Rakenteellinen työttömyys Tampereella. Kesäkuu / 2016 Tutkija, Konsultti Jussi Pyykkönen, Tutkija, Analyytikko Topias Pyykkönen,

Transkriptio

1 Rakenteellinen työttömyys Tampereella Kesäkuu / 2016 Tutkija, Konsultti Jussi Pyykkönen, Tutkija, Analyytikko Topias Pyykkönen,

2 1 Johdanto Tämän selvityksen pääasiallisena tarkoituksena on kuvata rakenteellista työttömyyttä Tampereella v Selvityksen aineistona toimii Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto 1, joka on noin 40 rekisterin tietoja yhdistämällä koottu laaja tietokokonaisuus, joka sisältää tietoja muun muassa opiskelusta, eläkkeistä, työssäkäynnistä ja työttömyydestä. Selvityksen lukuun 2 olemme kuvanneet yleistä työllisyyskehitystä Suomessa ja Tampereella. Luvussa 3 kuvaamme Pirkanmaan työllisyyskehitystä ja vertaamme Tampereen tilannetta siihen. Luvussa 4 avaamme rakenteellisen työttömyyden käsitettä sekä analyysin viitekehystä. Luvussa 5 esitämme arvion rakenteellisen työttömyyden tasosta Tampereella vuonna Syvennämme rakenteellista työttömyyden analyysia käytettävien aikasarjatietojen ( ) pohjalta sekä vertaamalla Tampereen työttömyystilannetta 15 suurimpaan kaupungin rakenteellisen työttömyyden tasoon. Luvussa 6 analysoimme siirtymiä työttömyydestä työlliseksi ja työvoiman ulkopuolelle. Luvussa 7 teemme yhteenvedon havainnoistamme. 1 1 Työssäkäyntitilaston työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat tiedot on kerätty rekistereistä, joten ne poikkeavat kyselytutkimuksella toteutetun työvoimatutkimuksen luvuista. Työssäkäyntitilaston käyttäminen rajaa työllisyysaste -tarkastelun täysi-ikäisiin sillä alaikäisten työssäkäyntiä ei voida luotettavasti tilastoida rekistereiden perusteella.

3 2 Tampereen työllisyys nousee työikäisen väestön kasvaessa Suomalainen yhteiskunta on haasteen edessä. Onko Suomessa riittävä määrä väestöstä töissä, jotta voisimme rahoittaa ikääntyvän kansan kasvavat palvelutarpeet? EVA:n (2015) taannoisesta raportista nousi esille se tosiasia, että Suomen väestö on kasvanut 25 vuoden aikana noin puolella miljoonalla, mutta työllisten määrä ei ole noussut lainkaan. Mitä tekijöitä tämän löydöksen taustalta löytyy? 1980-luvun lopulla elettiin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan huippuvuosia. Työllisyysaste (18-64v) nousi noin 75 %:n ja työllisten osuus väestöstä oli korkealla tasolla. Täystyöllisyydeksi tulkittavassa tilanteessa (Kiander 2002) työttömyys painottui todennäköisesti lähinnä työpaikkojen välisiin siirtymiin, ollen määritelmällisesti kitkatyöttömyyttä luvun lama heikensi työllisyystilannetta merkittävästi. Työllisten määrä romahti työllisellä. Suhdannetyöttömyys 4 nousi ennätyksellisen korkeaksi: Työttömyys kasvoi kolmessa vuodessa ( ) viidestä prosentista yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Kuviosta 1 nähdään suhdanneshokin vaikutus työttömyyteen sekä työllisyyteen Suomessa ja Tampereella. Talouteen kohdistunut shokki luvun alussa näyttää olleen yhtä syvä Tampereella ja koko maassa. Työllisyyden osalta lasku vastasi Tampereella suhteellisesti ottaen muun Suomen tasoa. Työllisyyden koheneminen on kuitenkin ollut Tampereella merkittävästi vauhdikkaampaa kuin Suomessa keskimäärin. Kun koko Suomen työllisyys ei ole käytännössä kasvanut 1980-luvun lopun tasosta, on tästä huolimatta Tampereella työllisyys kasvanut samassa ajassa hengellä. 3 Käsite viittaa tilanteeseen, jossa työpaikkaa vaihdettaessa syntyy työttömyysjakso ennen uuden työn aloittamista. Kitkatyöttömyyden taso on sidoksissa työmarkkinoiden tehokkaaseen toimivuuteen, eli siihen kuinka kitkattomasti (ts. ilman pitkiä työttömyysjaksoja) ammatillista liikkuvuutta tapahtuu. Suomessa ammattien välisten siirtymien määrä on ollut kasvussa (Pyykkönen 2011), mikä viittaa siihen, että työmarkkinoista on tullut kitkattomampia. 4 Yksinkertaisin selitys työttömyydelle on työvoiman tarjonnan ja kysynnän vaihtelu. Koska työvoiman kysyntä vaihtelee tarjontaa nopeammin, työmarkkinoille voi syntyä laskusuhdanteen seurauksena kysynnän ja tarjonnan epäsuhta, joka ilmenee käytännössä laskusuhdanteesta seuranneena työttömyytenä

