MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI

Transkriptio

1 MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI & , Vaasa LOPPURAPORTTI 1 S i v u

2 TIIVISTELMÄ Medibothnia hankkeella on edessään merkittävä haaste alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikön toteuttamisessa. Keskeisenä tavoitteena on, että Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköt yhdistyisivät lähitulevaisuudessa yhdeksi kampukseksi Vaasan Palosaarelle. Suunnittelutyön tueksi hankkeessa toteutettiin Suomessa ainutlaatuinen ammattikorkeakouluopiskelijoiden kansalaisraati, ns. opiskelijaraati. Opiskelijaraati pohjautuu amerikkalaiseen demokratia-innovaatioon ja eroaa siten hyvin merkittävästi tavanomaisista osallistumistavoista. Medibothnian opiskelijaraatiin valittiin 24 opiskelijaa siten, että muodostui Vaasan sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulutus pienoiskoossa. Raati kesti kolme päivää ( ), jona aikana raatilaiset kävivät keskusteluja koulutettujen ryhmänvetäjien johdolla, tenttasivat asiantuntijatodistajia sekä lopuksi laativat julkilausuman raadissa käsitellystä aiheesta. Raatilaiset esittivät julkilausuman tiedostustilaisuudessa Tiedotustilaisuudessa oli paikalla Medibothnia-hankkeen edustajia, ammattikorkeakoulupäättäjiä- ja opettajia sekä myös kunnan edustajana yksi kunnanvaltuutettu, jotka omissa kommenttipuheenvuoroissaan korostivat opiskelijaraadin merkitystä Medibothnian tulevalle suunnittelutyölle. Opiskelijaraati tuotti erittäin merkittävää tietoa Medibothnia-hankkeen työn tueksi. Hanke sitoutui ottamaan opiskelijaraadin tuottaman näkemyksen aidosti huomioon tulevissa toiminnoissaan. Raadin kautta opiskelijat pystyivät näin ollen vaikuttamaan vaasalaisen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuuteen. "Mina uppfattningar/kunskaper förändrades definitivt under efter deltagande i rådet. Att involvera studerande i planingen av mb-projektet är nödvändigt." "Oli todella suuri ilo olla mukana tässä raadissa, mielestäni näitä tulisi olla lisää." 2 S i v u

3 Medibothian opiskelijaraati 3 S i v u

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kansalaisraati uudenlaisena vaikuttamisen tapana 5 2. Medibothnian opiskelijaraati Medibothnia-hanke Opiskelijaraadin teema Opiskelijaraadin osallistujat Opiskelijaraadin päivien kulku 8 3. Opiskelijaraadin julkilausuma Kohti aitoa vaikuttamista 13 LIITTEET Liite 1. Opiskelijaraadin ohjausryhmä 14 Liite 2. Opiskelijaraadin flyeri 15 Liite 3. Opiskelijaraadin ilmoittautumislomake 16 Liite 4. Opiskelijaraadin kokoonpano 17 Liite 5. Opiskelijaraadin osallistujat 18 Liite 6. Opiskelijaraadin päivien kulku 19 Liite 7. Opiskelijaraadin fasilitaattorit 20 Liite 8. Opiskelijaraadissa tentatut asiantuntijat 21 Yhteystiedot 22 Kuvia raatipäivistä 23 4 S i v u

