YYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Liikenneturvallisuus liikennejärjestelmätasolla, maanteillä. Yliopisto-opettaja Jouni Ojala 8.5.

Transkriptio

1 YYT-C2004 Kestävä liikennejärjestelmä Liikenneturvallisuus liikennejärjestelmätasolla, taajamissa ja maanteillä Yliopisto-opettaja Jouni Ojala

2 Liikenneturvallisuus liikennejärjestelmätasolla

3 Turvallisen liikennejärjestelmän tarkastelukehikko

4 Riskikasautumamalli tutkijalautakuntien tutkimuksissa

5 Riskien jakauma kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa

6 Onnettomuuden turvallisuustoiminta Kolaritapahtumaan ja sen seurauksiin vaikuttaminen TAPAHTUMA IHMINEN AJONEUVO YMPÄRISTÖ JÄRJESTELMÄ Koulutus Tekniikka Rakenteet Lait, sosioekon. PRE-CRASH ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY CRASH SEURAUSTEN LIEVENTÄMINEN POST-CRASH SELVIYTYMISMAHDOLLISUUKSIEN TEHOSTAMINEN

7 Liikennejärjestelmänäkökulma liikenneturvallisuustyössä Lähtökohta: Liikenneonnettomuudet ovat usein monien yhteensattumien muodostamia tapahtumaketjuja Onnettomuuden tai vallitsevan liikenneturvallisuustilanteen taustalla olevien muuttujien syy-seuraussuhteet ovat usein moninaisia Liikennejärjestelmänäkökulma ja liikenneturvallisuus: Tarkastellaan kaikkia niitä tekijöitä, joilla on lyhyellä tai pitkällä aikajänteellä vaikutusta vallitsevaan liikenneturvallisuustasoon onnettomuuksien ja konfliktien määrään, onnettomuuksien vakavuuteen, koettuun turvattomuuteen Liikkumisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden kokonaisvaltainen tarkastelu liikkumistarpeet, kulkutavan valinnat ja kulkumuotojen työnjako, liikkumistavat Eri osatekijöiden painoarvon ja vuorovaikutuksen ymmärtäminen: Ihminen liikenneympäristö ja -palvelut kulkuneuvot säätely (lait, normit, valvonta) (ulkoiset olosuhteet)

8 Liikennejärjestelmänäkökulma liikenneturvallisuustyössä Liikennejärjestelmänäkökulma ja liikenneturvallisuus: Kokonaisvaltainen keinovalikoima: yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuus usein heikko, toimenpiteiden synergiaa Vastuunjaon ymmärtäminen: yksilön vastuu (omat valinnat ja toiminta, tiedot, taidot) ja yhteiskunnan vastuu (toimintamahdollisuuksien luominen/rajoittaminen) Yhteiskunnallisen toimijakentän laajuus: tarvitaan monen toimijan yhteistyötä ja toimia yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi Eri aikajänteiden ymmärtäminen: akuuttien ongelmien ratkaiseminen, pidemmän aikavälin ennaltaehkäisevä työ => hitaasti ja nopeasti muutettavissa olevat asiat Yksilöllisten erojen tiedostaminen: liikkujien heterogeenisuus, erilaisuutta ilmenee sekä ihmisten välillä että ihmisten sisällä

9 Ihmisen mittainen liikenne Liikenteen turvavisio 2003 Suomalainen liikenteen turvavisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä Turvavisio tähtää vakavien liikenneturmien jatkuvaan vähentämiseen.

10 Ihmisen mittainen liikenne Liikenteen turvavisio 2003 Turvallisen liikenteen visiossa hyväksytään ja otetaan huomioon ihmisen todelliset rajoitukset. 1. Tienkäyttäjä tekee virheitä 2. Ihminen ei kestä seurauksia Vastuu turvallisuudesta kuuluu sekä liikenteen kehittäjille että tienkäyttäjille. Liikenteen turvavisio esittää haastavan kysymyksen: Ovatko kaikki liikenteen osapuolet tehneet parhaansa onnettomuuksien välttämiseksi tai edes onnettomuuksien seurauksien lieventämiseksi?

