Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä

Transkriptio

1 MUISTIO 6/ Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Satalinnan sairaala, Satalinnantie 77, Harjavalta (Lääkärien neuvotteluhuone, 1.krs) Aika: pe klo Paikalla Anu Kärki, Huittinen Arja Santapukki, Parainen Eliisa Mannila, Ksthky Johanna Ahde-Koponen, PoSa Kirsi Lukka-Aro, Satakunnan sairaanhoitopiiri Minna Nevalainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Riikka Ylitörmänen, PoSa Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sirpa Levy, Akseli Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marika Halinen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Mari Niemi, Satakunnan sairaanhoitopiiri Heli Toroska, Pikassos 1. Avaus ja aamukahvi, projektipäällikkö Marika Halinen Marika Halinen avasi kehittämispäivän. Kehittämispäivän alussa muistettiin projektisuunnittelija Kirsi Lukka-Aroa, joka siirtyy toisiin tehtäviin. 2. Käytännön asioita arvioinnista, hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi SATSHP:n hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi puhui Kaste-hankkeiden arvioinnista THL:n Kaste-ohjelma tavoitelähtöinen arviointi -diaesityksen pohjalta. Diaesitys toimitetaan hanketyöntekijöille kehittämispäivän jälkeen. Arvioinnista nousi esille seuraavaa: Arvioinnin avulla osoitetaan tulokset mm. rahoittajalle, STM:lle, kuntapäättäjille, vanhustyöntekijöitä varten, kansalaisia ja palveluiden käyttäjiä varten. Arviointi alkaa jo hankesuunnitelman tekemisen vaiheessa > Mihin asioihin tällä hankkeella haetaan parannusta? Lähtötilanteen selvitys/arviointi kehittämisosioissa on tärkeää. Lähtötilanteessa tehty kysely voidaan uusia kehittämisosiossa hankkeen myöhemmässä vaiheessa, jolloin nähdään mahdollinen muutos lähtötilanteeseen. Myös mututuntuma on arvioinnissa tärkeää huomioida esim. työntekijöiden asenteet Arviointisuunnitelma ei ole lopullinen, vaan sitä voidaan päivittää hankkeen kuluessa. > Sisältääkö arviointisuunnitelma ne asiat, joita arvioidaan ja keinot, joilla arviointia toteutetaan? Hankkeen tavoitteet on saatava arvioitavaan muotoon. Tästä lähdetään liikkeelle, kun mietitään arviointikysymyksiä.

2 2(6) Miten asiaa mitataan, esim. asiakkaan osallisuuden parantaminen? > Arvioinnissa pohdittava millä keinoilla jokin asia pystytään osoittamaan? Käytetäänkö asian arvioinnissa määrällisiä mittareita? Esim. asiakaspalautekyselyiden määrä, asiakasraatien määrä. Voidaan myös tehdä haastattelututkimuksia, jolla saadaan syvällisempää tietoa asiakkaiden kokemuksista. Hankkeessa on tärkeää tehdä lähtötilanteen arviointi, väliarviointi ja loppuarviointi Väliarviointi on tärkeä etappi, jolloin todetaan ollaanko hankkeessa menossa oikeaan suuntaan. Tarkkaa kustannusvaikuttavuuden arviointia ei hankeajalla ole mahdollista saada, koska hankeaika on niin lyhyt. Hankkeen päättymisen jälkeen olisi tärkeää tehdä arviointi esim. 2 v hankkeen päättymisen jälkeen, jolloin on mahdollista saada tietoa myös kustannusvaikuttavuudesta. Todelliset tulokset ovat tärkeät, vaikka ne olisivat kehittämisosion kannalta epäedulliset eli myös epäonnistuminen, jonkin toimintamallin kehittämisessä ja juurruttamisessa on tulos. Joskus voi olla, ettei kehitettävä toimintamalli toimi käytännössä, kuten oli suunniteltu. Arviointi perustuu näyttöön. Hankkeessa tehdään arviointia monella eri tasolla (sisäinen ja ulkoinen arviointi). Kehittämisosiot tekevät sisäistä arviointia. Kehittämisosiot keskittyvät sisäisessä arvioinnissa hankesuunnitelmasta poimittaviin ydinkysymyksiin (2-4). Mitä keinoja ko. ydinkysymysten vastausten arvioimiseksi käytetään? Vertaisarviointi on sisäisen ja ulkoisen arvioinnin välimaastossa. Ulkoinen arviointi tehdään koko hankkeen tasolla. Ulkoisessa arvioinnissa keskitytään hankkeen pääteemojen arviointiin. Tarkennettu toimintasuunnitelma ja kehittämisosion arviointi-, viestintä- ja koulutussuunnitelmat ovat hanketyöntekijöiden työvälineitä. Koko hankkeen suunnitelmassa tavoitteet sisältyvät toimenpide-osioon. Tarkennetussa toimintasuunnitelmassa kehittämisosiot ovat tarkentaneet tavoitteet. Keskustelu: Akselissa on tehty palvelutarpeen arviointiin liittyen lähtötilanteen arviointi. Määrällinen tieto antaa yleistä tietoa ja haastattelut (tunneperäinen ja laadullinen tieto) antavat syvällisempää tietoa. 3. Vertaisarvioinnin toteutus, suunnittelija Heli Toroska, Pikassos Heli Toroska esitteli vertaisarvioinnin toteutusta, josta on diaesitys liitteenä 1. Arvioinnista nousi esille seuraavaa: Vertaisarviointi on KIM konsultatiivista itsearviointia (ks diaesitys). Hanketyöntekijät tekevät jatkuvaa itsearviointia. Asiakkaat voidaan ottaa mukaan arviointiin (ks diaesitys). Osallisuus on kokemuksellisuutta. Miten kokemuksellisuus todennetaan? Esim. haastattelujen ja asiakasraatien avulla. Asiakasosallisuus on tärkeää saada suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Miten asiakkaalta saatava kokemustieto tulee hyödynnetyksi päätöksenteossa? Arviointiprosessin avaaminen on tärkeää (ks. diaesitys). Arviointi voi nostaa esille hankaluuksia (ks. diaesitys). o Kehittämisosiossa, jossa mukana useampi kunta, tulee hanketyöntekijän näkyä kaikissa hankekunnissa ja hankkeen toteutuksessa on pyrittävä huomioimaan tasapuolisesti kaikkia kuntia. o Jos hankeaika ei riitä hankesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen, tulee hankesuunnitelmaa tarkentaa realistisemmaksi. Hanketyön toteutuksessa on muistettava hankkeen ja perustoiminnan yhteensovittaminen.