5 1. KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA Suomalainen yhteiskunta tulee tulevaisuudessa kohtaamaan yhä monimutkaisemmiksi, monitulkintaisimmiksi ja arvolatautuneimmiksi kehittyviä ongelmakysymyksiä. Ehkä keskeisin esimerkki on väistämättä eteen tuleva suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden kysymys. Kuinka saadaan tulevaisuudessa tarpeeksi osaavaa työvoimaa tuottamaan hyvinvointipalveluita? Kun tulee tarve priorisoida palveluita, kuinka tämä priorisointi toteutetaan? Kuinka ikääntyvän väestön haasteeseen tullaan vastaamaan? Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ongelmakysymyksistä, joihin ei ole olemassa yksittäisiä asiantuntijoita eikä lopullisia ratkaisuja 1. On syytä korostaa sitä, että nämä ongelmat edellyttävät kansalaisten suurempaa osallisuutta. Kansalaiset ovat eletyn elämän asiantuntijoita ja tietävät siten näiden ongelmien todellisuuden 2. Heidän näkemyksensä syventävät ymmärrystä ongelmien luonteesta sekä antavat oivalluksia ratkaisuihin. Kun kuitenkin otetaan huomioon tämän päivän osallisuuden kulttuuri Suomessa, muodostuu tilanteesta synkkä kuva. Näyttää siltä, että suomalainen demokratia on hampaaton puuttumaan pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kompleksisten ongelmien esiin tuomiin haasteisiin. On tarve muuttaa osallisuuden kulttuuria Suomessa. Aito osallisuus tulee palauttaa jalustalle. Tähän tarvitaan uudenlaisia osallisuuden muotoja. Siirtymä on "pikademokratiasta" kohti "hidasta demokratiaa" 3. Pikademokratian ollessa yhtä kuin nopea asiantuntijavetoinen päätöksenteko, jossa ei anneta aikaa syvälliselle asian pohdinnalle ja punninnalle, muodostaa hidas demokratia puolestaan vaihtoehdon, jossa kansalaisilla on aikaa keskustella paitsi päättäjien myös muiden kanssaihmisten kanssa. Laaja-alaisten keskusteluiden, monipuolisen tiedonsaannin ja käsiteltävän asian kohtaamisen ja lopulta hyväksymisen kautta syntyy vankka kansalaismielipide ja sen myötä yhteisymmärrys käsiteltävien ongelmien todellisesta luonteesta sekä sitoutuminen mahdollisiin ratkaisuihin. Hidas demokratia voidaan rinnastaa deliberatiiviseen demokratiaan 4 eli demokratian muotoon, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, jossa jokainen osallistuja 1 Esimerkiksi Raisio H. (2010). Embracing the wickedness of health care: Essays on reforms, wicked problems and public deliberation. Väitöskirja. Acta Wasaensia 228, Sosiaali- ja terveyshallintotiede 5. Vaasa: Vaasan yliopistopaino 2 Clarke, M. & Stewart, J. (2000). Handling the Wicked Issues. Teoksessa C. Davies, L. Finlay & A. Bullman (toim.). Changing Practice in Health and Social Care. Lontoo: Sage Schlesinger, A. B. (2009).The Death of "Why?": The Decline of Questioning and the Future of Democracy. San Francisco: Berrett-Koehler. 4 Lisätietoa: 5 S i v u

6 voi tuoda esiin omat näkökulmansa ja argumenttinsa, ja jossa huomio ei ole argumentin esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Deliberatiivinen demokratia paitsi lisää päätöksenteon legitimiteettiä ja tuottaa hyviä, oikeudenmukaisia sekä yhteiseen hyvään tähtääviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, rakentaa se myös aktiivisempaa kansalaisyhteiskuntaa ja vähentää ihmisten välisiä empatiaongelmia. Tämän päivän Suomessa ideaalisten deliberatiivisten olosuhteiden luominen on kuitenkin erittäin haasteellista. Osallisuuden kulttuurin muuttaminen ei tapahdu hetkessä eikä itsestään vaan se vaatii aktiivista ja pitkäkestoista toimintaa aidon osallisuuden lisäämiseksi. Eri puolella Suomea on jo tartuttu haasteeseen ja lähdetty toteuttamaan deliberatiivisen ideaalin mukaisia kansalaisraateja. Kansalaisraadit ovat demokratia-innovaatioita, jotka lähestyvät osallisuuden tematiikkaa hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin mihin Suomessa on totuttu. Ne ovat kestoltaan pidempiä ja keskusteluiltaan laadukkaampia. Kansalaisraadit pyrkivät muodostamaan kohdeväestön, esimerkiksi kunnan, aidosti pienoiskoossa. Verrattuna tavanomaisiin gallupeihin ja kansalaiskuulemisiin mahdollistavat kansalaisraadit ihmisten preferenssien kehittymisen. Ennen kaikkea suunta on osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Tiivistettynä kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa 2. Edustavampia Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä; ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia Koulutetut fasilitaattorit varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan 4. Vaikuttavampia Ei osallistamista osallistamisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotosta aidosti eteenpäin 5. Mahdollisia preferenssien muuttajia Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa 6 S i v u

