Hankesuunnitelma InnoTietoa! - hanke
|
|
- Martta Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hankesuunnitelma InnoTietoa! - hanke
2 1. Hankkeen tiedot ja hakija InnoTietoa!-hankkeen tehtävä on hankkia ja muokata nautakarjatalouden rehuviljelyyn, eläinten ruokintaan, hoitoon, hyvinvointiin sekä naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksiin sisältyvää uusinta ja alueellisista tuotanto-olosuhteista tarkasteltuna relevanttia kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa ja siirtää se elinkeinoelämän sekä alan, koulutuksen ja neuvonnan käyttöön Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimii MTT:n Kotieläintuotannon tutkimusyksikön Ruukin toimipiste. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on maa- ja metsätalousministeriön alainen yksikkö, jonka tehtävänä on suomalaisen elintarviketuotannon kehittäminen. MTT Ruukin toimipisteessä Siikajoella tutkimuskohteina ovat nautakarjan rehuviljely-, korjuu- ja säilöntätutkimus sekä kasvavien eläinten ruokinta-, hyvinvointi- ja käyttäytymistutkimus. Tutkimustulokset pyritään ilmoittamaan biologisten vasteiden (esim. rehusato, eläinten kasvu, tuotannon ympäristövaikutukset) lisäksi myös tuotantotalouden tunnuslukuina (tuotantokustannus, kannattavuus). MTT:lla on maataloustuotannon kehittämis- ja tutkimustyössä tarvittavat fasiliteetit, empiirisessä koe- ja tutkimustyössä tarvittava laitekanta sekä vuosien myötä kertynyt kokemus ja koko organisaation monialainen osaaminen. Tiedonhankintaa varten MTT:n työntekijöillä on käytettävissään keskeiset maa- ja elintarviketalouden kansalliset ja kansainväliset tietokannat ja alan julkaisut. MTT tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, tuotanto- ja elinympäristön laatua, maaseudun elinvoimaisuutta sekä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Työ luo samalla pohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle ja sen myötä alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle. 2. Hankkeen taustaa Naudanlihantuotannolla on koko maatalouden toimialan sisällä suhteellisen hyvä kilpailukyky. Maidontuotannosta ja kasvinviljelystä päätuotantosuuntanaan luopuvia tiloja siirtyy edelleen emolehmien kasvattajiksi. Naudanlihantuotantoon käytettävissä olevan eläinaineksen niukkuuden lisääntyessä ja maitorotuisten nautojen lihantuotanto-ominaisuuksien heikentyessä lisäksi osa jo naudanlihantuotantoa harjoittavista tuottajista näyttäisi suuntaavan investointeja liharotuisen eläinaineksen tuottamiseen ja kasvatukseen. Nautasektorin kasvavana haasteena on vastata mahdollisimman kattavasti kotimaisen naudanlihan kulutuskysynnän määrään. Kotimaisen kysynnän säilyminen on samalla myös naudanlihan alkutuotannon ja sitä jalostavan teollisuuden jatkumisen keskeisin edellytys. Kysynnän säilymiseen vaikuttaa puolestaan keskeisimmin naudanlihan kuluttajahinta ja sen ohella tuotteeseen ja tuotantoon liittyvät mielikuvat. 2
3 Naudanlihantuotannolla on kiistämättä muun elintarvikkeiden alkutuotannon tavoin negatiivisia ympäristövaikutuksia, joista merkittävin on ympäristön ravinnekuormitus. Nautakarjatilan ravinnepäästöistä suuri osa on peräisin karjanlannasta, joka sisältää pääosan (75-85 %) eläimelle syötettyjen rehujen sisältämistä ravinteista. Karjanlannan ravinteet muodostavat samalla perustan nautakarjan rehukasvien lannoitukselle, mutta lannan kasveille käyttökelpoisimmassa muodossa olevat ravinteet voivat myös helpoimmin hävitä lannasta joko haihtumalla (ammoniakki (NH 3 ), typpikaasu (N 2 ), typpioksidi (NO x ), dityppioksiduuli (N 2 O), hiilidioksidi (CO 2 ) ja metaani (CH 4 ) tai huuhtoutumalla (nitraatti (NO 3 ), liukoinen fosfori). Ravinnehävikit aiheuttavat ympäristön rehevöitymistä, happamoitumista, yläilmakehän otsonin tuhoutumista ja kasvihuoneilmiön voimistumista. Viime vuosien aikana paljon esillä olleessa keskustelussa on toistuvasti kyseenalaistettu koko naudanlihantuotannon eettinen oikeutus. Sen on todettu tuotannon elinkaarianalyysin, tuotannosta aiheutuvan hiilijalanjäljen ja vesijalanjäljen perusteella käyttävän useisiin muihin tuotantoketjuihin verrattuna suhteettoman runsaasti yhä rajallisemmaksi käyviä luonnonvaroja. Tuotannon kehittämisessä tarvitaan oman tilan tulosten ohella tietoa myös vastaavan tilajoukon tuloksista. Tilojen välillä on merkittäviä kannattavuuseroja. Se kertoo siitä, että keinoja tilakohtaisen kannattavuuden kehittämiseen on löydettävissä. Hyvin menestyvän tilan tunnusmerkki on aktiivinen muiden maatilayritysten parhaiden käytäntöjen selvittäminen. Yleisemmällä tasolla kyse on jatkuvasta tiedon hankinnasta ja sen soveltamisesta. Tiedonhankinnassa ei tyydytä kotimaisiin lähteisiin, vaan lisääntyvässä määrin sitä hankintaan myös kansainvälisistä lähteistä. Tuotannon tulee olla kestävää. Kestävyyttä voidaan mitata monillakin eri mittareilla, mutta merkittävin niistä lienee taloudellinen kestävyys. Tuotannon kannattavuustarkastelussa riittää lyhyellä aikavälillä riittää, että saavutetut myyntitulot riittävät kattamaan tuotannon muuttuvat kustannukset. Muuttuvien kustannusten suurin yksittäinen osa on rehukustannus, jonka määrään viljelijä voi ammattitaitonsa avulla vaikuttaa ratkaisevastikin. Muita kustannusjahdissa tarkasteltavia kohteita ovat ruokintakustannukset, eläinaines sekä eläinten terveys ja hyvinvointi. Tuotannon kannattavuuden kehittäminen on luonteeltaan pysyvä haaste. Naudanlihantuotannon kannattavuus ja ympäristökysymykset vaativat Pohjois-Pohjanmaan alueellisessa maaseutuohjelmassa todetulla tavoin kehittämistoimia. HANKKEEN LIITYNTÄ ALUEKEHITYSOHJELMIIN Tämä hanke tukee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja erityisesti sen toiminta-linjaa 1, jonka päätavoitteena on kehittää maatalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä, mm. toimenpide 124: Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. 3
