Rakenteellinen työttömyys Porissa. Tutkija Jussi Pyykkönen, Nommoc Seugolaid osk Yliaktuaari Topias Pyykkönen, Tilastokeskus
|
|
- Eeva-Liisa Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rakenteellinen työttömyys Porissa Tutkija Jussi Pyykkönen, Nommoc Seugolaid osk Yliaktuaari Topias Pyykkönen, Tilastokeskus
2 1 Johdanto Tämän selvityksen pääasiallisena tarkoituksena on kuvata rakenteellista työttömyyttä Porissa v Selvityksen aineistona toimii Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 1, joka on noin 40 rekisterin tietoja yhdistämällä koottu laaja tietokokonaisuus, joka sisältää tietoja muun muassa opiskelusta, eläkkeistä, työssäkäynnistä ja työttömyydestä. Selvityksen lukuun 2 olemme kuvanneet yleistä työllisyyskehitystä Suomessa ja Porissa. Luvussa 3 avaamme rakenteellisen työttömyyden käsitettä sekä analyysin viitekehystä. Luvussa 4 esitämme arvion rakenteellisen työttömyyden tasosta Porissa vuonna Syvennämme rakenteellista työttömyyden analyysia käytettävien aikasarjatietojen ( ) pohjalta sekä vertaamalla Porin työttömyystilannetta 15 suurimpaan kaupungin rakenteellisen työttömyyden tasoon. Luvussa 5 analysoimme siirtymiä työttömyydestä työlliseksi ja työvoiman ulkopuolelle. Luvussa 6 teemme yhteenvedon havainnoistamme. 2 Työllisyyskehitys Suomalainen yhteiskunta on haasteen edessä. Onko Suomessa riittävä määrä väestöstä töissä, jotta voisimme rahoittaa ikääntyvän kansan kasvavat palvelutarpeet? EVA:n (2015) taannoisesta raportista nousi esille se tosiasia, että Suomen väestö on kasvanut 25 vuoden aikana noin puolella miljoonalla, mutta työllisten määrä ei ole noussut lainkaan. Mitä tekijöitä tämän löydöksen taustalta löytyy? 1980-luvun lopulla elettiin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan huippuvuosia. Työllisyysaste (18-64v) nousi noin 75 %:n ja työllisten osuus väestöstä oli korkealla tasolla. Täystyöllisyydeksi tulkittavassa tilanteessa (Kiander 2002) työttömyys painottui todennäköisesti lähinnä työpaikkojen 1 1 Työssäkäyntitilaston työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat tiedot on kerätty rekistereistä, joten ne poikkeavat kyselytutkimuksella toteutetun työvoimatutkimuksen luvuista. Työssäkäyntitilaston käyttäminen rajaa työllisyysaste -tarkastelun täysi-ikäisiin sillä alaikäisten työssäkäyntiä ei voida luotettavasti tilastoida rekistereiden perusteella. 2 Vuoden 2014 tiedot ovat ennakollisia pääasiallisen toiminnan (työtön/työllinen/eläkeläinen yms.) osalta.
3 välisiin siirtymiin, ollen määritelmällisesti kitkatyöttömyyttä luvun lama heikensi työllisyystilannetta merkittävästi. Työllisten määrä romahti työllisellä. Suhdannetyöttömyys 4 nousi ennätyksellisen korkeaksi: Työttömyys kasvoi kolmessa vuodessa ( ) viidestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Kuviosta 1 nähdään suhdanneshokin vaikutus työttömyyteen sekä työllisyyteen Suomessa sekä Porissa. Työttömyysshokki näyttää olleen yhtä syvä Porissa ja koko maassa. Työllisyyden osalta lasku on ollut Porissa koko Suomea vastaava sillä poikkeuksella, että työllisten määrä Porissa ei ole koskaan palautunut vuoden 1987 tasolle. Keskeinen syy tälle on Porin väestön väheneminen ja ikääntyminen. Ajanjaksolla Porin väestö on vähentynyt noin 800 hengellä ja työikäisen väestön määrä 5600 hengellä. Väestö on kasvanut vuodesta 2006 eteenpäin, mutta työikäisen väestön määrä on vähentynyt koko ajanjakson. Koko maassa työikäisen väestön määrä alkoi vähentyä vasta viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuviosta 2 nähdään kuinka työttömyys laski Suomessa aina vuosituhannen vaihteeseen asti. Porin työttömyysaste on käyttäytynyt kokonaiskehitystä vastaavalla tavalla sillä erotuksella, että Porin työttömyysaste on ollut koko tarkastelujakson koko maata korkeammalla tasolla. Koko maan ja Porin työttömyysasteiden ero oli vuosituhannen vaihteessa peräti 7 prosenttiyksikköä, mutta viimeisten vuosien aikana ero on kaventunut 3 prosenttiyksikköön. Yhteistä Suomelle ja Porille on kuitenkin se, että n luvun alusta lähtien työttömyys ei ole taittunut aiempien vuosien tahtiin. Heikon kehityksen syyksi on esitetty rakenteellista työttömyyttä. 