7 2. MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI Opiskelijaraati on deliberativiisen demokratian mukaisen kansalaisraadin sovellus. Siinä missä kansalaisraati toteutetaan usein paikallisella (kunta), alueellisella (maakunta) tai kansallisella tasolla (Suomi pienoiskoossa), toteutuu opiskelijaraati organisatorisella tasolla. Opiskelijaraati koostetaan nimensä mukaisesti opiskelijoista, Medibothnian opiskelijaraadin tapauksessa Vaasan sosiaali- ja terveysalan amk-opiskelijoista. Opiskelijaraadin tavoitteena on osallistaa opiskelijoita aidolla tavalla heille tärkeiden asioiden käsittelyyn. 2.1 Medibothnia-hanke Medibothnia-hankkeen päämiehet, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, Vaasan kaupunki ja Vaasan sairaanhoitopiiri, hyväksyivät helmikuussa 2009 Medibothniahankesuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on luoda malleja ja edellytyksiä alueelliselle sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikölle, joka tulee sijaitsemaan Vaasan Palosaaressa. Ensisijaisena tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulutuksen laadullinen kehittäminen sillä tavalla, että luodaan edellytykset OY Vaasan ammattikorkeakoulu Ab:n ja Yrkeshögskolan Novian järjestämien koulutusten fyysiselle ja sisällölliselle yhteistyölle. Kehittämistyö tapahtuu osittain ammattikorkeakoulujen oman opetus- ja tutkimustoiminnan sisällä sekä osittain yhteistyökonseptin kehittämisen kautta, jolloin eri toimijat tuovat osaamistaan kehittämistyöhön sekä toiminnan aloitusvaiheessa, että varsinaisen toiminnan yhteydessä Opiskelijaraadin teema Tietoa Medibothnian kehitystyötä varten on kerätty monelta eri taholta monin eri menetelmin. Tavanomaisten tapojen kuten esimerkiksi kyselyiden ja työryhmien lisäksi Medibothnia-hankkeessa päätettiin toteuttaa myös innovatiivisempia suunnitteluprosesseja. Lähestymistavaksi tuli siten valituksi Suomessa vielä ainutlaatuinen amk-opiskelijoiden kansalaisraati, eli opiskelijaraati. Heti alkuvaiheessa opiskelijaraadille määriteltiin ohjausryhmä (kts. liite 1). Ohjausryhmän tehtävänä oli antaa opiskelijaraadin vetäjälle neuvoja merkittävissä asioissa, kuten asiantuntijatodistajien valinnassa ja raadin teeman määrittelyssä. Lisäksi monipuolinen ohjausryhmä lisäsi raadin legitimiteettiä valvomalla koko prosessia. Ohjausryhmäkeskusteluissa raadin teemaksi muotoutui: 5 Lisätietoja: 7 S i v u