3 3(6) Pikassos on toimittanut hanketyöntekijöille vertaisarviointilomakkeen ja ohjeet. Lomake ja ohjeet tallennetaan hankkeen kotisivuille. Heli Toroska toimittaa ohjeet vielä word-versiona, jolloin lomakkeeseen onnistuu kirjausten tekeminen sähköisesti. Vertaisarvioinnin käytännön toteutuksesta: Vertaisarviointikeskusteluun tulee Pikassoksesta paikalle Heli Toroska ja Matti Mäkelä. Toinen Pikassoksen edustaja toimii puheenjohtajana. Kehittämisosiot arvioivat toinen toistaan lomakkeen pohjalta. Pikassoksen edustajat tekevät muistiinpanoja ja voivat esittää täydentäviä kysymyksiä. Kehittämisosio lähettää arvioivalle kehittämisosiolle oleelliset tiedot kehittämisosion toiminnasta mm. hankesuunnitelma, tarkennettu toimintasuunnitelma, koulutus- arviointi- ja viestintäsuunnitelmat sekä muu oleellinen materiaali. Vertaisarviointiin osallistuu kehittämisosion toiminnan kannalta tärkeät hlöt mm. hanketyöntekijä, esimies ja esim. kehittämisosion tukiryhmän jäsenet/osa jäsenistä. Kehittämisosiot sopivat itsenäisesti vertaisarviointiparin ja Pikassoksen kanssa vertaisarvioinnin ajankohdan ja ilmoittavat sen projektipäällikölle. Projektipäällikkö kokoaa sovitut vertaisarviointiajankohdat. 4. Kehittämisosioiden ajankohtaiset kuulumiset Huittinen, Anu Kärki Huittisten kehittämisosion ajankohtaiskatsaus on liitteenä 2. Hanketyöntekijä on osallistunut omaishoitajien joulutilaisuuteen. Edellisen kehittämispäivän jälkeen hanketyöntekijä on tehnyt 3 kotikäyntiä omaishoitoperheisiin. Keskustelu: Omaishoitoperheiden kotikäyntejä ei kirjata Huittisissa vielä mihinkään. Parainen, Arja Santapukki Paraisten kehittämisosion ajankohtaiskatsaus on liitteenä 3. Asiakaskyselyä ollaan saamassa valmiiksi ja se lähetetään alkuvuodesta Asiakaskyselyn toteutuksesta julkaistaan alkuvuonna tiedote Nyt-lehdessä. Henkilökunnan kyselyn työstäminen jatkuu. Henkilökunnankyselyn avulla selvitetään kotihoidossa olevaa kaaosta, ja pyritään selkiyttämään työntekijöiden vastuujakoja sekä selvitetään mahdollisia kehittämisen kohteita. Akseli, Sirpa Levy Akselin kehittämisosion ajankohtaiskatsaus on liitteenä 4. Arviointimallin suunnittelutyö on jatkunut. Arviointikäyntejä toteuttaa tiimin sairaanhoitaja. Hoito- ja palvelusuunnitelman kirjaukset tekee alkuvaiheessa tiimin sairaanhoitaja ja omahoitaja yhdessä. Akselissa otetaan alkuvuonna 2015 käyttöön mobiili. Tällä viikolla on järjestetty liikuntasopimuskoulutus. Koulutuksessa oli Muistiyhdistyksestä vetäjä ja hanketyöntekijä koki koulutuksen onnistuneena. Asiakasfoorumin järjestämisen suunnittelu jatkuu. Tarkoitus on, että toteutetaan asiakkaiden ryhmähaastattelu. Vanhusneuvoston edustaja osallistuu ryhmähaastatteluun. Helmikuussa järjestetään ammattilaisten työpaja, jossa käydään läpi ryhmähaastattelun tuloksia. Maalishuhtikuussa järjestetään 1. asiakasfoorumi. Haastattelun vetämiseen ja ammattilaisten työpajan vetämiseen haetaan ulkopuolista asiantuntijaa markkinoiden kartoituksella. Liikuntasopimus-

4 4(6) asiakkaille on suunnitteilla haastattelu, jossa kartoitetaan asiakaskokemuksia liikuntasopimuksen käyttöönotosta. Akselissa on löytynyt 5 vertaisliikuttajaa, jotka toimivat itsenäisesti. Vertaisliikuttajan käynti korvaa yhden kotikäynnin. PoSa, Riikka Ylitörmänen ja Johanna Ahde-Koponen PoSan ajankohtaistilanne on liitteenä 5. PoSan kehittämisosiossa kehitettiin gerontologinen arviointikysely paperilomakkeelle, jota ei koettu hyväksi ottaa käyttöön. Em. arviointikyselyn perusteella kehitettiin mittaristoa, mutta sitäkään ei koettu sopivaksi työvälineeksi kotikäynneille. Kyselyn suunnittelu on edennyt tästä eteenpäin ja Riikka Ylitörmänen esitteli uuden version (luonnos) sähköisestä gerontologisesta arviointikyselystä, johon on koottu aihealueittain lomakkeita tulostettavaksi työntekijöiden käyttöön (ks liite). Lomakkeen voi täyttää paperiversiona, mutta kaikki vastaukset kirjataan kuitenkin sähköiseen kyselyyn. Gerontologinen arviointikysely tulee kotihoidon työntekijän tietokoneen työpöydälle työvälineeksi. Johanna Ahde-Koponen kertoi, että arkiliikuntasopimusmallit ovat kokeilussa. Hanketyöntekijät ovat kartoittaneet valtakunnallisia arkiliikuntasopimusmalleja. Johanna on jalkautumassa kuntouttavaan päivätoimintaan miettimään päivätoiminnan kehittämisaiheita. Kuntoutumisyksikön perustamisen suunnittelu jatkuu. On suunnitteilla, että Johanna lähtisi kiertämään vanhusneuvostoja toimintatuokioiden ja hankkeen esittelyn merkeissä. Keskustelu: Voisiko Johanna tehdä vanhusneuvostovierailuilla kyselyn apuvälineiden käytöstä? KSTHKY, Eliisa Mannila KHSTKY:n ajankohtaistilanne on liitteenä 6. Eliisa Mannila kertoi 80-vuotiaiden kotikäyntien tuloksista Nakkilassa ja Eurajoella. Kehittämisosiossa on järjestetty tukiryhmälle työpaja Gallery walk Työpajassa työskenneltiin kunnittain. Työpajassa käsiteltiin 3,5 hankesuunnitelman toimenpidettä. Seuraavassa työpajassa käsitellään loput toimenpiteet. Eliisa koki työpajan onnistuneena ja kuntia sitouttavana. Suunnitteilla on seudullinen tapahtuma Eväsreppu eläkkeelle. 75-vuotiaille ollaan lähettämässä kotiin kysely, jonka perusteella mietitään tarvittavia jatkotoimenpiteitä. 80-vuotiaiden sote kotikäynneistä on saatu positiivista palautetta sekä asiakkailta että työntekijöiltä. 75- ja 80-vuotiaiden riskiasiakkaiden asioiden käsittelyä varten perustetaan asiakastyöryhmä, joka kirjoittaa reseptin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Eurajoen tiedotuslehti Makasiini sisältää artikkelin KSTHKY:n kehittämisosiosta. SATSHP, Sari Furuholm, Tarja Lindgren, Minna Nevalainen ja Kirsi Lukka-Aro SATSHP:n ajankohtaistilanne on liitteenä 7. Hanketyöntekijät ovat menossa esittelemään hanketta Harjavaltaan, Eurajoelle ja Nakkilaan. Raumalle, Euraan ja PoSaan ei ole vielä sovittu käyntiä. Huittisissa ja Kokemäellä saatiin hyvä vastaanotto. Kirsi ja Tarja ovat toteuttaneet perusterveydenhuollon haastattelut ja esh:n haastattelut ovat meneillään. Esh:n haastatteluista tehdään myös raportti. Perusterveydenhuollon haastattelujen raportti on tallennettu hankkeen kotisivuille.