3 Käsite viittaa tilanteeseen, jossa työpaikkaa vaihdettaessa syntyy työttömyysjakso ennen uuden työn aloittamista. Kitkatyöttömyyden taso on sidoksissa työmarkkinoiden tehokkaaseen toimivuuteen, eli siihen kuinka kitkattomasti (ts. ilman pitkiä työttömyysjaksoja) ammatillista liikkuvuutta tapahtuu. Suomessa ammattien välisten siirtymien määrä on ollut kasvussa (Pyykkönen 2011), mikä viittaa siihen, että työmarkkinoista on tullut kitkattomampia. 4 Yksinkertaisin selitys työttömyydelle on työvoiman tarjonnan ja kysynnän vaihtelu. Koska työvoiman kysyntä vaihtelee tarjontaa nopeammin, työmarkkinoille voi syntyä laskusuhdanteen seurauksena kysynnän ja tarjonnan epäsuhta, joka ilmenee käytännössä laskusuhdanteesta seuranneena työttömyytenä
4 * Työlliset, Suomi Työttömät, Suomi Työlliset, Pori Työttömät, Pori Kuvio 1 Työllisten ja työttömien määrän kehitys Suomessa ja Porissa % 25% 20% 15% 10% 5% 0% Työttömyysaste, Pori Työttömyysaste, Suomi Kuvio 2 Työttömyysaste Suomessa ja Porissa
5 3 Rakenteellinen työttömyys Rakenteellisen työttömyyden käsitteellä viitataan työttömyyteen, joka johtuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä esiintyvistä kohtaanto-ongelmista. Kohtaanto-ongelmia voi löytyä esim. alueen tai osaamisen suhteen. Rakenteellista työttömyyttä koskevat analyysit perustuvat tyypillisesti (ks. Obstbaumin & Tuomalan (2015) katsaus) taloustieteellisestä lähtökohdista tehtyihin tarkasteluihin (NAIRU-arviot) tai TEM:n määritelmän mukaiseen rakennetyöttömyyden analyysiin, jossa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömiä sekä työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi jääneitä ja/tai jatkopalveluihin sijoitettuja. Nähdäksemme pelkästään työttömyyden kestoon perustuvia analyyseja monipuolisemman kuvan rakenteellisesta työttömyydestä saa tarkastelemalla työllistymistodennäköisyyksiä heikentävien indikaattoreiden määrää sekä päällekkäisyyttä. Ajattelemme rakennetyöttömän olevan henkilö, jolla on taustalla yksi tai useampi työllistymistä vaikeuttava rakenteellinen tekijä. Rakenteelliset tekijät ovat tyypillisesti koulutukseen, ammattiin, toimialaan tai muihin inhimilliseen pääomaan liittyviä tekijöitä. Lisäksi on tunnettua, että pitkittynyt työttömyys ruokkii työttömyyttä ja toisaalta työhistoriattomuus estää työnsaantia. Lisäksi työllistymistä voivat heikentää sellaiset tekijät kuten työttömyys- ja sosiaaliturva sekä palkkojen joustavuus yhdistettynä verotukseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme rakenteellista työttömyyttä inhimillisen pääoman sekä työhistorian kautta. Analyysimme perustuu kaupunkikohtaiseen tarkasteluun ja siksi alueellinen kohtaamattomuus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Ammattia koskevat tiedot on jätetty ulkopuolelle, koska ammattiluokituksen muutokset tekevät eri ajanjaksojen vertailusta epäluotettavia. Taulukkoon 1 on koottu ne rakenteelliset tekijät, joiden perusteella toteutimme analyysin. Tarkastelussamme yhdellä henkilöllä voi olla yhdestä neljään 5 työnhakua hankaloittavaa tekijää. Emme ajattele rakennetyöttömyyden olevan 5 Yksikään henkilö ei voi saada viittä pistettä johtuen siitä, ettei henkilö ole samanaikaisesti voinut olla poissa töistä kymmentä vuotta ja jäänyt työttömäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana taantuvalta toimialalta