4 Kuviosta 2 nähdään selitys Tampereen ja Suomen työllisyyskehitysten erolle. Kaupungistumisen seurauksena Tampereen väestö on kasvanut viimeisten 25 vuoden aikana n. 30 prosentilla. Vastaavalla ajanjaksolla Suomen väestö on kasvanut vain 10 prosenttia. Työllisyyskehityksen kannalta vielä keskeisempää on se, että Tampereella työikäisen väestön (18-64v) suhteellinen kasvuvauhti on vastannut muun väestön kasvua, mutta Suomessa työikäinen väestö on kasvanut hitaammin kuin muu väestö ja viimeisinä vuosina työikäisen väestön kokonaismäärä on kääntynyt laskuun Henkeä, Suomi Henkeä, Tampere Työlliset, Suomi Työttömät, Suomi Työlliset, Tampere Työttömät, Tampere Kuvio 1: Työllisten ja työttömien määrän kehitys Suomessa ja Tampereella

5 ,00% 130,00% 125,00% 120,00% 115,00% 110,00% 105,00% 100,00% Koko väestö, Suomi Koko väestö, Tampere 18-64, Suomi 18-64, Tampere Kuvio 2: Koko väestön ja työikäisen väestön kehitys Suomessa ja Tampereella Kuviosta 3 nähdään kuinka työttömyys laski Suomessa vauhdilla aina vuosituhannen vaihteeseen asti. Tampereen työttömyysaste on ollut koko tarkastelujakson koko maata korkeammalla tasolla. Tampereen työttömyysaste on käyttäytynyt kokonaiskehitystä vastaavalla tavalla sillä erotuksella, että aivan viimeisimpinä vuosina ero koko maan tasoon on kasvanut. Koko maan ja Tampereen työttömyysasteiden ero oli vuosituhannen vaihteessa vain 1-2 luokkaa prosenttiyksikköä, mutta viimeisten vuosien aikana ero on kasvanut 3-4 prosenttiyksikköön. Keskeinen yhteinen huomio Tampereen ja koko Suomen tilanteesta on kuitenkin se, että n luvun alusta lähtien työttömyys ei ole taittunut aiempien vuosien tahtiin. Heikon kehityksen syyksi on esitetty rakenteellista työttömyyttä.

6 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Suomi Työttömyysaste Tampere Työttömyysaste Kuvio 3: v Työttömyysaste Suomessa ja Tampereella

7 3 Tampere tarjoaa työpaikan, kehyskunnat asuinalueen Yksittäisen kunnan työmarkkinatilanne on harvoin kunnan omissa käsissään. Pienien kuntien maassa kunnat ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa, mikä näkyy korkeina pendelöintinä kaikista työllisistä noin joka kolmas työllinen ylittää kuntarajan työmatkallaan. Pirkanmaan n työllisestä 36 prosenttia kävi töissä kotikuntansa ulkopuolella. Kunnat ovat yhä tiiviimmin kytköksissä toisiinsa, sillä maakunnat pyörivät yhä enemmän keskustensa pohjalta. Keskustat nojaavat kehyskuntien työvoimaan ja kehyskunnat keskuskuntien kykyyn tarjota työpaikkoja. Samankaltainen rakenne on nähtävissä Pirkanmaalla, kun tarkastellaan esimerkiksi työllisyysastetta (Kuvio 4). Kaupunkia ympäröivillä alueille työllisyysaste on keskiarvoa korkeampi. Työllisyysaste on keskivertoa matalampi kaupunkialueella ja maakunnan reunoilla. Tampereen vaikutus ei kuitenkaan ulotu koko Pirkanmaahan. Jos Pirkanmaan luvuista poistetaan Tampere, voidaan arvioida Tampereelle kohdistuvaa työmatkaliikennettä. Julkisesti saatavilla olevista tilastoista ei käy ilmi mihin ja mistä kunnasta käydään töissä, joten seuraavat luvut on esitetty oletuksella, että liikenne Tampereen kehyskunnista kulkee juuri Tampereelle. Tampereen ulkopuolisella Pirkanmaalla asuu noin työllistä. Näistä aika tarkalleen puolet käy kotikuntansa ulkopuolella töissä. Vuonna 2000 vastaava luku oli 37,5 prosenttia. Mielenkiintoista tilanteessa on, ettei työllisten määrä Tampereen ulkopuolella ole juurikaan kasvanut ajanjaksolla Työllisiä oli vuonna 2000 vain vähemmän kuin vuonna Samalla pendelöivien osuus on kasvanut huimaavat 12,5 prosenttiyksikköä. Lukumääräksi muutettuna tämä tarkoittaa, että vaikka työllisten määrä on säilynyt ennallaan, on kotikuntansa ulkopuolella työskentelevien määrä kasvanut hengellä. Koska samalla ajanjaksolla työpaikkojen lukumäärä Tampereen ulkopuolella ei ole kuitenkaan kasvanut, voidaan olettaa, että suuri osa tästä liikenteestä kohdistuu Tampereelle.