5 5(6) Kuntoutus- ja hoitopolku olisi tärkeää mallintaa, joten olisiko mahdollista saada PoSasta potilasesimerkki, josta voisi tehdä mallinnuksen. Omaishoitajaviikolla järjestettiin tietoiskutyyppinen tempaus Satakunnan keskussairaalassa yhteistyössä yhdistysten kanssa. Osallistujia oli noin 50 hlöä. Pois syrjästä Kaste-hankkeen kanssa järjestetään 2 yhteistä toiminnallista tapahtumaa, Porissa (27.2.) ja Kankaanpäässä. Kankaanpään tapahtuman päivämäärä on vielä auki. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat tulevat toteuttamaan tapahtumaan toiminnallisia osioita. PPPR -hankkeen Porin kehittämisosion kanssa on suunnitteilla yhteistyö kuntoutusprosessin tehostamiseen liittyen, josta SATSHP kehittämisosio saisi pari asiakas-casea. SATSHP kehittämisosion hankesuunnitelmassa kuntoutusprosessin tehostaminen on yksi toimenpide. Tähän liittyen on suunnitteilla pilotointi esim. Satakunnan keskussairaalan keuhko-osastolla. Hankesuunnitelma sisältää myös mentorointiosion. Sosiaalipalvelujen kanssa on suunniteltu tähän liittyen toimenpiteitä. SATSHP:n projektisuunnittelija Sari Furuholmilla on mahdollisuus kertoa hankkeen muille kehittämisosioille mentoroinnista työvälineenä. Yhteydenotot Sariin. SATSHP, Niko Vahala SATSHP kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 8. Niko on menossa PoSaan ja Nakkilaan kuntakäynnille. Luvia ja Harjavalta eivät ole vielä vastanneet Nikon yhteydenottoihin. Raumalta on vastattu tänään Nikon sähköpostiin, joten sinne on suunnitteilla käynti. Eurajoella ei ollut yhtään sopivaa perhettä, mutta Eurajoki haluaa silti osallistua mallinnukseen. Keskustelu: Projektipäällikölle toimitetaan kaikki kehittämisosioissa toteuttavat kyselylomakkeet ja lisäksi selvennys, mitä kullakin kyselyllä tavoitellaan. 5. Osaamisen kartoitus / koulutuskysely, projektisuunnittelija Minna Nevalainen Minna Nevalainen kertoi osaamisen kartoitus kyselyn tuloksista, josta diaesitys on liitteenä 9. Tuloksista nousi esille seuraavaa: Vastaajia oli yhteensä 222 (ks diaesitys). Vastausprosentteja ei voida selvittää, koska ei ole tiedossa kuinka monelle kysely on lähetetty. Käytiin läpi minkälaista osaamista koettiin tarvittavan ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa (ks diaesitys). Käytiin läpi kuntien työntekijöiden oman osaamisen arvioinnin tuloksia (ks diaesitys). Esitykseen sisältyi tulevaisuuden koulutustoiveet (ks diaesitys). Koulutusten toteutustavoista työpajat koetaan koulutusmuotona epämieluisampana (ks diaesitys). Minna Nevalainen lähettää kehittämisosiolle kunkin kehittämisosion kyselyn tulokset. 6. Muuta ajankohtaista, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö Marika Halisen diaesitys liitteenä 10. Esityksestä esille mm. seuraavia ajankohtaisia asioita:

6 6(6) Innokylä koulutus järjestetään pe 6.2 Kaarinassa. Koulutuksesta lähetetään lisätietoja lähiaikoina. Koulutus sisältää teknista opastusta verstaassa työskentelemiseen ja hankepankin tallennuksiin. Suunnitteilla on tietosuojakoulutus yhteistyössä Pois syrjästä hankkeen kanssa kehittämisosioiden kuntiin. Tästä tiedotetaan lisää myöhemmin. Yhteistyöosaamisen lisääminen sekä verkostomaisen työotteen omaksuminen koulutuksesta on tehty hankintapäätös. Koulutuksen toteuttaa Turun amk ja Samk, Pori. Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutus siirretään toteuttavaksi syksylle Koulutuksen kilpailutus toteutetaan keväällä Gerontologista koulutusta voidaan myös suunnitella syksyyn Loppuraportointiohjeet toimitetaan kehittämisosioihin vuoden loppuun mennessä. Kehittämispäivään 13.2 suunniteltiin Satakunnan sairaanhoitopiirin apuvälineyksikön Tikoteekin esittelyä. Tikoteekki vastaa kommunikoinnin apuvälineistä. LIITTEET Liite 1 Vertaisarviointi, Heli Toroska, Pikassos Oy Liite 2 Huittisten ajankohtaistilanne, Anu Kärki Liite 3 Paraisten ajankohtaistilanne, Arja Santapukki Liite 4 Akselin ajankohtaistilanne, Sirpa Levy Liite 5 PoSan ajankohtaistilanne, Johanna Ahde-Koponen ja Riikka Ylitörmänen Liite 6 KSTHKY:n ajankohtaistilanne, Eliisa Mannila Liite 7 SATSHP:n ajankohtaistilanne, Sari Furuholm, Tarja Lindgren, Minna Nevalainen ja Kirsi Lukka-Aro Liite 8 SATSHP:n ajankohtaistilanne, Niko Vahala Liite 9 Osaamisen kartoitus kyselyn tulokset, Minna Nevalainen Liite 10 Hankkeen ajankohtaiset asiat -diaesitys, Marika Halinen

7 Sosiaalialan sillanrakentaja Heli Toroska ja

8 ARVI-mallit Nina K. Hyttinen Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto 2006) KIM konsultatiivisen itsearvioinnin malli - Kevyt arviointitapa - Mukana projektin ulkopuolinen arviointituki - Halpa tapa saada arviointiin ulkopuolista näkemystä. Konsultti mukana arviointikeskusteluissa - Ohjaa arviointia, huolehtii systemaattisuudesta - Roolit hyvä määritellä etukäteen

9 Mallit jatkuu SAM sisäisen arvioinnin malli - Sisäinen arvioija toteuttaa arvioinnin ja kantaa siitä vastuun - Huolehtii myös siitä, että arviointitieto palautuu kehittämisprosessiin - Löytyykö organisaatiosta osaamista ja aikaa, jos löytyy Sam on hyvä malli. Edistää organisaation oppimista - Voidaan täydentää myös ulkopuolisella konsultaatiolla

10 Mallit jatkuu LAM- laajennetun arvioinnin malli - Suuriin hankkeisiin erityisesti. ( Arvioinnin kulut n 5-8 % hankkeen kokonaiskustannuksista) - Ulkoinen arviointi - Arvioidaan sekä itsearviointina, sisäisenä arviointina että ulkoisen arviointina - Hyvä sisäinen arviointi parantaa ulkopuolisen arvioinnin tehoa - Itsearvioinnin ja sisäisen arvioinnin kautta lopussa tehtävään ulkopuoliseen arviointiin - Huom! Ulkopuolinen arviointi voi olla myös vertaisarviointia

11 Asiakkaat arvioimassa uusia käytäntöjä Esimerkiksi arviointidialogi, jossa sisäpiirissä asiakkaat Arviointikeskustelu ryhmässä, jossa asiakkaat punnitsevat uuden toimintatavan hyödyt ja haitat ja ehdottavat parannuksia Erilaisten kyselyjen tuloksia käydään läpi yhdessä asiakkaiden kanssa Mietittävä aina kuka on sopiva keskusteluttaja ja kysymysten tekijä!

12 Mitä tapahtuu matkalla kohti tavoitteita.? Millaisen toiminnan kautta tulokset ja vaikutukset ovat syntyneet Mustan laatikon avaaminen palvelee myös vaikutusten arviointia Prosessin avaaminen luo kartan jonka perusteella joku muukin voi löytää perille, levittäminen ja juurruttaminen

13 Arvioinnin hyötyjä projektityöhön ( Nina K. Hyttinen. Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto 2006) 1. Jäsentää hanketta ja auttaa korjaamaan suuntaa -virtaviivaistaa ja jämäköittää 2. Arviointi lisää projektiosaamista - auttaa oppiman virheistä, tekemään uusia valintoja - dokumentoi hiljaisen tiedon - tieto on siirrettävissä seuraaviin hankkeisiin

14 Arvioinnin hyödyt jatkuu 3. Lisää projektin uskottavuutta sidosryhmiin päin - läpinäkyvyys, sidosryhmät näkevät hankkeen sisälle - auttaa rahoituksen saamista ja yhteistyökumppaneiden löytymistä - väliarviointitieto lisää luottamusta 4. Auttaa raportin laatimisessa. Arviointitieto on tärkeää tietoa! ( oma kommenttini)

15 Vertaisarvioinnin pääkysymykset, jotka keskustellen läpi: Mitkä ovat kehittämistyön keskeiset tavoitteet? Onko kehittämistyön tavoitteet saavutettu? Mitkä ovat tärkeimmät tuotokset ja tulokset? Mitä odottamattomia tuloksia ilmaantui? Mitä käytännön hyötyjä eli vaikutuksia tuloksista nousi esiin? Miten tulokset näkyvät asiakas-/potilastyössä? Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmista Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? - mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön - mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön Miten tavoite on toteutunut ryhmän jäsenten arvioinnin keskiarvona. erinomaisesti hyvin tyydyttävästi välttävästi ei lainkaan

16 Arvioivan pilotin palaute em. keskustelun lisäksi: Mikä teki pilotissa vaikutuksen Mihin kiinnittäisin huomiota ja kehittämisvinkit Mitä opimme

17 Mitä hankaluuksia arviointi voi nostaa esiin: Muutoksen hitaus, muutosvastarinta Hajanainen toimintakenttä, ei hallinnollista eikä toiminnallista integraatiota Yhteistyökulttuurin ohuus, myös suhteessa järjestöihin Palvelujen pirstoutuneisuus organisaatiossa Resurssien niukkuus Toimintakulttuurien erilaisuus pilotin alueella Projektityöntekijän toimipisteen sijainti Työntekijöiden motivoituminen Hanketyöntekijän ajan riittävyys Lyhyt hankeaika Hankesuunnitelma liian laaja Tärkeää ei ole ongelmalista vaan se, miten ongelmat voitetaan OMA HUOMIONI: ikiaikaisia ongelmia!? Miksi? Mitä voidaan tehdä?

