Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Transkriptio

1 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä puuttui, kun huomioon otettiin mahdolliset ennakkoluovutukset. Perintöosien laskeminen ylisuuria ennakkoja koskevine välivaiheineen oli aivan turhaa, olivathan perilliset joka tapauksessa P:n testamentin takia yksin lakiosaoikeutensa varassa. Lakiosan laskeminen tapahtui tekemällä euron reaaliseen jäämistöön asianmukaiset laskennalliset lisäykset ja jakamalla summa suhteellista lakiosaa kuvaavalla luvulla. Koska P:ltä oli jäänyt 4 lasta, kunkin suhteellinen lakiosa oli 1/8; Ca:n ja Cb:n osalta tietysti 1/16. Tässä kohdassa oli huomattava, että D:n luopuminen perinnöstä ei vaikuttanut mainittuun suhdelukuun, vaan D tavallaan pidettiin laskuissa mukana (PK 7:2). Perinnöstä luopuneelle D:lle ei toki tietenkään annettu lakiosana mitään. Lisäyseränä jouduttiin ensinnäkin ottamaan huomioon C:n hyväksi tehty lahjanluonteinen luovutus. Kysymys oli muuta P:n tarkoitusta koskevan näytön puuttuessa ennakkoperinnöstä (PK 6:1.1). Ennakkoperinnön suuruus oli osakkeiden arvon ja C:n maksaman vastikkeen erotus, eli euroa. P:n testamenttimääräykselle, jonka mukaan lahja piti ottaa huomioon eurosta, ei voitu nyt antaa merkitystä. Lakiosalaskelmassa mitään suoritusta ei voida koskaan ottaa todellista suuremmasta arvosta; säännöstö on tässä mielessä pakottavaa oikeutta.

2 2 Myös A:n puolisolle Z:lle annettu lahja voitiin ottaa huomioon. Kysymys ei ollut nyt ennakkoperinnöstä, mutta lahjaa oli olosuhteista päätelleen syytä pitää ns. suosiolahjana (PK 7:3.3), jollaiseksi käy myös rintaperillisen puolisolle annettu lahja. Lakiosien suuruudeksi saatiin näin ollen ( ) x 1/8 = euroa/perillinen. Ca:n ja Cb:n osuudet olivat vastaavasti B saattoi ilman muuta vaatia mainittua summaa sellaisenaan. Samaan lopputulokseen oli päädyttävä A:n osalta, sillä hän itse ei ollut saanut P:ltä mitään. Ca:n ja Cb:n lakiosasta oli puolestaan PK 7:7:n nojalla vähennettävä C:lle annettu ennakkoperintö. Asiaan ei nyt vaikuttanut se, että kyseinen lahja ei luultavasti ollut tullut miltään osin heidän hyväkseen. PK 7:7:n ideana yksinkertaisesti on, että ennakkoluovutuksen saaneen rintaperillisen jälkeläiset eivät voi päästä lakiosaperillisinä parempaan asemaan kuin missä kyseinen ennakonsaaja olisi itse ollut. Vähennettäessä C:n saama lahja Ca:n ja Cb:n osuuksista ( euroa kummaltakin), päädyttiin siihen, että he eivät voineet vaatia lakiosinaan enää mitään. Tehtävä 2 P oli tehnyt aviopuolisonsa hyväksi omistusoikeustestamentin, jossa oli kaikkea omaisuutta koskenut toissijaismääräys (ns. vallintatestamentti). Näin L:ltä jääneen omaisuuden jakaminen tapahtui PK 12:1:n nojalla pesänjakoa koskevia PK 3 luvun säännöksiä soveltamalla. Jaossa oli siten ensin määrättävä toissijaissaajien eli P:n perillisten pesäosuus. Loppuosa L:n omaisuudesta jäi sitten L:n perillisten jaettavaksi. Ensimmäisen vaiheen pesäosuuden määrittämisessä muodostaa suhteellisen pesäosuuden selvittäminen. Koska puolisolla P oli ollut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, ei voitu noudattaa puolittamisperiaatetta, vaan suhteellisen pesäosuuden