8 Kuvio 4: Työllisyysaste postinumeroalueittain 2014

9 Kuviot 5 & 6 Muutokset työllisten, työttömien, työvoiman ja työikäisen väestön määrässä v

10 Kehyskunnista on siis tullut eräänlainen työvoiman reservaatti Tampereelle. Tämä näkyy myös pendelöivien henkilöiden profiilissa, joista kasvava osuus on vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Osa muutoksesta on selitettävistä työvoiman koulutusasteen nousulla ja perusasteen työpaikkojen katoamisella, mutta ainakin osa lienee selitettävissä sillä, että Tampereella korkean osaamisen työpaikoissa käyvä työvoima asuu kehyskunnassa, mutta työskentelee keskuskunnassa luvun trendi on ollut, että Tampereen ympärille muodostunut työssäkäyntialue laajenee ja pendelöinti Tampereelle yleistyy. Näin onkin tapahtunut, mutta viimeisimpien vuosien luvuissa on havaittavissa orastava muutos. Työvoiman määrä ei enää kasvakaa kehyskunnissa, vaan työpaikkojen ohella myös työvoima keskittyy Tampereelle. Kaikista Pirkanmaan työpaikoista ja työvoimasta yhä suurempi osuus sijaitsee maakuntakeskuksessa. Kehityksestä saa hyvän kuvan vertailemalla Tampereen ja muun Pirkanmaan kehitystä työpaikkojen ja työvoiman näkökulmasta. Huolimatta taantumasta työpaikkojen määrä on kasvanut Tampereella viidesosalla 2000-luvulla. Muualla Pirkanmaalla sijaitsevien työpaikkojen määrä on säilynyt käytännössä entisellä tasollaan. Vuonna 2013 (viimeisin tilastoitu vuosi) muualla Pirkanmaalla oli noin 1000 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna Työvoima on kasvanut Tampereelle hengellä ajanjaksolla Muualla Pirkanmaalla työvoima on kasvanut hengellä. Huomionarvoista on, että Tampereen työvoima on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2009, kun muun Pirkanmaan työvoiman kasvu taittui vuonna 2011 ja kääntyi negatiiviseksi viimeisimpänä tilastoituna vuonna eli vuonna Työttömien määrä on määrä on kasvanut sekä Tampereella että sen ulkopuolella. Tampereella 42 prosenttia työvoiman kasvusta johtuu työttömyydestä, muualla Pirkanmaalla 40 prosenttia. Osuudet vaihtelevat tietysti tarkasteluvuoden mukaan.

11 Kuvio 7: Työttömyysaste postinumeroalueittain 2014

12 Keskeinen havainto Pirkanmaan tarkastelussa on, että vuosina Tampereen ja muun Pirkanmaan kehityksen eriytyminen. Vaikka työttömyys kasvaa koko Pirkanmaalla, työikäinen väestö ja työvoiman määrä kasvavat vain Tampereella. Mikäli talouden suhdanteet kääntyvät, on Tampereella tarjolla kasvun eväät työikäistä väestöä, josta suuri osuus kuuluu työvoimaan. Tampereen seudulla asuu nuoria akateemisesti koulutettuja aikuisia enemmän kuin seudun korkeakouluista on. Jotain kaupungissa on tehty oikein, koska se on Taloustutkimuksen mielipidetutkimuksissa toistuvasti arvioitu halutuimmaksi asuinkaupungiksi Suomessa. Muutoksen raskaudesta Tampereella kertoo kuitenkin se, että työttömyys on kaupungissa huomattavan korkea, lähes 20 prosenttia. Työttömien määrä ei ole kuitenkaan pelkästään huono merkki. Tarkoittahan se, että työttömät ovat jääneet kaupunkiin, mikä osoittaa jonkinasteista luottamusta työllistymismahdollisuuksiin. Työllistymisen kannalta toivottomilta paikkakunnilta kannattaa muuttaa pois jos pääsee. - Osmo Soininvaara