18 Mitä vahvuuksia pilottien toiminnassa nousi esiin aikaisemman hankkeen vertaisarvioinneissa? Innostunut hankehenkilöstö Esimiesten tuki Opiskelijoiden työpanos Asiantuntijatuki, esim. vieraileva luennoitsija Lakimuutos edellyttää muutosta Organisaatiomuutos voi olla edistävä tekijä Informointi ennen hankkeen aloittamista Resurssien niukkuus! Oma huomioni: Hankkeessa pohditaan hankkeen sisäistä logiikkaa, olisiko hyvä miettiä enemmän hankkeen ja perustoiminnan yhteensovittamista

19 Mitä käytännön kokemuksen mukaan arviointiin tarvitaan: Avoimuutta Rohkeutta, kehittäminen on kokeilua Eri näkökulmia, myös asiakkaiden Selkeitä tavoitteita, jotka yhdessä avattu Missä saavutettu tavoite tulee näkyväksi, todentaminen Tavoite-toimenpide-tuotos-tulos ja vaikutus ketju Asiakkaiden huomioiminen, mitä on osallisuus? Hyviä kysymyksiä

20 Otsikko Asia Asia Asia

21

22 Anu Kärki Ajankohtaista kehittämisosiossa lähihoitaja, hanketyöntekijä / 1 ENNAKOIVAN KOTIKUNTOUTUSMALLIN KEHITTÄMINEN OMAISHOIDON TUEKSI Osallistuminen Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntakäyntiin Omaishoitajien ryhmä, pikkujoulut, tarjolla riisipuuroa ja soppaa sekä joulukahvit. Mukana seurakunnasta kappalainen, diakonissa sekä yhteislaulujen säestäjä, omaishoitajia ja hoidettavia yhteensä 19. Kotikäyntejä 4, joista 2 kpl omaishoidon tuen päätöksen allekirjoitus ja samalla hieman jaksamisen kartoitusta, 1 omaishoidon tuen kartoituskäynti sekä 1 hyvinvointikyselyn pohjalta. Palaveri perhehoidosta (perhehoidosta kiinnostunut henkilö kertoi suunnitelmistaan lähinnä osavuorokautisen perhehoidon suhteen. ) Päivätoiminnan palaveriin osallistuminen omaishoidettavien osalta (sekä nykyiset pt-asiakkaat että uuden hakemuksen jättäneet).

23 Paraisten kaupungin kehittämisosio Arja Santapukki Ajankohtaista Paraisten kehittämisosioista 1. Asiakaskyselyä muokattu ja otsikoitu sekä käyty läpi tukiryhmässä Seuraavaksi layoutin muokkaus Malliasiakkaalle vastattavaksi ja tarvittavat muutokset Kääntäjälle Kysely viivästyi aikatauluongelmien vuoksi. Koska oli vaikea saada sovittua yhteistä suunnitteluaikaa vanhustyön johtajan kanssa, teimme kalenterin. Siihen laitetaan etenemisaikataulua ja seuraava tapaaminen. 2. Paraisten hankeosion aikataulutusta tehty uusiksi 3. Henkilökunnan kartoituskysely ei ole juurikaan edistynyt, lähinnä mietitty otsikointia 4. Tukiryhmässä hyväksytty Novian koulutustarjous, pystyy tarjoamaan koulutuksen sekä ruotsiksi että suomeksi.

24 Yhteisvoimin kotona hanke Perusturvakuntayhtymä Akseli Sirpa levy KEHITTÄMISPÄIVÄ , AJANKOHTAISKATSAUS Palvelutarpeen arviointimalli Akselissa on perustettu arviointityöryhmä, jonka jäseninä on hoitaja joka alueelta, ennalta ehkäisevien palveluiden hoitaja (tuleva arviointihoitaja), fysioterapeutti ja sosiaaliohjaaja Toimintamallin alustava prosessikuvaus on kehitelty jo alkuvuodesta, mutta nyt työryhmän tarkoituksena on selkiyttää toimintamallia, jakaa vastuualueita ja miettiä sisältöä. Vastuunjako moniammatillisen työryhmän välillä on tehty ja asiasisältöjä mallin eri vaiheissa määritelty käynneillä. Kirjaamistapaa on yhtenäistetty ja määritelty rakenteellisen kirjaamisen otsikoita. Tiedonsiirtoon on kiinnitetty erityistä huomiota, koska se on riski toiminnan onnistumiselle. Yhtenäinen lomakkeisto alueille sekä palveluohjaustiedon kerääminen. Mallia toteutetaan moniammattillisena jonkin verran alueilla, sisällön tarkentaminen jatkuu. Hoito- ja palvelusuunnitelman kehittämisellä on osa prosessissa. (Liite 1 prosessikaavio). Liikuntasopimusmallin juurruttaminen Liikuntasopimustyöryhmä (alueiden liikuntasuunnittelijat ja fysioterapeutit) on suunnitellut syksyn aikana vastuujakoa sekä toteutusta, seurantaa ja arviointia liikuntasopimusmallissa (Liite 2. Liikuntasopimusmalli). Malli on otettu käyttöön Akselissa koulutuksineen v Malli on valmiina ohjeiden tarkennus ja infotilaisuus henkilökunnalle mahdollisimman pian. Liikuntasopimuskoulutus, niille ketkä eivät ole sitä käyneet 4.12 ja Nykytilan kartoitukseen liittyen liikuntasopimusasiakkaiden haastattelu, kokemuksia toiminnasta. Asiakasosallisuus Asiakasosallisuus huomioidaan kaikessa tekemisessä. Arvioinnissa selvitetään asiakkaan oma kokemus palveluiden tarpeesta ja toimintakyvystä ja liikuntasopimusmallissa asiakkaan osallisuus suunnittelussa sitouttaa ja motivoi toteutukseen. Asiakasraati/kuntafoorumi on suunnitteilla (Innotuutuori koulutuksen kehittämistehtävä). Raadin jäsenistö koostuisi kotihoidon asiakkaista, omaisista, omaishoitajista, Akselin edustaja ja vanhusneuvostot edustettuna. Yhteistyö Hanna Inkeroisen kanssa VASSOsta ( ). Tammikuussa kenttätutkimuksena haastattelut tarkoituksena selvittää asiakkaiden/raadin jäsenien ajatuksia osallistamisesta palveluiden kehittämiseen. Tammi-helmikuussa päättäjien paja, mitä päättäjät odottaa asiakasraadilta ja miten kehittämisajatukset siirtyy päättäjille. Asiakaskyselyn uudelleen suunnittelu ensi vuoden aikana (kysely käyttöön loppukesällä) Yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö Akselin eri toimijoiden kanssa (päivätoiminta, omaishoito, SAS-koordinaattori, ennaltaehkäisevät palvelut). Liikuntatoimen kanssa tehty yhteistyötä vertaisliikuttajien kanssa ja saatu kotihoitoon liikuntaystäviksi (ulkoilu, jumppa tms.) 5 henkilöä. Toiminta alkaa ensi viikolla asiakkaiden kanssa Mynämäessä, Maskussa vastaavaa toimintaa herätellään. Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyötä mm. alueelliset SPR:n toimijat, Nousiaisten eläkeliitto. Vanhusneuvostoissa käyty esittäytymässä, Nousiaisten vanhusneuvosto ensi vuonna. Opinnäytetöitä (Turun AMK, hoitotyön opiskelijat) tulossa keväällä liittyen hoitotyön osaamiseen, omaisyhteistyöhön, omahoitajuuteen ja kiireen kokemukseen. Gerontologisen osaamisen lisääminen Koulutus asioita selvitelty ja saatu kaksi tarjousta. Suunnitelmat jatkuvat heti alkuvuodesta. Aikataulu Suunnitellussa aikataulussa edetty. Haasteena kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto ja organisaatiorakenteen muutos kotihoidossa vaikuttaa selkeästi aikatauluun ja hanke asioiden eteenpäinviemiseen. Henkilökunnan asenteet ja vastuunotto sovittujen tehtävien suorittamisessa huolestuttaa toimintamallien toteutumisen onnistumisessa. Nykytilan kartoitusta tehty, ajatellen hankkeen arviointia. Pieni piiri jäi ajatuksen hautumaan, koska ajankohta mobiilikotihoidon kanssa yhtä aikaa ei ollut suotuisa.