6 joko tai -tyyppinen tila, vaan kyse on liukuvasta asteikosta. Työnhaku on sitä hankalampaa, mitä enemmän tekijöitä yhden henkilön taustalla on. Kuvio 3 Rakenteellisen työttömyyden ulottuvuudet Taulukko 1 Rakenteellisen työttömyyden taustatekijät ja indikaattorit Tekijä Selite Indikaattori Koulutustaso Korkea ikä Pitkä työttömyys Ei työhistoriaa Taantuva toimiala Työttömyysaste pienenee koulutustason kasvaessa. Työmarkkinoilla kovin kilpailu on perusasteen töistä (Myrskylä 2013) Paluu työmarkkinoille hankaloituu iän myötä (työssäkäyntitilasto) Paluu työmarkkinoille on sitä hankalampaa, mitä kauemmin henkilön työttömyys kestää (Myrskylä 2010) Työmarkkinoille pääsyä ja kiinnittymistä haittaa puutteellinen työkokemus Taantuvalta alalta oleva työkokemus heikentää työllistymismahdollisuuksia Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Täyttänyt 55 vuotta Yli puolet vuodesta työttömänä peräkkäisinä vuosina Ei työhistoriaa Työkokemus taantuvaksi määritellyltä toimialalta
7 4 Rakenteellinen työttömyys Tarkastelumme kohteena ovat henkilöt, jotka olivat vuosina työssäkäyntitilaston mukaan työttömiä. Tieto työttömyydestä perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteriin. Henkilö on luokiteltu työttömäksi, mikäli hän on ollut työtön työnhakija vuoden viimeisen viikon aikana. Rajaamme tarkastelun työttömiin, vaikka työvoiman tarjonnan kannalta myös muut työvoiman ulkopuolella ovat kiinnostava joukko. Käytössämme olevista tiedoista ei kuitenkaan selviä, miksi yksittäinen henkilö, joka ei ole esimerkiksi työllinen, opiskelija tai eläkeläinen, ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Taulukossa 2 (koko maa) ja 3 (Pori) on esitetty työttömät rakennetyöttömyysindikaattoreiden, sukupuolen ja iän mukaan. Taulukoista piirtyvä kuva työttömyydestä Porissa ja koko maassa on keskeisiltä osin samankaltainen. Odotusten mukaisesti työttömät ovat esimerkiksi muuta väestöä matalammin koulutettuja. Toinen huomionarvoinen seikka on sukupuoli. Kaikista työttömistä miehiä on 58 prosenttia (Porissa 59 %). Ero Porin ja muun Suomen työttömyyden välillä löytyy iän (Porissa hieman ikääntyneemmät työttömät), pitkittyneen työttömyyden (Porissa 3 % enemmän) sekä toimialaan liittyvän kokemuksen (Porissa 3 % vähemmän) tekijöistä. Taulukko 2. Työttömät rakennetyöttömyysindikaattorien, sukupuolen ja keski-iän mukaan 2014 Suomessa N Osuus % Miesten Keski-ikä osuus, % Yhteensä % 58,2 41,8 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa % 60,6 42,3 Täyttänyt 55 vuotta % 55,7 59,3 Yli puolet vuodesta työttömänä peräkkäisinä % 59,9 47,6 vuosina Ei työhistoriaa % 58,4 33,5 Työkokemus taantuvalta toimialalta % 71,8 46,0
8 Taulukko 3. Työttömät rakennetyöttömyysindikaattorien, sukupuolen ja keski-iän mukaan 2014 Porissa N Osuus % Miesten Keski-ikä osuus, % Yhteensä % 58,9 42,4 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa % 62,7 43,5 Täyttänyt 55 vuotta % 54,8 59,9 Yli puolet vuodesta työttömänä peräkkäisinä % 58,0 49,6 vuosina Ei työhistoriaa % 60,0 32,0 Työkokemus taantuvalta toimialalta % 74,6 46,6 Taulukkoon 4 (Suomi) ja 5 (Pori) on laskettu indikaattoreittain eri rakenteellisten tekijöiden summa siten, että jokaisesta työllistymistä haittaavasta tekijästä henkilö saa yhden pisteen. Koko Suomessa n ja Porissa n työttömällä ei ole yhtään rakenteellista tekijää rasitteena. Voidaankin ajatella, että nämä työttömät kärsivät suhdanne- tai kitkatyöttömyydestä, kun muiden kohdalla kyse voi olla enemmän tai vähemmän rakenteellisesta työttömyydestä. Taulukko 4. Työttömät indikaattoripisteiden ja rakennetyöttömyysindikaattorien mukaan 2014 Suomessa Ehtojen summa Yhteensä Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Täyttänyt 55 vuotta Yli puolet vuodesta työttömänä peräkkäisinä vuosina Ei työhistoriaa Työkokemus taantuvalta toimialalta