11 Turvallinen liikennejärjestelmä 2100 Visio Liikennejärjestelmä on laaja sosio-tekninen järjestelmä, joka kattaa tekniikan lisäksi myös mm. sosiaalisia, taloudellisia, poliittisia ja lainsäädännöllisiä sekä ympäristöllisiä ulottuvuuksia. Nämä ulottuvuudet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Systeemisyyden vuoksi järjestelmän tulevaisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia on haastavaa ennustaa pitkälle tulevaisuuteen. Turvallisen liikennejärjestelmän visio on visiotyöprosessiin osallistuneiden tahojen (Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja VTT) edustajien näkemys mahdollisesta liikennejärjestelmän tilasta vuonna 2100 turvallisuusnäkökulmasta tarkasteltuna Auvinen, H. & Tuominen, A.: Turvallinen liikennejärjestelmä 2100, visio.

12 Turvallinen liikennejärjestelmä 2100 Visio Visiossa suomalainen yhteiskunta ja liikennejärjestelmä rakentuvat kahdesta peruslähtökohdasta: Ensimmäinen on hiilineutraali, kestävä energiantuotanto ja sähköintensiivisyys sekä liikenteessä että koko yhteiskunnassa. Toinen lähtökohta on automatiikka- ja älysovellukset liikennevälineissä ja infrastruktuurissa, erityisesti liikenteen turvallisuuden instrumentteina. Vision mukaisen liikennejärjestelmän tärkeimmät liikennemuodot ovat raideliikenne ja kevyt liikenne, joita harvaan rakennetuilla alueilla täydentää tieliikenne. Kaikki moottorikäyttöinen liikenne on vision palvelusuuntautuneessa liikennejärjestelmässä sähkökäyttöistä ja automaattiohjattua. Liikennejärjestelmän suurimpia haasteita ovat järjestelmähäiriöt ja vikaantumiset automatiikkajärjestelmissä sekä älysovelluksissa. Auvinen, H. & Tuominen, A.: Turvallinen liikennejärjestelmä 2100, visio.

13 EU:n tieliikenneturvallisuuden toimintaohjelma (1) Ohjelma, Komission tiedonanto KOM(2010) 389/3 ( ): Kohti eurooppalaista tieliikenneturvallisuusaluetta: tieliikenneturvallisuuden poliittiset suuntaviivat Löytyy netistä osoitteesta:

14 EU:n tieliikenneturvallisuuden toimintaohjelma (2) Vuonna 2009 Euroopan unionissa tieliikenteessä menehtyi yli henkilöä ja loukkaantui peräti henkilöä. Yhteiskunnalle aiheutui tästä noin 130 miljardin euron kustannukset. Tieliikenneturvallisuudella on merkittävä asema vuosien liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa, sillä tieliikenneonnettomuuksien määrän alentaminen parantaisi liikennejärjestelmän toimivuutta, jolloin kansalaisten ja yritysten tarpeet ja odotukset voitaisiin tyydyttää.

15 EU:n tieliikenneturvallisuuden toimintaohjelma (3) Komission mielestä tärkeimmät kolme tavoitetta ovat: perustetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä varten jäsentynyt ja yhtenäinen toimintamalli, joka perustuu jäsenvaltioiden parhaisiin käytänteisiin ja jota ilman vuosien tieliikenneturvallisuuden poliittisia suuntaviivoja ei voitaisi panna täytäntöön tehokkaalla tavalla laaditaan strategia loukkaantumisia ja ensiapua varten, jotta tieliikenteessä loukkaantuvien lukumäärää voitaisiin alentaa pikaisesti parannetaan loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien turvallisuutta. Tämä koskee erityisesti moottoripyöräilijöitä, joita koskevat onnettomuustilastot ovat erityisen synkkiä.

16 EU:n tieliikenneturvallisuuden toimintaohjelman tulostavoite Tieliikennekuolemien puolittaminen Euroopan unionissa vuoteen 2020 mennessä vuodesta 2010 alkaen. Loukkaantumisille ei voida tässä vaiheessa asettaa tulostavoitetta, koska vakaville ja vähäisille loukkaantumiselle ei ole vahvistettu yhteistä määritelmää. Heti kun on saavutettu riittävästi edistystä, tieliikenneturvallisuuden poliittisiin suuntaviivoihin lisätään yhteinen loukkaantumisten vähentämisen tulostavoite.