25 Yhteisvoimin kotona hanke Perusturvakuntayhtymä Akseli Sirpa levy KEHITTÄMISPÄIVÄ , AJANKOHTAISKATSAUS Arviointitoimintamalli aikataulu kevät 2015 Tukiryhmässä käydyn keskustelun perusteella teen muutosehdotuksen malliin arviointihoitajan osalta ja omahoitajan vastuun vähentämisestä arviointiprosessissa. Arviointihoitajan tehtävät siirtyvät tiimin sairaanhoitajalle Työryhmän informointi muutosehdotuksesta Toimintamallin kuvaus ja arviointiprosessimallin muutokset kirjalliseen muotoon, muutosehdotukseen tutustuminen Kirjaamiseen liittyvien ohjeistusten selvennykset (Kaarilahti Marjut ja Sirpa Levy) /2015 Yhtenäisten materiaalien kerääminen, lomakkeet, palvelukuvaukset, vapaaehtoistoiminta ym Arviointityöryhmä käy vielä mallin läpi Tukiryhmä hyväksyy toimintamallin esitettäväksi Vko 7/2015 Mallin esittäminen henkilökunnalle. Toiminnan aloittaminen systemaattisesti kaikilla arviointikäynneillä. Projektityöntekijä käy mukana arviointikäynneillä ja seuraa prosessin toteutumista. Arvioinnin kerääminen asiakkailta. 4/2015 Työryhmän ja sairaanhoitajien yhteinen palaveri, jossa arvioidaan prosessimallin toimivuutta eri alueilla. Tarvittavat muutokset työntekijöiltä ja asiakkailta tulleen kokemuksen ja palautteen mukaan. Syksy 2015 Tarkastellaan koulutuksen ja kokemuksen myötä tullutta uutta osaamista ja vastuun lisäämistä omahoitajille. Liikuntasopimusmalli aikataulu kevät Liikuntasopimusprosessin eteneminen suunnitelman mukaan Kirjaamisasioiden selventäminen,suunnitelman hiominen esitettäväksi Liikuntasopimustyöryhmän palaveri. Suunnitelman hyväksyminen esitettäväksi Vko 7 helmitoukokuu Liikuntasopimus toimintamallin (ja arviointimallin) esitys henkilökunnalle Toimintamallin toteutus, toiminnan seurantaa ja arviointia. Työryhmän kokous maaliskuussa. Kokemusten ja tavoitteiden tarkistus. Toukokuu 2015 Projektityöntekijä käy tiimeittäin läpi muutaman työntekijän kanssa kerrallaan omahoidettavat asiakkaat, onko liikuntasopimuksia päivitetty/tehty. Seurantalomakkeiden arviointia. Toiminnan arviointia, osaamisen arviointia. Asiakasfoorumi markkinaselvitystä tehty asiantuntijaosaamisen saamiseksi haastattelun, pajan ja ensimmäisen foorumin osalta. Kaksi vastausta saatu (VASSO ja Vaasan yliopisto), pikassosken vastausta odotellaan. Asiakkaita haastatteluun etsitään parhaillaan. Aikataulu kevät 2015 Tammikuu Asiakkaiden ryhmähaastattelu Helmikuu Ammattilaisten työpaja Maaliskuu Ensimmäisen foorumin kokoontuminen Yhteistyö Vertaisliikuttajat tavattu Mynämäellä. positiivinen kokemus sekä liikuttajilla että liikutettavilla. Toukokuussa uusi koulutus ja uusien vertaisliikuttajien löytäminen. Toiminnan siirtäminen Maskuun ja Nousiaisiin. Opinnäytetyösuunnitelmia käyty kuulemassa. Aihevalinnat tukevat mm. liikuntasopimuskoulutuksessa esiin nousseita aiheita. Päivätoiminnan ohjaaja tavattu. Palvelukuvaukset kotihoidon ryhmistä tammikuussa. Yhdistysten kartoittaminen alueella yhteistyössä. Gerontologinen osaaminen Liikuntasopimuskoulutus 4.12 ja Palvelutarpeenarviointi, hoito- ja palvelusuunnitelma sekä hoitotyön kirjaaminen koulutus päätetty ottaa Turun AMK. Tarjousten vastaukset lähdössä kouluttajille. Mobiilikotihoito käynnistyy kaikkien alueiden osalta ja samalla astuu voimaan kotihoidon uusi aluejako.

26 Yhteisvoimin kotona Posan kehittämisosio 12/2014 Aikaansaannokset: - Gerontologisen kokonaisarvioinnin määrittely ja mallinnus. On luotu malli, joka löytyy pikakuvakkeen takaa-> A4 kokoinen näkymä-> näkymässä on määritelty asiakaskeskeinen kuntoutusprosessi, fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kongitiivinen sekä kokemuksellinen toimintakyky. Lisäksi gerontologiseen kokonaisarviointiin kuuluu lääkehoito, lääkärin tekemät tutkimukset, ravitsemus, hengelliset tarpeet. Näiden eri kokonaisuuksien takaa löytyy toimintakykytestejä ja mittauksia. Toimisi jo työkaluna kotihoidossa arviointikäynneillä, omaishoidontukikäynnillä, seniorineuvolassa. Esitellään kehittämispäivässä. - Arkiliikkumissopimukset ovat kokeilussa vielä kentällä ( Huittisten ja Helsingin malli). Yhteenveto tehdään tammi/helmikuun aikana. Kartoitettu eri paikkakunnilta arkiliikkumissopimusten käytäntöjä. - Kuntouttava päivätoiminta on käynnistynyt ja tammikuulla 2015 alkaa Johanna olla mukana päivätoiminnan kehittämisessä suunnitelmallisemmin -> opastaa ja antaa vinkkejä työtekijöille asiakkaiden toimintakyvyn tukemisen suhteen. Uudelleen katsotaan, mitä kehitetään esim testauksissa jne. Johanna tehnyt hankintaehdotukset päivätoiminnan käyttöön tarkoitettuihin kuntouttamisvälineihin. - Kuntoutumisyksikkö-toiminnan aloittamista suunnitellaan. Suunnittelupalavereita on käyty ja toiminnassa käytettäviä mittareita mietitty, myös hieman toiminnan sisältöä on mietitty. - PoSan tukiryhmän palaveri on tulossa klo 14.00, PoSan vanhuspalveluilla, alakerran neuvotteluhuone. - Uutiskirje on jaettu, osoitteet on selvitetty. Johanna ja Riikka