13 4 Rakenteellinen työttömyys Rakenteellisen työttömyyden käsitteellä viitataan työttömyyteen, joka johtuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä esiintyvistä kohtaanto-ongelmista. Kohtaanto-ongelmia voi löytyä esim. alueen tai osaamisen suhteen. Rakenteellista työttömyyttä koskevat analyysit perustuvat tyypillisesti (ks. Obstbaumin & Tuomalan (2015) katsaus) taloustieteellisestä lähtökohdista tehtyihin tarkasteluihin (NAIRU-arviot) tai TEM:n määritelmän mukaiseen rakennetyöttömyyden analyysiin, jossa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömiä sekä työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi jääneitä ja/tai jatkopalveluihin sijoitettuja. Nähdäksemme pelkästään työttömyyden kestoon perustuvia analyyseja monipuolisemman kuvan rakenteellisesta työttömyydestä saa tarkastelemalla työllistymistodennäköisyyksiä heikentävien indikaattoreiden määrää sekä päällekkäisyyttä. Ajattelemme rakennetyöttömän olevan henkilö, jolla on taustalla yksi tai useampi työllistymistä vaikeuttava rakenteellinen tekijä. Rakenteelliset tekijät ovat tyypillisesti koulutukseen, ammattiin, toimialaan tai muihin inhimilliseen pääomaan liittyviä tekijöitä. Lisäksi on tunnettua, että pitkittynyt työttömyys ruokkii työttömyyttä ja toisaalta työhistoriattomuus estää työnsaantia. Lisäksi työllistymistä voivat heikentää sellaiset tekijät kuten työttömyys- ja sosiaaliturva sekä palkkojen joustavuus yhdistettynä verotukseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme rakenteellista työttömyyttä inhimillisen pääoman sekä työhistorian kautta. Analyysimme perustuu kaupunkikohtaiseen tarkasteluun ja siksi alueellinen kohtaamattomuus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Ammattia koskevat tiedot on jätetty ulkopuolelle, koska ammattiluokituksen muutokset tekevät eri ajanjaksojen vertailusta epäluotettavia. Taulukkoon 1 on koottu ne rakenteelliset tekijät, joiden perusteella toteutimme analyysin. Tarkastelussamme yhdellä henkilöllä voi olla yhdestä neljään 5 työnhakua hankaloittavaa tekijää. Emme ajattele rakennetyöttömyyden olevan 5 Yksikään henkilö ei voi saada viittä pistettä johtuen siitä, ettei henkilö ole samanaikaisesti voinut olla poissa töistä kymmentä vuotta ja jäänyt työttömäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana taantuvalta toimialalta

14 joko tai -tyyppinen tila, vaan kyse on liukuvasta asteikosta. Työnhaku on sitä hankalampaa, mitä enemmän tekijöitä yhden henkilön taustalla on. Kuvio 8 Rakenteellisen työttömyyden ulottuvuudet Taulukko 1 Rakenteellisen työttömyyden taustatekijät ja indikaattorit Tekijä Selite Indikaattori Koulutustaso Korkea ikä Pitkä työttömyys Ei työhistoriaa Taantuva toimiala Työttömyysaste pienenee koulutustason kasvaessa. Työmarkkinoilla kovin kilpailu on perusasteen töistä (Myrskylä 2013) Paluu työmarkkinoille hankaloituu iän myötä (työssäkäyntitilasto) Paluu työmarkkinoille on sitä hankalampaa, mitä kauemmin henkilön työttömyys kestää (Myrskylä 2010) Työmarkkinoille pääsyä ja kiinnittymistä haittaa puutteellinen työkokemus Taantuvalta alalta oleva työkokemus heikentää työllistymismahdollisuuksia Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Täyttänyt 55 vuotta Yli puolet vuodesta työttömänä peräkkäisinä vuosina Ei työhistoriaa Työkokemus taantuvaksi määritellyltä toimialalta

15 5 Tampereella suhdanne- ja rakenneongelmia huolenaiheena pitkittynyt työttömyys ja nuorten tilanne Tarkastelumme kohteena ovat henkilöt, jotka olivat vuosina työssäkäyntitilaston mukaan työttömiä. Tieto työttömyydestä perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteriin. Henkilö on luokiteltu työttömäksi, mikäli hän on ollut työtön työnhakija vuoden viimeisen viikon aikana. Rajaamme tarkastelun työttömiin, vaikka työvoiman tarjonnan kannalta myös muut työvoiman ulkopuolella ovat kiinnostava joukko. Käytössämme olevista tiedoista ei kuitenkaan selviä, miksi yksittäinen henkilö, joka ei ole esimerkiksi työllinen, opiskelija tai eläkeläinen, ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Taulukossa 2 (koko maa) ja 3 (Tampere) on esitetty työttömät rakennetyöttömyysindikaattoreiden mukaan. Taulukoista piirtyvä kuva työttömyydestä Tampereella ja koko maassa on keskeisiltä osin samankaltainen. Odotusten mukaisesti työttömät ovat muualla Suomessa heikommin koulutettuja kuin Tampereella. Työttömyys on yhtä sukupuolittunutta Tampereella ja muualla Suomessa. Kaikista työttömistä miehiä on 58 prosenttia (Tampereella 57 %). Eroja Tampereen ja muun Suomen työttömyyden väliltä löytyy iän (Tampereella vähemmän ikääntyneitä työttömiä), pitkittyneen työttömyyden (Tampereella enemmän pitkäaikaistyöttömiä) sekä toimialaan liittyvän kokemuksen (Tampereella vähemmän) tekijöistä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Tampereella on kuten yliopistokaupungilla odottaa saattaa suhteellisesti enemmän nuoria ja paremmin koulutettuja työttömiä kuin muualla maassa keskimäärin.

