Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Transkriptio

1 Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen vaikutuksista vuokriin Martti Hetemäki

2 Suomen (pl. Uusimaa) työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18-64-v.), , % 95 Ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutusaste 85 Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluaste 75 Keskiaste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste laskenut selvästi Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 2

3 Uudenmaan työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18-64-v.), , % 95 Ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutusaste Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluaste Keskiaste 65 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 3

4 Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, vuotiaat 3 Miehet Naiset 25 Uusimaa Muu maa 2 15 Uusimaa 1 1 Muu maa 5 5 Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 4

5 Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, 3-34-vuotiaat Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 5

6 Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus %, vuotiaat Miehet Naiset Uusimaa Muu maa Uusimaa Muu maa Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 6

7 Uudenmaan v. miehet ja naiset koulutusasteen mukaan, , henkilöä Ei perusasteen jälk. tut. Miehet Naiset Keskiaste Miehet Naiset Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluas. Naiset Miehet 1 8 Ylempi korkeak. tai tutkijakoul.as. Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 7

8 Korkeakoulutettujen ja perusasteen koulutuksen varassa olevien suhde Uudellamaalla v. 215 (alimman, alemman tai korkeamman korkea-asteen koulutuksen omaavien määrä /ei perusasteen jälkeistä tutkintoa omaavien määrä) 3 2,5 2 1,5 1,5 Miehet Naiset Miesten koulutustaso selvästi naisia matalampi Uudellamaalla Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 8

9 Helsingin v. väestöstä osuus, jolla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, ,35,3,3,3,25. Miehet v.,25 Miehet 3-34-v.,25 Miehet v.,2,15 Naiset v.,2,15 Naiset 3-34-v.,2,15 Naiset v.,1,1,1,5,5,5 Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 9

10 Heikon koulutuksen (vain perusaste) ja työttömyyden korrelaatio pääkaupunkiseudulla (PKS) 1. Jaetaan PKS:n asutut alueet 25x25 metrin (n. 6 ha) ruutuihin (6 64 ruutua 211) 2. Tarkastellaan peruskoulutuksen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatiota ruuduissa,6 Perusasteen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatio,5,4,3,2, Lähde: Kortteinen & Vaattovaara (215), Segregaation aika, Yhteiskuntapolitiikka 8:6. 1

11 Heikon koulutuksen korrelaatiot työttömyyden ja mediaanitulojen kanssa PKS:lla,6 Perusasteen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatio,4,2 -,2 -, Lähde: Kortteinen & Vaattovaara (215), Segregaation aika, Yhteiskuntapolitiikka 8:6. -,6 Vain peruskoulutuksen omaavien osuuden ja mediaanitulojen korrelaatio 11

12 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokra, /kk PKS 6, ,2 3,1 Lähde: Tilastokeskus Muu maa 1. Korkeat vuokrat tekevät vähän koulutettujen työnteon sitä huonommin kannattavaksi, mitä täysimääräisemmin vuokrat maksetaan tuilla. 2. Mitä korkeampia vuokria maksetaan 1 %:sti tuilla, sitä korkeammaksi vuokrat nousevat. 12

13 Yksin vapaarah. vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot ja yleinen asumistuki, /kk, toukokuu 217 Yksin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot (keskihajonta = 68) Lähde: Kela Yksin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. yleinen asumistuki (keskihajonta = 32) VATT:n tutkimus*: Asumistuen vaikutukset vuokriin ovat pienempiä kuin Suomessa aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella on arvioitu. *Eerola, E. & Lyytikäinen, T. (217), Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme. VATT WP 88.

14 Yksin asuvan perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat ja vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskimääräiset asumismenot, toukokuu 217 /kk 7 6 Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat (keskihajonta = 79) 5 4 Yksin vapaarahoitteisessa vuokra- asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot (keskihajonta = 68) Lähde: Kela

15 Helsingissä yleistä asumistukea säännöllisesti saavien yksin asuvien jakauma vuokran mukaan, maaliskuu 217* Yleisellä asumistuella korvattava enimmäisvuokra Helsingissä Perustoimeentulotuella korvattava enimmäisvuokra Helsingissä (675 /kk) Lähde: Kela *Tiedot alustavia.tuki valuu välittömästi vain vapaarahoitteisiin vuokriin, ei ARA-vuokriin. 15

16 Yksiöiden vuokrat ja hinnat sekä vuokrat/hinnat Helsingin neljällä alueella (1 kallein, 4 halvin) , 21=1 - Toimeentulotuen kautta korvattavan vuokran raja (675 /kk yksinasuvalle) sama kaikilla alueilla - Se voi selittää, miksi halvimman alueen (Helsinki 4) vuokra noussut eniten ja miksi myös sen vuokra/hinta noussut (1) Yksiöiden (vapaarah.) vuokra, 21=1 (2) Yksiöiden (vanha) hinta, 21=1 (3)=(1)/(2) Yksiöiden vuokra/hinta, 21= Helsinki 4 Helsinki 3 Helsinki 2 Hel Lähde: Tilastokeskus Helsinki 2 Hel 1 Helsinki 4 Hel Helsinki 4 Helsinki 3 Helsinki 4 Helsinki

17 Toimeentulotukimenot/asukas, euroa Helsingissä Kelan työttömyysturvaetuutta vuoden lopussa saaneet 26 Helsinki Koko maa 2 15 Toimeentulotukitilastosta ei vielä ole saatavissa tietoa korvatuista vuokrista. Koko maassa 72 % toimeentulotuen saajista työttömiä (huhtikuu 217), joista valtaosa Kelan työttömyysetuutta saavia

18 Lopuksi Ylemmän korkeakoulutuksen tai tutkijakoulutuksen saaneiden v. työllisyysaste oli 86 % 215 Heitä oli , joista töissä Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien v. työllisyysaste oli 43 % 215 Heitä oli , joista töissä Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuuden kehitys ikäisissä huono Heikon koulutuksen ja työttömyyden positiivinen korrelaatio sekä heikon koulutuksen ja tulojen negatiivinen korrelaatio näyttävät vahvistuneen (Kortteinen & Vaattovaara) Toimeentulotuen kautta korvattavia asumismenoja ei tilastoida, minkä takia toimeentulotuen vaikutusta vuokriin ei voida suoraan selvittää Epäsuora ja kuvioihin perustuva tarkastelu viittaa, että toimeentulotuki vaikuttaa vuokriin Toimeentulotuen asumismenojen tilastointi ja siihen perustuva kunnon tutkimus olisivat tärkeitä