27 Ikääntyneet, joiden liikunta- ja toimintakyky on alentunut tai vaarassa alenntua ja kotona selviytymisessä HSP Hoito- ja palvelusuunnitelma FYYSINEN TOIMINTAKYKY ADL / IADL-testi RAVA-testi VAS-kipujana ja-piirros Toimintakykymittaukset Bergin tasapainotesti Apuvälineet PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY GDS-15 kysely Asiakkaan arvio SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Arjen selvitymisen profiili Asuminen ja ympäristö Sosiaaliset suhteet/harrastukset KOGNITIIVINEN TOIMINTAKYKY MMSE Asiakkaan arvio Cerad-testi KOKEMUKSELLINEN TOIMINTAKYKY RAVITSEMUS MNA-testi Ruokailutottumukset Audit-65 LÄÄKÄRIN SUORITTAMAT TUTKIMUKSET LÄÄKEHOITO TALOUDELLINEN TILANNE Etuudet HENGELLISET TARPEET TOIMENPITEET ARVIOINNIN / OHJAUKSEN PERUSTEELLA JA-K/RY 12/2014

28

29 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kehittämisosio Tilanne Seulontakyselyiden yhteenveto 80-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä suoritettavien kotikäyntien (Harjavalta, Nakkila, Luvia, Eurajoki) yhteenvedot ovat työn alla. Nakkilan ja Eurajoen työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella kotikäyntien sote -yhteistyö nousee vahvimmin esille. Yhteistyö koetaan hyväksi, asiakasta monipuolisesti palvelevaksi kokonaisuudeksi. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Voimaa Vanhuuteen seminaarin raportti Tiistaina Kokemäellä pidettiin Voimaa Vanhuuteen seminaari. Seminaari oli yhdistelmä Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen loppuseminaaria ja Kasteohjelmassa kehitettyä infotilaisuutta juuri eläkkeelle jääneille. Tilaisuudesta koostetaan raportti myöhempää käyttöä varten. Toimenpiteiden tarkennus Gallery walk menetelmällä tukiryhmän kanssa Tukiryhmän kokous muutettiin pajaksi ja toimenpiteitä tarkennettiin gallery walk -menetelmällä. Tilaisuuden suunnittelivat Nakkilan kunnan perusturvajohtaja Sanna Rautalammi sekä projektityöntekijä Eliisa Mannila. Sanna Rautalammi veti tilaisuuden ja kirjaajana toimi Eliisa Mannila. Menetelmän avulla saatiin aikaiseksi hyvää keskustelua ja toimenpiteiden toteuttamiseen uusia näkökulmia. Tähän asti työpajassa läpikäydyt ajatukset on koottu kaavioksi (liite). Työpajaa jatketaan tammikuussa, jossa käsitellään loput toimenpiteet (resepti, etäyhteyslaitteet, asiakkaiden osallistaminen ja koulutus) Tilannekatsaus KEHY -ryhmässä = kuntien sosiaalipuolen ja kuntayhtymän johtavien viranhaltioiden kehitysyhteistyöryhmä Projektityöntekijä esitteli Kehy -ryhmässä hankkeen tämän hetkistä tilannetta. Eurajoen tiedotuslehti makasiinissa kirjoitus hankkeesta Linkki: Eliisa Mannila, KSTHKY

30 Keski-Satakunnan toimintamalli SOTE KOTIKÄYNTI 80- VUOTIAILLE Kokemäki 75- VUOTIAILLE KYSELY KOTIIN 75-VUOTIAAT RISKIASIAKKAAT Eurajoki Harjavalta 80-VUOTIAAT RISKIASIAKKAAT Luvia Seudullinen tapahtuma Eväsreppu eläkkeelle Ksthky ASIAKASTYÖRYHMÄ MARTTA SYLVI RISTO Nakkila RESEPTI

31 Keski-Satakunnan toimintamalli SOTE KOTIKÄYNTI 80- VUOTIAILLE 75- VUOTIAILLE KYSELY KOTIIN 75-VUOTIAAT RISKIASIAKKAAT 80-VUOTIAAT RISKIASIAKKAAT ASIAKASTYÖRYHMÄ MARTTA SYLVI RISTO RESEPTI

32 Keski-Satakunnan toimintamalli SOTE KOTIKÄYNTI 80- VUOTIAILLE 75- VUOTIAILLE KYSELY KOTIIN 75-VUOTIAAT RISKIASIAKKAAT Seudullinen Eväsreppu eläkkeelle tapahtuma Eurajoki 80-VUOTIAAT RISKIASIAKKAAT ASIAKASTYÖRYHMÄ Harjavalta Nakkila Ksthky MARTTA RISTO SYLVI Kokemäki Luvia RESEPTI

33 Yhteisvoimin kotona hanke Satakunnan sairaanhoitopiirin osio HANKKEEN KUULUMISET KEHITTÄMISPÄIVÄÄN: Mitä teillä on tällä hetkellä menossa kehittämisosiossa ja mitä on tulossa seuraavaksi? Kuntakäynnit etenevät, joskin joiltakin kunnilta ei vieläkään ole saatu vastausta muistutuksista huolimatta. Pori, Luvia, Kokemäki, Huittinen ja Säkylä on käyty, Harjavallan ja Eurajoen kuntakäynnit toteutuvat ensi viikolla ja Nakkilan tammikuussa. Raumalta ja PoSasta ei ole vielä saatu vastausta. Perusterveydenhuollon kotiutushoitajien haastattelujen raportti on valmistunut, se on löydettävissä satshp:n nettisivuilta (Satakunnan sairaanhoitopiiri -> tutkijoille -> tutkimus- ja kehittämistoiminta -> käynnissä olevat hankkeet -> Yhteisvoimin kotona -> Satshp kehittämisosio). Erikoissairaanhoidon kotiutuksesta vastaavien hoitajien haastattelut meneillään, niistä tulossa myös raportti. Ensi vuoden alussa käynnistyvät kotihoidon haastattelut kotiutuskokemuksiin liittyen. Hanketyöntekijät ovat kuluvassa kuussa osallistuneet seminaareihin seuraavasti: Minna KÄKÄTE - hankkeen loppuseminaariin Helsingissä, Tarja Omaishoitajat palveluiden kehittäjinä seminaariin & työpajaan Tampereella sekä Niko Kokemuksen ja kumppanuuden voimalla seminaariin Tampereella. Lisäksi hanke on ollut mukana omaishoitajaviikon tietoiskutempauksessa Satakunnan keskussairaalassa yhdessä SPR:n, Omaisena edelleen ry:n ja Omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa. Tilaisuudessa kävi viitisenkymmentä ammattihenkilö sekä omaista. Seuraava verkostokokous OmaisOivan kanssa on , jossa tapahtuu esitteen päivitys sekä pohditaan näkyvyyttä järjestöjen kannalta. Kuntouttavan työotteen osalta tiedonkeruu on menossa ja työnjaosta sekä toteutuksesta keskustellaan ensi vuoden alussa. Henkilökunnan osaamisen ja koulutustarpeiden lähtötilanteen kartoittamiseksi tehtiin Webropolkysely, johon kunnilta vastauksia tuli 222 ja sh-piiriltä 63. Tuloksista kootaan raportti. Hankesuunnitelman mukaisesti mentorointiosioon on haettu yhteistyökumppaniksi erikoisalaa sairaanhoitopiiristä, ja sosiaalipalveluiden kanssa on neuvoteltu sosiaalipalveluiden henkilöstölle kohdennetusta, ensi vuonna alkavasta mentorointikoulutuksesta. Seuraava palaveri, jossa koulutuksen sisältöä ja toteutusta suunnitellaan tarkemmin, on Kehittämispäällikkö Mari Niemi on ehdottanut, että mentoroinnista vietäisiin tietoa myös muihin kehittämisosioihin ns. tietoiskuina, tästä lyhyesti Satalinnan kehittämispäivässä mainittiin. Kehittämisosion tukiryhmän toinen kokous pidettiin , ja siinä käytiin hyödyllistä ja rakentavaa keskustelua kuntakäynteihin ja toimenpiteisiin liittyen. Seuraava tukiryhmän kokous on PPPR-hankkeen Porin kehittämisosion kanssa pyritään yhteistyöhön vielä heidän asiakasvastaaviensa hankeajan puitteissa (päättyy helmikuun lopussa). Luvattu olla heihin yhteydessä heti, kun erikoissairaanhoidon yhteistyöyksikkö varmistuu. Hankesynergian puitteissa ideoitu ja suunnitteilla oleva Yhdessä, ei yksin -tapahtuma koululaisille ja vanhuksille etenee hyvin. Ajankohta siis klo 12-15, paikkana Villa Ruska Pormestarinluodossa. Ohjelmaa ja toiminnallista osuutta suunnitellaan kovasti.