9 Taulukko 5. Työttömät indikaattoripisteiden ja rakennetyöttömyysindikaattorien mukaan 2014 Porissa Yhteensä Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Täyttänyt 55 vuotta Yli puolet vuodesta työttömänä peräkkäisinä vuosina Ei työhistoriaa Työkokemus taantuvalta toimialalta Lähdemme siitä, että mitä vähemmän indikaattoripisteitä, sitä suurempi todennäköisyys työllistyä. Taulukkoon 6 (Suomi) ja 7 (Pori) on kuvattu aikasarjana rakennetekijöiden kasautuminen (indikaattoripisteiden) v välillä. Kuvioon 4 (Suomi) ja 5 (Pori) on kuvattu aikasarjana indikaattoripisteiden jakautuminen v Taulukoista ja kuvioista näemme vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin seuraukset vuosien 2008 ja erityisesti 2009 työttömyysluvuissa. Ulkoisesta shokista seurasi se, että työttömyys kasvoi erityisesti nolla tekijää ryhmässä (sellaisten ihmiset, joilla ei ole taustallaan työllistämistä heikentäviä rakenteellisia tekijöitä) v aikana. Äkillisen shokin jälkeen työttömyys laski vuonna 2010 ja 2011 hetkellisesti, kääntyen kuitenkin v alkaen uudestaan nousuun. Viimeisen neljän vuoden aikana työttömyys on kasvanut sekä nolla tekijää että yksi tai kaksi tekijää ryhmissä, jonka perusteella voisi ajatella, että kyseessä on osittain suhdanneluontoisesta ongelmasta ja osittain rakenteellisesta työttömyysongelmasta. Lukuja tarkastellessa on muistettava, että suhdannetyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden raja on veteen piirretty viiva. Heikosta suhdanteesta kärsivät erityisesti ne, joilla on taustalla työllistymistä heikentäviä tekijöitä. Koko maan tietojen osalta on huomioitava, että analyysistä puuttuu yksi rakenteellisen työttömyyden keskeisimmistä tekijöistä - alueellinen kohtaamattomuus, ja siten arvio rakenteellisen työttömyyden tasosta koko maassa on puutteellinen.
10 Taulukko 6. Työttömät indikaattoripisteiden mukaan Suomessa Vuosi Työttömiä Nolla tekijää Yksi tekijä Kaksi tekijää Kolme tekijää Neljä tekijää Taulukko 7. Työttömät indikaattoripisteiden mukaan Porissa Vuosi Työttömiä Nolla tekijää Yksi tekijä Kaksi tekijää Kolme tekijää Neljä tekijää
11 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0, Kuvio 4. Rakennetyöttömyyttä kuvaavien indikaattoripisteiden kehitys vuodesta 2007 koko maassa, 2007=1 Työttömiä Nolla tekijää Yksi tekijä Kaksi tekijää Kolme tekijää Neljä tekijää 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0, Työttömiä Nolla tekijää Yksi tekijä Kaksi tekijää Kolme tekijää Neljä tekijää Kuvio 5. Rakennetyöttömyyttä kuvaavien indikaattoripisteiden kehitys vuodesta 2007 Porissa, 2007=1
12 Kuvioista 4 ja 5 nähdään kuinka hankalimmin työllistyvien määrä laski samalla kun työttömien kokonaismäärä nousi vuosina Tätä selittää se, että hankalasti työllistyvien ryhmästä siirrytään pääosin työvoiman ulkopuolelle (käytännössä eläkkeelle). Ryhmän kutistuminen liittyy siis jo ennen finanssikriisiä työttömänä olleiden henkilöin siirtymiseen kokonaan pois työmarkkinoilta. Kuvioista nähdään, että sekä Porissa että koko maassa kolmen/neljän tekijän -ryhmä on ylittänyt vuoden 2007 tason koko maan tasolla hieman Poria aiemmin. Ryhmän kasvun voi tulkita kertovan uudesta hankalasti työllistyvien ryhmästä, joka on syntynyt pitkittyneen taantuman vuoksi. Kuvioon 6 on kuvattu rakenteellisen työttömyyden taso 15 suurimmassa kaupungissa kahden eri mittarin kautta. Yhtenä vaihtoehtona on katsoa työttömyyttä kaikista vaikeimmin työllistyviä (Vähintään 3 työllistymistä heikentävää rakennetekijää, oikea akseli) kautta. Lisäksi voidaan katsoa niiden henkilöiden osuutta työttömistä, joilla ei ole taustallaan ollenkaan työllistymistä heikentäviä rakenteellisia tekijöitä (0 rakennetekijää, vasen akseli). Kuviosta nähdään, että Oulussa, Vaasassa ja Kuopiossa rakenteellisen työttömyyden mittarit on ns. positiivisimmat. Voidaan ajatella, että näissä kaupungeissa suhdanteiden parantuminen näkyy todennäköisesti työllisyyden vahvana kasvuna. Vastaavasti Lahdessa, Vantaalla ja Kouvolassa suhdanteiden parantuminen ei välttämättä johda työllisyyden merkittävään kasvuun verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Pori sijoittuu tässä vertailussa alempaan keskikastiin, helposti työllistyvien osuuden ollessa n. 30 % kaikista työttömistä.