17 EU:n tieliikenneturvallisuuden toimintaohjelman strategiset tavoitteet Tavoite 1: Tienkäyttäjille annettavan koulutuksen ja opetuksen parantaminen Tavoite 2: Liikennesääntöjen valvonnan tehostaminen Tavoite 3: Turvallisempi tieinfrastruktuuri Tavoite 4: Turvallisemmat ajoneuvot Tavoite 5: Nykyaikaisen teknologian käytön edistäminen tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi Tavoite 6: Hätä- ja jälkihoitopalvelujen parantaminen Tavoite 7: Loukkaantumisille alttiiden tienkäyttäjien suojeleminen

18 Liikennepoliittinen selonteko Selonteolla hallitus* linjaa liikennepolitiikan pitkän tähtäimen tavoitteet ja toimenpideohjelman vuoden 2022 loppuun. Samalla hahmotellaan sitä, mikä on liikennepoliittinen visio ja tahtotila vuodelle Selontekoa valmisteltaessa liikennepoliittisia kysymyksiä tarkastellaan hallitusohjelman mukaisesti erityisesti maankäytön, asumisen, palvelurakenteiden, kestävän kehityksen ja elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset huomioon ottaen. Selonteko annettiin eduskunnalle 4/2012. Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle, LVM 2/ pdf&title=Kilpailukyky%C3%A4%20ja%20hyvinvointia%20vastuullisell%C3%A4%20liikenteell%C3%A4

19 Liikennepoliittinen selonteko 2012

20 Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi Eduskunta edellytti keväällä 2015, että hallitus laatii uuden periaatepäätöksen liikenneturvallisuuden parantamiseksi Pitkän aikavälin visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Periaatepäätöksellä varmistetaan, että liikenneturvallisuus paranee niin kuljettajien, ajoneuvojen kuin teidenkin osalta. Lisäksi periaatepäätös parantaa valmiutta liikenteen turvalliseen automatisaatioon. kenneturvallisuuden_parantamiseksi_ pdf/ f-f f-bc6d-2dab2a3243e8

21 Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi Valtioneuvoston hyväksymässä periaatepäätöksessä hallituksen keskeisiä liikenneturvallisuutta parantavia keinoja ovat muun muassa: liikennesääntöjen selkeyttäminen ja ajantasaistaminen liikennesääntöjen noudattamisen ja valvonnan tehostaminen turvallisempien ajoneuvojen ja kuljettajaa avustavien laitteiden käytön lisääminen turvallisen tieinfrastruktuurin rahoituksen ja investointien turvaaminen automatisoituvan liikenteen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden kehittäminen tienkäyttäjille annettavan ajotutkinnon ja siihen liittyvien oppimistapojen kehittäminen liikennepalveluiden houkuttelevuuden lisääminen sekä ajokunnosta aiheutuvien onnettomuusriskien vähentäminen.

22 Liikenneturvallisuussuunnitelma ohjaa liikenneturvallisuustyötä

23 Hyvän turvallisuuskulttuurin kriteerit 1. Turvallisuus on organisaatiossa aito arvo, joka otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa. 2. Turvallisuus ymmärretään monimutkaiseksi ja systeemiseksi ilmiöksi. 3. Vaarat ja perustehtävän vaatimukset ymmärretään hyvin. 4. Organisaatio on tietoinen toiminnan epävarmuuksista ja valpas riskejä kohtaan. 5. Vastuu kannetaan koko organisaation turvallisesta toiminnasta. 6. Toiminta on organisoitu hallittavalla tavalla. Työt pystytään tekemään laadukkaasti ja järjestelmää pystytään ohjaamaan.

24 Vastuullisen liikennekulttuurin arviointi Wihlman 2012

25 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Trafi suuntaa turvallisuusviranomaisena kohti riskiperusteista viranomaistoimintaa. Wihlman 2012

26 Trafin analyysitoiminta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin analyysitoiminta keskittyy turvallisuuden tilan seuraamiseen turvallisuusuhkien havaitsemiseen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tunnistamiseen. Trafin panostaminen analyysitoimintaan on suoraa seurausta liikenneturvallisuuden kansainvälisestä kehityssuunnasta, jossa turvallisuutta lähestytään säädöksissä ja toimintatavoissa entistä enemmän turvallisuuden hallinnan periaatteiden kautta. Turvallisuus tulisi nähdä prosessina, jossa siihen liittyvää tietoa systemaattisesti ja kattavasti kerätään ja analysoidaan, tunnistetaan ja arvioidaan riskejä sekä tehdään turvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä. Näin syntyy katkeamaton turvallisuuden hallinnan kehä, jossa tehtävät on tarkasti määritelty ja vastuutettu. Wihlman 2012