34 Onko kaikki sujunut suunnitelman mukaan? Vastaanotto kunnissa on ollut hyvä ja aihealue koetaan tärkeänä, mutta sitoutuminen yhteistyöhön on ollut joissain kunnissa varovaista. Kokemäki ja Huittinen ovat kuitenkin selkeästi ilmaisseet kiinnostuksensa ja niiden kanssa jatketaan neuvotteluja heti vuodenvaihteen jälkeen.

35 Yhteisvoimin kotona hanke Satakunnan sairaanhoitopiirin osio Niko Vahala Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset Hanke kuulumiset kehittämispäivään. Mitä teillä on tällä hetkellä menossa kehittämisosiossa ja mitä on tulossa seuraavaksi? Kuntakäynnit ovat hyvällä mallilla, Huittinen, Kokemäki, Säkylä, Eura, Pori, Eurajoki on käyty. Ensi viikolla on edessä Posan ja Nakkilan kuntakäynnit. Ainoastaan enää Luvia, Rauma ja Harjavalta eivät ole vastanneet. Köyliö ilmoitti alussa, että heillä ei ole rajaukseen sopivia perheitä. Perheiden määriä olen saanut jo useammasta kunnasta selville ja heille on kirjeitä lähtenyt lupalappuineen haastattelua varten. Eurajoella ei ole yhtään rajaukseen sopivaa perhettä, kuitenkin yhteistyö heidän kanssaan jatkuu, heidän hyvien mallien selvittämiseksi ja mahdollisesti mallintamiseksi. Toimenpiteen tukiryhmä ei ole kokoontunut. Tavoitteena on, että Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa, asumistarvekartoitus ja alueellinen suunnitelma vuosille raporttia tehnyt työryhmä muodostaisi tukiryhmäni ytimen. Osallistuin kokemuksen ja kumppanuuden voimalla seminaariin. Tampereella. Seminaari oli yhteistyössä onnistuneita valintoja, vaikuttava vertaistoiminta ja yksi naapureista projektien päätösseminaari. Seminaarissa kuultiin kokemusasiantuntijoiden kertomuksia elämästä, palveluista sekä vaikuttamisesta. Myös sitä miten kokemusasiantuntijuutta voidaan vahvistaa vammaispalveluissa sekä meneillään olevassa palvelujen rakennemuutoksessa. Mentorointikoulutus suunnitelmat lähteneet etenemään sosiaalipalveluiden kanssa. Seuraava suunnittelu palaveri on Onko kaikki sujunut suunnitelman mukaan? Kunta käynnit ovat lähteneet liikkeelle hyvin ja kunnissa ollut positiivinen vastaanotto. Ovat lähteneet innolla selvitykseen mukaan. Muutamista kunnista on tullut esille, että heillä on aluksia puhuttu sitä, ettei lähdetä hankkeeseen mukaan, mutta kuitenkin heidän ajatusmaailmansa tämän suhteen on muuttunut.

36 Osaamisen kartoitus ja koulutuskysely Kehittämispäivä Satalinna Minna Nevalainen projektisuunnittelija

37 Vastaajien jakautuminen alueittain (n=222)

38 Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

39 Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

40 Vastaajat Akseli

41 Vastaajien yksiköt

42 Akseli (n=39)

43 KSHTKY (n=49)

44 Posa (n=43)

45 Huittinen (n=12)

46 Parainen (n=19) Suomeksi (n=12) Ruotsiksi (n=7)

47 Vastaajien ammatit Perushoitaja 44 % (90) Sairaanhoitaja 19 % (38) Kuntohoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntohoitaja 8 % (17) Terveydenhoitaja 6 % (13) Sosionomi, sosiaalityöntekijä 4 % (8) Lääkäri 3 % (7) Geronomi 2 % (3) Muu 9 % (19)

48 Kuinka suuri osuus asiakkaistasi on ikääntyneitä?

49 Minkälaista osaamista koet tarvitsevasi ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa? Kuntoutukseen liittyvät asiat kuntouttava työote asiakkaan motivointi omatoimisuuteen, voimaannuttava voimavaralähtöinen kuntouttaminen apuvälineet ja niiden käyttö kotona kuntoutuminen, kuntoutus kotihoidon asiakkaille toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito, jäljellä olevan toimintakyvyn arviointi kuntoutuksen järjestäminen monipuolisemmin, ikääntymisen tuoma fyysinen heikkeneminen päivittäisissä askareissa, juuri ja juuri kotona pärjäävien toimintakyvyn tukeminen kotikuntoutuksen järjestäminen neurologisten potilaiden kuntoutus, sydänsairaan kuntoutus tietoa ikääntyneiden fysiologiasta ja suositeltavasta liikunnasta kuntoutuminen leikkausten jälkeen sairauksien ja lääkitysten vaikutus toimintakykyyn kinestetiikka

50 Minkälaista osaamista koet tarvitsevasi ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa? Tietoa sairauksista ja niiden etenemisestä perussairauksien ymmärtäminen lääkityksineen, eri dementialajien vaiheet ja hoitomuodot, neurologiset ja sisätauteihin liittyvät sairaudet, diabetes, haavahoito, kivunhoito, nivelrikko Lääkkeet Uusien lääkkeiden tuntemus, lääkkeiden yhteensopivuus, vuosittainen lääkekertaus, sairauksien ajanmukainen lääkitys Päihde- ja mielenterveysasiat Psyykkisen voinnin turvaaminen, masennus, liiallinen alkoholinkäyttö ja sen tunnistaminen, psyykkinen ja henkinen hyvinvointi, sosiaaliseen ja henkiseen osaamiseen hyvinvointiin liittyvää osaaminen Muistiongelmat Muistiongelmaisen kohtaaminen, muistisairauksien tuomat luopumiset ikääntyvälle, sairastuneelle ja omaisille, muistisairaan viriketoiminnan järjestäminen osastolla, muistisairaan mielenterveys, aggressiivisen muistisairaan asiakkaan kohtaaminen

51 Minkälaista osaamista koet tarvitsevasi ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa? Yhteistyön kehittäminen Yhteistoimintaosaaminen, verkostoituminen, vastuutyöntekijän rooli- ja tehtävät/vanhuspalvelulain mukainen, oikeaoppiset siirrot, kuntoutus ja hoitohenkilöstön yhteistyön lisääminen, moniammatillinen logistiikka, yhteistyön kehittäminen 3. sektorin kanssa Palvelu- ja palvelujärjestelmän osaaminen palvelutarpeen arviointimittarit, palveluneuvonta, palveluohjauksen tietojen syventäminen, enemmän tietoa oman alueen palveluista, erityisryhmien palvelutarjonta pitää hallita oman kunnan palvelut, sosiaalipalvelut, apuvälineet ja kaikki mikä tukee kotona pysymistä Tukien ja etuuksien tunteminen Kelan tuet, mistä muualta tukea kuin vammaispalveluista, tukien hakeminen, sosiaalietuudet, etuuksien myöntöperusteet ATK taidot, tietojärjestelmien käyttö, hyvinvointiteknologia

52 Minkälaista osaamista koet tarvitsevasi ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa? Muita esille nousseita teemoja; Asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutustaidot, aktivoiva ja motivoiva vuorovaikutus, asiakkaan ja omaisen motivoiminen Asennekasvatus ja asennemuutos Vanhusten kunnioitus Tietoa ikääntymisestä Turvallisuuden tunteen lisääminen Kokonaisvaltainen arviointi, kokonaisuuden hallinta monisairaiden kanssa