13 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 0 rakennetekijää Vähintään 3 rakennetekijää Kuvio 6. Rakenteellinen työttömyys (0 rakennetekijää / vähintään 3 rakennetekijää) 15 suurimmassa kaupungissa vuonna 2014 Kuvioon 7 on kuvattu kuusikkokuntien, 15 suurimman kaupungin, Porin sekä koko maan osalta niiden henkilöiden osuutta työttömistä, joilla ei ole taustallaan ollenkaan työllistymistä heikentäviä rakenteellisia tekijöitä (0 rakennetekijää), vuosina Kuviosta nähdään, että ns. helpoimmin työllistettävien osuus painottuu suurimpiin kaupunkeihin. Näin ollen voidaan olettaa, että suhdanteiden kääntyessä työllisyyskehitys olisi voimakkainta suurimmissa kaupungeissa, koska helposti työllistyvien työttömien osuus on kasvanut muuta maata nopeammin. Porin osalta kasvupotentiaalia heikentävät erityisesti ikärakenne sekä pitkittynyt työttömyys (ks. taulukko 3.)
14 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0, Nolla tekijää, koko maa Nolla tekijää, Kuusikkokunnat Nolla tekijää, 15 suurinta kaupunkia Nolla tekijää, Pori Kuvio 7. Työttömien, joilla ei ole taustallaan ollenkaan työllistymistä heikentäviä rakenteellisia tekijöitä (0 rakennetekijää), 2007=1 5 Virta-analyysi siirtymistä työttömyydestä työlliseksi ja työvoiman ulkopuolelle Työttömien työllistymistodennäköisyys 6 on kytköksissä työmarkkinatilanteeseen luvulla keskimäärin noin joka viides työtön oli työllinen työttömyyttä seuraavana vuonna. Osuus kuitenkin vaihtelee suhdanteiden mukaan: vuonna 2008 työttömänä olleista alle 20 prosenttia työllistyi, kun taas vuoden 2009 työttömistä yli 25 prosenttia työllistyi. Yksinkertaistaen tämä tarkoittaisi, että työllistyneiden osuus laskee, kun työttömyysaste nousee ja toisinpäin. Tämä ei kuitenkaan aikasarjojen valossa pidä aivan paikkaansa, vaan taustalla vaikuttaa myös työttömien joukon rakenne. Työttömistä työllistyneiden osuudet vaihtelevat kuitenkin enemmän työttömien taustojen välillä kuin suhdannekäänteiden välillä. Vuoden Virtatilastoinnissa työllistyneeksi on katsottu vain avoimille työmarkkinoille työllistyneet. Ns. tukityöllistetyt ei siis ole laskettu työllisiin.
15 työttömistä, joilla ei ole taustalla ainuttakaan työllistymistä heikentävää tekijää, työllistyi ensimmäisenä vuonna 37 prosenttia ja vuoteen 2014 mennessä 47 prosenttia. Sen sijaan työttömistä, joilla oli taustallaan vähintään kolme työllistymistä heikentävää tekijää, työllistyi ensimmäisenä vuonna kolme prosenttia. Pitkällä aikavälillä työllistyneiden osuus ei kasvanut. Suhdanteet vaikuttavat työllistymistodennäköisyyksiin erityisesti niiden työttömien kohdalla, joilla on taustallaan yksi tai ei ainuttakaan tekijää. Kuvio 8. Työttömistä työllistyneiden osuus taustatekijöiden ja työttömyysvuoden mukaan Toiseksi, työttömien työllistymistodennäköisyydet vaihtelevat enemmän taustatekijöiden välillä kuin eri alueiden välillä. Erot alueiden välillä lasketaan pääsääntöisesti prosenttiyksiköiden kymmenyksissä, kun taas erot eri tekijöiden välillä voivat olla useita kymmeniä prosenttiyksiköitä. Verrattuna kuusikkokuntiin on Pori pärjännyt hieman paremmin helposti työllistettävien