8 "Millaiseksi visioitte oppimisympäristön, jossa haluaisitte opiskella?" 2.3. Opiskelijaraadin osallistujat Opiskelijaraatiin saivat ilmoittautua Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikköjen opiskelijat. Vapaaehtoisia kerättiin laaja-alaisen markkinoinnin kautta. Markkinointistrategiaan kuuluivat esittelytilaisuudet, sähköpostiviestien lähettäminen sekä flyereiden jako (kts. liite 2). Opiskelijat pystyivät ilmoittautumaan paitsi täyttämällä paperisen lomakkeen (kts. liite 3) myös täyttämällä lomakkeen elektronisen version. Opiskelijaraatiin ilmoittautui kaiken kaikkeen 52 opiskelijaa. Opiskelijaraadin 24 osallistujaa valittiin raatiin ilmoittautuneista ositetun satunnaisvalinnan kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että jo etukäteen oli määritelty kokoonpano, jota lopullisen opiskelijaraadin tuli mahdollisimman tarkkaan vastata ollakseen edustava suhteessa edustamaansa kohdeväestöön. Etukäteen määritelty kokoonpano suhteessa opiskelijaraatiin valittuihin on esitettynä liitteessä 4. Liitteessä esitetyssä taulukossa kohdeväestö on jaettu eri tekijöihin ja tekijät edelleen eri kategorioihin. Siitä huolimatta, että neljä henkilöä estyi lopulta perustelluista syistä osallistumasta ja, että yksi osallistuja sairastui kesken raadin, tuli opiskelijaraati edustaneeksi erittäin hyvin kohdeväestöään (kts. liite 5) Opiskelijaraadin päivien kulku Opiskelijaraati kesti kolme päivää ( ). Opiskelijaraatiin kuului myös raatipäivien jälkeisellä viikolla järjestetty tiedotustilaisuus ( ). Raadin tarkka aikataulu on esitettynä liitteessä 6. Raadin ensimmäinen päivä vietettiin yhteisen illanvieton muodossa "neutraaliksi" tilaksi nähdyssä konferenssihotellissa. Mukana olivat paitsi raatilaiset, myös fasilitaattorit (kts. liite 7), kaksi asiantuntijatodistajaa sekä Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori (kts. liite 8). Illanvieton tarkoituksena oli paitsi kasvattaa yhteishenkeä, myös tutustuttaa raatilaiset opiskelijaraadin teemaan sekä kansalaisraatikonseptiin. Raadin toinen ja kolmas päivä järjestettiin Vaasan yliopiston tiloissa. Toinen päivä sisälsi pääosin asiantuntijoiden tenttausta. Päivän päätteeksi raatilaiset pääsivät myös keskustelemaan fasilitaattoreiden johdolla pienryhmissä. Käytäntönä oli, että kaikki raatilaiset saivat puhua omaa äidinkieltään fasilitaattoreiden toimiessa tarvittaessa tulkkeina. Kolmantena päivänä korostui julkilausuman laadinta. Raatilaiset laativat pienryhmissä sekä lopuksi koko ryhmän kesken kaikkien hyväksymän yhteisen 8 S i v u

9 julkilausuman. Raatilaisten sitoutumista kuvasti hyvin se, että vaikka aika loppui kesken, jäivät raatilaiset vapaaehtoisesti viimeistelemään julkilausumaa ylimääräiseksi tunniksi. Kaksi raatilaista esitti julkilausuman kokonaisuudessaan sekä suomeksi että ruotsiksi opiskelijaraadin tiedotustilaisuudessa. Tilaisuudessa raatilaiset saivat välittömän vastineen paitsi Medibothnia-hankkeen projektipäälliköltä, myös Vaasan ammattikorkeakoulun rehtorilta ja toimialajohtajalta sekä myös Vaasan kaupunginvaltuutetulta. Vastaanotto oli erittäin positiivinen, kommenttipuheenvuorojen pitäjien korostaessa vahvasti sitoutumistaan julkilausuman eteenpäinviemiseen. "Jag var öppen för tvåspråkigheten redan innan gruppen träffades, mina upplevelser har bara varit positiva, det har varit roligt att prata finska!" "Kaksikielisyys oli hyvä asia. Tietenkin se toi haasteita ja tulkkaukseen kului aikaa mutta se oli ehdottomasti vaivan arvoista. Aluksi minua ehkä hieman mietitytti kuinka kaikki tulee toimimaan, mutta olen hyvin tyytyväinen opiskelijaraadin kommunikaatioon. Samalla se myös rohkaisu minua ruotsin kielen suhteen ja innosti käyttämään sitä." 9 S i v u