16 Taulukko 2. Työttömät rakennetyöttömyysindikaattorien ja sukupuolen mukaan 2014 Suomessa N Osuus % Miesten osuus, % Yhteensä % 58,2 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa % 60,6 Täyttänyt 55 vuotta % 55,7 Yli puolet vuodesta työttömänä peräkkäisinä % 59,9 vuosina Ei työhistoriaa % 58,4 Työkokemus taantuvalta toimialalta % 71,8 Taulukko 3. Työttömät rakennetyöttömyysindikaattorien ja sukupuolen mukaan 2014 Tampereella N Osuus % Miesten osuus, % Yhteensä % 57,0 % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa ,0 % 59,0 % Täyttänyt 55 vuotta ,3 % 53,7 % Yli puolet vuodesta työttömänä ,1 % 59,1 % peräkkäisinä vuosina Ei työhistoriaa ,9 % 57,5 % Työkokemus taantuvalta toimialalta ,0 % 69,1 % Taulukkoon 4 (Suomi) ja 5 (Tampere) on laskettu indikaattoreittain eri rakenteellisten tekijöiden summa siten, että jokaisesta työllistymistä haittaavasta tekijästä henkilö saa yhden pisteen. Koko Suomessa n ja Tampereella n työttömällä ei ole yhtään rakenteellista tekijää rasitteena. Voidaankin ajatella, että nämä työttömät kärsivät suhdanne- tai kitkatyöttömyydestä, kun muiden kohdalla kyse voi olla enemmän tai vähemmän rakenteellisesta työttömyydestä. Yhtenä keskeisenä havaintona voidaan pitää sitä, että suhdanne- ja kitkatyöttömät ovat nuorempia (keskimäärin 35 -vuotiaita) kuin muut työttömät.

17 Tampereella n työttömällä on taustallaan yksi työllistymistä heikentävä tekijä. Kaksi työllistymistä heikentävää tekijää löytyy n hengeltä ja kolme n hengeltä. Neljä päällekkäistä tekijää löytyy vain 250 hengeltä. Taulukko 4. Työttömät indikaattoripisteiden ja rakennetyöttömyysindikaattorien mukaan 2014 Suomessa Ehtojen summa Yhteensä Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Täyttänyt 55 vuotta Yli puolet vuodesta työttömänä peräkkäisinä vuosina Ei työhistoriaa Työkokemus taantuvalta toimialalta Taulukko 5. Työttömät indikaattoripisteiden ja rakennetyöttömyysindikaattorien mukaan 2014 Tampereella Ehtojen summa Yhteens ä Yhteensä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Täyttänyt 55 vuotta Yli puolet vuodesta työttömänä peräkkäisinä vuosina Ei työhistoriaa Työkokemus taantuvalta toimialalta Miehiä keski_ikä 34,9 37,8 43,6 50,9 60,0

18 Lähdemme siitä, että mitä vähemmän indikaattoripisteitä, sitä suurempi todennäköisyys työllistyä. Taulukkoon 6 (Suomi) ja 7 (Tampere) on kuvattu aikasarjana rakennetekijöiden kasautuminen (indikaattoripisteiden) v välillä. Kuvioon 4 (Suomi) ja 5 (Tampere) on kuvattu aikasarjana indikaattoripisteiden jakautuminen v Taulukoista ja kuvioista näemme vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin seuraukset vuosien 2008 ja erityisesti 2009 työttömyysluvuissa. Ulkoisesta shokista seurasi se, että työttömyys kasvoi erityisesti nolla tekijää ryhmässä (sellaisten ihmiset, joilla ei ole taustallaan työllistämistä heikentäviä rakenteellisia tekijöitä) v aikana. Äkillisen shokin jälkeen työttömyys laski vuonna 2010 ja 2011 hetkellisesti, kääntyen kuitenkin v alkaen uudestaan nousuun. Viimeisen neljän vuoden aikana työttömyys on kasvanut sekä nolla tekijää että yksi tai kaksi tekijää ryhmissä, jonka perusteella voisi ajatella, että kyseessä on osittain suhdanneluontoisesta ongelmasta ja osittain rakenteellisesta työttömyysongelmasta. Lukuja tarkastellessa on muistettava, että suhdannetyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden raja on veteen piirretty viiva. Heikosta suhdanteesta kärsivät erityisesti ne, joilla on taustalla työllistymistä heikentäviä tekijöitä. Koko maan tietojen osalta on huomioitava, että analyysistä puuttuu yksi rakenteellisen työttömyyden keskeisimmistä tekijöistä - alueellinen kohtaamattomuus, ja siten arvio rakenteellisen työttömyyden tasosta koko maassa on puutteellinen.

