A45t. M19/51/3122/-83/1/10 Luhanka Tammi j Arvi Kari Hautala

Transkriptio

1 M19/51/3122/-83/1/10 Luhanka Tammi j Arvi Kari Hautala A45t MOREENISTRATIGRAFISIA JA NÄYTTEENOTTO- KAIVANTOJA TAMMIJÄRVEN ALUEELLA Liiteraportti raporttiin M19/3122/-87/1/10

2 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN TUTKIMUKSET KL Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää : 1. Mustaliuskeiden hiilipitoisuutta. 2. Malmiko-ira Peikon hajuanomaliat. 3. Geokemian parhaiden anomalioiden luonne. 4. Geofysiikan IP vaihekulma-anomalioiden syyt. 5. Hyvien Cu- ja Sn-pitoisten lohkareitten lähtö'paikat. Sn% Cu% Ag ppm Au ppm JA ppm K/ JA JA VT (oiu) 0.45 Yhteistä näille lohkareille on : sivukivi KVARJ kuparikiisua ja kovelliinia syöpynyt ulkonäkö' W% Tutkimusryhmänä oli Hirvaksen ryhmä maaperäosastolta johtajana geologi Keijo Nenonen. Malmiosastolta olivat geologi Olli Saranpää grafiittitutkimuksisså ja Sn/Cu tutkimuksissa avustivat Juhani Alanen+malmikoira Peikko, Kari Hautala ja Pekka Virtanen. 1. MUSTALIUSKEET Montut Otettu Mr-näytteitä,vaskausnäytteitä ja kallionäytteitä(o.saranpäällä) Vaskausnäytteissä ei tavattu merkittäviä SCHE-pitoisuuksia. Upan analysointi meneillään Hoffgrenin laboratoriossa. Montussa 437 kohtalaiselta näyttävää grafiittia yli lom matkalla. 2. HAJUANOMALIAT, PALJASTUMIEN LAAJENNUKSET Montut , Monttu 438 on laajennettu KM palj a stuma. KVARJ jossa CUKI,KOVE,SCHE ja ASKI. Paras analyysi Cu=0.48%, Sn=O,05,Ag=68ppm, Au=13.4ppm. OKU :n 8-MK paljastuma on sama (Cu=0.7068%) Alueen paras SCHE pitoisuus on tämän kallion päältä olevasta moreenista löydetya'tä JA=78-69 pikku lohkaroesta (W=1.33) Vaskausnäyte NW reunalta paljastumaa, hiukan anomaalinen. Sche esiintyi kalliossa SE reunalla paljastumaa,tästä sattumanvaraisesti Närevaaralla otetut näytteet analyysissä numerolla KH SCItE esiintyi pesäk-

3 2. keinä KVARJ :ssa ja pirotteena karkeassa GRVL :ssa ja siitä SE olevassa hienossa GRVL :ssa. Monttu 43,9 30m suuntaan 260 edellisestä. Montun pohjasta tavattiin SCHE harvakseen pirotteena ja joitain ZNVA juonia. Näkyvissä kalliota n 1'm. Monttu peittyi veteen ennenkuin Närevaara saatiin lainaksi. Havainto KH MONTTU 440 Havainto KH Kapea ASKI-juoni,GRVL. Monttu 441 Havainto KH-83-8.Mustaliuske,Cpitoisuus alhainen. Vaskausnäyte lievästi anomaalinen. Monttu442 Paljastuman IMI laajennus. Havainto KH `Paljastuma jatkui SE suuntaan mustaliuskeena jossa MAGIC. Paljastuman NW reunassa SCHE-juonia. Montusta ei vaskausnäytettä. Monttu 443 K= otettu L= Havainto KH Suurikivistä moreenia joten vaikeasti paljastettava paikka. Moreenin kivissä ASKI-pirote ja ZNVA-juonia joissakin. Analyysissa numerolla JA-83-L25 ja JA-83-L26. Pohjalla oli pieni läikkä kalliota näkyvissä, siinä CUKI, ASKI,SKII,SClE pesäkkeitä KVARJ :ssa. KVARJ on kapea 5-1Ocm.mutta tyypiltään hyvin JA-83-L3 tapainen. Juonesta analyysissa kolme näytettä numerolla ICH Monttua yritettiin suurentaa mutta se ei onnistunut moreenin tiiviyden ja kivisyyden sekä runsaan vedentulon tähden. Vaskausnäytteissä ei erotu scheeliittipitoisuutta jostakin syystä. Montut 449 ja 450 IC Mr-näytepiste vieressä. Moreeni alueella tiivistä ja kivistä, kalliota ei tavoitettu kummastakaan. Monttu 450 :n vieressä Mr-näytepisteessä Cu 47ppm ja Sn 29ppm (lievästi koholla pohjatasosta) syvyys oli 16 dm. Montussa saavutettiin syvyys 22dm, joten näytteenotto ei ole yltänyt kallion pintaan. Linjalla IC=30.00 syvyydet tällä vyöhykkeellä ovat 3-9m. Paikalla on komea tukkipuusto joten useimmista yrityksistä luovuttiin. Kahden metrin syvyydestä tavattiin ASKI-pirotteisia lohkareita jotka ovat analyysissa numeroilla JA-83-28, JA GEOKEMIA Montut , Monttu 444 Mr-näytepisteessä saatu 84 ppm Sn. Maapeitteet metrin luokkaa. Tehty 10 m tutkimusoja. Kallio oli hienorakeista grauvakkaliusketta jossa oli runsaasti biotiittia. ASKI :a esiintyi hienona pirotteena paikoin tiuhasti. Analyysissa näyte KH Muita kiisuja ei kalliossa esiintynyt.

4 3. Montut ,451 Montun 447 kohdalla geokemian anomalia IC= L= piste (Cu=3400ppm, Sn= 0.03%) (Cu=liOOppm, Sn=Ö.03%) Monttu sijaitsee suopainanteessa eikä kalliota tavoitettu. Montut 445 ja 448 sijaitsevat samoissa kivilajikerroksissa 447 :n kanssa. Monttu 446 on linjalla K= L= n Monttu 451 sijaitsee 446 :n S puolella n.30m. 451 :n S puolella olevassa ojassa on KVARJ lohkareita joissa CUKI,ASKI, SCHE, SKII ja KOVE. Näihin lohkareihin kuuluvat myös JA-78-L31 ja L32. Osassa lohkareita runsaasti SCHE pesäkkeitä. 445, 447, 448, 451 ovat pintaosistaan anomaalisia scheeliitin osalta. Sama näkyy myos lohkareissa. Karkearakeista grauvakkaliusketta joissa KVARJ tapaa juuri pintaosasta. Myös; KVARJ lohkareita esiintyy pintaosassa varsinkin ojien luona. Monttu 446 on omaa luokkaansa SCHE pitoisuudessa koko alueella. Myös siinä on pintaosassa parempi pitoisuus. Montuista 445 ja 448 löytyi kiisuuntuneita kohtia joissa ASKI,CUKI,SKII ja SCIiE : Kivilajina karkearakeinen GRVL oli eniten kvartsiutunut. Montussa 445 kerroksellisuus vaihteli etelä!- simmässä osassa se oli Eteläisin lukema saattaa olla myös kaivinkoneen irroittamasta kappaleesta. Kaade oli 80 0 suunta 130. Näistä montuista on kallionäytteiden (Närevaara) lisäksi analyysissä seuraavat lohkareet : M 445 KH KVARJ jossa CUKI, KOVE Ja-83-L30 GRVL, jossa CUKI pesäkkeitä Montussa 446 oli ASKI-juoni pohjalla oletetussa kalliossa. Monttu 451 ei tavoittanut kalliota(syvyys'5m). 4. GEOFYSIIKKA Montut t havainto KFI Monttu 455. Syvyys 2.5m ei merkittäviä malmilohkareita. Kalliota ei tavattu. Monttu 456, N.100m NE suoraa geofysiikan linjalla. Avattu 11m tutkimusoja. A Havaintonumero KH Etupäässä hienorakeista GRVL :a paikoin keskikarkeaa. Paljastuman N reunassa grafiittipitoiselta näyttävä rako. KH Kivilaji on etupäässä karkearakeista GRVL :a. Tässä paljastumassa näkyy erittäin hyvin leikkautuneita kerroksia (turbidiitti). Paljastumassa on myöskin emäksisempi välikerros ja kapeita PG-juonia. Markku Tiainen on tehnyt samalta paljastumalta havaintoja -32.