27 Liikennejärjestelmän turvallisuusindikaattorit kehitetty Trafissa Haaste: turvallisuuskriittisten toimintojen tason mittaaminen tehokkaasti, jotta turvallisuudenhallinta onnistuu Tavoite: systemaattisen seurannan kehittäminen Indikaattorilla tarkoitetaan tunnuslukua, joka kuvaa jonkin ilmiön tai tavoitteen tilaa ja muutoksia tiivistetysti, yleensä yhdellä luvulla ilmaistuna Indikaattorit on hyvä keino jäsentää suurta määrää monesta eri lähteestä saatua turvallisuustietoa toimenpiteiden riskiperusteinen kohdentaminen tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi kehitystyön pohjana yhteiseurooppalaiset ja kansainväliset indikaattorit Wihlman 2012

28 Turvallisuusindikaattorit - esimerkki ilmailusta Ilmailussa käytössä 3-tasoinen indikaattorimalli 1-taso (onnettomuudet) Onnettomuuksien määrä Vakavien vaaratilanteiden määrä Kuolleiden määrä 2-taso (onnettomuuksien syyt) Esimerkiksi kiitotieltä suistuminen 3-taso (taustalla olevat tekijät) Esimerkiksi epästabiili lähestyminen: stabilointikorkeus Wihlman 2012

29 Trafin toimintalinjaukset Riskiperusteisen, ennakoivan toiminnan kehittäminen Turvallisuusjohtamisen ja raportointikulttuurin kehittäminen Eri liikennemuotojen hyvien käytäntöjen keskinäinen vertailu Omat tavoitteet ammattiliikenteelle ja yksityiselle liikenteelle Autokannan uudistaminen Kansainvälisillä ja kansallisilla foorumeilla vaikuttaminen Älyteknologian tehokas käyttö Poikkihallinnollinen yhteistyö Toimenpiteiden tukeminen viestinnällisin keinoin

30 Liikenneturvallisuus taajamissa ja maanteillä

31 Liikenneonnettomuuksien ominaispiirteet Taajama vs. maantie Onnettomuusriskit taajamissa ja maanteillä erilaiset. Liikennekuolemista 3/4 tapahtuu maanteillä, joilla ajetaan 2/3 liikennesuoritteesta. -> Kuolemanriski ajettua kilometriä kohti selvästi suurempi maanteillä kuin kaduilla ja yksityisteillä. HeVa-onnettomuuksia tapahtuu kaduilla ja yksityisteillä lähes yhtä paljon kuin maanteillä. -> HeVa-riski suurempi kaduilla ja yksityisteillä. Taajamissa tapahtuu noin joka neljäs liikenteen kuolemantapaus ja neljä kymmenestä loukkaantumisesta.

32 Kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet ja nollavisio Millaisia olivat v tapahtuneet kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet suhteessa nollavision periaatteisiin. Tarkastelussa tavanomaiset onnettomuudet, joissa ei ilmennyt tietoista riskinottoa. Taajamat: Kaduilla ja maanteiden taajamissa painottuivat jk ja pp turvallisuusongelmat Nollavisio ei toteudu autoilijoidenkaan osalta (risteysonnettomuudet, erit. raskaiden kanssa) Yksiajorataisilla pääteillä kohtaamisonnettomuudet yleisimpiä Distraction, väsymys, sairauskohtaus, ajohallinnan menettäminen liukkaan kelin myötä (ESC tulevaisuudessa) Juha Valtonen: Vuonna 2010 tapahtuneet kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet ja nollavisio

33 Jalankulkijan kuoleman riski (Rósen ja Sander 2009) Accident Analysis and Prevention 41 (2009)

34 Riskinoton osuus (tutkijalautakuntien tutkimat kuolemat )

35 Liikenneturvallisuustyön kuumia perunoita Ajoterveys: Ikääntyminen ja ajaminen Lääkärin määräämä ajokielto Monisairaudet, lääkkeet ja ajaminen Mielenterveys Vammautumisen määrittely ja tutkinta: Inhimillisen tuskan massa on siirtymässä vammautumisiin Miten määritellään vakava vamma? Miten vammautumisista saataisiin tietoa? Ajoneuvotekniikan kehityksen vaikutus: Suomessa kukaan ei edusta autoteollisuutta => autojen kehityksestä koituva etu valuu muiden kunniaksi Autokantamme laahaa jälkijunassa, ajonvakautuksen tuomat edut alkavat näkyä