19 Taulukko 6. Työttömät indikaattoripisteiden mukaan Suomessa Vuosi Työttömiä Nolla tekijää Yksi tekijä Kaksi tekijää Kolme tekijää Neljä tekijää Taulukko 7. Työttömät indikaattoripisteiden mukaan Tampereella Vuosi Työttömiä Nolla tekijää Yksi tekijä Kaksi tekijää Kolme tekijää Neljä tekijää

20 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0, Kuvio 9. Rakennetyöttömyyttä kuvaavien indikaattoripisteiden kehitys vuodesta 2007 koko maassa, 2007=1 Työttömiä Nolla tekijää Yksi tekijä Kaksi tekijää Kolme tekijää Neljä tekijää 2,5 2 1,5 1 0, Kuvio 10. Rakennetyöttömyyttä kuvaavien indikaattoripisteiden kehitys vuodesta 2007 Tampereella, 2007=1 Työttömiä Nolla tekijää Yksi tekijä Kaksi tekijää Kolme tekijää Neljä tekijää

21 Kuvioista 9 ja 10 nähdään kuinka hankalimmin työllistyvien määrä laski samalla kun työttömien kokonaismäärä nousi vuosina Tätä selittää se, että hankalasti työllistyvien ryhmästä siirrytään pääosin työvoiman ulkopuolelle (käytännössä eläkkeelle). Ryhmän kutistuminen liittyy siis jo ennen finanssikriisiä työttömänä olleiden henkilöin siirtymiseen kokonaan pois työmarkkinoilta. Kuvioista nähdään, että sekä Tampereella että koko maassa kolmen/neljän tekijän -ryhmä on ylittänyt vuoden 2007 tason koko maan tasolla hieman Tamperetta aiemmin. Ryhmän kasvun voi tulkita kertovan uudesta hankalasti työllistyvien ryhmästä, joka on syntynyt pitkittyneen taantuman vuoksi. Kuvioon 11 on kuvattu rakenteellisen työttömyyden taso 15 suurimmassa kaupungissa kahden eri mittarin kautta. Yhtenä vaihtoehtona on katsoa työttömyyttä kaikista vaikeimmin työllistyviä (Vähintään 3 työllistymistä heikentävää rakennetekijää, oikea akseli) kautta. Lisäksi voidaan katsoa niiden henkilöiden osuutta työttömistä, joilla ei ole taustallaan ollenkaan työllistymistä heikentäviä rakenteellisia tekijöitä (0 rakennetekijää, vasen akseli). Kuviosta nähdään, että Oulussa, Vaasassa ja Kuopiossa rakenteellisen työttömyyden mittarit on ns. positiivisimmat. Voidaan ajatella, että näissä kaupungeissa suhdanteiden parantuminen näkyy todennäköisesti työllisyyden vahvana kasvuna. Vastaavasti Lahdessa, Vantaalla ja Kouvolassa suhdanteiden parantuminen ei välttämättä johda työllisyyden merkittävään kasvuun verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Tampere sijoittuu tässä vertailussa ylempään keskikastiin lähes Kuopion, Vaasan ja Oulun tasolle helposti työllistyvien osuuden ollessa n. 32% kaikista työttömistä.

22 40,0 % 14,0 % 35,0 % 12,0 % 30,0 % 25,0 % 10,0 % 8,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 6,0 % 4,0 % 5,0 % 2,0 % 0,0 % 0,0 % 0 rakennetekijää Vähintään 3 rakennetekijää Kuvio 11 Rakenteellinen työttömyys (0 rakennetekijää / vähintään 3 rakennetekijää) 15 suurimmassa kaupungissa vuonna 2014

23 6 Virta-analyysi siirtymistä työttömyydestä työlliseksi ja työvoiman ulkopuolelle Työttömien työllistymistodennäköisyys 6 on kytköksissä työmarkkinatilanteeseen luvulla keskimäärin noin joka viides työtön oli työllinen työttömyyttä seuraavana vuonna. Osuus kuitenkin vaihtelee suhdanteiden mukaan: vuonna 2008 työttömänä olleista alle 20 prosenttia työllistyi, kun taas vuoden 2009 työttömistä yli 25 prosenttia työllistyi. Yksinkertaistaen tämä tarkoittaisi, että työllistyneiden osuus laskee, kun työttömyysaste nousee ja toisinpäin. Tämä ei kuitenkaan aikasarjojen valossa pidä aivan paikkaansa, vaan taustalla vaikuttaa myös työttömien joukon rakenne. Työttömistä työllistyneiden osuudet vaihtelevat kuitenkin enemmän työttömien taustojen välillä kuin suhdannekäänteiden välillä. Vuoden 2007 työttömistä, joilla ei ole taustalla ainuttakaan työllistymistä heikentävää tekijää, työllistyi ensimmäisenä vuonna 37 prosenttia ja vuoteen 2014 mennessä 47 prosenttia. Sen sijaan työttömistä, joilla oli taustallaan vähintään kolme työllistymistä heikentävää tekijää, työllistyi ensimmäisenä vuonna kolme prosenttia. Pitkällä aikavälillä työllistyneiden osuus ei kasvanut. Suhdanteet vaikuttavat työllistymistodennäköisyyksiin erityisesti niiden työttömien kohdalla, joilla on taustallaan yksi tai ei ainuttakaan tekijää. Kuviossa 12 on kuvattu virta-analyysina työllistymistodennäköisyyksiä työllistymistä heikentävien tekijöiden täyttämisen (kuinka monta ehtoa täytyy) perusteella. Kuviossa on vuonna 2013 työttömänä olleet vuotiaat vuoden 2013 ehtojen summan ja vuoden 2014 pääasiallisen toiminnan mukaan. Kuviosta nähdään että työllisiksi siirtyneet painottuvat vahvasti niihin, joilla ei ole taustallaan yhtään työllistymistä heikentävää tekijää. Niistä työttömistä joilla on taustallaan kaksi tai useampi työllistämistä heikentävä tekijä, on työllistynyt vain hyvin harva. 6 Virtatilastoinnissa työllistyneeksi on katsottu vain avoimille työmarkkinoille työllistyneet. Ns. tukityöllistetyt ei siis ole laskettu työllisiin.