4 Hanke luo edellytyksiä naudanlihantuotannon jatkuvuuden vahvistamiseksi ja uusien innovaatioiden syntymiselle. Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmassa on maatalouden tavoitteiksi kirjattu maakunnan maatalouden vahvuuksien vahvistaminen ja maatalouden kannattavuuden sekä kilpailukyvyn lisääminen. Lisäksi maatalouden toimijoiden tietämystä uusimmista innovaatioista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista oman maakuntamme olosuhteissa lisätään. 3. Hankkeen tavoitteet Kehittää ja ylläpitää naudanlihantuotannon tietopankkia, johon kerätään uusinta saatavilla olevaa kotimaista ja kansainvälistä tietoa naudanlihantuottajien ja muiden alan toimijoiden käyttöön. Tietopankin materiaalit käsittelevät kotieläintuotantoa sekä nurmen ja rehuviljantuotantoa. Jatkossa suurempaa huomiota saavat kotieläintilan ympäristöasiat peltoviljelyn, karjanlannan ja ympäristön hoidon kautta. Hanke välittää tuottajille ja neuvontasektorille koti- ja ulkomaisessa tutkimus- ja kehittämistyössä syntyvää uutta tietoa ja osaamista sekä jalostaa tiedon helposti käytettävään muotoon. Hanke järjestää Pohjois-Pohjanmaalla alueellisia aiheseminaareja, joissa jaetaan tietoa ensisijaisesti emolehmä- ja naudantuotannosta sekä rehuntuotannosta ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista. Tavoitteena on, että naudanlihantuottajat sekä alan koulutus, neuvonta ja muut relevantit alan intressiryhmät saavat oman toimintansa suunnittelua, kehittämistä ja toteutusta varten käyttöönsä kootusti ja jäsennellysti nautasektorin uusinta tutkimustietoa. 4. Hankealue ja kohderyhmät Hankealueena on Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Hankkeen kohderyhmiä ja suoria edunsaajia ovat kaikki hankealueen kotieläin- ja kasvinviljelytilat. Sähköisten palvelujen kautta on mahdollista tavoittaa kaikki suomalaiset viljelijät. Toisena kohderyhmänä ovat koulutus, neuvonta ja tuotannon eri sidosryhmät ja yritykset. 4
5 5. Hankkeen sisältö ja toteutus 1. Lisäarvo naapurista Suomi on maailman pohjoisin maa, jolla on mittavaa omaa elintarvikkeiden alkutuotantoa. Sijainnistamme johtuen joudumme väistämättä luomaan omia toimintamalleja sekä kotieläintalouteen että rehuviljelyyn. Parhaimmin muualta suoraan käyttöön otettaviksi soveltuvat ratkaisut löytyvät Pohjoismaista ja hiukan varioiden myös Pohjois-Amerikasta. Siksi hankkeessa tiivistetään yhteistyötä erityisesti Ruotsiin. Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) Uumajan ja Uppsalan toimipaikkojen tutkimus- ja kehitystyö sisältää useita teemoja, jotka ovat ajankohtaisia myös Keski- ja Pohjois-Suomen nautasektorilla. Erityisesti Uumajassa toimitaan maantieteellisesti ja ilmastollisesti lähellä meidän tuotanto-olosuhteitamme. MTT:llä on jo yhteyksiä olemassa Ruotsin maatalousyliopiston suuntaan, sillä mm. MTT:n entinen professori Pekka Huhtanen toimii nykyään SLU:n palveluksessa. Pekka Huhtasen tutkimusryhmän kanssa tehtävän yhteistyön kautta on mahdollista saada hankealueen naudanlihantuottajien käyttöön kansainvälistä kärkeä edustava tietämys märehtijöiden ravitsemusfysiologiasta ja ruokinnasta. SLU:sta saatavaa tietotaitoa tullaan hankkeessa hyödyntämään mm. kasvavien nautojen ruokinnan tarkentamista koskevassa selvitystyössä. Hankkeessa tehdään asiantuntijavierailuja MTT:n ja SLU:n välillä. SLU:n Uppsalan toimipaikassa tehdään tutkimusta emolehmätuotannosta ja yhteistyötä mm. Kuninkaallisen Stenhammarin tilan kanssa. Uumajassa kiinnostavia aiheita ovat erityisesti rehukasvitutkimukset. MTT:n tutkijoita on jo aiemmin vieraillut Uumajassa tutustumassa tutkimustoimintaan. Nyt toteutettavassa hankkeessa tätä yhteistyötä on tarkoitus tiivistää. 2. Naudanlihantuotannon tietopalvelun kehittäminen Aiemassa hankkeessa luotu nautasektorin sähköisen tiedon kaikille avoin tietopankki on saanut hyvin myönteisen vastaanoton ( sekä MTT:n sisällä että alan eri intressiryhmien kommenteissa. Tämän hankkeen aikana lisätään ja monipuolistetaan sähköisten viestinten käyttöä, mikä tarkoittaa sitä, että tiedonvälityksessä käytetään kirjoitetun sanan lisäksi enemmän kuva- ja äänitallenteita sekä haastatteluja. Koska aika on rajallista ja kulkeminen yhä kalliimpaa, tavoitteena on siirtää myös eri seminaaritapahtumia joko tallenteina tai reaaliaikaisena verkkoympäristöön. Uusien ratkaisujen käyttökokeilujen yhteydessä testataan niiden tarkoituksenmukaisuutta, käyttömukavuutta ja toimivuutta. Tiedonsiirron menetelmätapojen kehittämistarpeita pohjustetaan tekemällä jo meneillään olevan hankkeen yhteydessä asiakaskysely, jossa heitä pyydetään nimeämään tavat, joilla he saavat tai toivoisivat jatkossa saavansa toimintansa kehittämiseen tarvittavaa ammattitietoa. 5