36 Vakavat vammautumiset Enenevä kiinnostus kohdistunut kuolemien vähenemisen myötä vakaviin vammautumisiin Liikennekuolemat ovat monelta osin varsin eriytynyt joukko Sairaudet Alkoholi Ylinopeudet Itsetuhoisuus Vakavissa vammautumisissa enemmän massaa

37 Liikenneturvallisuuden parantaminen

38 Vaikutusmahdollisuudet liikenneturvallisuuteen eri kaavatasoilla YM: Liikenneturvallisuus kaavoituksessa B1EA-6AF78C4BF037%7D/37515

39 Liikennesuunnittelu Liikenneverkon jäsentely Liikennemuotojen erottelu Liikennemuotojen sekoittaminen - shared space

40 Liikenneverkon jäsentely Liikenneverkon jäsentelyllä erotetaan autoliikenteen erityyppiset liikennevirrat (kauko-, läpikulku- ja paikallisliikenne) toisistaan. Tarkoituksena saada kunkin väylätyypin liikenne mahdollisimman homogeeniseksi tarkoitukseltaan, määräpaikaltaan, nopeudeltaan ja koostumukseltaan. Toteutetaan jäsentelemällä liikenneverkko toiminnallisesti eriluokkaisiin väyliin. Lisäksi vältetään monikäyttöisiä teitä. Pääkatuverkko välittää nopeaa, kaupungin eri osien välistä liikennettä. Asuntoalueiden paikallisverkko on tarkoitettu hitaammalle ja vähäisemmälle liikenteelle -> riski moottoriajoneuvoliikenteen ja kävelyn tai pyöräilyn välisiin onnettomuuksiin vähenee. Kuva: Helsingin kaupunki: Katuverkon luokittelu

41 Liikenneverkon jäsentely Suunnittelussa otetaan huomioon kunkin väylätyypin liikenteen erityispiirteet kuten nopeudet ja ajoneuvomäärät. Liikenneympäristöstä on pystyttävä päättelemään alueella voimassa oleva nopeusrajoitus -> Väylien leveyttä ei yli- eikä alimitoiteta. On tärkeää, että pitkillä ja toistuvilla matkoilla nopein reitti on myös turvallisin, mistä syystä liikennettä tulee pyrkiä siirtämään suuremmille väylille.

42 Liikennemuotojen erottelu Liikennemuotojen erottelun avulla voidaan tehokkaasti vähentää onnettomuuksia, jotka syntyvät moottoriajoneuvon ja jalankulkijan tai pyöräilijän törmäyksessä. Moottoriajoneuvon ja jalankulkijan onnettomuuksien seuraukset ovat usein vakavia -> niitä vähentämällä voidaan vaikuttaa erityisesti taajamien liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrään. Kuva: Ramboll

43 Liikennemuotojen erottelu Kevyelle liikenteelle tulisi rakentaa oma verkko, jonka risteämät ajoneuvoliikenteen verkon kanssa tulisi toteuttaa turvallisesti, tarvittaessa eritasoratkaisuina tai valoohjauksisina. Voidaan varata myös suurempia yhtenäisiä alueita kuten kävelykatuja ja autottomia keskusta-alueita. Vilkkailla kevyen liikenteen väylillä voidaan jalankulku ja pyöräily erottaa toisistaan. Moottoriajoneuvo- ja kevyen liikenteen täydellinen erottelu (erilliset väylät, risteäminen eri tasossa) ei usein ole mielekästä vähäisen liikennemäärän, maankäytön tai kustannusten takia. Buchanan report (1963) "Traffic in Towns". HW Corbett (1913 ) "Cities of the Future Kuvien lähde: ibikelondon

44 Shared Space- ajattelu Shared space -alueella kulkumuotoja ei ole eroteltu, vaan kävelijät, pyöräilijät ja autot käyttävät samaa katutilaa. Esimerkkeinä pihakadut, hidaskadut ja kävelypainotteiset kadut. Katutila palvelee liikenteen lisäksi myös oleskelua ja muuta toimintaa. Yhteisellä alueella liikkujien tulee olla valppaana ja kiinnittää huomiota muihin liikkujiin riskin kokeminen nopeus alenee ja turvallisuus lisääntyy. Liikenneympäristön ominaisuuksien pitää tukea tavoitteena olevaa alhaista nopeustasoa. Kuvat: Wikipedia ja BBC