10 3. OPISKELIJARAADIN JULKILAUSUMA Johdanto Medibothnian tarkoituksena on mahdollistaa Vaasan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille luonnollinen, helppo ja miellyttävä tapa kielellisten taitojen vaihtoon ja oppimiseen ja ennen kaikkea yhdistää Vaasan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimisympäristö monialaisen ja kattavan yhteistyön synnyttämiseksi jo ennen työelämään astumista. Medibothnian tarkoituksena ei ole siis pelkästään tuoda suomenkielellä ja ruotsinkielellä opiskelevia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita saman katon alle, jotta he voivat opiskella toistensa kieltä. VISIO/VISION 1. Kielet vahvuutena ja Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskola Novian yhteistyö Kuvaus: Mahdollisuus opiskella yli kielirajojen ja valita kursseja molemmista ammattikorkeakouluista (suomeksi ja ruotsiksi). Jokaisella täytyy olla oikeus opintoihin omalla äidinkielellään, mutta Vaasan ammattikorkeakoululla ja Yrkeshögskolan Novialla on yhteinen vapaavalintaisten opintojen tarjotin, jossa on myös kaksikielisiä kursseja. Myös englanninkielisiä kursseja lisätään. Yhteistyötä lisätään koulujen yhteisillä tapahtumilla, projektitöillä (mukana suomen- ja ruotsinkielisiä opiskelijoita). Laboratoriotunnit ovat hyvä tilaisuus oppia toista kieltä. VISIO/VISION 2. Medibothnia on edelläkävijä Suomessa kaikilla opintoaloillaan Kuvaus: Kaikki opintoalat, erityisesti estenomit, ovat aikaansa edellä. Opiskelijat ovat mukana kehittämässä opetussuunnitelmia. VISIO/VISION 3. Yhteinen Medibothnia Kuvaus: Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteisten resurssien käyttö mahdollistaa uusimpien ja kestävien materiaalien yhteishankinnan. Panostetaan laadukkaisiin vierailijaluennoitsijoihin ja yhteiseen tietoverkkoon. VISIO/VISION 4. Työelämälähtöinen yhteistyö Kuvaus: Medibothniassa on kaikkien opintoalojen vastaanotto, joka toimii perustana korkeakoulujen ja yhteisön/työelämän kesken. Opiskelijat saavat työskennellä todellisten potilaiden ja asiakkaiden parissa turvallisessa ympäristössä opettajien/vastuuhenkilöiden tukemina. Vastaanotto toimii paikkana kurssitenteille. Korkeakoulujen ylläpitämä toimiva 10 S i v u

11 vastaanotto (esimerkiksi oma klinikka) vaatii hyvää suunnittelua ja riittävää taloudellista pohjaa. Mahdollisista potilaista/asiakkaista tulee tehdä kartoitus. VISIO/VISION 5. Opiskelijat keskiöön ja opetuksen monimuotoisuus Kuvaus: Opettajien välinen kommunikaatio ja kurssien koordinointi tulee toimia korkeakoulujen sisällä ja korkeakoulujen välillä. Medibothnian tulee mahdollistaa opetuksen monimuotoisuus sisältäen erilaiset opetusmenetelmät, oppimismenetelmät ja oppimistyylit. Opetukseen sisältyy numeerisen arvioinnin lisäksi suullisen ja/tai kirjallisen palautteen antaminen. Opiskelijat saavat mahdollisuuden vaikuttaa opetukseen, jolloin löytyy tasapaino esim. ryhmätöiden ja yksilötyöskentelyn välillä. Opetukseen tulee rakentaa luonnollinen vuorovaikutus opettajien ja opiskelijoiden välille. Aikuisopiskelijat ja heidän tarpeensa ja tilanne tulee huomioida. VISIO/VISION 6. Ympäristö kannustaa vastuunottamiseen, oppimiseen ja yhteisöllisyyteen Kuvaus: Medibothnian ympäristön tulee kannustaa opiskeluun ja yhteisöllisyyteen opiskelijoiden välillä. Vastuunottamiseen kannustava elävä ja avoin ympäristö on opiskelijoiden käytettävissä. Tämä mahdollistetaan opiskelijoiden omilla avainkorteilla. Turvallisuusaspektit tulee sulauttaa ympäristöön ja sosiaalisten tilojen tulee olla hyvin kalustettuja. Ympäristö antaa mahdollisuuden viihtyä ja tehdä kotitehtäviä koulussa. Toivomuksena on saada tilaa omaan opiskeluun, ryhmätiloja sekä hiljaisia tiloja. Ympäristö on kuin opiskelijan olohuone koulussa. VISIO/VISION 7. Moniammatillisuus Kuvaus: Mahdollisuus osallistua moniammatilliseen työhön jo opintojen aikana. Järjestetään erilaisia kampanjoita ja messuja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Opetusklinikassa tehdään moniammatillista työtä. Voidaan esimerkiksi järjestää teemapäiviä, joihin kaikki opintoalat voivat osallistua. VISIO/VISION 8. Yhteistyö opiskelijayhdistysten kesken Kuvaus: Opiskelijayhdistyksille varataan yhteiset tilat omine kanslioineen. Tilat sosiaaliseen kanssakäymiseen, esimerkiksi kellarissa, ovat yhteiset KAIKILLE opiskelijoille (esim. sitsit). Opiskelijayhdistykset järjestävät liikunnallista ja muunlaista ohjelmaa. 11 S i v u