6 Tietopankkiin kootaan aihealueittain naudanlihantuotannon tutkimus- ja kehittämistieto. Aihealueina mukana ovat myös tuotantoon liittyvä rehunviljely sekä tuotannon ympäristövaikutukset. Tieto muokataan viljelijälle helposti luettavaan muotoon, ja kirjoitetaan ajankohtaisia artikkeleita, joita tarjotaan myös ammattilehtiin. Lisäksi videoidaan osia luennoista sekä asiantuntijahaastatteluja yksittäisistä tuotannon ongelmakohdista. Levitetään hyviä tapoja ja toimintamalleja, esim. toiminnallisesti onnistuneiden rakennusten malleja. Käännetään ulkomaisia seminaariesityksiä ja luentoja sekä suomen että tarvittaessa myös ruotsin kielelle. Tietopankin kautta järjestetään tuottajille mahdollisuus esittää kysymyksiä niin, että tutkijoita on paikalla reaaliajassa ( chatti -tyyppinen alusta, sovittu ajankohta, esimerkiksi päivä varataan tiettyyn aihealueeseen). Kyselytunneista tiedottaminen järjestetään esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden ja muiden vastaavien kanavien kautta. Nykyisen Tietopankin kehittämiselle on selkeä tilaus, koska palaute tuotteesta on ollut hyvää ja viljelijöiden ja neuvojien lisäksi myös oppilaitokset ovat käyttäneet tietopankkia. 3. Kirjallisuusselvitykset Kirjallisuusselvitysten avulla hankitaan paikalliset tuotanto-olosuhteet huomioiden relevanttia uutta kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa kohdennettuihin tuotannon kehittämistarpeisiin. Tutkimustietoa muokataan mahdollisen luettavaan muotoon ja julkaistaan sekä sähköisesti että rajallisessa määrin myös painetussa asussa. Kaikki suunnitellut kirjallisuusselvitykset kytkeytyvät naudanlihantuotannon kustannusten vähentämiseen. Keinona on panosten hyväksikäytön tehostaminen eläinjalostuksen, rehujen viljelytekniikan tai eläinten ruokinnan edelleen kehittämisen kautta. Uusimman tutkimustiedon päivitys antaa hyvät valmiudet suunnitella uudet T&K hankkeet niin, että ne voivat kustannustehokkaasti kohdentua paikkamaan nykytietämyksen merkittävimpiä katvealueita. Hankkeessa toteutettavat kirjallisuusselvitykset: 1) Naudanlihan laatuun ja ruhon kaupalliseen arvoon vaikuttavat tekijät (7 htkk) 2) Kasvavien nautojen ruokinnan tarkentaminen kirjallisuusaineistojen pohjalta (9 htkk) 3) Juotolta vieroitusstrategioiden vaikutus vasikoiden kasvuun ja terveyteen (4 htkk) 4) Genomipohjainen arvostelu ja epigenetiikka - kvanttihyppyjä eläinjalostuksessa? (6 htkk) 5) Typpi-, fosfori- ja kaliumlannoituksen satofunktiot nurmiviljelyssä (6 htkk) 6) Nautakarjatalouden ympäristövaikutukset (8 htkk) 7) Syyskasvilajien rehuntuottokyky ja soveltuvuus karjatilan viljelykiertoon (4 htkk) Osioille on arvioitu tarvittava kokonaistyöaika, jota voidaan tarvittaessa muokata osioiden välillä. Jokaiselle kirjallisuusselvitykselle on myös tässä vaiheessa nimetty vastuuhenkilö MTT:n työntekijöistä. Kommentointia suorittavat tutkijakollegat ja projektihenkilöt. 6
7 Osio 1. Naudanlihan laatuun ja ruhon kaupalliseen arvoon vaikuttavat tekijät Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen, fysikaaliseen, ravitsemukselliseen, teknologiseen, hygieeniseen ja eettiseen laatuun. Aistinvarainen laatu muodostuu pääasiassa lihan ulkonäöstä, hajusta, mausta, suutuntumasta ja rakenteesta. Myös mielikuvat vaikuttavat kuluttajan kokemukseen lihasta. Suutuntuma on keskeinen syöntilaadun osatekijä. Siihen vaikuttaa lihan mureus, mutta myös mehukkuus. Lihan laatua voidaan tutkia objektiivisesti erilaisten kemiallisten ja fysikaalisten analyysien avulla joko subjektiivisten arviointien yhteydessä tai itsenäisesti. Lihan syöntilaadun tutkimisessa käytetään paljon ihmisten subjektiivista arviointia. Lihan laatuun vaikuttavat huomattavasti eläimen ikä ja paino teurastettaessa, sukupuoli sekä lihan käsittely teurastuksen ja ruoanvalmistuksen yhteydessä (jäähdytys, raakakypsytys). Myös naudan rotu voi vaikuttaa lihan laatuun. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ruokinta ja kasvatusolosuhteet vaikuttavat omalta osaltaan naudanlihan laatuun ja nämä vaikutukset olisi syytä tiedostaa. Toistaiseksi naudanlihan laatuominaisuuksia ei Suomessa oteta huomioida tuottajahinnassa eikä juuri tukku- ja vähittäiskaupassakaan. On todennäköistä, että Suomessakin joudutaan tulevaisuudessa vakavasti miettimään tätä vaihtoehtoa Esimerkiksi USA:ssa lihan marmoroituminen vaikuttaa lihantuottajalle lihasta maksettavaan hintaan. Myös monissa muissa maissa, joissa naudanlihantuotanto perustuu liharotuiseen eläinainekseen, on käytössä lihan laatuun perustuvia hinnoitteluratkaisuja. Lihan laatuun liittyvien tutkimusten toteuttaminen on pääsääntöisesti hyvin kallista. Tämä on yksi syy siihen, että Suomessa on tehty vain muutamia tutkimuksia, joissa on selvitetty naudanlihan laatuun vaikuttavia tekijöitä. Sen sijaan monissa ulkomaisissa (mm. Irlanti, Ranska, Pohjois-Amerikka) tutkimuksissa lihanlaatuanalyysit liitetään tavallisesti osaksi tutkimuskokonaisuutta. Tässä osiossa välitetään kirjallisuusselvityksen pohjalta tietoa naudanlihan laatuun sekä naudan ruhon leikkuusaantoon ja arvopalojen osuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tulosten perusteella tiedotetaan keinoista naudanlihan parantamiseksi sekä tilatasolla että ennen kaikkea valtakunnan tasolla. Naudanlihan nykyiset hyvät ominaisuudet on säilytettävä, syöntilaatua on mahdollisuuksien mukaan parannettava ja laatuvirheiden syntyminen on estettävä. Osion vaatima panostus: työaikaa 7 htkk Osio 2. Kasvavien nautojen ruokinnan tarkentaminen kirjallisuusaineistojen pohjalta Nykyistä tarkempi tuotannontekijöiden hyödyntäminen edellyttää, että biologiset tuotosvasteet erilaisille ruokinnoille ja rehuyhdistelmille pystytään ennustamaan riittävän luotettavasti kasvavan naudan ruokinnassa. Tällä hetkellä siihen ei ole vielä riittävän luotettavia välineitä käytettävissä, vaan laskelmat perustuvat usein ruokintanormien perusteella ennustettuihin tuotosvasteisiin. Saadut tuotosvasteet riippuvat kuitenkin eläimen kasvuvaiheen ja ruokintatason lisäksi siitä, miten ruokintaa on muutettu. Esimerkiksi nurmirehun sulavuuden tai käymislaadun 7
