Työssäoppimisen kehittäminen koulutuksen ja työn tekemisen vuorottelumallilla Henkilökohtaiset oppimispolut

Transkriptio

1 Työssäoppimisen kehittäminen koulutuksen ja työn tekemisen vuorottelumallilla Henkilökohtaiset oppimispolut Lapin Ammattiopisto Levi-Instituutti 2009

2 1 (32) Sisällysluettelo 1 Taustaa ja lähtökohtia laajennettu TOP hankkeessa kehitetylle mallille Taustaa ja tavoitteita Kohderyhmä Tiedottaminen ja markkinointi Lopputulokset ja tuotokset Mallin pedagoginen toteuttaminen Pedagogiset lähtökohdat Oppimisen monipuolistaminen ja joustavoittaminen Pedagogiset mallit lukujärjestyksen suunnitteluun ja toteuttamiseen Henkilökohtainen ohjaus Henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelu, toteutus ja arviointi Tulosten arviointi ja levittäminen Hankkeen päättäminen ja jatkotoimenpiteet Liitteet Liite Liite Liite Liite Liite Liite Lähdeluettelo... 31

3 2 (32) 1 Taustaa ja lähtökohtia laajennettu TOP hankkeessa kehitetylle mallille Työssäoppimisen kehittäminen koulutuksen ja työn tekemisen vuorottelumallilla hanke käynnistyi syksyllä Hankkeessa mukana on 16 eri koulutuksen järjestäjää eripuolilta Suomea. Kehittämisteeman ohjaavana runkona on työssäoppimisen pedagogiikan ja laadun kehittäminen yhdessä työelämän edustajien kanssa. Koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla on taustalla erilaisia tutkintoja ja opiskelijoiden lähtötasot ovat eritasoisia. Työssäoppimisen kehittäminen koulutuksen ja työn tekemisen vuorottelumallin hankkeen avulla haettiin toimintamallia ja ohjeita siihen, miten saadaan luotua niin sanotut henkilökohtaiset oppimispolut. Erityisesti haetaan opiskeluun mallia opiskelijoille, jotka haluavat suunnata oman oppimispolkunsa työpainotteisiksi ja niille, joilla on työpaikka jo olemassa, mutta koulutus ja tutkinto ovat jääneet kesken tai puuttuu kokonaan. Henkilökohtainen opiskelupolku vaatii opiskelijalta motivaatiota opiskeluun ja suunnitelmallisuutta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa otetaan vuosina 2008 ja 2010 välisenä aikana käyttöön uudet tutkinnonperusteet, jotka korvaavat vanhat opetussuunnitelmien perusteet kaikilla opiskelualoilla. Uudet tutkinnonperusteet perustuvat toimivaan ja läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö tulevat näin ollen yhä tärkeämmäksi. Uusien tutkinnonperusteiden mukaan opiskelijoilla on enemmän valinnanvapautta, jolloin tarkoituksena on että opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa myös muita opintoja, jotka eivät kuulu opiskeltavan alan tutkinnonperusteisiin. Opiskelijoiden opintojen kannalta yhtä tärkeämmäksi nousee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tulee tukea opiskelijoiden urasuunnittelua ja kehittää heidän itsearvioinnin valmiuksiaan. Oman opiskelun suunnittelun lähtökohtana on, että oppiminen nähdään kokonaisvaltaisena prosessina. Oppijan on mielekkäämpää asettaa oppimiselleen tavoitteita ja kiinnekohtia, kun hän hahmottaa oppimisprosessin kokonaisuuden ja sen eri vaiheet. Opiskelun suunnittelussa korostuu ajallinen mielekäs jaksottaminen sekä opiskelun ja oppimistehtävien aikataulutus. Oman opiskelun suunnitteluun liittyy keskeisesti omien työtapojen valinta ja tietämys siitä, kuinka oppii mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Ohjaajalla onkin usein keskeinen tehtävä aloittelevan oppijan opiskelun ja ajankäytön suunnittelun tukemisessa. Ohjaajan ei tule kuitenkaan antaa valmista pohjaa, koska tällöin oppija ei

4 3 (32) itse pääse vastaamaan näistä korkean metakognitiivisista toiminnoista. (Koli- Silander,2002.Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.) 1.1 Taustaa ja tavoitteita Matkailu on maailman mittavin elinkeino ja matkailuun liittyviä työpaikkoja on lähes 200 miljoonaa maailmassa. Matkailu muodostaa 11% maailman bruttokansantuotteesta. Matkailun määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, ennustaa luonnonsuojelujärjestö WWF. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Suomen matkailupolitiikasta. Periaatepäätös sisältää linjaukset, joilla matkailun kasvua nopeutetaan ja alan kilpailukykyä parannetaan vuoteen 2020 mennessä. Periaatepäätöksen ja Suomen matkailustrategian mukaiset kehittämisen toimenpiteet: Suomi-matkailumaakuvan vahvistaminen katkeamattoman palveluketjun varmistaminen tuotekehityksestä jälkimarkkinointiin sujuvan saavutettavuuden varmistaminen korkean ammattitaidon vahvistaminen toimivan infrastruktuurin luominen yritystoimintaa tukevan säädösympäristön aikaansaanti selkeä matkailutoimijoiden työnjako ja tehokas rahoituksen kohdentaminen Valtioneuvoston linjausten tavoitteena on lisätä Suomen matkailun kilpailukykyä ja parantaa matkailuelinkeinon kannattavuutta. Linjauksiin sisältyvät toimenpiteet tukevat Suomen matkailun kansainvälistymistä, lisäävät ulkomaista matkailukysyntää ja kehittävät yritysten toimintaympäristöä. Kysyntää lisätään parantamalla matkailutarjonnan laatutasoa ja turvallisuutta. Hyvin toimivat yritykset lisäävät alueiden elinvoimaa. Lisäksi yritykset edistävät alan ammattimaistumista ja kasvattavat matkailualan arvostusta. Yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla pystytään maksimoimaan matkailun myönteiset vaikutukset ja minimoimaan mahdolliset kielteiset. Matkailun kokonaisvaltainen kehittäminen, selkeä työnjako ja tehokas rahoituksen kohdentaminen luovat edellytykset matkailun kasvulle sekä auttavat sovittamaan matkailualueet toimintaympäristöönsä ja sen aluerakenteeseen. ( ). Matkailualalla on suuri merkitys Lapin alueella, matkailuala työllistää noin 52 %. Matkailualan työ on pääsääntöisesti sesonkiluonteista, mutta muuttumassa ympärivuotiseksi