45 Nopeuksien hallinta ja liikenteen valvonta Nopeuksiin vaikuttavat toimenpiteet: Nopeusrajoitukset Korotetut suojatiet ja liittymät Suojateiden näkyvyyttä voidaan parantaa erilaisilla laitteilla (esim. välkky, heijastinvarret, valaistus). Erilaiset töyssyt Sivuttaissiirtymät ja kavennukset Kiertoliittymät Nopeusnäyttötaulut Liikenteen valvonta: Automaattinen valvonta, liikuteltavat kamerat Perinteinen poliisivalvonta

46 Alueellinen nopeusrajoitusjärjestelmä Esim. Helsingin Kaarela

47 Ajonopeuksien hillitseminen Uusilla alueilla: Kokooja- ja tonttikaduilla vältettävä pitkiä suoria tai vain loivasti kaartavia osuuksia Shared space -alueet Vanhoilla alueilla: Rakenteelliset hidastimet esim. töyssyt Sivuttaissiirtymät ja kavennukset Korotetut suojatiet ja liittymät Kiertoliittymät Nopeusnäytöt YM: Liikenneturvallisuus kaavoituksessa B1EA-6AF78C4BF037%7D/37515

48 Liikenteen ohjaus Liikenteen ohjaus on yksi tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Ohjauksen tarkoituksena on säännellä, varoittaa ja ohjata tienkäyttäjiä. Liikennettä voidaan ohjata esim. liikennevalojen, tiemerkintöjen, nopeusrajoitusten, etuajo-oikeusjärjestelyjen, kaarteiden suuntamerkkien, kaistakohtaisen ohjauksen ja muiden liikennemerkkien avulla. Esim. kaarteiden suuntamerkit voivat vähentää kaarteissa tapahtuvia onnettomuuksia %. Vilkkaisiin ja liikenneturvallisuudeltaan ongelmallisiin liittymiin voidaan rakentaa liikennevalot tai vaihtoehtoisesti kiertoliittymä. Valo-ohjaus ei aina ole sopivin ratkaisu isoihin liittymiin (välityskyvyn pienentyessä ja odotusajan pidentyessä kuljettajat ajavat herkemmin vasten punaista valoa aiheuttaen enemmän onnettomuuksia).

49 Liittymäjärjestelyt Liittymäjärjestelyillä voidaan merkittävästi vaikuttaa taajamien liikenneturvallisuuteen - niihin sijoittuu lukuisia mahdollisia riskikohtia. Esim. Helsingissä noin kaksi kolmesta onnettomuudesta tapahtuu liittymässä. Liittymien määrää vähentämällä, etuajo-oikeusjärjestelyillä ja valoohjauksen käyttöön otolla voidaan merkittävästi vähentää onnettomuuksien määrää. Liittymien rakennetta voidaan myös muuttaa esimerkiksi rakentamalla kiertoliittymiä. HUOM! kiertoliittymä on liikennevalo-ohjauksista liittymää turvallisempi ajoneuvojen ja jalankulkijoiden kannalta, mutta polkupyöräilijöiden kannalta valoohjauksinen liittymä on turvallisempi ratkaisu (Rapport 554 Korsningsutformning, Statens väg- och transportforskningsinstitut VTI, 2006).

50 Sivuttaissiirtymät, kavennukset ja saarekkeet

51 Korotetut suojatiet

52 Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä Tulokset esitetty liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU-ohjelman) raportissa: Kelkka, M., Laapotti, S., Järvenpää, K., Karppinen, S., Soukiala, J., Airaksinen, N., Sainio, P. & Toiskallio, K. (2010). Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä. LINTU-raportti 2/2010. Helsinki. Hankkeen tavoitteet: Tarkentaa, missä ja millaisissa tilanteissa kevyen liikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet taajamissa tapahtuvat Esittää näihin keskeisiin ongelmakohtiin kohdistettuja turvallisuuden parantamiskeinoja Laapotti 2013