8 parantumisesta saadun lisäenergian tuotosvasteen ennustaminen on hankalaa yksittäisten ruokintakokeiden tai ruokintanormien perusteella. Kasvavien nautojen ruokinnan tarkentamisessa on mahdollista hyödyntää jo olemassa olevia koeaineistoja keräämällä ja yhdistämällä ne yhdeksi laajaksi aineistoksi. Aineiston tulisi sisältää sekä kotimaisia että ulkomaisia lihanautojen kasvatuskokeita. Tämän aineiston pohjalta on (nykyisin käytössä olevilla tilastomenetelmillä) laskettavissa ja mallinnettavissa sellaisten osatekijöiden vaikutusta, joita ei yksittäisillä kokeilla saada esille. Esimerkiksi säilörehun säilönnällisen laadun (maitohappopitoisuus, ammoniakkipitoisuus) vaikutukset tuotantotuloksiin voitaisiin tarkastella tämän aineiston perusteella. Tämän aineiston pohjalta syntyy paljon uutta tietoa, jota voidaan siirtää sähköisen tiedonvälityksen, neuvonnan ja viljelijäkoulutusten kautta lihanautatiloille. Osio tuottaa raportit mm. seuraavista aiheista: a) Säilörehun sulavuuden vaikutus lihanautojen tuotantoon b) Säilörehun haihtuvien rasvahappojen ja maitohappopitoisuuden vaikutus tuotantoon c) Säilörehun ammoniakkipitoisuuden vaikutus tuotantoon d) Väkirehuannoksen määrän ja valkuaislisän vaikutus erilaisilla säilörehuilla SLU:n professori Pekka Huhtasen tutkimusryhmän asiantuntemus: Kasvavien nautojen ruokinnan tarkentamisessa on mahdollista hyödyntää jo olemassa olevia koeaineistoja keräämällä ja yhdistämällä ne yhdeksi laajaksi aineistoksi, jonka pohjalta mallinnetaan erilaisten ruokintojen ja rehujen vaikutusta eläintuotokseen. Tämä työ tehdään yhdessä SLU:n tutkimusprofessori Pekka Huhtasen kanssa. Professori Huhtasen asiantuntemuksen hyödyntäminen on perusteltua, koska hänellä on pitkä kokemus märehtijöiden ravitsemusfysiologian ja ruokinnan alalta ja hän on kansainvälisesti arvostettu ja tunnustettu asiantuntija alallaan. Pekka Huhtanen on ennen SLU:n professorin tehtäväänsä tehnyt pitkän uran MTT:n tutkimusprofessorina ja hoitanut sen lisäksi professuuria mm. Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa. Lisäksi professori Huhtanen on tutkimusryhmänsä kanssa toteuttanut lypsylehmien ruokintaa käsittelevän laajan data-aineiston keruutyön. Vastaavantyyppistä työtä tehdään InnoTietoa! -hankkeessa lihanaudoilla, joten asiantuntemus myös osion käytännön toteutukseen on saatavissa professori Huhtasen kautta. Huhtasen työpanos käytetään hakkeessa ilman kilpailutusta, koska vastaavan tyyppistä osaamista meidän näihin tarpeisiin ei helposti ole tarjolla muualla. Professori Huhtasen kautta saataviin asiantuntijapalveluihin varataan hankkeen budjettiin rahoitusta euroa kolmelle hankevuodelle ( ). Vuoden 2011 työ pitää sisällään InnoTietoa hankkeen henkilöiden (Arto Huuskonen, Erkki Joki-Tokola) opastamisen ja perehdyttämisen osiossa tarvittavaan tiedon keruuseen sekä muun tarvittavan konsultoinnin aineiston kokoamiseen liittyen. Vuodelle 2012 suunniteltu asiantuntijapalvelu pitää sisällään opastuksen tarvittavien tilastollisten menetelmien käyttöön ja kootun data- 8
9 aineiston käsittelyyn liittyen. Vuodelle 2013 suunniteltu asiantuntijapalvelu painottuu aineiston pohjalta tuotettujen tulosten ja mallien tulkintaan ja käytäntöön soveltamiseen. Asiantuntijapalvelujen lisäksi osion toteuttamisesta syntyy matkakustannuksia: InnoTietoa! hankkeen henkilöiden (Arto Huuskonen, Erkki Joki-Tokola) ulkomaanmatkat Ruotsiin Uumajaan sekä professori Huhtasen matkakustannukset Suomeen. Alustavasti on suunniteltu yksi tapaaminen / vuosi vuosille Ensimmäinen tapaaminen toteutetaan kesäkuussa 2011, jolloin professori Huhtanen tulee Siikajoelle ja tapaa Arto Huuskosen ja Erkki Joki- Tokolan kanssa. Tällöin aloitetaan osion käytännön toteuttaminen professori Huhtasen opastuksella. Professori Pekka Huhtasen työpäivän hinta on noin 900. Työaikaa käytetään vuonna päivää ja vuosina 2012 ja päivää. Osion vaatima panostus: työaikaa 9 htkk + ostopalvelut SLU:lle hankeaikana. Osio 3. Juotolta vieroitusstrategioiden vaikutus vasikoiden kasvuun ja terveyteen. Vasikoiden alkuruokintaan soveltuvien rehujen valikoima on rajattu, koska vasikka voi ensimmäisten elinviikkojensa aikana hyödyntää ainoastaan juoman mukana saamiaan ravintoaineita. Vasikka kykeneekin 8-10 ensimmäisen elinviikkonsa aikana hyödyntämään perinnöllisen kasvupotentiaalinsa parhaiten maidolla tai juottorehulla. Yksi vasikoiden alkukasvatuksen merkittävimmistä harmaista alueista on juotolta vieroitusvaiheen toteuttaminen. Monissa yhteyksissä on havaittu, että juotolta vieroitusvaihe muodostuu vasikoille ongelmakohdaksi. Vieroituksen käytännön toteuttaminen koetaan usein ongelmalliseksi, ja sen toteutukseen on kokeiltu erilaisia ratkaisumalleja. Kirjallisuuden mukaan vasikoiden juomaa juomamäärää voidaan pienentää ja kuivien rehujen syöntimäärää suurentaa laskemalla juoman lämpötilaa, kohottamalla juoman happamuutta, vieroittamalla vasikat viimeistään 50 vuorokauden iässä, pienentämällä asteittain vasikoille tarjottua juomamäärää tai lyhentämällä asteittain vasikoiden juottoaikaa 1-3 viikon aikana ennen vieroitusta. Varhaisen vieroituksen etuna on, että vasikan ruokinnassa voidaan siirtyä aiemmin hinnaltaan juottorehuja halvempien rehujen käyttöön. Juottoruokinnassa vierottaminen voi vähentää myös vasikoiden sairastumisalttiutta. Viime vuosina on ulkomailla tehty paljon uusia tutkimuksia vasikoiden vieroitusmenetelmistä. Suurin osa tästä aineistosta on luultavasti melko suoraan sovellettavissa Suomenkin olosuhteisiin, koska pikkuvasikoiden rehut ja ruokinta eivät kovinkaan paljon vaihtele eri maiden välillä. Tässä osiossa välitetään kirjallisuusselvityksen pohjalta tietoa erilaisten juotolta vieroitusstrategioiden vaikutuksista pikkuvasikoiden tuotantoon ja terveyteen. Tulosten perusteella tiedotetaan erilaisten vieroitusstrategioiden sopivuudesta erityyppisiin juottotapoihin (automaattijuotto, vapaa hapanjuotto jne.). 9