5 4. 5. LOHKAREET JA-82-3 on kuulemma pyöreä, kivirauniosta löytynyt KVARJ lohkare. Lohkareesta ei paikalla ollut kuin pari pientä sirua. Tätä lohkaretta selvitettiin kolmen montun avulla. Montut Monttu 453 :n pohjalla oli GRAF-pitoinen KIILL kallio, havainto KH m syvyydeltä löytyi ASKI, SKII pirotteinen kvartsijuoni grauvakkalohkareessa,,analyysissa numerolla KH Mustaliuskelohkareita joissa SKII tai MAGK löytyi runsaasti. Etsitynlaisia lohkareita ei löytynyt. Montut Ryyttylän ja Helmelän pellonreunojen kivikasojen lohkareet. Kankaisen lohkare K/7028 oli myös hyvin pyöristynyt. Siitäkin oli vain yksi kulma säästynyt lähettäjällä. Löytöpaikka oli talon vieressä oleva perunapelto. Pellon taakse tulee viemärioja joten aivan viereen ei päästy kaivamaan. Ensimmäinen monttu tehtiin löytöpaikan N puolelle tien toiselle puolelle. Siitä löytyi 2 metrin syvyydestä mustaliuskelohkareita joissa SKII. Myös yksi ASKI-lohkare löytyi (pirotetyyppinen) Kalliota ei tavoitettu. Ylempi moreenikerros oli ablaatiomoreenia. Monttu 458 tehtiin Kiviaholta Muonasuolle menevän polun W puolelle loivaan länsirinteeseen. Mitään merkittävää ei löytynyt. Montut ovat Kiviahon NW puolella. Kaikissa saatiin kallio esiin. Montussa 460 oli ASKI-pirote lohkare. Monttujen 461 ja 462 välillä kaivettiin matala raapaisu kallioon siinä oli 1-2 mm leveitä KVARJ joissa SKII. Muissa montuissa ei tavattu mineralisaatioita. YHTEENVETO Linjan L :59.00 paikkeilla kulkee magneettinen ja sähköinen häiriö. Monttujen 441 ja 442 perusteella se johtuu mustastaliuskeesta jossa on MAGK. Tämän häiriön NW puolella on karkearakeisesta grauvakkaliuskeesta muodostunut horisontti jossa esiintyy KVARJ :n yhteydessä ASKI, CUKI ja SCHE pesäkkeitä. ASKI ja SCHE esiintyvät pirotteena myös grauvakkaliuskeessa. CiiKI esiintyy pirotteena linjan K= tienoilla. Vanhoja analyysitietoja katsomalla vaikuttaisi että tässä Cu-horisontissa esiintyisi vyöhykkeellisyyttä. Cu-pitoisuutta esiintyy lähinnä välillä K= K= siitä Päijänteeseen päin lohkareet ja paljastumat muuttuvat sinkkivälkevaltaiseksi. Parhaat kulta- ja hopeapitoisuudet viittaavat välille K= K= r

6 5 Malmikoira Peikon haistamista kohteista kolme neljästä sijoittuu Cu-horisonttiin ( montut 439,443, 449,450) Geokemiassa paras piste(monttu 447) sijoittuu samaan horisonttiin. Sn,Cu ja Mn ovat tässä horisontissa koholla ympäristöön verrattuna. Mineralisaatioiden paikallistamista tässä vyöhykkeessä hankaloittaa syvät ja kiviset maapeitteet. Kivilajin kulku on alueella kun jäänkuljetus.(myöhäisempi) on ollut 0-10 saattavat kaukaakin toisistaan lähteneet lohkareet löytyä vierekkäin. Ainakin monttujen 449 ja 450 kohdalla Cobranäytteenotto pysähtynyt kiviin. Linjalla K näytteenotto lienee onnistunut paremmin. Vaskauksessa parhaat SCHE-pitoisuudet löytyvät Cu-horisontissa. Myös vyöhykkeen S-puolisissa montuissa pitoisuus on suurempi kuin grafiittimontuissa. Lohkarekartassa näkyy linjojen L=58 :00--L=58.50 välissä täydellinen lohkaretyhjiö. Tämä johtunee sopivien etsintäpaikkojen puutteesta. Suosta ja Taikinalammesta Tammijärveen menevän ojan reunapensaikosta on vaikeaa lohkareita löytää. Etelämpänä ovat peltojen kivirauniot jotka edustavat usein hehtaarien pintakivikkoa. Montuissa kuvastuu paremmin lähialueen kallioperä. Montuissa ja 457 näkyi N puolen mustaliuskehorisontti lohkareissa erittäin selvästi. Kankaisen ja Juhani Alasen lohkareet olivat pyöristyneitä, samanlaisia ei tavattu montuissa. Tämä viittaa kauempana olevaan lähtöpaikkaan. Nykyisellä tiedolla lähtöpaikka saattaisi olla edellä mainittu L= Cu-horisontti. Kaivinkoneella koko Cu-horisontin tutkiminen on hidasta moreenin kivisyyden ja syvien maapeitteiden takia. Jatkovaihtoehdoiksi jäävät joko paineilmakairauskone tai timanttikairauskone. Kari Hautala

7

8

9 Tilanne Luhangan osalta Kallio- ja lohkarenäytteet ovat analysoitavina (Sn,W,% Cu,Zn, Ag,Au) -geokemiaa on pyydetty lähettämään"väliaikatiedote" ennen jalometalli analyyseja. Vaskausnäytteet ovat analysoitavina (samat alkuaineet) tuloksia luvattiin elokuun puoleenväliin. SCHE-hiput laskettiin tai ajanpuutteen.vuoksi osittain arvioitiin. Kallionäytteet ovat luotteloituina alakerrassa. Närevaara näytteistä on s.ahattu toinen puoli analyysiin toinen on kallionäytelaatikossa. Vaskausnäytteissä upan tutkiminen on siinä määrin aikaa ja ammattitaitoa vaativaa työtä että luovuin siitä toistaiseksi. Näytteet ovat vielä Hoffgrenin laboratoriossa, että voit mikäli haluat tarkistaa niiden mineraalikoostumusta. Vahinkoja tuotettiin tutkimuksissa vähän : R :o tukkipuu 0 30 cm kaadettu + joitakin taimia R :o kpl s 10 cm kuusipuuta + " " laidunta (niittyä) kaivettu noin aarin alalta R :o 4361 R :o kpl cm kuusipuuta Muualla vahingot ovat kaadettuja taimia tai kolhaisuja puun kyljissä. Montun 443 vieressä katkottiin tukkipuun juuria mutta eiköhän se hengissä pysy. Selostuksestani unohtui pois kommentit geofysiikan Geofysiikan häiriöt olivat tunnettujen lohkareiden S puolella joten ne eivät voi olla niiden lähtöpaikkoja. Selvyyttä häiriöiden syystä ei saatu. Se saattaa olla esim. pieni grafiittimäärä jossain biotiitin seassa. Häiriöitä tutkittaessa olisi hyvä olla mitta laitteet mukana jotta tarkka häiriöpaikka selviäisi. osalta. Närevaara toimi kun enkeli. Laitteen hankkiminen etelä-suomen ryhmälle kannattaisi. Vaskausnäytteestä jääneet suuremmat kivet ovat alakerrassa. Niistä voi tehdä kivilaskuja ja tarkistella löytyykö upan mineraalikoostu- miikecr?1 1 ea cel ; 4-4