten ja nuorten palveluihin saadaan kunnassa näkyviksi Tuotetaan piloteille validoitu mittaristo lasten ja nuorten palveluiden Hyödyt seurantaan pilottiin Analyysi panostuksista ja mittareista hyödynnettäväksi osallistuville Vertailutietoa muista kunnista päätöksenteossa uusille Malli lapsibudjetoinnin toteuttamiseen jatkossa toimijoille Kunta saa näkyvyyttä Lape-kentässä (esim. loppuraportti, tietokayttoon.fi) Tilinpäätösaineistot Alatunnisteteksti 21

94 Tilinpäätösaineiston sisältö: Käyttötalouden toteutuma ( ): Kustannuspaikat, tilit (sisäiset ja ulkoiset) ja niiden toteutumat Palvelukohdistukset ja jakosäännöt => palveluluokitellut raportit Suoriteaineistot (aggregoidut lkm:t hoitopäivistä, käynneistä, asiakkaista, oppilasmääristä, tuntiresursseista ym.) Kuntamaiseman valmiit tilinpäätösanalyysit (kuntavertailuraportit) hankkeessa mukana oleville kunnille

95 Lisätietoja: Virve Jokiranta Senior Manager Nordic Healthcare Group Suvi Helanen LAPE-muutosagentti Pohjois-Pohjanmaan liitto #lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa

96

97 MITÄ HYVÄÄ PÄIVÄSSÄ? (Valtakunnallinen kysely Pohjois-Karjalan LAPE-akatemiasta ) ESITYSTEN TAUSTAKESKUSTELUT, NÄKEMYSTEN VAIHTO KOMMENTTI- PUHEENVUOROT, JOTKA TOIVAT PAIKALLISTA NÄKÖKULMAAN JUURI SAATUUN TIETOON. VAPAA TUNNELMA JA INNOSTAVAT KOHTAAMISET. ORGANISAATIOI DEN VÄLINEN VUOROPUHELU, AJATUSTEN VAIHTO JA YHTEISEN PÄÄMÄÄRÄN KIRKASTUMINEN Arviointi asteikolla 1=erittäin huono - 10=erittäin hyvä, 9 = 57,89 %, 8 = 31,58, 6 = 10,53 % n=19

98 LAPE-AKATEMIAN RYHMÄTÖISTÄ NOUSSEET TOIVEET PÄIVÄÄN Yhdyspintajohtamisen välineet Kokonaisuuksien johtaminen Lapsibudjetointi

99 TOIVEITA YTA Toivoisin esimerkkejä onnistuneista sisote-yhteistyörakenteista tai konkreettisista uudistuksista saadaksemme osallistujillemme innostavia malleja tiedoksi ja kannustukseksi. Sivistyksen, Soten, seurakunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Miten muualla, hyvät käytännöt jakoon.