24 Kuvio 12 Vuonna 2013 työttömänä olleet vuotiaat vuoden 2013 ehtojen summan ja pääasiallisen toiminnan mukaan Tampereella Kattavan kuvan saamiseksi, on hyödyllistä vertailla Tampereen työllistymistodennäköisyyksiä muun maan sekä 15 suurimman kaupungin (pl. Tampere) lukuihin. Helposti työllistettävien kohdalla (0 ehtoa) osalta Tampereen työllistymistodennäköisyydet ovat olleet pääosin muuta maata ja kaupunkeja heikompia. Lukujen valossa vaikuttaisi siltä, että Tampere kärsii pääkaupunkiseudun kaupunkien kaltaisesti suhdanneongelmasta enemmän kuin kehyskunnat ja sitä pienemmät kaupungit. Myös hankalasti työllistyvien kohdalla osalta Tampereen työllistymistodennäköisyydet ovat keskimäärin muuta maata ja kaupunkeja maltillisempia.

25 50,00% 45,00% 40,00% 35,00% Työllistymistodennäköisyys 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% suurinta (pl.tampere), kolme tekijää 15 suurinta (pl.tampere), neljä tekijää 15 suurinta (pl.tampere), nolla tekijää 15 suurinta (pl.tampere), yksi tekijä 15 suurinta, (pl. Tampere) kaksi tekijää Muu Suomi, kaksi tekijää Muu Suomi, kolme tekijää Muu Suomi, nolla tekijää Tampere, kaksi tekijää Tampere, nolla tekijä Tampere, neljä tekijää Muu Suomi, neljä tekijää Muu Suomi, yksi tekijä Tampere, kolme tekijää Tampere, yksi tekijä Kuvio 12 Työllistymistodennäköisyys ehtojen summan mukaisesti vuosittaisena tarkasteluna

26 7 Yhteenveto rakenteellisesta työttömyydestä Tampereella Seuraavassa analyysimme keskeisimmät huomiot Työikäisen väestön kasvaessa Tampereen työllisyydellä on edellytyksiä parantua Tampereella työikäinen väestö jatkaa kasvuaan, vaikka koko maassa onkin viimeisimpinä vuosina siirrytty supistuvan työvoiman aikakaudelle. Tampereen työttömyystilanne heikentynyt suhteessa muuhun maahan Koko maan ja Tampereen työttömyysasteiden ero oli vuosituhannen vaihteessa 1-2 prosenttia, mutta viimeisten vuosien aikana ero on kasvanut 3-4 prosenttiyksikköön pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa. Kehyskunnat nojanneet Tampereen kykyyn tarjota työpaikkoja. Työllisten määrä Tampereen ulkopuolella ei juurikaan kasvanut ajanjaksolla Työllisiä oli vuonna 2000 vain vähemmän kuin vuonna Samalla pendelöivien osuus kasvoi huimaavat 12,5 prosenttiyksikköä. Tampere ja muu Pirkanmaa muodostavat tyypillisen keskuskuntakehyskunta asetelman trendissä havaittavissa muutoksia Kaupunkialuetta ympäröi korkean työllisyysasteen alue, kun taas kaupungissa ja maakunnan reunoilla työllisyysaste jää matalaksi. Huolenaiheena pitkittynyt työttömyys ja nuorten tilanne Odotusten mukaisesti työttömät ovat muualla Suomessa heikommin koulutettuja kuin Tampereella. Eroja Tampereen ja muun Suomen työttömyyden väliltä löytyy myös iän (Tampereella vähemmän