12 Opiskelijaraati vaatii, että kaksi edustajaa opiskelijaraadista valitaan (yksi molemmista ammattikorkeakouluista) henkilökohtaisine varahenkilöineen työryhmään Medibothnian tulevaa suunnittelutyötä varten. "Opiskelijaraati vaikuttaa hyvältä ja mielenkiintoiselta väylältä vaikuttaa, toivottavasti ajatukset ja visiot oikeasti otetaan huomioon jatkossa. Jos näkemykseni jotenkin muuttuivat, niin positiivisempaan ja toiveikkaampaan suuntaan, kun miettii opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia amkien kehittämisessä." "Det väckte mycket tankat och uppfattningar. Jag vill ännu en gång säga att jag är superglad över att jag fick medverka! Jag visste inte riktig vad rådet var före jag själv deltog." "Jag blev positivt överraskad över hur fina visioner och tankar alla hade! Det var många saker som jag inte själv hade tänkt på som andra lyfte fram studeranderåd är GREAT, mera sånt!" 12 S i v u

13 4. KOHTI AITOA VAIKUTTAMISTA Vaikuttavuus on yksi kansalaisraatiformaatin ja sen opiskelijaraatisovelluksen keskeisimmistä kriteereistä. Kyse ei ole tällöin pelkästä dialogista, vaan todellisena pyrkimyksenä on pyrkiä ratkaisemaan dialogin kohteena oleva asia tai ongelma. Jotta raadeilla saataisiin aikaan vaikuttavuutta, tarvitaan keskustelussa sovittujen ratkaisujen, kehittämisehdotusten tai visioiden toimeenpanoa. Tässä poliittiset päättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa. Ideaalina on, että kansalais- ja opiskelijaraadeissa vaadittaisiin aina päättäjien kannanotto tai vastine, jossa esitetään se, miten raatien kautta syntyneet ehdotukset otetaan huomioon. Esimerkiksi jos lopputulos sisältää monia eri ehdotuksia, tulisi lopullisia päätöksiä tekevien tahojen ottaa kantaa siihen, mitä ehdotuksia viedään toimeenpanoon ja mitä ei. Vaikuttavuuden merkitys korostuu myös raatilaisten kommenteissa: "Suuria ajatuksia, tulevatko onnistumaan? Kuunnellaanko opiskelijoita oikeasti?" Medibothnian opiskelijaraadin tilanne vaikuttavuuden suhteen näyttäytyykin varsin lupaavalta. Tästä kertovat tiedotustilaisuudessa esitetyt kommenttipuheenvuorot. Erityisesti Vaasan ammattikorkeakoulun osoittama sitoutuminen opiskelijaraadin julkilausumaan on ollut esimerkillistä. Lisäksi hankkeessa on jo tehty päätöksiä julkilausuman suhteen. Esimerkiksi opiskelijaraadin vaatimuksen mukaisesti kaksi raatilaista on kutsuttu mukaan Medibothnian tulevaan suunnittelutyöhön. Opiskelijaraadin julkilausuma tulee olemaan myös tulevan Medibothnia-hankkeen järjestämän laajemman seminaarin aihe. Palautteessaan raatilaiset korostivat opiskelijaraadin merkitystä ja toivoivat näitä toteutettavan lisää. Tämä on tulkittavissa kaipuuksi aitoon osallisuuteen. Kyynisyyttä vastaan tuleekin taistella kehittämällä uudenlaisia tapoja osallistaa opiskelijoita heille tärkeisiin asioihin. Muutoin on vaarana se, että asenne "miksi osallistuisin, kun en kuitenkaan voi vaikuttaa" vain lisääntyisi entisestään. Aikana, jolloin on yhä tärkeämpää toimia yhdessä ja dialogin kautta pyrkiä ratkaisemaan yhteisiä ongelmia, olisi tämä kehityssuunta yhteiskunnallisesti hyvin haitallinen. "Raatilaisena avautui konkreettinen mahdollisuus vaikuttamiseen." "Det är ett ypperligt bra sätt att aktivera studerande till utvecklings arbete. Vem vet bäst om hur skolmiljön bör vara för att lyfta fram bästa inlärningsmiljön än studerandena själva?" 13 S i v u