10 Osion vaatima panostus: työaikaa 4 htkk Osio 4. Genomipohjainen arvostelu ja epigenetiikka - kvanttihyppyjä eläinjalostuksessa? Eläimen perimä välittyy sekä yksilöstä toiseen että solusta toiseen DNA:n (deoksiribonukleiinihappo) kautta. DNA muodostuu nukleotideistä, jotka puolestaan muodostuvat fosforihaposta, sokerista ja emäksestä. Nukleotidit ovat järjestyneet jaksoiksi, joissa kussakin on kolme nukleotidiä. Jokainen jakso kehittää jonkun tunnetuista 20 aminohaposta, jotka sitten erilaisin yhdistelmin synnyttävät yksilökehitystä ohjaavat proteiinit. DNA pakkautuu kromosomeiksi, joissa on kymmeniä tuhansia perintötekijöitä, joita nimitetään geeneiksi. Kromosomien sisältämästä DNA:sta valtaosa on juuri geenejä. Yksi geeni kykeni tuottamaan monia eri proteiineja (pleiotropia) ja toimimaan yhteisvaikutuksessa muiden geenien kanssa (polygenia). Yksilöiden lisääntyessä perintöaines (=DNA) siirtyy vain sukusolujen kautta ja uuden yksilön perimästä on puolet peräisin molemmilta vanhemmilta. Kotieläinten jalostuksen tavoitteena on poimia eläinaineksesta parhaan geenikombinaation omaavat yksilöt. Suotuisien geenien valintaa on tehty epäsuorasti yksittäisen eläimen ja sen sukulaisten tulosten perusteella. Viime vuosina geenien tunnistamiseen tarkoitetut analyysityökalut ovat kehittyneet räjähdysmäisesti ja monet yksittäiset sairausgeenit voidaan löytää geenitestien avulla. Todellinen läpimurto oli kuitenkin SNP-merkkityypitys (Single Nucleotide Polymorphism), jonka avulla naudan genomista saadaan yhdellä ja jo kaikille kaupallisesti tarjolla olevalla testillä tietoon jopa geenipaikkaa. Geenipaikkojen löytyminen ei kuitenkaan kerro ainakaan toistaiseksi eläimen jalostusarvoa, koska eläimen yksittäisiin ominaisuuksiin voi vaikuttaa satoja, jollei tuhansia eri geenejä. Saatua tietoa voidaan kuitenkin käyttää arvokkaana laskenta-aineistona ja se mahdollistaa jalostusarvon laskemisen eläimelle heti syntymän jälkeen, mikä nopeuttaa erittäin paljon jalostuksen etenemistä. Lisäksi eläinjalostuksesta syntyvät kustannukset ovat aiempaan verrattuna käytännössä olemattomat. Yksilön perimä (=genotyyppi) vaikuttaa ratkaisevasti yksilön ilmiasuun (=fenotyyppi), jollaisena yksilön perityt ominaisuudet ympäristön muokkaamina lopulta sen elinympäristössä näyttäytyvät ja ovat täten tuotantoeläinten tapauksessa ihmiskunnan hyödynnettävissä. Luonnossa valinta kohdistuu fenotyyppiin, jolloin sukua jatkamaan valikoituvat ympäristössään parhaiten selviytyvät yksilöt. Koska ympäristöön sopeutuminen ei johda eläimen DNA-rakenteen emäsjärjestyksen muuttumiseen, opitut ominaisuudet eivät Darwinilaisen perinnöllisyyskäsityksen mukaan periydy jälkeläisille. Kasvava joukko perinnöllisyystieteen asiantuntijoita omaa kuitenkin käsityksen, että yksilön oppimaa tietoa voi siirtyä DNA:n mukana sukupolvelta toiselle muullakin kuin DNA:n emäsjärjestykseen sitoutuneella tavoin. Tämä epigeneettinen näkemys Darwinilaista perinnöllisyysteoriaa nakertava oppi on ollut haasteellisessa asemassa senkin takia, että teoriaa ei ole puuttuvien diagnostiikkatyökalujen takia voitu todentaa. Solubiologian nopea menetelmäkehitys on viime aikoina johtanut teoriaa tukeviin näyttöihin. Puuttumatta laajemmin saavutettuihin tuloksiin niiden joukosta voidaan poimia kotieläintuotannon kannalta mielenkiintoinen näkemys, että (eläin)yksilön saaman ruokinnan merkitys on epigenetiikassa suuri. Tutkimuksellista näyttöä on mm. siitä, että lihanaudoilla emon aliruokinta tiineyden aikana voi heikentää syntymättömän vasikan terveyttä sekä lihantuotanto- 10
11 tai uudistuseläinominaisuuksia. Osa näistä ominaisuuksista voi toki johtua solutason muutoksista, mutta osa voi olla peräisin geenien erilaisesta toiminnasta. Ajatusmallina on, että aliruokinnalla oleva sikiö on reagoinut ravinnonpuutteeseen niin, että eläimen geeneistä ovat aktivoituneet ravintoaineiden käyttöä sikiön elintärkeimpien toimintojen jatkumiseen ohjaavat geenit. Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että tiineyden aikaisen (ali)ruokinnan vaikutukset voivat olla periytyviä. Tuolloin sikiökehityksen aikana käynnistynyt aliruokinta voi vaikuttaa lihanaudan yksilökehitykseen niin, että teurasruhon laatu jää heikoksi ja lehmävasikoiden hedelmällisyys ei kohoa tavanomaiselle tasolle. Ruokinnan ja epigeneettisten vaikutusten ilmeneminen eivät liity ainoastaan sikiökauden kokemuksiin. Epigeneettisten vaikutusten haitallinen merkitys on ilmeisin kasvatustiloilla, joiden naudanlihantuotannossaan käyttämän liharodun tai rotuyhdistelmän geneettinen potentiaali ei voi toteutua tuotantoympäristön asettamien rajoitteiden takia. Yleensä tuolloin kasvatuksessa on aikuiskooltaan suuri rotu, jonka tuotantopotentiaalin vajaa hyväksikäyttö kostautuu niin, että eläimen kasvatukseen käytettävien rehujen ravintoaineista kuluu suhteettoman suuri osuus elintoimintojen ylläpitoon. Tässä osiossa käydään läpi genomipohjaista valintaa menetelmänä ja sen merkitystä lihanautojen elinjalostuksessa. Epigenetiikka on herättänyt viime vuosina paljon keskustelua. Näkemystä on perusteltua selvittää ja tuoda esille laajempaan tietoisuuteen. Osion vaatima panostus: työaikaa 6 htkk Osio 5. Typpi-, fosfori- ja kaliumlannoituksen satofunktiot nurmiviljelyssä Suomessa on tehty melko kattava määrä nurmen typpi- ja kaliumlannoituskokeita, sekä kohtalaisesti fosforilannoituskokeita. Tuloksista ei ole olemassa hyvää yhteenvetoa, joka kertoisi edellä mainituilla ravinteilla ja niiden eri käyttömäärillä nurmiviljelyssä saavutettavissa olevan sadonlisän, eli satofunktion. Näin siitä huolimatta, että satofunktioiden tarve on sekä nurmiviljelyn tuotantokustannusten että nurmiviljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi keskeinen. Satofunktioiden. avulla voidaan tarkastella lannoituksen kannattavuutta panosten ja tuotteiden hintasuhteiden muuttuessa ja arvioida karjanlannan ravinteiden arvoa. Lisäksi satofunktiota voisi hyödyntää kehitteillä olevissa tilamalleissa. Ravinteiden satofunktiot ovat oleellisia myös lannoituksen ympäristöhaittojen minimoinnissa. Aiempien nurmen satofunktioiden dokumentointi on pinnallista (esim. Lehtonen 2001) tai ne kattavat vain yksittäisen koesarjan (Hiivola ym 1974 ) tai funktiot on julkaistu vain graafisessa muodossa, jolloin niiden käyttö on hankalaa (esim. Virkajärvi & Saarijärvi 2010). Ehdotetussa työssä satofunktiot luodaan kattavan aineiston ja luotettavan tilastollisen testauksen pohjalta. Typen osalta funktiot laaditaan erikseen kivennäismaille ja orgaanisille maille. Varsinkin Pohjois-Pohjanmaan kannalta jälkimmäisen satofunktion merkitys on suuri, koska nurmiviljelystä suuri osuus tapahtuu multa- ja turv la. On melko todennäköistä, että niiden viljelyssä saavutettaisiin nykyinen satotaso merkittävästi pienemmällä typpilannoitteiden 11