5 4 (32) hyvää vauhtia myös Lapissa. Matkailualan perustutkinnon suorittamisen mahdollisuus työelämälähtöisesti turvaa elinkeinon jatkumisen matkailun kasvun myötä tulevaisuudessa. Opetusta järjestävien tahojen on pyrittävä vastaamaan työelämän tarpeita ja räätälöimään koulutuksia ympäristön vaatimusten mukaan. Työssäoppimisen kehittäminen koulutuksen ja työn tekemisen vuorottelumallilla -hankkeen tarkoituksena on luoda toteutuskelpoinen toimintaohje matkailualan perustutkinnon suorittamiseksi. Mallin tavoitteena on mahdollistaa työssäoppimisen ja oppilaitoksessa opiskelun vuorottelun uusien tutkinnonperusteiden mukaisesti. Toimintaohjeilla haetaan mallia opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa matkailualan perustutkinnon työpainotteisesti. Tarkoituksena on, että matkailukoulutuksen opetussuunnitelma sisältää oppilaitoksessa opiskelua ja työpaikalla opiskelua. Opinnot olisi tarkoitus jakaa seuraavanlaisesti: Opiskellaan oppilaitoksessa (Liite 1): Työprosessin hallinnan ammatillisen kokonaisuuden perusteet Perusteet työmenetelmien ja välineiden hallinnassa Perusteena olevan tiedon hallinta Opiskellaan työpaikalla (Liite 1): Työn perustana olevan tiedon soveltaminen käytäntöön ja työprosessin kehittäminen Ammatillisten työprosessien työmenetelmien ja välineiden hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tarkoituksena on saada oppilaitoksessa opiskeltavat aineet sopimaan työpainotteisen opiskelun perustutkintoon. Lukukaudelle pyritään luomaan lukujärjestys, joka mahdollistaa opiskelun ja työssäoppimisen loogiseksi kokonaisuudeksi. Työpaikalla opiskelu tapahtuu näyttötutkinnon perusteisiin perustuvaan opiskeluun. Toteutusmallina henkilökohtaisten oppimispolkuja kulkeville syksyllä 2009 matkailualan perustutkintoa opiskeleville luotiin henkilökohtainen lukujärjestys, johon poimittiin opintoja koko syyslukukauden opintotarjonnasta. Tarkoituksena oli saada koottua tiivis jakso opiskelua koululla ja mahdollisuus aloittaa työssäoppiminen ja opiskella työpaikalla opeteltavat asiat. Syksyllä 2009 aloittaneista matkailualan perustutkinnon 17 opiskelijasta, 6 opiskelijalla oli taustalla joko lukio tai jokin muu ammatillinen koulutus.

6 5 (32) Uudenlaisen työelämäpainotteisen opiskelun tueksi TopLaaja hankkeella kehitettiin malli, joka tukee opetushenkilökuntaa ja opiskelijaa opintojen etenemisessä. Avuksi luotiin erilaisia taulukoita, etenemissuunnitelmia ja kaavioita jolla saataisiin opiskelu kulkemaan sujuvaksi oppilaitoksessa opiskelevien peruskoulupohjaisen opiskelun rinnalle. 1.2 Kohderyhmä Kohderyhmänä ovat matkailualan opiskelijat, joilla taustalla lukio, muu ammatillinen koulutus tai opiskelija omaa useamman vuoden työkokemuksen alalta. Edellä mainitut opiskelijat ovat valmiita suorittamaan ammatillisen perustutkinnon henkilökohtaisen työpainotteisen opiskelusuunnitelman mukaan. Kohderyhmälle on tarkoituksena luoda oppimispolkujen malli, jonka avulla perustutkinnon voi opiskella työpainotteisesti, lähes ajasta ja paikasta riippumatta. Eritasoisten opiskelijoiden vuoksi on vaikeaa luoda yhtä opiskelusuunnitelmaa kaikille, koska toiset ovat suorittaneet tutkintoon kuuluvia osia jo aikaisemmin ja saattavat turhautua näin opiskelun etenemisen hitauteen. Opiskelijoille on luotu henkilökohtaiset suunnitelmat opintojen etenemiselle ensimmäiselle vuodelle. Jokaiselle opiskelijalle on laadittu henkilökohtainen lukujärjestys, joka sisältää työssäoppimista ja opiskelua. Opintoihin on kerätty tarjolla olevien kokonaisuuksien osia paketeiksi ja pyritty tarjoamaan tarvittaessa verkko-opiskelun mahdollisuutta joissakin opinnoissa. Työssäoppimassa opiskelija hankkii osaamistaan työpaikan kautta tutkinnon perusteiden mukaisesti, niitä opintoja joita opiskelija ei suorita koulussa opiskellen. Matkailualanperustutkinnon työpainotteisesti suorittavat opiskelijat kohdistuvat erilaisia oppimispolkuja tarvitseviin tai haluaviin nuoriin. Tutkinnon suorittamisesta kiinnostuneet henkilöt, joille työpainotteinen ja tekemisen kautta oppiminen ovat oikea opiskelumuoto. Malli antaa mahdollisuuden suorittaa ammatillisen perustutkinnon iästä tai koulutustaustasta riippumatta. Tulevaisuudessa suurten ikäjoukkojen siirtyessä eläkkeelle on tärkeää, että koulutuksen suoritus aikoja saadaan lyhennettyä ja valmistumista alalta nopeutettua. Kohderyhmän tarpeet ja alueen yritysten tarpeet tukevat toinen toisiaan uuden toimintamallin myötä.

7 6 (32) 1.3 Tiedottaminen ja markkinointi Työssäoppimisen kehittäminen koulutuksen ja työn tekemisen mallilla hankkeen tiedottaminen on toteutettu yhteisillä palavereilla ja suunnittelukokouksissa opettajien työryhmän kanssa. Erilaisia lomakkeita ja apuvälineitä on luotu tiedottamisen avuksi, niistä lisää luvussa 3. Lisäksi Levin Matkailun ohjelmapalveluyrittäjien kokouksessa on työpainotteisesta opiskelumallista tiedotettu, sekä lisäksi tiedotettu työssäoppimispaikkojen tarpeesta ja työpaikkaohjaajan roolista yrityksissä. Markkinointi ei vielä ole kohdannut odotuksiaan vaatimusten mukaan, koska ensin pitää saada tutkinnonosien kokonaisuudet sujuvaksi yhdessä työssäoppimisen kanssa. Lukusuunnitteluiden jälkeen on mahdollista markkinoida kouluttautumista myös niille joilla jo on lukio suoritettuna, jokin muu ammatillinen koulutustausta, opinnot jääneet kesken tai omaavat useamman vuoden työkokemuksen alalta. Uskon, että toimivalla ja sujuvalla jaksosuunnittelulla saadaan opiskelijat motivoitumaan ja mahdollisimman hyvä hyöty työelämässä oppimisesta. Yhteistyöyritysten kanssa yhdessä on tavoitteena rakentaa ja saada heiltä mielipiteitä siitä, kuinka saataisiin rakennettua opintojen suorittaminen työpainotteisesti tutkintojen perusteiden mukaisesti. Tiettyjä vaatimuksia matkailualueiden yrittäjiltä aina on, ennen kuin he voivat ottaa työssäoppijoita työpaikoille. Työssäoppijan ohjaukseen työpaikoilla tullaan myös keskittymän enemmän lähitulevaisuudessa kun saadaan yhteisöllistenmedioiden työkalut aktiivisesti käyttöön oppilaitoksessa. 1.4 Lopputulokset ja tuotokset Hankeen tuotoksena on saatu luotua uusi toimintamalli, jossa tavoitellaan tietopuoleisen opetuksen toteuttaminen oppilaitoksessa kuten perusteet työprosessiin, perusteet työmenetelmiin ja välineiden hallintaan sekä työpaikalla tavoitteena käytännön ammattitaidon oppiminen. Työssäoppimisen kehittäminen koulutuksen ja työn tekemisen vuorottelumallilla hankkeen lopputuotokseksi kirjattiin seuraavat asiat henkilökohtaisten oppimispolkujen kehittämiseksi:

8 7 (32) 1. Jaksosuunnitelmien suunnittelu ja toteutus vuorottelumallia tukevaksi Jaksosuunnitelman laaditan tukemaan henkilökohtaisten opiskelupolkujen etenemistä. Opiskelijalla on mahdollisuus tällöin osallistua tutkinnon osiin tai osan osiin, jotka häneltä puuttuu kokonaan tai osittain. 2. Vuorovaikutus työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja ohjaavan opettajan välillä aktiivisemmaksi. Hyödynnetään sosiaalistenmedioiden työkaluja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Optima-verkkoalustaan luotiin opiskelijan ja ohjaavan opettajan vuorovaikutustyökalu, jota hyödynnetään vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan vuorovaikutussuhteita parannetaan verkkoarvioinnin kautta, työpaikkaohjaaja vastaa ohjattuihin tiedusteluihin sähköisesti säännöllisesti. Näin saadaan vuorovaikutus työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja ohjaavan opettajan välillä aktiivisemmaksi. 3. Uusien tutkinnonperusteiden käyttöönotto ja niiden merkitysten kasvattaminen työelämälähtöisessä opiskelussa Uudet tutkinnonperusteet tuotiin näkyville omille Lapin ammattiopiston sivuille ja helposti luettavaan muotoon. Opiskelijoita ohjeistetaan yhä enemmän ajattelemaan tutkinnon perusteiden pohjalta opiskelua ja tutkinnon osien merkitystä koulutusohjelmassa. Uusia tutkinnonperusteita tuodaan enemmän esille myös työssäoppimisjaksolla ja työpaikkaohjaajia pyritään saamaan ohjaamaan työssäoppimista uusien tutkinnonperusteiden näkökulmasta. 4. Yhteisöllistenmedioiden aktiivinen käyttöönotto Verkko-opetuksen merkitys kasvaa opiskelussa ja oppimisessa lähitulevaisuudessa. Erityisesti työpainotteisessa opiskelussa on vuorovaikutuksen ja oppimisen kontrolloinnin kannalta tärkeää pystyä toteuttamaan vuorovaikutus ja oppiminen muutenkin kuin lähikontaktissa. Blogi ja optiman-verkkoympäristö ovat olleet käytössä opetuksessa ja ohjauksessa. Henkilökohtaisia oppimispolkuja kulkevat opiskelijat ovat kokeneet henkilökohtaiset oppimispolkut ja opiskelun työpainotteisesti mielekkääksi. Opiskelijalla on hänen oman motivaationsa kannalta mahdollisuus vaikuttaa suoritettaviin opintoihin ja työssäoppimispaikkaan. Haastetta ovat tuoneet toki lukujärjestysten nykyinen malli ja niiden yhteensovittaminen henkilökohtaisten oppimispolkuja palveleviksi.

9 8 (32) Opintoja on nyt koottu eri luokilta yhdelle opiskelijalle oman henkilökohtaisen lukujärjestyksen mukaan ja näin saatu kerättyä oppilaitoksessa opiskeltavat opinnot yhteen ja työpaikalla opiskeltavat opinnot yhteen kokonaisuuksiksi. Haastetta ovat tuoneet myös tiedottaminen ja ohjaaminen muuttuvista asioista koulun sisällä ja ryhmän kokoonpanon muuttuminen opintokohtaisesti.

10 9 (32) 2 Mallin pedagoginen toteuttaminen 2.1 Pedagogiset lähtökohdat Oppiminen on prosessi, jonka aikana pyritään saavuttamaan tavoitteeksi asetettu osaaminen ja tiedon hallinta. Oppimisessa on olennaista se, kuinka tietoa prosessoidaan, ei varsinaisesti ulkoiset suoritteet. Tavoitteellisessa oppimistilanteessa ihmiset tyypillisesti oppivat tehokkaasti, koska tällöin käytetään sellaisia tiedonkäsittelytapoja ja strategioita, jotka tukevat tehokkaasti asian mielenpainamista. Oppimisen kannalta merkityksellistä on siis opittavan tiedon prosessoinnin taso, ei niinkään luetun materiaalin tai kertauksen määrä. (Koli-Silander, Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus.) Opintoja suunniteltaessa ja koottaessa on tärkeää ottaa huomioon opintojen pedagoginen eteneminen. Pedagoginen eteneminen tukee opintojen edistämistä ja ohjaa opiskelijan kehittymistä oikeassa järjestyksessä. 2.2 Oppimisen monipuolistaminen ja joustavoittaminen Laajennetun työssäoppimisen oppimisympäristöinä käytetään perinteistä lähiopetusta koululla, optima verkkoympäristöä, blogia ja työssäoppimista. Lisäksi oppimisen mahdollisuutena voi hyödyntää Learn-linc opetusta ja menetelmiä. Lähiopetus = Opettajan ohjauksella pidetyt oppitunnit. Optima= Suljettu verkkoympäristö, jossa opiskellaan internetin välityksellä, ajasta ja paikasta riippumatta. Blogi = Verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä ja vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Blogin pedagogisesta näkökulmasta katsottuna blogin tehtävänä on tuoda oma oppiminen ja osaaminen näkyväksi. Oppia toisilta sekä jakaa ja rakentaa tietoa ja osaamista yhteisöllisesti.

11 10 (32) Työpaikkaohjaaja = Työpaikkaohjaaja tutustuttaa opiskelijan työhön ja työyhteisöön sekä neuvoo, ohjaa ja valvoo opiskelijan oppimisprosessia ja ammattitaidon kehittymistä. Muu opetusmuoto: Osallistuminen tapahtumien järjestämiseen ja järjestelyihin, esimerkiksi Ruskamaraton tai World cup. LearnLinc = Verkkoympäristö, jonka avulla voidaan opiskella paikasta riippumattomalla tavalla, kuulo ja puhe yhteys. Erilaisten opetusmenetelmien avulla pyritään luomaan mahdollisimman selkeä tapa opiskella jokaisen oman elämäntilanteen mukaan. Opetusmenetelmät antavat joustoa ammattitaidon hankintaan. Ammatillista koulutusta koskevissa säädöksissä ja kehittämisasiakirjoissa painotetaan koulutuksen ja työelämän läheistä suhdetta sekä vastavuoroisuutta, molempia osapuolia kehittävää yhteistyötä. Lain mukaan ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on väestön ammatillisen osaamisen kohottaminen, työelämän kehittäminen ja työllisyyden edistäminen. Osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu työpaikoilla. (Tervo Hellevi, Näytöt muutoksen moottoreina) 2.3 Pedagogiset mallit lukujärjestyksen suunnitteluun ja toteuttamiseen Työssäoppimisen kehittäminen koulutuksen ja työn tekemisen vuorottelumallilla hankkeen toteuttamiseksi nykyisiin jaksosuunnitelmiin tehdään muutoksia ja jaksot pyritään rakentamaan tutkinnon osien mukaan. Tarkoituksena on myös integroida eri tutkinnon osia yhteen ja toteuttaa sen myötä uusien tutkinnonperusteiden mukaisesti tutkinnon osia. Uusien tutkintojenperusteiden mukaan perinteinen oppiaine/opettaja suhde muokataan työelämälähtöiseksi kokonaisuudeksi, jolloin suoritetaan esimerkiksi yksi tutkinnon osa kokonaisuudessaan. Malli tukee myös uusia arviointiohjeita, jossa arvioidaan työelämälähtöisiä tehtäväkokonaisuuksia kokonaisuudessaan. Laajennetun työssäoppimisen pedagogiset mallit suunnitellaan kokonaisuudessaan lukuvuoden jaksojen mukaan, tarkoituksena on saada koottua jakso aina yhdeksi tutkinnon osaksi tai osan osaksi (Liite 2). Lukuvuosi rakentuu suunnitelmallisesti tutkinnon osista ja jaksoista.