27 ikääntyneitä työttömiä), pitkittyneen työttömyyden (Tampereella enemmän pitkäaikaistyöttömiä) sekä toimialaan liittyvän kokemuksen (Tampereella vähemmän) tekijöistä. Tampereen työvoimassa on kasvupotentiaalia suhdannetyöttömyys suhteellisen korkealla Tampereella n työttömällä ei ole yhtään rakenteellista tekijää rasitteena. Voidaankin ajatella, että nämä työttömät kärsivät suhdannetai kitkatyöttömyydestä, kun muiden kohdalla kyse voi olla enemmän tai vähemmän rakenteellisesta työttömyydestä. Tampere sijoittuu tässä vertailussa ylempään keskikastiin lähes Kuopion, Vaasan ja Oulun tasolle helposti työllistyvien osuuden ollessa n. 32% kaikista työttömistä. Mikäli talouden suhdanteet kääntyvät, on Tampereella tarjolla kasvun eväät. Laaja rakennetyöttömyys 12 %, vaikea rakennetyöttömyys 6 % Noin työttömällä on taustallaan yksi työllistymistä heikentävä tekijä. Kaksi työllistymistä heikentävää tekijää löytyy n hengeltä ja kolme n hengeltä. Neljä päällekkäistä tekijää löytyy vain 250 hengeltä. Laajaksi rakennetyöttömyydeksi voidaan lukea se joukko työttömiä joilla on taustallaan yksi tai useampi työllistymistä heikentävä tekijä ( henkeä). Vaikeaksi rakennetyöttömyydeksi voidaan lukea se joukko työttömiä, joilla on taustallaan kaksi tai useampi työllistymistä heikentävä tekijä (6800 henkeä). Työllistymistodennäköisyyksissä parannettavaa Helposti työllistettävien kohdalla työllistymistodennäköisyydet ovat olleet pääosin muuta maata ja kaupunkeja heikompia. Tampere kärsii muiden kuusikkokuntien kaltaisesti suhdanneongelmasta enemmän kuin kehyskunnat ja pienemmät kaupungit. Myös hankalasti työllistyvien kohdalla osalta Tampereen työllistymistodennäköisyydet ovat keskimäärin muuta maata ja kaupunkeja maltillisempia.

28 Lähdeluettelo: Kiander, Jaakko (2012) Onko paluu täystyöllisyyteen mahdollinen? Yhteiskuntapolitiikka 67 (2002):4 Myrskylä, Pekka (2010) Taantuma ja työttömyys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 52/2010. Myrskylä, Pekka (2012) Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ- ja elinkeino ministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 1/2012. Myrskylä, Pekka (2013) Kovin kilpailu perusasteen töistä, Tieto&trendit 4 5/2013 Obstbaum & Tuomala (2015) Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa. VATT Policy Brief Pyykkönen, Jussi (2011) Ammattisiirtymät Suomessa Ammatillinen liikkuvuus koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmasta. Pro gradu. Turun Yliopisto. Pyykkönen, Topias & Pyykkönen, Jussi (2014) Rakennetyöttömyys ei haihdu nousukauteen. Tieto & trendit Pyykkönen Topias & Myrskylä Pekka (2015) Kuka Suomessa tekee työt? EVA:n raportteja Sutela, Hanna & Larja, Liisa (2015). Ulkomaalaistaustaisessa väestössä paljon korkeasti ja paljon matalasti koulutettuja Helsinki: Tilastokeskus Viitattu: _002.html

29 Työssäkäyntitilasto (2013) Työttömien taustat Helsinki: Tilastokeskus. Lähde: 05_tie_001_fi Viitattu Liite 1. Miten indikaattorit on laskettu? 1. Ei tutkintoa: Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan. Tutkintorekisteri ei ole täysin kattava maahanmuuttajien kohdalla. Ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei välttämättä ole rekisteröity. Kyselytutkimusten perusteella on arvioitu, että esimerkiksi toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on lähes kaksinkertainen määrä rekisteritietoon verrattuna (Sutela & Larja, 2015). 2. Iältään yli 54-vuotias. 3. Pitkä työttömyys: Tilastovuonna ja sitä edeltävänä vuonna ollut työttömänä yli puolet vuodesta eli vähintään 182 päivää 362:sta. Emme siis edellytä yhtäjaksoista puoli vuotta kestävää työttömyyttä. 4. Ei työhistoriaa: Tilaston mukaan ei ole ollut työllinen kymmenenä työttömyyttä edeltäneenä vuonna. Saattanut siis olla töissä muuna kuin viiteajankohtana. Tärkeää huomata, ettei tämä tarkoita 10 vuoden työttömyysjaksoa, vaan kyseessä saattaa olla esimerkiksi vastavalmistunut henkilö, joka ei ole vielä siirtynyt työelämään. 5. Työkokemus taantuvalta toimialalta:laskimme 2-numerotasolla työllisten määrän toimialoittain vuosina ja erikseen vuosina (johtuen toimialaluokituksen muutoksesta 2007). Toimiala luokiteltiin taantuvaksi mikäli sen vuosimuutoksen liukuva keskiarvo (kahdella jaksolla) oli negatiivinen joko tai Mikäli henkilön viimeisin työkokemus oli vuosilta , käytettiin vuosien laskelmia ja mikäli työkokemus oli vuosilta käytettiin ko. ajanjakson laskelmia. Koska käytössä on pidempi aikasarja kuin aiemmassa selvityksessämme (Pyykkönen T. & Pyykkönen J.,2014), on toimialan taantuvuuden kriteeri vaativampi. Osittain johtuen tästä johtuen työttömiä, joiden toimiala on taantuva, on vähemmän kuin viimeksi.