3 3 suuruus piti erikseen laskea. Tämä tapahtui PK 3:2:n nojalla seuraavan kaavan mukaan: Suhteellinen pesäosuus = P:n jäämistö Puolisoiden P ja L omaisuus P:n jäämistön muodosti tässä se omaisuusmäärä, joka P:lle olisi tullut hänen kuolinhetken varallisuustilanteen mukaan toimitetun osituksen (P L) perusteella. Näin P:n jäämistö oli tapauksessa ( ): euroa vapaaomaisuutta, siis yhteensä euroa. Puolisoiden P ja L omaisuuden määrä oli puolestaan euroa ( ). Näin suhteellisen pesäosuuden suuruudeksi saatiin / eli 2/3. Tässä kohdin oli aivan samoin kuin pidetyssä kuulustelussa syytä huomata, että suhteellisen pesäosuuden määrittäminen edellytti todellakin laskennallisen osituksen toimittamista. Pesäosuutta ei siis saanut laskea suoraan puolisoiden omaisuusmäärien (P = ja L = perusteella Arvomääräistä pesäosuutta määrättäessä jouduttiin pohtimaan L:n tekemien lahjoitusten merkitystä. Sekä C:lle annettu euroa että D:lle annettu euroa voitiin nyt ottaa huomioon ennakkoperintöinä. D:n lahjan osalta ennakkoperintöluonne voitiin perustaa jo PK 6:1.1:n pääsääntöön. C:n kohdalla oli taas huomattava PK 6:9.2:n sääntö, jonka mukaan kuvatunlainen lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä, vaikkei C olekaan L:n perillinen. D:lle annettujen euron osalta olisi sinänsä ollut mahdollista soveltaa vaihtoisesti myös vastikesäännöstä (PK 3:3). Pesäosuuksien kannaltahan ei ole merkitystä sillä, kummalla tavalla L:n omalle perilliselle annettu lahja huomioidaan.

4 4 C:lle annetut oli sen sijaan syytä ainakin alustavasti lisätä laskelmaan nimenomaan ennakkoperintönä, koska vain näin kyseinen summa tuli asianmukaisesti vähennetyksi P:n perillisten pesäosuudesta. Samalla oli toki syytä varautua uusiin laskelmiin ennakkoperinnön mahdollisen ylisuuruuden vuoksi. Tehtäessä mainitut lisäykset saatiin P:n perillisten pesäosuudeksi seuraava summa: ( ) x 2/3 = , josta oli vielä vähennettävä C:n saamana ennakkoperintönä euroa. Tämä euron reaalinen pesäosuus oli sitten jaettava A:n, B:n ja C:n kesken mainittu ennakkoperintö huomioon ottaen. Näin A:lle ja B:lle tuli ( ) x 1/3 = ja C:lle vastaavasti Tässä kohdassa havaitaankin, että C:n saama ennakkoperintö ei ollut ollut ylisuuri. L:n perillisten kesken jaettavaksi jäi se osa L:n pesästä, jota ei tarvittu P:n perillisten pesäosuuteen. Reaalinen L:n jäämistö oli siis = euroa. Nyt oli huomattava, että L:n jäämistöä olivat jakamassa, paitsi L:n ikiomat perilliset D ja E, myös puolisoiden yhteiset lapset A ja B. Tässä kohdassa suuri osa vastaajista teki virheen ja unohti A:n ja B:n olemassaolon. L:n jäämistöä jaettaessa oli otettava huomioon D:n saama euron ennakkoperintö. Näin kunkin perillisen perintöosan suuruudeksi tuli ( ) x ¼ = Muut saivat sen kokonaan, D:lle annettiin tietysti reaalisesti vain Kun otetaan huomioon myös P:n pesäosuuden jako, perillisten reaaliset jako-osuudet L:n pesästä muodostuivat näin kokonaisuudessaan seuraaviksi:

5 5 A: = B: = C: D: E: Jako-osuudet yhteensä euroa, kuten pitääkin olla.