12 11 (32) Matkailupedagogiikan näkökulmasta oppimisprosessi ja opiskelijan oppiminen syntyy opiskelijan, opettajan, työelämänedustajan ja työelämässä olevan asiakkaan vuorovaikutuksen tuotoksena. Oppimisprosessin eri vaiheissa oman vaikutteensa antavat myös erilaiset tilannetekijät ja mahdolliset muut läsnä olevat henkilöt Oppimisprosessin tuloksena opiskelijalle syntyy uutta tietämystä. tietämys voidaan määritellä tietoa laajemmaksi käsitteeksi, joka sisältää varsinaisen tiedon lisäksi tiedonkäyttö taidot ongelmanratkaisutaidot, päättelysäännöt, metakognitiiviset taidot ja metamuistin eli tietoisuuden oman muistin sisällöstä. Oppiminen oppimisprosessissa on tietämyksen muodostumista. (Koli-Silander, Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus) Opettajan ja ohjaajan tehtävänä on auttaa oppijaa oppimaan, edistää oppijan oppimisprosessia. Oppimisprosessissa oppijan ajattelu- ja ongelmanratkaisuprosessit ovat avain oppimisen edistämiseen. Oppijan ajatteluprosessi näkyväksi: ajatukset, emootiot, asenteet, ongelmanratkaisuprosessi Oppijan ja ohjaajan välinen ulkoistettu ohjausdialogi -oppijan ajatukset ulkoistettu, jotta ohjaaja voi ohjata oppijaa ja siten edistää oppijan oppimista. Ohjaajan ajatteluprosessi näkyväksi: vaikuttaminen oppimisen edistämiseen Kuvio 1. Oppijan ja ohjaajan ajatteluprosessin näkyväksi tekeminen. Seuraavien kuvioiden avulla pyritään hahmottamaan sitä kuinka oppimisprosessi etenee ja mitä opitaan oppilaitoksessa ja mitä työpaikalla työssäoppien. Tarkoituksena on tuoda esille toimintatapoja ja välineitä, joita hyödynnetään työssäoppimisen ja oppilaitosopiskelun vuorottelumallia eri osa-alueiden pohjalta. Seuraavissa kuvioissa 1 ja 2 on hahmoteltu eri tapoja, välineitä ja ohjausta, joilla voidaan opiskelijaa tukea oppilaitoksessa ja työssäoppimista työpaikalla. Kuvioiden tarkoitus on saada hahmottamaan mahdollisuuksia, joilla ohjaus ja vuorovaikutus saadaan aktiivisemmaksi työkaluksi.

13 12 (32) OPPIMISTILANTEET JA MAHDOLLISUUDET Ryhmäopiskelu Kokonaisuudet/tapahtumat MÄÄRITELLÄÄN MITEN OPITAAN Vuorovaikutus Oppilaitos opiskelu OPPIMISTEHTÄVÄT Ohjaavia Teoria sisältöjä MATKAILUPEDAGOGISET TEHTÄVÄT Tutkinnon osien kokonaishallinta teorian osalta. OHJAUS Henkilökohtainen ohjaus Kuvio 2. Oppimisprosessiin sisältyviä osa-alueita oppilaitoksessa OPPIMISTILANTEET JA MAHDOLLISUUDET Ohjaavaa opetusta yhteisöllistenmedioiden avulla Työpaikkaohjaajat OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi MÄÄRITELLÄÄN MITEN OPITAAN Verkko/virtuaaliopiskelu Työssäoppiminen Tapahtumat, eri tilanteet MATKAILUPEDAGOGISET TEHTÄVÄT Tutkinnonosien kokonaisuuksien hallinta työpaikalla OPPIMISTEHTÄVÄT Ohjaavia Käytännön toteuttamista Tiedon soveltaminen käytäntöön vuorovaikuttei- OHJAUS Sähköposti Optima Blogi ja puhelin Henkilökohtainen suus OPPIMISEN ARVIOINTI Henkilökohtainen, kahden keskeinen Henkilökohtainen, ryhmäkeskustelu Kuvio 3. Oppimisprosessiin sisältyviä osa-alueita työpaikalla työssäoppien

14 13 (32) 2.4 Henkilökohtainen ohjaus Ohjauksella tarkoitetaan kaikkia erilaisia vaikuttamisen keinoja, joilla pyritään ohjaamaan ja edistämään opiskelijan oppimista ja ammattitaidon hankintaa. Ohjauksella on suuri merkitys opiskelijan tutkinnon aikana. Ohjauksella pyritään motivoimaan ja kannustamaan opiskelijaa saavuttamaan tavoitteeksi asetetut päämäärät. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS on omien opintojen ja oppimisen suunnitteluun, ohjaamisen ja arvioinnin väline. HOPS sisältää ainakin suunnitelman opintojen etenemisestä ja päämääristä sekä valituista opinnoista ja ajankäytöstä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ohjaa opiskelijaa opintojen etenemisessä ja seuraamisessa. Ohjaajan kanssa käydään HOPS läpi säännöllisin väliajoin, jotta voidaan seurata opiskelijan opiskelun kulkua. Opiskelijoilla on seurattavissa oma työjärjestys suunnitelmaa optima verkkoalustalla, jonne heidän pitää kirjautua henkilökohtaisilla tunnuksilla. Oppimisympäristön rakentaminen Vuorovaikutussuhteen rakentaminen OHJAUSDIALOGI Oppimisen edistämisen vaikuttamisen keinot Palaute ja arviointi Kuvio 4. Ohjauksen kehikko (Oppimisprosessin suunnittelu ja toteutus) Dialogi = Ohjauksen kommunikaatiomenetelmä, jolla edistetään oppijan oppimista. Oppimisprosessin ohjausdialogilla tarkoitetaan tietoista ja intentionaalista yhteyttä ja kommunikaatiota ohjaajan ja ohjattavan välillä. Ohjauksen tehtävänä on: 1. Rakentaa oppimisympäristöä Oppimisympäristö voidaan määritellä oppimiseen vaikuttavaksi tekijöiksi. Oppimisympäristöön vaikuttaa paikka, tila, yhteisö ja toimintatavat, joiden tarkoitus on edistää oppi-

15 14 (32) mista. Verkko-oppimisympäristöt ovat avoimia oppimisympäristöjä, jotka on luotu tukemaan yhteisöllistä rakentelua ja oppijoiden välistä vuorovaikutusta. 2. Rakentaa vuorovaikutussuhde Ohjaus on ohjaajan ja ohjattavan välinen vuorovaikutustilanne, joka on omanlainen jokaisen ohjauksen välillä. Ohjaajan tehtävänä on edistää vuorovaikutussuhteen kehittymistä sellaiseksi, että se edistää oppimista. 3. Vaikuttaa oppimistapahtumaan Ohjaajan tehtävänä on edistää ohjattavan oppimista ja edistää omalla reagoinnillaan oppilaan oppimista. Oppimista voi edistää antamalla palautetta, ohjaamalla, kannustamalla ja rohkaisemalla. 4. Synnyttää oppimisprosessia edistävä ohjausdialogi Ohjausdialogi tarkoituksena on opittavien asioiden ja kokemusten työstäminen ymmärtämisen saavuttamiseksi. 5. Antaa palautetta ja arvioida Oppija tarvitsee palautetta toiminnastaan ja arvioita suorituksistaan, jotta opiskelija tiedostaa oman oppimisensa. Ohjaustapahtuman suunnittelu lähtee liikkeelle oppimisprosessin vaiheista ja sen tavoitteiden sekä tiedonsaantiprosessin vaiheesta ja sen tavoitteiden sekä tiedonprosessointitarpeiden lähtökohdista edeten aina konkreettisiin ohjauslauseisiin. Ohjauspyrkimys -Mihin pyritään -Odotukset -Motivointi Ohjaustyyli -Oppimistapojen kehittäminen -Oppijalähtöisyys Ohjauslauseet -Tarkkaan suunniteltuja lauseita, ohjaavia Oppimisprosessin vaihe -Kokonaisuus Kuvio 5. Ohjauksen nelitasomalli.

16 15 (32) Lapin Ammattiopistossa Levi-Insituutissa ryhmänohjaajan vastuulla on suuriltaosin ohjaus ja ohjauksen toteuttaminen omalle ryhmälleen. Ryhmänohjaajalla on suuri vaikutus siihen kuinka paljon ohjausta ja tukea opiskelija saa omille opiskeluilleen.

17 16 (32) 3 Henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelu, toteutus ja arviointi Henkilökohtaisten oppimispolkujen kautta ammatillinen perustutkinto Hankkeen pilotointi toteutetaan syksyllä 2009 aloittaneilla opiskelijoilla, joilla on suoritettuna lukio tai muu ammatillinen perustutkinto, ja jotka haluavat nopeuttaa tutkinnon suorittamista 2 vuoteen. Seuraavaksi on esitelty suunnitelma henkilökohtaisten oppimispolkujen toteuttamiseksi vaihe vaiheelta. 1. HOPS:in laadinta Opiskelija ja ryhmänohjaaja laativat yhdessä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman HOPS jossa kartoitetaan opiskelijan jo olemassa olevaa osaamista, koulutustaustaa ja aikaisemmin hankitun tiedon osaamista. Osaaminen tarkastetaan uusien tutkinnon perusteiden sisällön mukaisesti. Ryhmänohjaajalle on kootaan taulukkoon (Liite 3) josta löytyy jokaisen opiskelijan yhteystiedot, sähköpostiosoitteen, työssäoppimispaikan ja mille ajalle, työssäoppimisen sisällön, työssäoppimisen sopimukset ja suunnitelmien toteutuksineen. Ryhmänohjaajan on näin helpompi hallita henkilökohtaisia oppimispolkuja kulkevia, kun hän pystyy tarkastamaan aikataulut ja tiedot yhdeltä sivulta. 2. Henkilökohtaiset opinnot Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman jälkeen opiskelija ja ryhmänohjaaja täyttävät opiskelijan henkilökohtaisen opiskelupolun, jossa kartoitetaan, miten opiskelijan henkilökohtainen opiskelupolku etenee eli miten opintoja ja milloin opiskelija opiskelee poiketen opiskelijaryhmäkohtaisesta lukusuunnitelmasta/lukujärjestyksestä. Omia henkilökohtaisia oppimispolkuja kulkevalle opiskelijalle on lisäksi kehitetty mallia, josta ryhmänohjaaja ja opettaja näkevät missä opinnoissa opiskelijan kuuluisi olla mukana (Liite 4 ). Lisäksi opiskelijoille on koottu kaavake, johon he itse keräävät opiskeltavat asiat ja aikataulut nykyisten aikataulujen mukaan ja näin suunnittelevat oppilaitoksen lukusuunnitelman tarjontojen mukaan oman motivaationsa ja halunsa mukaan. Itse suunnittelemalla opiskelijalla on vaikutusta opintojen kulkuun, tutkinnon osien järjestystä noudattaen.

18 17 (32) Ohjaus tapahtuu vuorovaikutteisesti opiskelija ja ohjaajan välillä henkilökohtaisesti kasvokkain, verkossa sähköpostin avulla, puhelimella, optima verkkoympäristössä ja blogissa käytävällä keskustelualueella. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on sanansa mukaisesti tavoitteena ohjata työssäoppijaa tutkinnon perusteiden mukaan ja valmistaa työssäoppijaa tutkinnon osan suoritukseen työn toteuttamisen osalta. Verkko-opiskelun muoto on ollut jo käytössä mukana opiskelussa, mutta monelle opiskelijalle verkko-opiskelu on vielä vieras tapa opiskella. Opiskelijat ovat tottuneet malliin, jossa opettaja on tiedon jakaja ja oppilas kuuntelija. Lähiopetuksen yhteydessä työkaluvälineenä on ollut opettajan jakama materiaali ja aikataulut tehtävän palautuksille. Uusi oppimisprosessi suosii tiedon etsimistä, arviointi, itseopiskelua ja opettajan rooli on muuttunut opettajasta ohjaajaksi. Verkko-opetuksen ohjeita verkko-oppijalle löytyvät liitteestä 2. Omat verkko-oppimisen taidot ovat pohja verkko-ohjaus taitojen kehittymiselle. Verkko-ohjauksen taidot kehittyvät askelittain. Ohjauksen suunnittelun ja ohjauksen kannalta verkko-oppimisprosessin suunnittelun osaaminen on merkityksellistä, koska palautetta ei voi antaa jos ei tiedetä oppimisprosessin tavoitteita. 3. Työssäoppimispaikka, ohjaus ja seuranta Henkilökohtaisen oppimispolun kautta kulkeva opiskelija sopii yhdessä ryhmänohjaajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimispaikasta, joka sopii tutkintoon ja sen ammatillisiin vaatimuksiin ja täyttää siten työssäoppimispaikan kriteerit tutkinnon perusteiden sisällön mukaisesti (Liite 5). Ryhmänohjaaja neuvottelee työssäoppimispaikasta kyseisen yrityksen kanssa ja nimeää yrityksestä yhden vastuu henkilön, joka toimii kyseisen opiskelijan työpaikkaohjaajana. Keskustelut ja tapaamiset työssäoppijan, ohjaajan ja työpaikkaohjaajan välillä tulisivat olla rakentavia ja ohjaavia. Tarkoituksena on pitää huoli, että jokainen osapuoli on tietoinen tapahtuvasta oppimisesta tutkintoperusteiden mukaisesti. Tapaamisien tarkoituksena on myös koota yhteen ja kerrata, mitä tutkinnon osia on jo suoritettu ja mitä on vielä suorittamatta. Tapaamiset olisi hyvä sopia x viikon välein eli jolloin ohjaaja ja työssäoppija kokoontuisivat ohjauspalaveriin kerran työssäoppimisjakson puolessavälissä ja käytäisiin läpi mennyt työssäoppiminen ja tuleva työssäoppiminen ja sen sisältö. 4. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteuttamien

19 18 (32) Näyttöjen suunnittelu toteutetaan yhdessä opiskelijan, ryhmänohjaajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Tutkinnon osien kriteerit ja arvioinnit käydään selkeästi läpi. Näyttöjen toteuttaminen toteutetaan näyttösuunnitelman mukaan ja mukana arvoinissa on sekä ohjaava opettaja että työpaikkaohjaaja. Näyttöjen suunnittelun apuna voi käyttää koottua mallia tutkinnon osista, jossa eriteltynä tutkinnon osa, näytön tavoitteet ja työssäoppmisen tavoitteet. (Liite 5). 5. Opintojen etenemisen seuraaminen Opiskelijan oppimisten etenemistä olisi hyvä tarkastella joka jakson alussa, koska silloin opiskelijalle itselleenkin asettuu aikatauluja ammatillisten oppimisen ja osaamisen hankkimiseksi. Opiskelijan oppii tuntemaan, minkälaisessa tahdissa hän pystyy suoriutumaan annetuista tehtävistä ja miten hän voi kehittää osaamistaan. 6. Arviointi Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman mukaan arvioinnin tehtävänä on ohjata, motivoida ja kannustaa opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnin avulla tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammattiihmisenä. arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta, opiskelijalle, opettajalle ja työnantajille sekä jatko-opintoja varten ajatellen. (Ammatillisen tutkinnon perusteet 2009). Tutkinnon suorittamisen mahdollistaminen työpainotteisen oppimisen kautta vaatii erilaisten menetelmien käyttöä eri tilanteiden mukaan. Tärkeää on, että opettajat luovat opetettavaa materiaalia ja hyödyntävät jo olemassa olevaa niin sanotusti yleiseen käyttöön. Sosiaalistenmedioiden käyttöönoton tärkeys nousee, koska oppilaiden vastuulla on hyvin paljon itsenäinen työskentely. Opettajat luovat opetettavista aineistaan opintopaketteja, joista on tarvittaessa helppo siirtää optimaan materiaalia ja näin ollen tarjota henkilökohtaisten oppimispolkujen kautta kulkevalle opiskelijalle mahdollisuuden opiskella paikasta ja ajasta riippumattomalla tavalla. Voidaan myös käyttää apuna learnlinc menetelmää, jossa opetetaan sovittuna aikana ja kaikki kokoontuvat sinne, kuten oppitunneille. Työssäoppiminen on työpaikalla aidossa työympäristössä tapahtuvaa suunniteltua ja tavoitteellista ammattitaidon hankkimista. Se täydentää oppilaitoksessa tapahtuvaa ammattitaidon hankkimista. Työssäoppimisen tavoitteena on lisätä ammatillisen koulu-

20 19 (32) tuksen laatua ja työelämävastaavuutta sekä helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä. Tavoitteena on myös edistää nuorten välitöntä työllistymistä, helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä ja lisätä työmarkkinatietoutta. Työssäoppimisen aikana opiskelijalla on omien aikataulujen mukaan mahdollista suunnitella ja koota näyttöjä. Lisäksihän kirjoittaa ja lukea blogia, jossa voi valita aiheen mukaisen aihekokonaisuuden. Blogin tarkoituksena on jakaa kokemuksia opitusta asiasta ja oppia muiden kirjoituksista. Blogin ja näyttöjen avulla opiskelija suorittaisi niitä tutkinnon osia, joita hänelle on HOPS:in mukaan suunniteltu suoritettavan työssäoppimispaikalla. Ohjauksen kannalta on tärkeää sopia henkilökohtaiset tapaamiset opiskelijan kanssa, jotta voidaan ohjata ja arvioida työssäoppimispaikassa tapahtuvaa toimintaa. Henkilökohtaisen ohjauksen ja yhteydenpidon tarkoituksena on luoda työssäoppijalle opiskelumainen ilmapiiri työpaikalla, jotta opiskelut suoritettaisiin tavoiteaikataulujen mukaisesti ja keskeytymiseltä vältyttäisiin. Optimaan avataan henkilökohtainen kansio, josta löytyy työssäoppijan sähköinen päiväkirja. Sähköisen päiväkirjan kautta voidaan opiskelijan työssäoppimisen etenemistä tutkinnon perusteiden mukaan seurata ajantasaisesti.

21 20 (32) 4 Tulosten arviointi ja levittäminen Matkailualan tutkinnon suorittamien työpainotteisesti tulosten arviointi toteutetaan seuraamalla opiskelijoiden opintojen valmistumista, tavoitteena on saada nopeutettua opintojen edistymistä. Pitää kuitenkin muistaa, että opiskelijat oppivat ja omaksuvat asioita eritavalla erilaisten taustojenkin takia. Jakson suunnittelu pyritään toteuttamaan jaksokohtaisesti aina oppilaskohtaisesti. Tarkoituksena on luoda malli, jonka mukaan ohjaajan ja oppilaan olisi helppo suunnitella lukukausikohtaiset opintosuunnitelmat. Saatuja hankkeen tuloksia käytiin läpi yhteisessä seminaarissa Helsingissä, jossa oli edustettuna 16 eri koulutuksen järjestäjän edustajaa. Tulosten läpikäynti ja etenemispäätökset jokainen tekee omassa oppilaitoksessaan hankkeen jälkeen. Kaiken kaikkiaan hankkeesta jäi sellainen kuva, että opiskelijat olivat tyytyväisiä laajennetun työssäoppimisen malliin, mutta itse opintojen suunnittelu ja työssäoppimisen vuorottelu ei vielä ollut kohdillaan, koska lukuvuosi suunnitelmia ei olla tälle vuodelle rakennettu laajennettua työssäoppijoita tukeviksi. Työssäoppimispaikoilta tuli toiveita, että tiettyjä tutkinnon osia pitäisi olla suoritettuna ennen työssäoppimisjaksoa. Opiskelijoiden mielestä oli mukavaa päästä näkemään ja kokeilemaan käytännön työtä työpaikoille ja välillä opiskella koulussa.

22 21 (32) 5 Hankkeen päättäminen ja jatkotoimenpiteet Hankkeen toimintatapojen vakiinnuttaminen koulun opetussuunnitelmien mukaan pyritään säilyttämään ja parannetaan tarpeen vaatiessa. Toimintatapojen muuttaminen kokeilun myötä antaa parhaan mahdollisen lopputuloksen ja näin saadaan malli työssäoppimisen ja työntekemisen vuorottelumallilla koottua parhaaseen mahdolliseen muotoon. Laajennetun työssäoppimisen.hanke päättyy , mutta yksikön sisällä toiminnan kehittämistä toteutetaan edelleen. Tarkoituksena on saada hankkeen kautta pysyvä malli erilaisten oppimispolkujen luomiseksi. Henkilökohtaisten oppimispolkujen kehittämiseksi tarvitaan muutoksia ja kehittämistä vielä opintojen suorituksen, suunnittelun ja oppimisen toteuttamiseksi. Ensimmäinen jatkotoimenpide alkaa siitä kun saadaan muotoiltua jaksosuunnitelmat palvelemaan erilaisia tarpeita tarvitsevia opiskelijoita varten. Toiseksi jatkotoimenpiteeksi kirjataan verkko-opetuksen kehittäminen ja käyttöönotto, tarkoitus on että jokainen hallitsisi verkko-opetuksen sujuvasti ja verkko-opetus saataisiin jokapäiväiseen opetukseen mukaan.

23 22 (32) 6 Liitteet 6.1 Liite Matkailualan asiakaspalvelu 20 ov 1. Työprosessin hallinta Asiakkaiden vastaanottaminen Asiakaspalvelutilanteeseen valmistautuminen Asiakaspalvelijana toimiminen Asiakaspalvelutilanteen päättäminen 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hankinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Matkailupalvelujen toteuttaminen 30 ov 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hankinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Asiakaspalvelutilanteessa käytävien resurssien ja tietotekniikan käyttö Matkailupalvelujen informaatio- ja muun materiaalin käyttö Suomen matkailualueiden vertailu Matkailualueiden, -tuotteiden ja kulttuuritekijöiden esitteleminen Alakohtainen kielitaidon hallinta suomenkielisillä Alakohtainen kielitaidon hallinta muunkielisillä Työturvallisuudesta huolehtiminen Hygieniasäädösten noudattaminen Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Ammattietiikka Matkailupalvelujen myynti ja neuvonta 30 ov 1. Työprosessin hallinta 2. Työmenetelmien, - välineiden ja materi- Matkailupalvelujen toteuttamiseen valmistautuminen Matkailupalvelujen toteuttaminen Asiakastyytyväisyyden varmistaminen Oman toiminnan arviointi Turvallisuus suunnitelman noudattaminen Taloudellinen toiminta matkailupalvelun eri vaiheissa Laadukas toiminta Asianmukaisten matkailupalvelussa tarvittavien resurssien käyttäminen ja huoltaminen Yrityksen ja alueen matkailupalvelujen tarjoaminen ja tiedonhaku Alakohtainen kielitaidon hallinta suomenkielisillä Alakohtainen kielitaidon hallinta vieraskielisessä koulutuksessa Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Ammattietiikka Myynti- ja neuvontatilanteeseen osallistuminen Asiakassuhteiden ja toiveiden tiedustelu ja matkailupalvelujen selvittäminen Palvelujen ja vaihtoehtojen esitteleminen ja suositteleminen Matkailupalvelujen myynti ja varausten tekeminen Asiakastyytyväisyyden varmistaminen Oman toiminnan arviointi Taloudellisen ja kestävän toimintatavan noudattaminen palvelun eri vaiheissa Oppilaitoksessa Oppilaitoksessa Oppilaitoksessa Työpaikalla Työpaikalla Työpaikalla