53 Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä Kevyen liikenteen turvallisuuden parannusehdotukset 1. Ajonopeuksien alentaminen ja suojateiden rakenteellisen turvallisuuden parantaminen Nopeusrajoitus 30 km/h tiiviissä kaupunkirakenteessa Kiertoliittymät Liikennevalot Taajamaportit Hidasteet Keskisaarekkeet Korotetut suojatiet Nopeusvalvonta ja valistus Laapotti 2013

54 Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä Kevyen liikenteen turvallisuuden parannusehdotukset 2. Suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden parempi havaittavuus Näkemäesteiden poisto Viitoitus Ajoratamerkinnät Valaistus Tehostepylväät, pollarit yms. Kunnossapito Laapotti 2013

55 Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä Kevyen liikenteen turvallisuuden parannusehdotukset 3. Kevyen liikenteen parempi havaittavuus Suojateiden ja pyöräteiden sijoittaminen Näkemäesteiden poisto ympäristössä ja ajoneuvossa Heijastava vaatetus, pyörien valot ja heijastimet Valaistus Autoilijan varoittaminen kevyen liikenteen osallisesta teknisillä ratkaisuilla, esim. vilkkuvalot jalankulkijan lähestyessä suojatietä Raskaiden ajoneuvojen lisäpeilit helpottamaan havaintojen tekoa kääntymistilanteessa Laapotti 2013

56 Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä Kevyen liikenteen turvallisuuden parannusehdotukset 4. Lainsäädäntö, koulutus, valistus ja valvonta Jalankulkijoiden oikeuksien parempi kunnioittaminen Polkupyöräilijöiden väistämissäännöstön selkeyttäminen ja tukeminen ympäristöllisillä ratkaisuilla Polkupyöräilijöiden väistämissäännöstön tuntemuksen parantaminen Polkupyöräilijöiden turvavarusteiden käytön lisääminen (kypärä) Kevyen liikenteen vastuun lisääminen omasta näkymisestään (heijastimet, polkupyörävalot) Laapotti 2013

57

58

59 Oikeat ratkaisut oikeaan paikkaan esimerkkinä pyöräilyn väylätyypin valinta

60 Kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteiden arviointi Toimenpiteiden seurauksena voi tapahtua seuraavia muutoksia: Matka- ja aikasuoritteet muuttuvat. Onnettomuuksien määrissä voi tapahtua positiivinen, negatiivinen tai neutraali muutos. Nykyiset kävely- ja pyöräilymatkat: Jos onnettomuus- ja tapaturmariski pienenee olosuhteiden parantumisen ansiosta, niin onnettomuuksien ja tapaturmien määrä vähenee. Kävelyyn ja pyöräilyyn siirtyvät matkat: Eri kulkutavoilla on erilainen riski joutua onnettomuuteen (esim. kevyen liikenteen onnettomuusriski on korkeampi kuin autoliikenteen riski matkasuoritetta kohti laskettuna). Uudet kävely- ja pyöräilymatkat: Uusien matkojen osalta syntyy kokonaan uusia onnettomuus- ja tapaturmariskejä. Lisäksi autoliikenteen muutos voi johtaa jäljelle jäävän autoliikenteen onnettomuusriskin ja sen kautta onnettomuusmäärän muutokseen.

61 Tehokkaimmat turvallisuuskeinot Vaikutusarvioinnin perusteella liikennekuolemia vähentävät eniten: 1. Alkolukon yleistyminen 2. Turvalaitteiden käytön lisääminen sekä tiedotuksen että sanktioiden avulla 3. Taajamien nopeusrajoitusten sovittaminen liikenneympäristön mukaiseksi 4. Automaattisen nopeusvalvonnan lisääminen ja kehittäminen. Nämä toimenpiteet kuuluvat myös kustannustehokkaimpien toimenpiteiden joukkoon Lähde: Rajamäki & Peltola (2012). Tieliikenteen turvallisuussuunnitelman liikenneturvallisuusvaikutusten arvio. Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma. LINTU-julkaisuja 3/2012

62 Oppimispäiväkirjatehtävä Lue opetusmonisteesta luku: 10.1 Turvallisuusvaikutukset Tutustu myös johonkin luennolla viitattuun raporttiin Pohtikaa ryhmässä, miten kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuuksien lisääminen vaikuttaa liikenneturvallisuuden kehitykseen ja millaisiin toimiin tulisi keskittyä kaikilta osin myönteisen kehityksen saavuttamiseksi.