16 kohdalla. Pitkällä aikavälillä puolet niistä Porilaisista työttömistä, joilla ei ole taustalla yhtään heikentävää tekijää työllistyi. Kuusikkokuntien vastaava luku on 4,4 prosenttiyksikköä pienempi. Hankalammassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla Porin luvut ovat hieman heikommat kuin kuusikkokunnissa, mutta käytännössä samalla tasolla. Taulukko 8. Vuoden 2007 työttömistä työllistyneiden osuus Alue Tekijöiden summa Koko maa 0 37,4 38,6 43,9 47,8 48,4 47,4 46,8 1 20,7 21,5 25,0 27,5 28,0 27,4 26,7 2 8,9 9,3 10,7 12,0 12,0 11,5 10,9 3 3,0 3,5 3,8 4,2 3,9 3,6 3,2 Pori 0 37,2 39,0 43,5 47,7 50,5 49,0 50,0 1 20,4 20,6 24,5 26,8 27,6 27,3 27,4 2 7,8 9,3 9,9 10,7 11,7 10,4 11,0 3 2,6 3,9 4,2 3,5 3,5 3,5 3,5 15 suurinta kaupunkia 0 37,8 39,3 44,1 47,7 48,4 47,1 46,5 1 20,2 21,1 24,2 26,9 27,7 27,0 26,5 2 8,3 8,8 10,4 12,0 12,0 11,7 11,3 3 2,8 3,4 3,6 4,1 4,0 3,8 3,6 Kuusikkokunnat 0 39,2 40,3 44,3 47,7 47,7 46,3 45,6 1 20,5 21,4 24,0 26,5 26,8 25,9 25,3 2 8,8 9,5 11,1 12,8 12,5 12,2 11,8 3 2,9 3,6 3,8 4,5 4,2 4,0 3,7 Vaikka alueet eivät juurikaan eroa toisistaan työttömien työllistymisen perusteella, on alueiden välillä eroja sen suhteen miten työttömät pysyvät työvoimassa. Tämä käy ilmi, kun tarkastellaan kuinka suuri osuus vuoden 2007 työttömistä kuuluu työvoimaan vuosina Niistä työttömistä, joilla ei ole taustallaan yhtään työttömyyttä heikentävää tekijää, pysyy työvoimassa pääsääntöisesti yli 80 prosenttia koko tarkastelujakson. Erot alueiden välillä jäävät alle neljän prosenttiyksikön: Porissa helpointen työllistyvistä oli työvoimassa 84 prosenttia vuonna 2014, kun kuusikkokunnissa vastaava osuus jäi 80 prosenttiin.
17
18 Alueiden väliset erot tulevat esiin, kun tarkastellaan työttömiä, joilla on taustallaan enemmän työllistymistä heikentäviä tekijöitä. Karkea havainto on, että mitä suuremmasta kaupungista on kyse, sitä kauemmin työttömät pysyvät työvoimassa. Kuusikkokuntien vuoden 2007 työttömistä oli työvoimassa joka neljäs työtön, jolla oli taustallaan vähintään kolme työllistymistä heikentävää tekijää. Muiden kuin 15 suurimman kaupungin työttömien kohdalla vastaava osuus oli 17 %. Tästä huolimatta työttömien pysyminen työvoimassa näyttää olevan ennen kaikkea kiinni taustatekijöistä. Työttömistä suurimmalla osalla työttömyys pitkittyy, mutta osa työttömistä siirtyy myös työvoiman ulkopuolelle. Virrat työvoiman ulkopuolelle kohdistuvat eläkkeelle, opiskelemaan, pois väestöstä ja tuntemattomien kategoriaan. Tuntemattomien kategoriaan kuuluu mm. henkilöt, joiden toimeentulo kostuu esimerkiksi pelkästään toimeentulotuesta tai muista etuuksista. Kaikista vuoden 2007 työttömistä (yhteensä henkeä) noin 19 prosenttia oli siirtynyt eläkkeelle vuoteen 2014 mennessä. Porin kohdalla vastaava osuus on 21 prosenttia. Eläkkeelle siirtyneiden korkeaa osuttaa selittää ikärakenne: kaikista työttömästä 25 prosenttia oli täyttänyt 55 vuotta. Taulukossa 9 onkin tästä syystä tarkasteltu alle 55 vuotiaiden työttömien sijoittumista työvoiman ulkopuolelle. Taulukko 9. Vuoden 2007 alle 55-vuotiaista työttömistä työvoiman ulkopuolelle siirtyneet 2008, 2011, 2014 Tekijöitä Pääasiallinen toiminta Koko maa, alle 55-v. 0. tekijä: Opiskelija työttömiä: Eläkkeellä Tuntematon / ei väestössä tekijä: Opiskelija Eläkkeellä Tuntematon / ei väestössä Väh. 2 tekijää:40069 Opiskelija Eläkkeellä Tuntematon / ei väestössä Pori, alle 54-v. 0. tekijä: 1294 Opiskelija työttömiä: Eläkkeellä Tuntematon / ei väestössä tekijä: 1318 Opiskelija Eläkkeellä 1 6 9