12 käyttömäärällä. Fosforin osalta jako tehtäisiin viljavuusluokan perustella ja kaliumin osalta maan kaliumtilan perustella (reservikalium). Osion vaatima panostus, työaikaa 6 htkk. Osio 6. Nautakarjatalouden ympäristövaikutukset Maidon- ja naudanlihantuotannossa tilalta poistuviin lopputuotteisiin sitoutuu % ruokinnassa käytettyjen rehujen sisältämistä pääravinteista (typpi, fosfori ja kalium). Ruokinnan tarkentamisella voidaan ravintoaineiden hyväksikäyttöastetta parantaa, mutta ravinteiden hyväksikäyttöasteen tilatasolla ratkaisee em. määräsuhteen takia karjanlannan ravinteiden kohtalo. Karjanlannan ravinteet tulee maatalouden ympäristöohjelman mukaisesti levittää kasvukauden aikana kasvilajikohtaisesti annettujen ravinnetarvenormien sallimina levitysmäärinä pellon viljavuustila huomioiden. Viljelykasvien laskennallisen ravinnetarpeen ja varastossa olevan karjanlannan sisältämän kasveille käyttökelpoisen ravinteiden määrän erotus voidaan täydentää väkilannoitteilla. Lannan kasveille käyttökelpoisten ravinteiden lannoitusvaikutus rinnastetaan vastaaviin väkilannoitteiden ravinteisiin. Tilanne on tältä osin kahdella tavoin haastava. Ensinnäkin karjanlannan ravinteet tulevat väkilannoitteita hitaammin kasvien käyttöön ja toiseksi niiden hukkaantuminen on em. syystä ja muista tekijöistä johtuen paljon ilmeisempää. Siksi karjanlannan käytössä tulisi löytää menetelmiä, joiden avulla lannan ravinteet saadaan varsin kattavasti tuottavaan käyttöön. Vaihtoehtona on ravinteiden hukkaantuminen, mikä vähentää tavoitellun sadon määrää ja johtaa lisääntyvään ympäristökuormitukseen. Karjatilan peltoviljelyn kannattavuuden kehittämisessä karjanlannan ravinteiden hyötykäytön kehittäminen on keskeisimpiä toimia. Sen yhteydessä on tarpeen tuntea lannan sisältämien ravinteiden käyttäytyminen eläinsuojassa, lantavarastossa ja peltomaassa, ravinnehävikeille altistavat tekijät lannan levityksen yhdessä ja kasvukauden aikana sekä lannan ravinteiden hyväksikäyttöä edistävät viljelytekniset ja teknologiset ratkaisut. Tässä hankeosiossa päivitetään edellä mainittuja asiakohtia uusimman kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon avulla. Toinen näkökulma naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksiin on paljon yhteiskunnallisessa keskustelussa mukana ollut tuotannon ekologisen ja eettisen oikeutuksen kyseenalaistaminen. Naudanlihatuotanto kuluttaa vaihtoehtoisiin kotieläintuotannon tuotantosuuntiin verrattuna runsaasti yhä rajallisemmaksi käyviä luonnonvaroja. Harjoitetussa kritiikissä on vaadittu, että luonnonvarat tulee elintarviketuotannossa käyttää naudanlihantuotantoa ekotehokkaammalla tavalla. Toisessa osiossa tehdään synteesiä naudanlihantuotannon ekologisesta oikeutuksesta. Jotta ympäristövaikutusten vertailu olisi oikeudenmukaista, eri elintarvikkeiden ja tuotantomuotojen välisiä eroja luonnonvarojen kulutuksessa ja ympäristökuormituksessa tulee arvioida nimenomaan tuotetun elintarvikkeen ravintoainesisältöä kohti eikä tuotettua elintarvikemäärää kohden. 12
13 Osion vaatima työpanos 8 htk Osio 7. Syyskasvilajien rehuntuottokyky ja soveltuvuus karjatilan viljelykiertoon Käynnissä oleva ilmastonmuutos pidentää käytössämme olevaa kasvukautta sekä keväästä että syksystä ja leudontaa talvikautta, minkä takia rehukasvien viljelyä tulee sopeuttaa odotettavissa oleviin muutoksiin. Yksi vaihtoehto on syksyllä kylvettävien rehukasvien hyödyntäminen. Syysviljojen käyttöä rehukasvina on vaikeuttanut niiden heikko talvenkestävyys. Viime vuosina kotimainen kasvinjalostus on kuitenkin onnistunut tuottamaan paremmin talvenkestäviä lajikkeita. Syksyllä kylvettävien rehukasvit tarjoavat sopeutumista em. muutokseen ja mielenkiintoisia viljelyteknisiä etuja, sillä niiden kylvö syksyllä mahdollistaa karjanlannan käytön niin, että syyslevityksen ravinteet voivat sitoutua kasvien kasvuun. Syyskylvö vähentää kevään työhuippua. Niitä voidaan käyttää myös laidunkauden pidentämiseen. Laiduntaminen voidaan aloittaa keväällä aiemmin ja sitä voidaan jatkaa syksyllä pidempään. Syyskasvien viljelyyn näyttää liittyvän siis paljon mielenkiintoisia etuja. Syyskasvien viljelystä on saatavissa Pohjois-Pohjanmaata vastaavista olosuhteista tutkimustietoa mm. Pohjois-Ruotsista ja Kanadasta. Tässä kirjallisuusosiossa kerätään tietoa muualla saaduista kokemuksista. Syysvehnästä on Pohjois-Pohjanmaalla jonkin verran käytännön kokemuksia, mutta esimerkiksi ruisvehnä, syysohra, syyshärkäpapu ja syysöljykasvit voisivat olla potentiaalisia sadontuottajia, sillä ne pystyvät hyödyntämään tehokkaasti koko kasvukauden. Osion vaatima panostus: työaikaa 4 htkk 4. Järjestää vuosittain useampia naudanlihantuotannon aiheseminaareja. InnoTietoa!