24 23 (32) aalin hankinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Valinnaiset tutkinnon osat Matkailupalvelujen markkinointiviestintä 10 vo Matkailupalvelujen tuotteistaminen 10 ov Matkailu- ja toimistopalvelut 10 ov Laadukas toiminta Toimisto-ohjelmien ja varausjärjestelmän käyttö Neuvonta -ja informaatiomateriaalin tekeminen Matkailu- ja palvelutarjonnan tietojen välittäminen Kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta Markkinointihenkisesti toimiminen ja alan yritystoim. Arviointi Asiakaspalvelijana toimiminen suomenkielisillä Työtä ja toimintaa koskevien sääntöjen ja säädösten noudattaminen Työsuhteen, -sopimuksen ja TES:n noudattaminen Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Ammattietiikka Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnitteleminen Markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttaminen Markkinointiviestinnän toimenpiteiden seuraaminen Markkinointiviestinnän liittyvää materiaalin tekeminen ja jakaminen Markkinointitutkimusten käyttäminen Asiakas-, tuote- ja palvelutuntemuksen osoittaminen Kielitaidon hallinta suomi, ruotsi ja yhdellä vieraalla kielellä Markkinointiviestinnän budjetoiminen Matkailupalvelun suunnitteleminen ja hinnoitteleminen Esitysmateriaalin tuottaminen Tuotteen testaaminen Tietotekniikan hallita Yhteistyö suunnittelussa ja palveluissa Asiakastuntemuksen ja matkailukausien hyödyntäminen Taloudellisesti toimiminen Tuotteiden ja palvelujen hinnoitteleminen Säädösten mukaan toimiminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden selvittäminen Matkailupalvelujen ja -tuotteiden esitteleminen ja myyminen Palvelutilanteen päättäminen Jälkimarkkinoinnin toimenpiteiden tekeminen Viestintävälineiden käyttäminen Materiaalin tuottaminen ja toimittaminen asiakkaalle Maksutapojen hoitaminen Tuotteiden ja palvelujen esitteleminen Matkailukohteiden ja liikenneyhteyksien esitteleminen Kielitaidon hallinta suomi, ruotsi ja yhdellä vieraalla kielellä Matkapaketin ja valmismatkan myyntiin vaikuttavien viranomaismääräysten, ohjeistusten ja lainsäädännön soveltaminen Matkailutuotteen hinnoitteleminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Oppilaitoksessa Työpaikalla

25 24 (32) Matkatoimiston varausjärjestelmien käyttö 10 ov Tiedon hankkiminen asiakaspalvelussa Matkavarausten tekeminen ja vahvistaminen Asiakaspalvelutilanteen päättäminen Matkadokumenttien tuottaminen ja toimittaminen Viestintävälineiden käyttäminen Materiaalin tuottaminen ja toimittaminen asiakkaalle Maksutapojen mukainen toiminta Tiedonhankintalähteiden käyttäminen Ammattietiikka Opastuspalvelut 10 ov Opastustilanteeseen valmistautuminen Opastustilanteessa ryhmän hallitseminen Opastustilanteen päättäminen Tiedon hankkiminen Tarvittavien varusteiden varaaminen Opastettavan kohteen tai asian, alueen, näyttelyn, tilanteen tai muun vastaavan kohteen tunteminen Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Ruokailutilanteisiin valmistautuminen ja esivalmistelujen tekeminen Retki-, erä- ja luontoruokien valmistaminen Ruokien ja muiden tarjottavien pakkaaminen, kuljettaminen ja tarjoileminen Jälkitoimen tekeminen Ruoka-aineiden ja juomien valitseminen Tulenteko ja retkikeittimen käyttö Ruoanvalmistusmenetelmien käyttö Ateriakokonaisuuksien tarjoileminen Elintarvike-, hygienia ja anniskelulainsäädösten mukaisesti toiminen Ruoka-aineiden valitseminen Yleisempien erityisruokavalioiden huomioon ottaminen Juomien valitseminen Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Ammattietiikka

26 25 (32) 6.2 Liite 1 jakso Tutkinnon osa: Teema/ammattitaidon hankinta Tietopuoleinen opetus (teema / tutkinnon osa) Sisältö 1 vko 2 vko 3 vko 4 vko 5 vko 6 vko 7 vko 8 vko

27 26 (32) 6.3 Liite Yhteystiedot TOP paikka Ohjaajan yhteystiedot TOP sisältö /keskeinen osaaminen Sopimus TOP Suunnitelma TOP

28 27 (32) 6.4 Liite OHJEITA VERKKO-OPPIJALLE Tutkinnon Osa: xxxx xxxxxxxxxxx Kirjaa tähän tavoitteesi 1. Selvitä ensin oppimisen tavoitteet Osion oppimisen tavoitteet? Omat oppimisen tavoitteet? Mitä on tarkoitus oppia? Mitä itse haluat oppia ja Miksi? 2. Oppimisen prosessi Aikataulu? Missä aikataulussa opin asioita? Pidä itselläsi oppimispäiväkirjaa, voi seurata etenemistä ja oppimista paremmin 3. Vuorovaikutus, sosiaalinen toiminta 4. Kirjoittaminen on oppimisen kannalta tärkeää Keskustele Kommentoi Kerro mielipiteitä Ota vastaan palautetta Anna palautetta "Ulkoista" oppiminen Näkyvä oma ajattelu 5. Käytä hyödyksi palautteita ja kommentteja 6. Tarkastele ja arvioi oppimista Ota vastaan palautetta Laita keskeneräinenkin työ kommentoitavaksi Palaute auttaa hyvään lopputulokseen Oletko saavuttanut asetetut tavoitteet? Mitä olet oppinut? Mitä et ole vielä oppinut? Arvioi omia tuloksiasi Keskustele, kommentoi "ulkoisesti"

29 28 (32) 6.5 Liite OPTIMASSA TUTKINNON OSAT TAI OSAN OSAT JAKSO 2 JAKSO 3 JAKSO 4 JAKSO 5 JAKSO LÄHIOPETUKSESSA SUORITETTAVAT TUTKINNON OSAT TAI OSAN OSAT JAKSO 2 JAKSO 3 JAKSO 4 JAKSO 5 JAKSO TYÖSSAÄOPPIMASSA OPISKELTAVAT TUTKINNON OSAT TAI OSAN OSAT JAKSO 2 JAKSO 3 JAKSO 4 JAKSO 5 JAKSO

30 29 (32) 6.6 Liite Työssäoppimisjakso Työssäoppimisen tavoitteet (ammattitaitovaatimukset) Opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen Matkailualan asiakaspalvelu 20 ov Valmistautuu matkailuympäristössä ja -tehtävissä tapahtuviin asiakaspalvelutilanteisiin. Ottaa vastaan asiakkaita ja selvittää asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Hyödyntää alakohtaista kielitaitoa asiakaspalvelussa. Hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa työssään. Päättää asiakaspalvelutilanteen ja tekee jälkitoimia. Palvelee kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita matkailuyrityksen liikeideaa tai toimintatapaa noudattaen. Tekee yhteistyötä matkailualan yritysten ja organisaatioiden kanssa. 1. Matkailualan asiakaspalveluun valmistautuminen: Menneisyys- ja tulevaisuushistoria, matkailu elinkeinona ja toimialana, matkailu kansainvälisenä ilmiönä, suomi matkailumaana. 2. Matkailualan asiakaspalvelutilanteissa toimiminen: Asiakasturvallisuus, yrittäjyys, palveluviestintä, kestävä toimintatapa, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen, hygieniaosaaminen, englanti ja ruotsi, EA1. Näytön kuvaus: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla asiakaspalvelutilanteissa (opastuksissa, elämys- ja luontoretkillä, majoitus- ja ravitsemispalveluissa, hyvinvointi- ja liikuntapalveluissa, myynti- ja neuvontapaleluissa) yrityksen liikeidean tai toimintatavan mukaan ja tekemällä yhteistyötä matkailualan palvelutuottajien, yritysten tai sidosryhmien kanssa. Hän osoittaa kielitaitonsa asiakaspalvelutilanteissa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii matkailuyrityksessä tai -organisaatiossa, kuten matkailu- tai matkatoimistossa, ohjelmapalveluyrityksessä (esimerkiksi luonto-, seikkailu-, kulttuuriohjelmissa) majoitusalan yrityksessä, ravintolassa, leirintäalueella, maaseutumatkailuyrityksessä, matkailuneuvonnassa tai muussa vastaavassa organisaatiossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia Matkailupalvelujen toteuttaminen 30 ov Valmistautuu matkailupalvelujen toteuttamiseen. Vastaa omalta osaltaan asiakkaiden ohjaamisesta, opastamisesta, ohjelmallisesta toiminnasta ja turvallisuudesta. Käyttää tilanteen mukaisesti tarvittavia varusteita ja välineitä. Hoitaa, huoltaa ja ylläpitää varusteita, koneita, välineitä ja tapahtumapistettä. Hyödyntää alakohtaista kielitaitoa asiakaspalvelussa. Varmistaa asiakastyytyväisyyden. 1. Kesän elämystuotteiden toteuttaminen. 2. Talven elämystuotteiden toteuttaminen. 3. Joulun teematuotteiden toteuttaminen. Sisältö: kestävä kehitys ja toimintatapa, kulttuuritietous, tuotetuntemus, turvallisuus, englanti, ruotsi, EA2, myynti- ja markkinointihenkisyys, kustannustietous ja taloudellinen toiminta, välineistä ja varusteista huolehtiminen, alan lainsäädäntö, toimintaympäristön siisteys ja viihtyvyys, palvelujen esivalmistelutyöt, toteutus ja jälkityöt, verkostoyhteistyö, asiakaspalautteet, asiakkaiden vastaanottaminen, ohjaus ja opastus Näytön kuvaus: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa työskentelemällä työryhmän jäsenenä matkailutapahtumassa valitsemassaan yrityksessä tai organisaatiossa. Hän osoittaa kielitaitonsa asiakaspalvelutilanteessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii avustajana matkailupalveluissa valitsemassaan tai hänelle osoitetussa matkailuympäristössä ja tehtävässä, kuten erä-, luonto- jaa kulttuuriopastuksissa, elämys- ja luontoretkillä, teema- ja huvipuistoissa, tapahtumissa ja festivaaleissa, kulttuuritapahtumissa ja - opastuksissa, ruokapalveluissa, hyvinvointi- ja liikuntapalveluissa tai seikkailussa. Näyttöpaikasta tulee olla matkailupalveluun liittyvät ja tarvittavat koneet, laitteet sekä välineet, varusteet tai eläimet joko työskentely- tai yhteistyöryhmissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Matkailupalvelujen markkinointiviestintä 10 ov Suunnittelee markkinointiviestinnän toimenpiteitä erilaisille asiakasryhmille. Osallistuu yrityksen tai organisaation markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamiseen. Hyödyntää alakohtaista kielitaitoa asiakaspalvelussa. Seuraa markkinointiviestinnän toimenpiteiden onnistumista. 1. Markkinointiviestinnän suunnittelu ja toteutus: matkailumarkkinoinnin perusteet, tuotetuntemus ja paikallistuntemus, markkinointiviestinnän suunnittelu, markkinaselvitykset

31 30 (32) Näytön kuvaus: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osittaa ammattitaitonsa tuotteistamalla valitsemalleen kohderyhmälle myyntikelpoisen matkailutuotteen tai palvelun, kuten erä-, luonto- tai kulttuuriopastuksissa, elämys- ja luontoretkillä, tapahtumissa tai festivaaleissa, kulttuuritapahtumissa tai -opastuksissa, matkailu- tai matkatoimistoissa, ruoka- tai majoituspalveluissa, hyvinvointi-, liikunta- tai seikkailupalveluissa. Näyttöympäristönä voi olla matkailuyritys tai - organisaatio, kuten matkailu- tai matkatoimisto, ohjelmapalveluyritys, majoitusalan yritys, ravintola, leirintäalue, museo, maatilamatkailuyritys tai muu vastaava organisaatio. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Matkailupalvelujen tuotteistaminen 10 ov Tuotteistaa ja testaa työryhmässä eri vuodenaikoihin sopivia asiakaslähtöisiä matkailutuotteita, tuotekokonaisuuksia tai palveluja. Hinnoittelee työryhmässä tuotteita, palveluja ja tuotekokonaisuuksia. Tuottaa tai päivittää työryhmässä esittelymateriaalia. Kokoaa yrityksen tai yhteistyöyrityksen tuotteista ja palveluista matkapaketteja tai matkailupalveluja. 1. Matkailutuotteen suunnittelu, paketointi ja esittelymateriaalin tekeminen: Tuoteteemat, hinnoittelu ja kannattavuus, paketointi, asiakaskulttuurit, säädökset, tietoverkot, ohjelmat ja tietojen käsittely, esittelymateriaalin tekemisen perusteet, kirjallisen esittelymateriaalin tekeminen, sähköisen esittelymateriaalin tekeminen tai päivittäminen. Näytön kuvaus: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osittaa ammattitaitonsa tuotteistamalla valitsemalleen kohderyhmälle myyntikelpoisen matkailutuotteen tai palvelun, kuten erä-, luonto- tai kulttuuriopastuksissa, elämys- ja luontoretkillä, tapahtumissa tai festivaaleissa, kulttuuritapahtumissa tai -opastuksissa, matkailu- tai matkatoimistoissa, ruoka- tai majoituspalveluissa, hyvinvointi-, liikunta- tai seikkailupalveluissa. Näyttöympäristönä voi olla matkailuyritys tai - organisaatio, kuten matkailu- tai matkatoimisto, ohjelmapalveluyritys, majoitusalan yritys, ravintola, leirintäalue, museo, maatilamatkailuyritys tai muu vastaava organisaatio. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Opastuspalvelut 10 ov Valmistautuu opastuspalvelutilanteeseen. Suunnittelee opastusten sisältöä ja aikatauluja. Hyödyntää alakohtaista kielitaitoa opastustilanteissa. Päättää opastustilanteen. Opastaa asiakkaita. 1. Opastukseen valmistautuminen ja toteuttaminen: Kohdetiedon hankkiminen, opastustilanteen välineet ja varusteet, opastuksen suunnittelu ja rakenne, opastustekniikka, ryhmänhallinta, tilanne- ja kohdetekijät, kielitaito. Näytön kuvaus: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa opastamalla yhden ryhmän (ryhmän minimikoko on 10 henkilöä) luonnossa, näyttelyssä, tapahtumassa tai muissa matkailualueen tilanteissa. Opastus voi olla esimerkiksi kävelykierros, transfer-, aktiviteetti-, luonto-, liikunta-, kohde- tai kulttuuriopastus, metsästys-, kalastus-, erä- tai luonto-opastus. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa kielitaitonsa opastustilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Retki-,erä- ja luontoruokailupalvelut 10 ov Valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja. Valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita ja muita tarjottavia. Pakkaa, kuljettaa, laittaa esille ja tarjoilee aterioita sekä muita tarjottavia. Tekee jälkityöt. 1. Ruokailutilanteisiin valmistautuminen ja toteutus: Ruoanvalmistusvälineet ja varusteet, toimintaympäristöt, juomatietous, ateriakokonaisuudet, erityisruokavaliot,, eri vuodenaikojen elintarvikkeet, lähiruoka ja tuotteet. Tarjottavien ja muiden varusteiden pakkaaminen ja kuljettaminen, tarjoileminen, ruoanvalmistus, toimintaympäristön siisteys ja viihtyvyys, säädökset. Näytön kuvaus: Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toteuttamalla ruokailutilanteen retki-, erä- tai luontoolosuhteissa asiakasryhmälle (ryhmän minimikoko on 5 asiakasta). Hän pakkaa, valmistaa, laittaa esille ja tarjoilee erilaisille asiakkaille tai asiakasryhmille luonto-, erä- ja retkiruokia tai muita tarjottavia. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.