19 Tuntematon / ei väestössä Väh. 2 tekijää: 857 Opiskelija Eläkkeellä Tuntematon / ei väestössä Taulukosta nähdään, että siirtyminen työvoiman ulkopuolelle on yhteydessä työllistymistä heikentävien tekijöiden määrään. Kaikista alle 55-vuotiaista työttömistä, joilla oli taustallaan vähintään kaksi työllistymistä heikentävää tekijää, noin 13 prosenttia siirtyi eläkkeelle vuoteen 2014 mennessä. Nolla työllistymistä heikentävää tekijää omaavilla vastaava osuus jäi kuuteen prosenttiin. Verrattuna koko maan lukuihin pärjää Pori paremmin helposti työllistettävien kohdalla. Koko maan tasolla työttömien on todennäköisempää poistua pelkästään muiden etuuksien piiriin tai kokonaan väestöstä (ulkomaille tai menehtyy) kuin Porissa. Hankalasti työllistyvien kohdalla Porin jää hieman jälkeen esimerkiksi opiskelevien osuudessa, mutta toisaalta tuntemattomien ja väestöstä poistuvien osuus jää muuta maata matalammaksi hankalasti työllistyvien kohdalla (vähintään 2 työllistymistä haittaavaa tekijää). Jos oletetaan, että virta-analyysin tulokset ennustaisivat tarkalleen tulevaa kehitystä, siirtyisi Porin nykyisistä (6 700 henkilöä vuonna 2014) työttömistä vuoteen 2020 mennessä noin henkilöä työllisiin, olisi edelleen työttömän ja 2800 henkeä olisi siirtynyt työvoiman ulkopuolelle. On epätodennäköistä, että oletus pitäisi paikkansa, mutta se antaa osviittaa siitä miten työvoiman tarjonta voisi tulevaisuudessa kehittyä. Samalla ajanjaksolla Porin työikäinen (18 64) väestö vähenee väestöennusteen mukaan noin 2000 hengellä. 6 Yhteenveto rakenteellisesta työttömyydestä Porissa Porin kaupunki ei poikkea muista suurista ja keskikokoisista kaupungeista työttömyyden kehityksen suhteen. Finanssikriisiin asti jatkunut myönteinen kehitys laski työttömyysasteen lähelle kymmentä prosenttiyksikköä. Kriisi käänsi ensiksi suhdannetyöttömyyden kasvuun, jota on hiljalleen seurannut rakennetyöttömien määrän kääntyminen kasvuun.
20 Taantuman pitkittyessä osa tällä hetkellä helposti työllistyvistä siirtyy hankalammin työllistyvien joukkoon työttömyysjaksojen pitkittyessä. Suhdannetyöttömyys alkaa kääntyä rakenteelliseksi tästä kertoo se, että työttömien absoluuttiset määrät ovat kasvaneet enemmän hankalasti työllistyvien joukossa, vaikka kyseinen joukko on helposti työllistyviä pienempi. Suurimmalla osalla työttömistä on taustallaan korkeintaan yksi työllistymistä heikentävä tekijä. Verrattuna muuhun Suomeen, Porissa on hieman ikääntyneemmät työttömät, enemmän pitkittynyttä työttömyyttä mutta vähemmän toimialaan taantuvalta toimialalta kokemusta omaavia. 15 suurimpaan kaupunkiin verrattuna Pori sijoittuu alempaan keskikastiin, kun vertaillaan helposti työllistyvien osuutta työttömistä. Helposti työllistyvien osuuden ollessa Porissa n. 30 % kaikista työttömistä. Oulussa, Vaasassa ja Kuopiossa helposti työllistyviä on suhteellisesti eniten. Sen sijaan Lahdessa, Vantaalla ja Kouvolassa painottuu rakenteellinen työttömyys. Pori ei poikkea merkittävästi muista suurista kaupungeista työllistymismahdollisuuksiensuhteen. Verrattuna koko maan lukuihin Porin luvut ovat hieman paremmat suhdannetyöttömyyden kuin rakenteellisen työttömyyden kanssa. Tätä selittää osin Porin työttömien korkeampi keski-ikä. Kun tarkastellaan alle 55 vuotiaita, tasoittuvat erot.