53 Miten osaamistasi voitaisiin mielestäsi vahvistaa? Yhteistyöosaaminen, moniammatillisuus ja vertaistuki verkostoituminen yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa yhteistyö eri tahojen kesken potilaan kokonaisvaltaisen kuntoutumisen tukena tietoa moniammatillisesta yhteistyöstä; miten voisi hyödyntää eri ammattiryhmiä lisää moniammatillista yhteistyötä, jolloin kaikkien osaaminen käyttöön asiakkaan parhaaksi lähiseuduilla samoissa tehtävissä toimivien vertaistuki/tapaamiset Koulutukset mahdollisimman monta ammattiryhmää koskevat koulutukset Case esimerkkien hyödyntäminen käytännönläheinen opetus ja harjoitukset säännölliset kertaukset, täydennyskoulutus oikein kohdennetut koulutukset esim. muistisairaan kuntoutus, geriatrian koulutukset, Kela-tieto, haavahoito, psyykkinen ikääntyminen, ruokavalio, murtumien ehkäisy

54 Miten osaamistasi voitaisiin mielestäsi vahvistaa? Liikunta ja kuntoutus ohjeita liikunnan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, työkaluja toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen arviointiin, vertaisliikuttajaksi kotiin, tuoli ja petijumppaohjeita, jatkohoitoa kuntoutuksesta, viriketoimintaa Muuta esille tullutta Töiden suunnittelu, tiimityöskentely, ajan riittävyys Gerontologisen osaamisen lisääminen Olemassa olevan tiedon päivittäminen, omatoiminen kouluttautuminen Vinkkejä turvalliseen hoitoon ja kuntouttavaan työotteeseen Omaishoidon puoli paremmin tutuksi Varmuutta ATK työhön Mittareiden käyttö ja kertaaminen Selkeä toimintamalli ja mahdollisuus konsultoida lääkäriä Kelan etuuksien esittely

55 Jos kohtaat työssäsi ikääntyneitä päihde- ja mielenterveysasiakkaita, minkälaista osaamista koet tarvitsevasi näiden asiakkaiden hoidossa ja kuntoutuksessa? Miten puuttua, mihin ottaa yhteyttä, kuinka lähestyä Hoitoon ohjauksen tarve; minne ja miten, lähin jatkohoito, miten ohjata kuntoutukseen, hoitopolut ja niiden päivittäminen, tieto yhteistyötahoista, palvelutarjonta, tukimuodot, sosiaalietuudet Opastusta neuvonnan antamisessa, miten tukea asiakasta arjessa, ongelmien havaitseminen ja puuttuminen Asiakkaitten kohtaaminen; yleisesti, käytöshäiriöt, levottomuus, aggressiivisuus Toimitapoja eri tilanteisiin, käytännön keinoja hallita tilanteet Itsepuolustus, väkivaltatilanteet ja niiden välttäminen Alkoholinkäyttöön puuttuminen ja ohjaus, päihdepotilaan kohtaaminen, muistisairaan asiakkaan päihdekäyttäytyminen Lääkitysasiat Aika ja mahdollisuus pysähtyä kuulemaan Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen

56 Jos kohtaat työssäsi ikääntyneitä kehitysvammaisia, minkälaista osaamista koet tarvitsevasi näiden asiakkaiden hoidossa ja kuntoutuksessa? Kaikki tieto tervetullutta Kohtaaminen ja kommunikointi (esim. muu kuin puhe tai manuaalinen ohjaus), asioiden kertominen ymmärrettävästi, erilaisten ihmisten kohtaaminen Tietoa kaivataan mm. toiminta/auttamistavoista, toimintakyvyn tukemisesta, erilaisista kehitysvammoista, kehitysvammaisuuden asteesta, käyttäytymisestä, toimintakyvystä, kehitysvamman vaikutuksista ja siitä mitä pystyy tekemään ja mikä tuottaa ongelmia Mikä liittyy kehitysvammaan ja mikä ikääntymisestä johtuvaan sairauteen Kehitysvammaisen henkilön ikääntyminen Palvelutarjonta, sosiaalihuollon palvelut, yhteistyötahot tutuksi Kehitysvammapuolen henkilökunnan opastusta Vammaispalvelulain tunteminen

57 Kuntien työntekijöiden oman osaamisen arviointi Top 5 Kehittämisen varaa Kuntouttava työote Muistisairaudet Ravitsemus Kuntoutus Somaattiset sairaudet Omaishoitajien etuudet Teknologinen osaaminen Sosiaalietuudet Päihdeongelmat Saattohoito

58 Mahdollinen aiempi ikääntyneiden hoitoon tai kuntoutukseen liittyvä lisä- tai täydennyskoulutus Vastaajista 61 % raportoi saaneensa lisä- tai täydennyskoulutusta Mainittuja lisä- ja täydennyskoulutuksia; Lääkehoito, kuntouttava työote, kuolevan potilaan hoito, saattohoitokoulutus, sydänsairaudet, geriatrinen ja gerontologinen kuntoutus, kaatumisen ehkäisy, TULES, Marevan hoito, kivun hoito, muistihoitajakoulutus, ikääntyvien kuntoutus kotona sekä kotona että laitoksessa, päihde- ja mielenterveyskoulutus, vanhustyön oppisopimuskoulutus, muistisairaudet, lääkitys, ravitsemus, toimintakykyä tukevan työote, vanhustyön erikoisammattitutkinto, geronomi, päihdekoulutus, kinestetiikka, rava koulutus, ekg-koulutus, haavahoito, diabetes, apuvälineet, yhteinen asiakkaamme, ergonomia, ensiapu, hygienia, palveluohjaus, logoterapia

59 Tulevaisuuden koulutustoiveet Top 5 Kipu Kuntoutus Muistisairaudet Lääkehoito Psyykkiset sairaudet

60 Tulevaisuudet koulutustoiveet Asenne ja työyhteisön kehittäminen Lääkehoito ja yhteisvaikutukset; haittavaikutukset ja liiallinen lääkitseminen muistisairailla Mobiiliosaaminen Kotikuntoutus Saattohoitoon fysioterapeutin käyntejä tarvittaessa Kokonaisvaltaista asiakasarviointia esimiehille Henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys, kulttuuri Verkostoituminen Viriketoiminta vanhuksen arjessa Hoitohenkilökunnalle koulutusta myös arjen haasteisiin ei vain sairauksien hoitoon Ennakoiva vanhustyö

61 Toiveet tulevien koulutusten toteutuksen suhteen

62 Osaaminen ja koulutustarve Osaaminen Hyväksi koettu Kuntouttava työote Muistisairaudet Ravitsemus Kuntoutus Somaattiset sairaudet Kehitettävää Omaishoitajien etuudet Teknologinen osaaminen Omaishoitajien etuudet Sosiaalietuudet päihdeongelmat Koulutustoiveet Eniten toivotut Kipu Muistisairaudet Kuntoutus Lääkehoito Psyykkiset sairaudet Vähemmän toivotut Omaishoitotilanteen tunnistaminen Omaishoitajien etuudet Omaishoitajien tukeminen Teknologinen osaaminen sosiaalietuudet

63 Yhteisvoimin kotona hankkeen 6. kehittämispäivä Satalinna, Harjavalta Marika Halinen

64 Ohjelma: Avaus ja aamukahvi Käytännön asioita arvioinnista, hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Vertaisarvioinnin toteutus, suunnittelija Heli Toroska, Pikassos Ajankohtaiset kuulumiset Lounas Ajankohtaiset kuulumiset Kahvitauko Osaamisen kartoitus / koulutuskysely, Projektisuunnittelija Minna Nevalainen Muuta ajankohtaista, Marika H Päivän päätös

65 Hankkeen arviointi Lähtötila-arviointi (nykytilan kartoitus) Väliarvioinnit (mm. vertaisarviointi, seurantaraportit itsearviointi) Loppuarviointi