-hanke verkottuu naudanlihantuotannon kehittämisen ja koulutuksen kanssa. Tiedonvälitystä kehitetään elinkeinon tarpeiden mukaan. Hankealueella järjestetään seminaareja, joissa tutkimus ja kehitys, koulutus, neuvonta ja tuottaja kohtaavat ja voivat keskustella ajankohtaisista asioista ja teemoista. Hanke palvelee myös alueen muita koulutus- ja kehittämishankkeita tiedonvälityksessä. Seminaareihin hankitaan puhujiksi huippuasiantuntijoita niin Suomesta, kuin ulkomailtakin, jotta viimeisin olemassa oleva tieto saadaan välitettyä elinkeinolle. Myös kirjallisuusselvitysten kautta saatua tietoa jaetaan seminaarien kautta. Seminaarien tavoittavuutta kehitetään videoimalla seminaariluentoja ja tallentamalla ne Tietopankkiin kaikkien saataville. Tarvittaessa järjestetään seminaareista myös videoyhteydet eri maakuntiin jotta viljelijät voivat kokoontua seuraamaan seminaareja alueittain. Yhteistyöverkostona olisivat luonnonvara-alan oppilaitokset, erityisesti ammattikorkeakoulut. Tällöin voidaan tarjota sama koulutus koko alueella yhtä aikaa ja toiminnalla lisätään oppilaitosten työelämäyhteyttä ja monipuolistetaan oppilaitosten tiedonsaantia. 13
14 Katse Vasikkaan - kampanjavuosi 2011 ETU (Eläinten Terveydenhuolto, lihanautojen työryhmä)järjestää yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa Katse Vasikkaan - kampanjavuoden InnoNauta Tiedotus-hanke on tuottanut valtakunnallisen opetusmateriaalin aiheesta, jota käytetään koulutuksissa. Vasikkakuolleisuuden vähentäminen on koko alkutuotannon kannalta tärkeä asia. Naudanlihantuotannossa eletään alituotantotilanteessa, jolloin jokainen syntyvä vasikka olisi tärkeä tuotantoketjulle. Maassamme ollaan uudelleen virittämässä maito-lihaohjelmaa, jossa maitotiloilla käytettäisiin liharotusiemennyksiä naudanlihantuotantoa palvelemaan. Nämä vasikat olisi myös saatava terveenä tuottamaan lihaa. Myös emolehmätiloilla vasikkakuolleisuutta seurataan ja sillä on emotuotannossa erittäin suuri taloudellinen merkitys. InnoTietoa!-hanke järjestää hankealueella yhteistyössä sidosryhmien kanssa vasikkakuolleisuuden vähentämiseen tähtääviä tiedotusseminaareja vuoden 2011 aikana. Kampanjan tavoitteena on vähentää vasikkakuolleisuutta ja saada koulutuksiin koko maassa 1000 kuulijaa. 6. Hankkeen aikataulu Hanke toteutetaan ajalla Hankeorganisaatio Hanke työllistää yhden päätoimisen projektityöntekijän, jonka tehtävänä on ylläpitää sähköistä tiedotuspalvelua ja Tietopankkia, järjestää aiheseminaarit ja hoitaa hankehallinnointia. Kirjallisuusselvityksiä, artikkeleita ja raportteja tehdään koko hankkeen ajan ja näiden tekijöinä ovat MTT:n tutkijat ja hankkeisiin palkatut projektitutkijat osaamisalueensa mukaisesti. Mikäli johonkin aiheeseen ei ole substanssiosaamista hankkeen hallinnoijan toimesta, palvelu ostetaan hankkeen ulkopuolelta kilpailutuksen kautta. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi esitetään suostumuksensa antaneet henkilöt. InnoTietoa! hankkeen ohjausryhmänä toimii kuitenkin kokonaisuudessaan nykyinen InnoNauta hankkeiden ohjausryhmä, siihen saakka kun eri hankkeet ovat käynnissä. 14
15 Inno Tietoa! alkaen Erkki Joki-Tokola Eemeli Tuura Matti Järvi Sanna Suomela Maarit Ilola MTT Pohjois-Pohjanmaa, viljelijä OAMK ProAgria Oulu A-Tuottajat Oy /AtriaNauta InnoNauta Kehitys ja Koulutus hankkeiden ohjausryhmän jäsenet: Juha Marttila MTK / viljelijä Leinonen Anna-Riitta ProAgria KP Ylönen Vivili P-Savo, viljelijä Lehtiniemi Heikki Lappi, viljelijä Karjalainen Esa Kainuu, viljelijä Kortelainen Merja Pohjois-Karjala, viljelijä Peltokoski Kyösti Etelä-Pohjanmaa, viljelijä 15
16 Hankkeen budjetti 1. Rahoitus Hanke esitetään toteutettavaksi kokonaan Pohjois-Pohjanmaa ELY-keskukselta haettavalla Maaseutuohjelman rahoituksella. Kustannus YHTEENSÄ Palkat *Projektipäällikkö *Tutkijat *Toimistosihteerit Ostopalvelut ja palkkiot Vuokrat Kokouspalkkiot Matkakulut 0 *Kotimaa *Ulkomaat Muut kustannukset 0 *Tiedotus *Porttaali YHTEENSÄ Tiedottaminen ja raportointi Hankkeen tiedottamisesta vastaa hankkeen hallinnoija ja hankeorganisaatio. Tiedottamisessa noudatetaan Ohjelmakaudelle annettuja viestintä ohjeita niin sisäisen kuin ulkoisen viestinnän osalta. Hankkeesta välitetään tietoa alueen naudanlihantuottajille ja sidosryhmille tiedotteilla, lehtijutuilla ja esittelemällä hanketta eri tilaisuuksissa.. Koulutus, neuvonta ja alan teollisuus ovat keskeiset yhteistyökumppanit tiedottamisessa. Projektipäällikkö laatii tiedotussuunnitelman. Hankkeella on omat sivut MTT:n hankerekisterissä, Hanskassa sekä maakunnalliseen hankerekisteriin laitetaan hankkeen tiedot. kotisivut toimivat ensisijaisena tiedotuskanavana. Seminaareista tiedotetaan lehti-ilmoituksilla ja tiedottamiseen käytetään myös hankekumppaneiden ja muiden sidosryhmien tiedotuskanavia. 16
17 Hankkeessa syntyvät kirjallisuusselvitykset ja muu materiaali on Tietopankissa luettavissa ja aiheista pidetään seminaareja. Syntyvää materiaalia tarjotaan mahdollisuuksien mukaan alan ammattilehtiin. InnoNauta - hankkeet tiedottavat toiminnoistaan yhteistyössä. Hankkeesta raportoidaan rahoittajalle ohjeiden mukaisesti ja kaikki hankkeeseen liittyvät asiakirjat tallennetaan. Hankkeen mittarit Kotisivuille laitetaan kävijälaskuri. MTT:n viestinnästä hanke saa kotisivuilla kävijöistä raportit ja siitä kuinka he sivuja selaavat. Tehdään asiakaskysely Webropolilla Tietopankin käytöstä ja vaikuttavuudesta hankkeen loppupuolella. Tilaisuuksien lukumäärä: koko hankkeen aikana 20 kpl. Kirjallisuusselvityksiä: 7 kpl Tuotoksina syntyy artikkeleita, lehtijuttuja ja seminaariaineistoja. Tavoitteena on noin 500 henkilön osallistuminen aiheseminaareihin. 20 seminaaria x 25 hlö = 500 henkilöä koko hankeaikana. 17
Vesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotSavoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä
Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille
LisätiedotHYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014
HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
LisätiedotTutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen
Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotSuperior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.
Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotSiipikarjatutkimus MTT:llä
Siipikarjatutkimus MTT:llä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. MTT tuottaa ja välittää tutkimukseen
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotHYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014
HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Hydro-Pohjanmaa Toteuttajat: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Hanketyyppi: Manner-Suomen
LisätiedotHIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotAjankohtaiskatsaus - AtriaNauta
Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena
LisätiedotOppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala
Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotHankesuunnitelma 26.8.2009
Hankesuunnitelma 26.8.2009 INNONAUTA - Kehitys MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Tutkimusasemantie 15 92400 Ruukki Tekijät: Arto Huuskonen Maarit Kärki 1. Hankkeen tiedot ja hakija INNO-NAUTA hanke jakaantuu
LisätiedotRAE- Ravinnehävikit euroiksi
RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE
LisätiedotSika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen
Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä
Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo
ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotJärkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät
Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotNaudanlihan tuotannon näkymät. Rakennetukikesäpäivät Jyväskylä
Naudanlihan tuotannon näkymät Rakennetukikesäpäivät 6.6.2019 Jyväskylä Toimintaympäristö muutoksessa Naudanlihamarkkina Euroopassa 2030? Ilmastonmuutoskeskustelu kiihtyi suuremmaksi kuin koskaan. Syksyllä
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotAtria Suomen keskeisimmät yhtiöt
Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin
LisätiedotNaudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus. 23.9.2014 Petri Lehtimäki
Työllisyyspoliittinen avustus Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Avustuksella rahoitettavan toiminnan tulee
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotMiksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?
Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotYmpäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotVammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi
Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotMitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?
Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,
LisätiedotRavinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotKustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa
Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen
LisätiedotLOPPURAPORTTI INNONAUTA TIEDOTUS-HANKE 1.3.2008-30.4.2011
LOPPURAPORTTI INNONAUTA TIEDOTUS-HANKE 1.3.2008-30.4.2011 Sisältö 1. Hankkeen nimi ja toteuttaja 3 2. Hankeorganisaatio ja henkilöstö 4 3. Yhteistyökumppanit 4 4. Hankkeen tavoitteet 5 5. Hankkeen toteutus
LisätiedotKotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet
Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston
LisätiedotSustainable intensification in agriculture
Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet
LisätiedotLuomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.
Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama
LisätiedotVasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotMaatalouden investointien rooli maaseudulla
Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,
LisätiedotKansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen
Kansainvälisen yhteistyön ohjelmat ja EU:n erillisohjelmat Hankkeiden toteuttaminen Tapio Salo 4.4.2014 1 Hankkeita EU rahoituksella: Valorisation of food waste to biogas, FP7 NP-balances EU, Eurostat
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko
Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotMaaseutuverkosto vartissa
Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,
LisätiedotVieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotOsaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus
Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta
LisätiedotTYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE
TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen
LisätiedotLuonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa
Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotRotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotValkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotLOPPURAPORTTI. Rehuvilja Koulutus-hanke 1.8.2008 31.7.2012
LOPPURAPORTTI Rehuvilja Koulutus-hanke 1.8.2008 31.7.2012 Sisältö Hankkeen nimi ja toteuttaja 3 Hankeorganisaatio ja henkilöstö 4 Yhteistyökumppanit 4 Tavoitteet 5 Toteutus Toimenpiteet 5 Aikataulu 9 Kustannukset
LisätiedotMaaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet
Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat
LisätiedotKehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella
21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotRavinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotMaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry
MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotToiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.
LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
Lisätiedot