14 Liite 1. Opiskelijaraadin ohjausryhmä Yvonne Hilli (pj), projektipäällikkö, Medibothia Karola Lytts (siht.), suunnittelija, Medibothnia Harri Raisio (esittelijä), tutkijatohtori, Vaasan yliopisto Tytti Hyttilä-Huhta, lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu Ritva Lehtonen, lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu Ann-Helen Sandvik, lehtori, Yrkeshögskolan Novia Petri Varvas, opiskelijaedustaja, VAMOK Kristoffer Skrifvars, opiskelijaedustaja, Novium 14 S i v u

15 Liite 2. Opiskelijaraadin flyeri 15 S i v u

16 Liite 3. Opiskelijaraadin ilmoittautumislomake 16 S i v u

17 Liite 4. Opiskelijaraadin kokoonpano Demografiset ja asenteelliset tekijät Ammattikorkeakoulu (sos. ja terv.) Sukupuoli Vuosikurssi Kulttuuritausta Koulutusala Koulutusväylä Luottamustoimet Vaihtoehdot VAMK NOVIA Nainen Mies 1. vuosikurssi Suomalainen Suomenruotsalainen Muu Sosiaaliala Hoitoala Estenomi Nuorisoaste Aikuiskoulutus On Ei ole Kokonaisluk umäärä Prosentt iosuus 51 % 49 % 92 % 8 % 26 % 29 % 20 % 19 % 6 % 30 % 66 % 4 % 88 % 12 % Lukumää rä (24) * Neljä henkilöä estyi perustelluista syistä saapumasta paikalle. Lisäksi yksi osallistuja sairastui kesken raadin, jolloin julkilausuman laati lopulta 19 raatilaista Valitut * S i v u

18 Liite 5. Opiskelijaraadin osallistujat Simone Blom Ulrika Brännbacka Joanna Forsman Alexandra Greco Morgan Hortans Camilla Jofs Katariina Kangasaho Mira Kaukonen Jenny Kiviniemi Teresa Korkala Nea Kuusisto Sabrina Lackman Anita Laitala Ville Lyytinen Laura-Maria Markus Therése Nisula Martina Snellman Sonja Virkkala Susanna Wikman 18 S i v u

19 Liite 6. Opiskelijaraadin päivien kulku Keskiviikko , klo , Hotelli Vallonia Garden Rehtoreiden tervetuliaispuheet Opiskelijaraadin esittely Kukin esittelee itsenä lyhyesti, jonka jälkeen tutustumista päivällisen lomassa asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Yvonne Hilli. Aihe: Medibothnia-konsepti) asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Kaarlo Viljanen. Aihe: Arkkitehdin visio) Tauko Asiantuntijoiden tenttaus Päivän päätös Torstai , klo , Technobothnia TF Aamukahvi asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Hanna-Leena Melender. Aihe: Näyttöön perustuvan toiminnan oppiminen sosiaali- ja terveysalan opinnoissa) (20min esitys, 25min tenttaus) asiantuntijaesitys (Asiantuntijat: Malin Wiik ja Petri Varvas. Aihe: Opiskelijakuntien näkemykset teemaan) Keskustelua koko ryhmässä fasilitaattoreiden johdolla Lounas asiantuntijaesitys (Asiantuntijat: Erkki Penttinen ja Arja Tuomaala. Aihe: Työelämäedustajien näkemykset teemaan) asiantuntijaesitys (Asiantuntija: Miia Lammi. Aihe: Muovan näkemys teemaan) Tauko Pienryhmäkeskustelua Yhteenvetoa koko ryhmässä Perjantai , klo , Technobothnia TF Aamukahvi Pienryhmäkeskustelua (julkilausuman laadintaa) