Viite Lähete 125/18, Dnro 03206/17/ /17/4102

Transkriptio

1 1 (19) Itä-Suomen hallinto-oikeus Minna Canthin katu 64, PL Kuopio Viite Lähete 125/18, Dnro 03206/17/ /17/4102 ASIA Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksestä (Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotus) tehtyjen valitusten johdosta Valituksenalainen päätös Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätös (Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotus) Lausunnon antaja Lappeenrannan kaupunki (y-tunnus ) PL 11, Lappeenranta p. (05) 6161 VALITUKSET Yksityishenkilön valitus , Dnro 03206/17/4102, jossa vaaditaan muutoksia Lampo- ja Utrasaareen osoitettuihin RA-1- ja AT/s-2-aluevarauksiin. Yksityishenkilön valitus , Dnro 03238/17/4102, jossa vaaditaan Mustolan M-6/T-1/res-alueen kumoamista ja muuttamista maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on hajarakennusoikeus. Muutoksenhakijat ovat perustelleet vaatimuksiaan valituskirjelmistä tarkemmin ilmenevin tavoin. Muutoksenhakijoiden esittämät vaatimukset ja niiden perustelut on referoitu tässä lausunnossa jäljempänä

2 2 (19) - valituksen , Dnro 03206/17/4102 osalta osiossa A ja - valituksen , Dnro 03238/17/4102 osalta osiossa B. LAUSUNTO Vaatimus Lausuntonaan muutoksenhakijoiden valituskirjelmien johdosta ja niissä esille tuotuihin seikkoihin Lappeenrannan kaupunki esittää seuraavan: Kaupunki vaatii muutoksenhakijoiden valitusten hylkäämistä seuraavilla perusteilla: Yleistä molempiin valituskirjelmiin liittyen Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Itäisen osa-alueen osayleiskaavan kokouksessaan (LIITE 1, Ote kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta liitteineen). Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 201 :n mukaisesti määrätä kaupunginvaltuuston päätöksen , joka koskee Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotusta, tulemaan voimaan niiltä osin, joihin valitukset eivät kohdistu (LIITE 21, Ote kaupunginhallituksen pöytäkirjasta ). Kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään (MRL 188 ). Kunnallisvalituksen valitusperusteina voivat olla päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen (Kuntalaki 135 ). Kaupungin käsityksen mukaan valituksenalainen päätös tai sitä koskeva päätöksenteko eivät sisällä edellä tarkoitettua laillisuusvirhettä. Kaupungin käsityksen mukaan osayleiskaava on MRL 39 :ssä yleiskaavan sisällölle asetettujen sisältövaatimusten mukainen sekä kaavaprosessi MRL:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) vaatimusten mukainen. Kaupungin

3 3 (19) käsityksen mukaan muutoksenhakijan valitusperusteet koskevat lähinnä kaavapäätöksen tarkoituksenmukaisuusseikkoja. Kaupungin yksityiskohtainen vastaus muutoksenhakijoiden valituksissaan esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin on tämän lausuntokirjelmän - osioissa A valituksen , Dnro 03206/17/4102 osalta ja - osiossa B valituksen , Dnro 03238/17/4102 osalta. Osioiden A ja B jälkeen on esitetty koko lausuntokirjelmän yhteenveto.

4 4 (19) Osio A Muutoksenhakijan vaatimuksista ja niiden perusteluista (valitus , Dnro 03206/17/4102) Valituksen kohteena on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaiseen osayleiskaavaehdotukseen kuuluvien Lampo- ja Utrasaaren RA- 1-alueet sekä AT/s-2-alue niiltä osin kuin se on päällekkäin luoalueiden kanssa (LIITE 18, Karttaesitys valituksen kohdealueista). Muutoksenhakija pitää edellä mainittuja Lampo- ja Utrasaaren aluevarauksia ristiriitaisina lainsäädännön ja kaavamerkintöjen kannalta, ja näin ollen hän vaatii kaavaan tehtäväksi seuraavia muutoksia: Lampo- ja Utrasaaressa rakentamattomat ja vapaaajanasumiselle varatut alueet (RA-1) muutetaan ympärivuotiseen asumiseen. Lamposaaressa Utrasaarentien pohjoispuolella oleva AT/s- 2-aluetta supistetaan niiltä osin, kuin AT/s-2-alue on päällekkäin luo-alueen kanssa, ja kaavamerkintä muutetaan sellaiseksi, joka lähtökohtaisesti kieltää rakentamisen luo-alueelle. Perustelunaan RA-1-alueiden muuttamiseksi ympärivuotiseen asumiseen muutoksenhakija esittää, että osayleiskaavaehdotuksen mukainen vapaa-ajan asuminen (RA-1) heikentää saarten palveluja ja on näin ollen ristiriidassa Lappeenrannan kaupungille lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden kanssa. Esimerkkinä velvoittavasta lainsäädännöstä muutoksenhakija mainitsee lain saariston kehityksen edistämisestä ( /494), jonka 2 :n mukaan valtion ja kuntien toimin on pyrittävä turvaamaan saariston kiinteä asutus luomalla väestölle riittävät mahdollisuudet toimeentuloon, liikkumiseen ja peruspalvelujen saantiin sekä suojaamaan saariston maisemakuvaa ja luontoa ympäristöhaitoilta. Lisäksi muutoksenhakija viittaa valituksessaan, että Lampo- ja Utrasaaren ranta-alueiden osoittaminen RA-1-alueiksi palvelee vain maanomistajan etua. Perusteluinaan AT/s-2-alueen supistamiselle Lamposaaressa muutoksenhakija esittää, että AT/s-2-alueen osoittaminen

5 5 (19) päällekkäin luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden kanssa ovat ristiriidassa keskenään, koska kaavan mukaan rakentaminen on sallittua AT/s-2-alueella, mutta samalla luo-alue estää rakentamisen. Kaupungin vastaus Lampo- ja Utrasaaren RA-1-aluevaraukset Osayleiskaavassa on haluttu ratkaista rakentamiseen soveltuvien rantojen maankäyttö kestävällä tavalla. Ranta-alueiden osalta Itäisen osa-alueen osayleiskaava on MRL 73 :n sisältövaatimusten mukainen. Osoitetut rakentamisalueet ja - paikat on merkitty osayleiskaavaan siten, että MRL:n luvussa 10 säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Niillä ranta-alueilla, joilla Itäisen osaalueen osayleiskaava on laadittu 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjaamaan rakentamista, lomarakennuspaikat on osoitettu RA-1-merkinnällä ja ympärivuotisen asumisen rakennuspaikat AP-8-merkinnällä. AT/s-2-alue on suunnittelutarvealuetta. Kuten kaupunki on muutoksenhakijan muistutukseen antamassaan vastineessa (LIITE 3, Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti, muistutus ja siihen laadittu vastine sivuilla 85 87) todennut, kaupungin strategisena tavoitteena sekä osayleiskaavan tavoitteena on tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta hyödyntäen olemassa olevia infraverkostoja. Laajemman pysyvän asutuksen osoittaminen keskustaajamasta erillään oleviin Lampo- ja Utrasaareen ei ole em. tavoitteen mukainen, koska se hajottaisi taajamarakennetta eikä kaupungin vesihuoltoverkosto ulotu saariin. Näin ollen kaupunki on strategian mukaisesti ja tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen osoittanut Lampo- ja Utrasaaren kyläalueen (AT/s-2) ulkopuolisille ranta-alueille ympärivuotisen asumisen sijaan loma-asumista (RA-1). RA-1- rakennuspaikkojen osoittamiseksi laadittiin rantamitoitus, joka perustuu emätilaselvitykseen ja muunnetun rantaviivan laskentaperiaatteisiin (LIITE 16, Itäisen osa-alueen ja Karhusjärven rantamitoitus ). Rantamitoituksessa esitettyjen mitoitusperusteiden pohjalta RA-1-rakennuspaikkoja ei voi suoraan muuttaa ympärivuotisiksi AP-8-rakennuspaikoiksi.

6 6 (19) Lampo- ja Utrasaaren RA-1-aluevaraukset eivät ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa eivätkä RA-1-aluevaraukset heikennä saarten palveluja. Sen sijaan yleiskaavalla turvataan lain mukaisesti kiinteä asutus Lampo- ja Utrasaaressa osoittamalla olemassa olevat ympärivuotisen asumisen alueet AT/s-2- ja AP-8- alueiksi (LIITE 1, 2. KAAVAKARTTA; LIITE 1, 3. KAAVAKARTAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET), minkä lisäksi AT/s-2-alue mahdollistaa pienimuotoisen ympärivuotisen asuinrakentamisen kylärakenteen yhteyteen. Kaavaratkaisulla turvataan saarissa olevan ympärivuotisen kyläasutuksen ja palvelujen säilyminen, mikä edesauttaa myös saarten maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ja sen arvojen säilymistä (LIITE 7, Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, s. 24, kohde 41). Osayleiskaavan tehtäviin ja tavoitteisiin yleispiirteisenä maankäytön suunnitteluvälineenä ei kuulu lossin kapasiteetin ja vuorovälien selvittäminen. Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu RA-1-aluevarausten osalta Itäisen osa-alueen osayleiskaavan keskeisenä tavoitteena on ollut maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu ranta-alueiden rakennusoikeuksia määritettäessä. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu on toteutettu käyttämällä yhdenmukaisia, vakiintuneita mitoitusmenetelmiä kaava-alueen kaikille rantaalueilla, joita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Näin ollen Lampoja Utrasaaren rantojen osoittaminen RA-1-alueiksi ei poikkea yhdenvertaisuuden vaatimuksesta. Lampo- ja Utrasaaren ranta-alueiden osoittaminen RA-1-aluiksi perustuu rantamitoitukseen (LIITE 16, Itäisen osa-alueen ja Karhusjärven rantamitoitus ), jonka tavoitteena on maanomistajien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Rantamitoitus, joka perustuu emätilaselvitykseen ja muunnetun rantaviivan laskentaperiaatteisiin, on laadittu Itäisen osa-alueen osayleiskaava-alueen kaikille ranta-alueille, joita ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. Lappeenrannan kaupungin strategian ja Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 tavoitteiden mukaisesti Lampo- ja Utrasaarta ei ole tarkoitus asemakaavoittaa, koska alue sijaitsee erillään olemassa olevasta taajamarakenteesta.

7 7 (19)

8 8 (19) Lamposaaren AT/s-2-aluevaraus ja luo-merkintä Lamposaareen osoitetun kyläalueen (AT/s-2) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden (luo-3) merkintöjen välillä ei ole ristiriitaa, koska yleiskaavassa merkinnät voivat kohdistua samalle alueelle johtuen yleiskaavan mittakaavasta ja tarkkuustasosta. Osayleiskaavoitusta varten tehdyssä luontoselvityksessä on todettu paljon luontoarvoja Lampo- ja Utrasaaren alueella. Luontoarvot on huomioitu osayleiskaavaa laadittaessa ja ne on osoitettu osayleiskaavassa luo-merkinnöin. Yleiskaava ohjaa alueen tarkempaa suunnittelua: Lamposaaressa Utrasaarentien pohjoispuolelle osoitettu AT/s-2 - aluevaraus mahdollistaa kyläalueen pienimuotoisen täydentämisen ja ympärivuotisen asutuksen lisäämisen, mutta vain siten että luontoarvot huomioidaan suunnittelutarveratkaisujen päätösharkinnan ja rakennuslupahakemusten käsittelyn yhteydessä. Osion A yhteenveto Edellä kuvatun perusteella Lampo- ja Utrasaaren aluevarauksia ei voida pitää ristiriitaisina lainsäädännön kanssa tai keskenään. Osayleiskaava ei heikennä Lampo- ja Utrasaaren palveluja eikä luontoarvoja. Osayleiskaava ei myöskään poikkea yhdenvertaisuuden vaatimuksesta Lampo- ja Utrasaaren RA-1- alueiden osalta.

9 9 (19) Osio B Muutoksenhakijan vaatimuksista ja niiden perusteluista (valitus , Dnro 03238/17/4102) Valituksen kohteena on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaiseen osayleiskaavaehdotukseen kuuluva Mustolan M-6/T-1/res-alue (LIITE 19, Karttaesitys valituksen kohdealueesta). Muutoksenhakija vaatii, että M-6/T-1/res-merkintä tulee kumota muutoksentekijän valituskirjelmässään esittämien Lappeenrannan kaupungin Karhusjärven kylässä sijaitsevien tilojen kohdalta. Muutoksenhakija vaatii samalla, että kyseinen alue tulee muuttaa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla hajaasutusluonteinen sekä maa-ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on sallittu. Perusteluinaan M-6/T-1/res-alueen muuttamiselle maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla haja-asutusluonteinen sekä maa-ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on sallittu, muutoksenhakija esittää, että kaava on kohtuuton maanomistajalle ja kaavaa varten tehdyt selvitykset ovat riittämättömät M-6/T-1/res-alueen osalta. Muutoksenhakijan näkemyksen mukaan kaavaratkaisu on kohtuuton, koska tilan kehittäminen ja maa- ja metsätalouden harjoittaminen tilalla vaikeutuvat, sukupolvenvaihdos ei ole mahdollista, teollisuusalueen läheisyys uhkaa asumista ja asuinrakentaminen on kielletty M-6/T-1/res-alueella. Muutoksenhakijan näkemyksen mukaan hänen omistamaansa maatilaa ei ole huomioitu kaavan selvitysten tekovaiheessa ja näin ollen kaavaa varten tehdyt selvitykset ovat puutteelliset M- 6/T-1/res-alueen osalta. Muutoksenhakijan mukaan kaupunki ei ole myöskään antanut hänen muistutuksessaan (LIITE 3, Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti, muistutus ja siihen laadittu vastine sivuilla ) vaatimaa selvitystä siitä, mitä vaikutuksia reservialuevarauksella (T-1/res) on sukupolvenvaihdokseen. Lisäksi muutoksenhakija näkee, että kaupungin teollisuuden reservialueiden todellinen tarve ja niiden vaihtoehtoiset sijainnit ovat jääneet selvittämättä riittävällä tavalla.

10 10 (19) Lisäksi valituksesta on pääteltävissä, että muutoksenhakija on tyytymätön tiedotukseen ja vuorovaikutuksen järjestämiseen. Kaupungin vastaus Alueen kaavaratkaisun tausta Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Itäisen alueen osayleiskaavoitusta on ohjannut Etelä-Karjalan maakuntakaava. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen pitkän aikavälin maankäytön suunnitteluväline, joka edelleen ohjaa alueen tarkempaa suunnittelua. Alueen tarkempi toteutus ratkaistaan asemakaavalla. Valituksenalaisen alueen osoittaminen teollisuuden reservialueena M-6/T-1/res -kaavamerkinnällä perustuu Etelä- Karjalan maakuntakaavaan, Lappeenrannan kaupungin strategiaan ja kaupungin tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Valituksenalaisella M-6/T-1/res-alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Y26 Keskustaajaman yleiskaava (LIITE 25) ja oikeusvaikutukseton Y14 Lempiälä-Lyytikkälän yleiskaava (LIITE 26). Ajantasayleiskaavassa (LIITE 28) pohjoisosa M-6/T- 1/res-alueesta on teollisuus- ja varastoaluetta (T) ja loput alueesta pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). M-6/T-1/res-alue -yleiskaavamääräys Muutoksenhakijan valituskirjelmässään esittämät tilat sijoittuvat Itäisen osa-alueen osayleiskaavassa osoitetulle M-6/T-1/resalueelle, jota koskeva yleiskaavamääräys on seuraava: Maa ja metsätalousvaltainen alue./teollisuuden ja varastoinnin reservialue. Alueen maankäytön pääkäyttötarkoitus on maa ja metsätalous. Alueelle saa rakentaa maa ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, jotka eivät sisällä asuntoja. Merkintä osoittaa teollisuusalueen laajenemissuunnan sen jälkeen, kun Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 ensisijaiset teollisuusalueet ovat toteutuneet. Teollisuusalueen ja valtatien 13 välinen ajoneuvoliikenne tulee ohjata Soskuan sulkutien kautta.

11 11 (19) Riittävät selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lisäksi kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee ottaa huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavoitusta. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen pitkän aikavälin maankäytön suunnitteluväline, joka ohjaa tarkempaa suunnittelua. Valituksenalaisen alueen osoittaminen M-6/T-1/res-alueeksi perustuu Etelä-Karjalan maakuntakaavaan (Ympäristöministeriö vahvisti ), poliittiseen päätöksentekoon, kaupungin strategiaan ja kaupungin tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa valituksenalainen M-6/T-1/resalue on osoitettu tuotantotoiminnan ja palvelujen alueeksi (TP-1). Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä ympäristöhäiriöttömiä tuotantotoiminta- ja palvelualueita. (LIITE 29, Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta, YM ) M-6/T-1/res-aluevarauksen ja sitä koskevan määräyksen taustalla on Etelä-Karjalan maakuntakaavan lisäksi Lappeenrannan kaupungin Teknisen lautakunnan hyväksymä ja osayleiskaavoituksen ohjeena ollut Lappeenrannan kaupungin Asumis ja maankäyttöohjelma (LIITE 22), jonka laadinnan yhteydessä on selvitetty teollisuuden ja sen reservialueiden tarve ja vaihtoehdot Lappeenrannan kaupungissa. Asumis- ja maankäyttöohjelmassa Mustola on osoitettu yhdeksi teollisuustonttien (T, TY, TP) tarjonnan painopistealueeksi. Mustolan alue on teollisuuden kannalta erittäin tärkeä ja keskeinen sijoittumispaikka myös tulevaisuudessa, koska alueelle on hyvät liikenneyhteydet niin raide, tie kuin vesiliikenteen (mm. Saimaan kanava) ja satamatoimintojen osalta. Kaupungin käsityksen mukaan Itäisen osa-alueen osayleiskaava on MRL:ssa yleiskaavan sisällölle asetettujen sisältövaatimusten mukainen. Kaava perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa on otettu huomioon

12 12 (19) yleiskaavan tarkkuustaso ja tehtävä yleispiirteisenä maankäytön suunnitteluvälineenä. Itäisen osa-alueen osayleiskaavatyön yhteydessä kaikkia kaava-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu vastaavalla yleiskaavan tarkkuustasolla kuin muillakin Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 osaalueilla. Osayleiskaavan vaikutusarviointi sisältyy kaavaselostukseen (LIITE 1, 1. KAAVASELOSTUS , korjattu , sivut ). Vaikutusarviointi tarkentuu suunnittelutason mukaisesti asemakaavoituksen ja muun tarkemman suunnittelun yhteydessä. Tilan kehittäminen ja maa- ja metsätalouden harjoittaminen Kuten kaupunki on muutoksenhakijan muistutukseen antamassaan vastineessa (LIITE 3, Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti, muistutus ja siihen laadittu vastine sivuilla ) todennut, M-6/T-1/res-alueella voi edelleen harjoittaa maa- ja metsätaloutta entiseen tapaan. Merkintä ei estä eikä vaikeuta tilan kehittämistä eikä maatalousja investointitukien saamista, mikä on tarkistettu Kaakkois- Suomen ELY-keskuksesta (LIITE 23 ja LIITE 24). Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportissa olevaa muutoksenhakijan muistutukseen laadittua vastinetta täydennettiin saadun tiedon perusteella. Asiasta keskusteltiin muutoksenhakijan kanssa puhelimessa sekä hänen käydessään tutustumassa tarkistettuun Itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotukseen Kaavoituksessa (nyk. Kaupunkisuunnittelu) marraskuun alkupuolella Sukupolvenvaihdos M-6/T-1/res-merkintä ei myöskään vaikuta tilan sukupolvenvaihdoksen yhtenä edellytyksenä olevaan taloudelliseen elinkelpoisuuteen, koska alueen osayleiskaavassa osoitettu pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Teollisuuden laajenemissuunnan osalta kyseessä on strateginen pitkän aikavälin varaus: merkinnällä osoitetaan ainoastaan teollisuusalueen laajenemissuunta sen jälkeen, kun Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 (Läntisen osa-alue, Keskusta-alue, Itäisen osa-alue ja Eteläisen osa-alue) varsinaiset teollisuusalueet ovat toteutuneet.

13 13 (19) Asumiskelpoisuus ja hajarakennusoikeus Asumiskelpoisuuden osalta M-6/T-1/res-merkinnällä ei myöskään ole vaikutusta. Mikäli teollisuusalueen laajentaminen tulee ajankohtaiseksi tulevaisuudessa M-6/T-1/res-alueelle, huolehditaan asumisen ja teollisuuden yhteensovittamisesta asemakaavoituksen ja muun tarkemman suunnittelun yhteydessä. Hajarakennusoikeuden salliminen alueella, joka osoittaa Etelä- Karjalan maakuntakaavan mukaisesti teollisuuden laajentumissuunnan tulevaisuudessa, ei ole tarkoituksenmukaista. Tiedottaminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen osayleiskaavaprosessin aikana Itäisen osa-alueen osayleiskaavan vuorovaikutus ja sen järjestäminen on kuvattu Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportissa (LIITE 3, Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti, sivu 2) esitetyssä kaavaprosessin kulkua koskevassa tiivistelmässä. Muutoksenhakijalla ja myös muilla osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun ja saada siitä tietoja siinä laajuudessa, kuin mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 62 1 momentti; MRL 63 1 ja 3 momentit; MRL 65 1 ja 2 momentit; MRL 67 ) ja maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA 19 1, 2 ja 3 momentit; MRL 30 1, 2 ja 3 momentit; MRL 32 ; MRL 32 a ) edellytetään. Kaikista merkittävistä osayleiskaavatyön vaiheista tiedotettiin kaupungin internetsivuilla, kaupungin virallisella ilmoitustaululla kaupungintalolla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä Saimaassa. Lisäksi keskeisissä suunnitteluvaiheissa informoitiin henkilökohtaisilla kirjeillä Lappeenrannan ulkopuolella asuvia maanomistajia. Kaava aineistot sekä kaavaan liittyvä valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä Kaupunkisuunnittelun (ent. Kaavoitus) tiloissa sekä kaupungin internet sivuilla osoitteessa: ja maa nkaytto/kaavoitus/vireilla olevatkaavat/osayleiskaavat/kes kustaajamanosayleiskaava 2030 itainen osa alue.

14 14 (19) Keskustaajaman osayleiskaava, itäinen osa-alue on hyväksytty kaavoitusohjelmaan teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa vuonna Kaavoitusohjelma on julkaistu Lappeenranta-lehdessä tammikuussa 2013 sekä kaavoituksen internet sivuilla. Osayleiskaavan vireille tulosta kuulutettiin samalla, kun kaavahankkeen lähtökohtia, tavoitteita ja etenemisen vaiheita kuvaava osallistumis ja arviointisuunnitelma (LIITE 1, 4. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA) laitettiin MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä alkaen kaavan laadinnan ajaksi. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) pidettiin Lisäksi järjestettiin työneuvottelut viranomaisten kanssa , ja Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavaprosessin aikana järjestettiin yhteensä kolme (3) asukastilaisuutta. Asukkaat kutsuttiin tilaisuuksiin lehtiilmoituksilla. Valmisteluvaiheen asukastilaisuus järjestettiin Tilaisuuteen osallistui noin 20 asukasta. Luonnosvaiheen asukastilaisuudessa oli mukana 51 asukasta. Ehdotusvaiheen asukastilaisuuteen saapui 79 asukasta. Tilaisuudet pidettiin Lauritsalan koululla. Asukastilaisuuksien muistiot ovat luonnos- ja ehdotusvaiheen vuorovaikutusraporteissa (LIITE 2 ja LIITE 3). Osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtävillä Lappeenrannan kaupungintalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Luonnoksesta saatiin yhteensä 16 mielipidettä ja 24 lausuntoa. Lausuntoihin ja mielipiteisiin laadittiin vastineet. Osayleiskaavaehdotus oli MRA 19 :n mukaisesti nähtävillä Kaupunkisuunnittelun (ent. Kaavoitus) tiloissa kaupungintalolla ja kaupungin internet sivuilla. Ehdotuksesta saatiin yhteensä 25

15 15 (19) muistutusta ja 12 lausuntoa, joihin laadittiin vastineet. Muutoksenhakijan jättämä muistutus ja siihen laadittu vastine on Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportin sivuilla (LIITE 3). Niillä alueilla, joilla osayleiskaava on laadittu maankäyttöja rakennuslain 44 :n 1 momentissa tai 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjaamaan rakentamista, osayleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta lähetettiin kirjallinen ilmoitus säädetyssä määräajassa maanomistajille ja kunnan tiedossa oleville maan haltijoille, joiden kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla, tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Lisäksi tiedotettiin erikseen niitä maanomistajia, joiden kiinteistöt on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu suojelumerkinnällä ja suojelu ratkaistaan suoraan yleiskaavalla. Osayleiskaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaavakarttaan tehtiin korjauksia erityisesti ranta-alueilla. Vaikka ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa ei nähty tarvetta asettaa osayleiskaavaehdotusta uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti, Lappeenrannan kaupungin Kaavoitus (nyk. Kaupunkisuunnittelu) päätti järjestää kohdennetun kuulemisen korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta niille maanomistajille, joita korjaukset koskevat ja joiden osalta osayleiskaava ohjaa suoraan rakentamista (MRL 44 1 momentti, 72 1 ja 2 momentit). Kohdennettu kuuleminen koski yhteensä 160 ranta-alueiden ja kyläalueiden maanomistajaa, joita tiedotettiin kirjeitse. Rajatun ylimääräisen nähtävilläolon yhteydessä osayleiskaavaehdotuksesta saatiin yhteensä 7 muistutusta. Lisäksi pidetiin ylimääräinen kuulemistilaisuus maanomistajille Kohdennetun kuulemisen yhteydessä saatuihin muistutuksiin laadittiin vastineet ja kaavakarttaan tehtiin vielä joitakin tarkennuksia saadun palautteen johdosta. Saimaan Ladun majalla Karhusjärvellä järjestettiin Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Eteläisen osa-alueen 3. vaiheen osayleiskaavan ensimmäinen

16 16 (19) asukastilaisuus. Tilaisuudessa keskusteltiin muutoksenhakijan kanssa myös Itäisen osa-alueen osayleiskaavasta. Keskustelun pohjalta selvitettiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta (LIITE 23 ja LIITE 24) mahdollisuudet saada maa- ja metsätalouden tukia, tarkennettiin M-6/T-1/res-alueen kaavamääräystä ja tarkistettiin M-6/T-1/res-alueen rajaus muutoksentekijän omistaman maatilan talouskeskuksen (AM) kohdalla. M-6/T-1/res- kaavamääräyksen tarkentamisella selkeytettiin alueen maa- ja metsätalouskäyttöä sekä reservialueen toteuttamisen aikajännettä. Muutoksenhakija sai tiedon maa- ja metsätalouden tukiasiasta ja osayleiskaavaan tehdyistä tarkistuksista puhelimitse ja käydessään henkilökohtaisesti Lappeenrannan kaupungin Kaavoituksessa (nyk. Kaupunkisuunnittelu) keskustelemassa asiasta yleiskaavaarkkitehti Marjo Saukkosen kanssa marraskuun alkupuolella Lisäksi kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä oli yhteydessä muutoksen hakijaan ja he tapasivat joulukuussa Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Itäinen osa-alueen osayleiskaavan kokouksessaan ( 122). Kaupunginvaltuuston ko. päätöksestä lähetettiin Lappeenrannan konsernihallinnon toimesta tieto kaikille muistutuksen jättäneille kirjeitse. Muutoksenhakija on saanut kertomansa mukaan kirjeen Muistutuksen jättäneille lähetettiin Lappeenrannan kaupungin Kaavoituksen toimesta kirje (LIITE 20, Kirje valituksen tehneelle yksityishenkilölle), joka sisälsi tiedon kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä sekä kopiot ao. henkilön jättämästä muistutuksesta ja siihen laaditusta vastineesta. Tätä ennen Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti (LIITE 3, sivut ), johon sisältyy muutoksenhakijan jättämä muistutus ja siihen laadittu vastine, on ollut luettavissa alkaen Lappeenrannan kaupungin Kaupunkisuunnittelun kaavakohtaisilla internet-sivuilla sekä samana päivänä internetissä julkaistun kaupunginhallituksen asialistalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuitenkaan edellytä, että muistutukseen annettava vastine tulisi olla muistutuksen tekijän

17 17 (19) käytettävissä ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä (KHO:2016:183). Osion B yhteenveto Edellä kuvatun perusteella kaavaratkaisua ei voida pitää muutoksenhakijan kannalta kohtuuttomana eikä kaavaa varten tehtyjä selvityksiä riittämättöminä. Myös kaavan vaikutukset on arvoitu riittävällä tarkkuudella ja ne on huomioitu kaavaa laadittaessa. Kaavaprosessi ja siihen liittyvä vuorovaikutus on järjestetty MRL:n ja MRA:n mukaisesti. Yhteenveto Edellä tässä lausuntokirjelmässä esitettyyn perustuen Lappeenrannan kaupunki katsoo, että muutoksenhakijoiden valituskirjelmissä ei ole esitetty syytä kaupunginvaltuuston päätöksen muuttamiselle. Kyseinen valtuuston päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöstä tehtäessä ei ole ylitetty toimivaltaa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Kaupunki vaatii, että muutoksenhakijoiden valitukset niissä esitettyine vaatimuksineen hylätään kaikilta osin perusteettomana. Lappeenrannassa x. päivänä helmikuuta 2018 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

18 18 (19) LIITELUETTELO LIITE 1 Ote Lappeenrannan kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta liitteineen. LIITE 2 LIITE 3 Pöytäkirjan liitteet: 1. KAAVASELOSTUS , korjattu , Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Itäinen osa-alue, sisältää ympäristövaikutusselvitykset ja mitoituksen 2. KAAVAKARTTA , korjattu , Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Itäinen osa-alue, varustettu valtuuston hyväksymismerkinnällä 3. KAAVAKARTAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET , korjattu , Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Itäinen osa-alue, varustettu valtuuston hyväksymismerkinnällä 4. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Itäinen osa-alue 5. Kohdeluettelot ja kartat luontoarvoista, rakennetun kulttuuriympäristön kohteista ja muinaisjäännöksistä 6. Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti , korj , sisältää kaikki ehdotusvaiheessa saadut muistutukset ja lausunnot sekä niihin annetut vastaukset, henkilötiedot peitetty 7. Liitekartta (Liite 1) Kaupunkisuunnittelun Lappeenrannan kaupunginhallitukselle osoittamaan päivättyyn kirjeeseen. Luonnosvaiheen vuorovaikutusraportti , sisältää kaikki luonnosvaiheessa saadut mielipiteet ja lausunnot sekä niihin annetut vastaukset SISÄLTÄÄ SALASSA PIDETTÄVÄÄ TIETOA Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti , korj , sisältää kaikki ehdotusvaiheessa saadut muistutukset ja lausunnot sekä niihin annetut vastaukset SISÄLTÄÄ SALASSA PIDETTÄVÄÄ TIETOA LIITE 4 Perusselvityskartat 1:50 000, LIITE 5 Luontoselvitys, LIITE 6 Maisemaselvitys, LIITE 7 Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, , täydennetty LIITE 8 Keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 LIITE 9 Keskustaajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2014

19 19 (19) LIITE 10 Lappeenrannan liikenne-ennuste, ja Lappeenrannan liikenneennuste, erillistarkastelu, Mustolan matkailurampit, LIITE 11 Lappeenrannan pyöräilyennuste, huhtikuu 2015, LIITE 12 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025, LIITE 13 Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueen meluselvitys, LIITE 14 Kanavakaupungin viitesuunnitelma, LIITE 15 Selvitys M1- ja M5-alueita koskevasta aluejaosta, LIITE 16 LIITE 17 LIITE 18 LIITE 19 LIITE 20 Itäisen osa-alueen ja Karhusjärven rantamitoitus, , (ranta-alueita koskevat mitoitustaulukot) SISÄLTÄÄ SALASSA PIDETTÄVÄÄ TIETOA Itäisen osa-alueen tasapuolisuustarkastelu, , (kyläalueita koskevat mitoitustaulukot) SISÄLTÄÄ SALASSA PIDETTÄVÄÄ TIETOA Karttaesitys valituksen (Dnro 03206/17/4102) kohdealueiden sijainnista, maanomistajista, tilojen rekisterinumeroista sekä niihin kohdistuvista aluevarauksista SISÄLTÄÄ SALASSA PIDETTÄVÄÄ TIETOA Karttaesitys valituksen (Dnro 03238/17/4102) kohdealueen sijainnista, maanomistajista, tilojen rekisterinumeroista sekä niihin kohdistuvista aluevarauksista SISÄLTÄÄ SALASSA PIDETTÄVÄÄ TIETOA Kirje valituksen (Dnro 03238/17/4102) tehneelle yksityishenkilölle hänen Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Itäisen osaalueen osayleiskaavasta jättämän muistutuksen johdosta, KIRJEEN LIITTEET SISÄLTÄVÄT SALASSA PIDETTÄVÄÄ TIETOA LIITE 21 Ote Lappeenrannan kaupunginhallituksen pöytäkirjasta LIITE 22 Asumis- ja maankäyttöohjelma LIITE 23 LIITE 24 LIITE 25 LIITE 26 LIITE 27 Sähköpostiviestiketju 1. koskien maataloustukia ja teollisuuden reservialuetta, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Juha Leinonen, Sähköpostiviestiketju 2. koskien maataloustukia ja teollisuuden reservialuetta, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Pertti Perttola, Keskustaajaman yleiskaava kaavakartta kaavamerkintöineen, kaavamääräyksineen ja kaavaselostuksineen Lempiälä-Lyytikkälän yleiskaava kaavakartta kaavamerkintöineen, kaavamääräyksineen ja kaavaselostuksineen Ajantasayleiskaava Lampo- ja Utrasaaren valituksenalaisilla alueilla (Dnro 03206/17/4102) LIITE 28 Ajantasayleiskaava Mustolan valituksenalaisella alueella (Dnro 03238/17/4102) LIITE 29 Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta (YM )