21 Lähdeluettelo: Kiander, Jaakko (2012) Onko paluu täystyöllisyyteen mahdollinen? Yhteiskuntapolitiikka 67 (2002):4 Myrskylä, Pekka (2010) Taantuma ja työttömyys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 52/2010. Myrskylä, Pekka (2012) Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ- ja elinkeino ministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 1/2012. Myrskylä, Pekka (2013) Kovin kilpailu perusasteen töistä, Tieto&trendit 4 5/2013 Obstbaum & Tuomala (2015) Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa. VATT Policy Brief Pyykkönen, Jussi (2011) Ammattisiirtymät Suomessa Ammatillinen liikkuvuus koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmasta. Pro gradu. Turun Yliopisto. Pyykkönen, Topias & Pyykkönen, Jussi (2014) Rakennetyöttömyys ei haihdu nousukauteen. Tieto & trendit Pyykkönen Topias & Myrskylä Pekka (2015) Kuka Suomessa tekee työt? EVA:n raportteja Työssäkäyntitilasto (2013) Työttömien taustat Helsinki: Tilastokeskus. Sutela, Hanna & Larja, Liisa (2015). Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja Helsinki: Tilastokeskus Viitattu: _002.html Lähde: 05_tie_001_fi Viitattu
22 Liite 1. Miten indikaattorit on laskettu? 1. Ei tutkintoa: Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan. Tutkintorekisteri ei ole täysin kattava maahanmuuttajien kohdalla. Ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei välttämättä ole rekisteröity. Kyselytutkimusten perusteella on arvioitu, että esimerkiksi toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on lähes kaksinkertainen määrä rekisteritietoon verrattuna (Sutela & Larja, 2015). 2. Iältään yli 54-vuotias. 3. Pitkä työttömyys: Tilastovuonna ja sitä edeltävänä vuonna ollut työttömänä yli puolet vuodesta eli vähintään 182 päivää 362:sta. Emme siis edellytä yhtäjaksoista puoli vuotta kestävää työttömyyttä. 4. Ei työhistoriaa: Tilaston mukaan ei ole ollut työllinen kymmenenä työttömyyttä edeltäneenä vuonna. Saattanut siis olla töissä muuna kuin viiteajankohtana. Tärkeää huomata, ettei tämä tarkoita 10 vuoden työttömyysjaksoa, vaan kyseessä saattaa olla esimerkiksi vastavalmistunut henkilö, joka ei ole vielä siirtynyt työelämään. 5. Työkokemus taantuvalta toimialalta:laskimme 2-numerotasolla työllisten määrän toimialoittain vuosina ja erikseen vuosina (johtuen toimialaluokituksen muutoksesta 2007). Toimiala luokiteltiin taantuvaksi mikäli sen vuosimuutoksen liukuva keskiarvo (kahdella jaksolla) oli negatiivinen joko tai Mikäli henkilön viimeisin työkokemus oli vuosilta , käytettiin vuosien laskelmia ja mikäli työkokemus oli vuosilta käytettiin ko. ajanjakson laskelmia. Koska käytössä on pidempi aikasarja kuin aiemmassa selvityksessämme (Pyykkönen T. & Pyykkönen J.,2014), on toimialan taantuvuuden kriteeri vaativampi. Osittain johtuen tästä johtuen työttömiä, joiden toimiala on taantuva, on vähemmän kuin viimeksi.
Rakenteellinen työttömyys Tampereella. Kesäkuu / 2016 Tutkija, Konsultti Jussi Pyykkönen, Tutkija, Analyytikko Topias Pyykkönen,
Rakenteellinen työttömyys Tampereella Kesäkuu / 2016 Tutkija, Konsultti Jussi Pyykkönen, Tutkija, Analyytikko Topias Pyykkönen, 1 Johdanto Tämän selvityksen pääasiallisena tarkoituksena on kuvata rakenteellista
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA
TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013
Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotKotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja
Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotSijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010
Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotItäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto
Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotPirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTyövoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee
Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa
LisätiedotTIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi
R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja
LisätiedotISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
LisätiedotKuntien työvoimatarve 2010-2025
Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotPohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa
Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012
LisätiedotRekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka
Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotSuomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010
Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)
31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.
LisätiedotTyöttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)
Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen
LisätiedotPorin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012
Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen
LisätiedotTyöllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista
Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Joulukuu 2015
Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotSisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31
Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-5/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,8 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotMistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?
Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus
Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2015
Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Lokakuu 2015
Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.
LisätiedotToimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011
ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotToimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011
ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Marraskuu 2018
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotSuomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008
Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen 21.10.2008 Politiikkaohjelman tavoitteet Turvata talouskasvu, työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja,
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotVEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja
LisätiedotKorkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa
Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotSelvityksen keskeiset tulokset
Selvityksen keskeiset tulokset Ammattitaidon riittämättömyys tärkein syy työvoiman saatavuusongelmiin Lähes 60 prosenttia Palvelutyönantajien jäsenyrityksistä pitää ammattitaidon riittämättömyyttä keskeisenä
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Maaliskuu 2018
Työttömyysasteen trendikuvaaja kuudessa suurimmassa kaupungissa 12 kk liukuvana keskiarvona 1/2010 3/2018 20 18 16 14 12 10 8 6 4 Oulu Tampere Turku Helsinki Vantaa Espoo 2 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)
Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Syyskuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Marraskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Marraskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Syyskuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Toukokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Toukokuu. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Lokakuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Lokakuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotNuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Elokuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.
Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Elokuu 2015. Lähde: TEM, työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien
LisätiedotKONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA
KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.
LisätiedotNuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)
Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Joulukuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa
LisätiedotNuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)
Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Lokakuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa
LisätiedotNuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)
Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Marraskuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen
Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli
LisätiedotToimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012
ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotVajaakuntoisuus työllistymisen esteenä
Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotHenkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.
Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Huhtikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-4/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005
LisätiedotPirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015
NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut
Lisätiedot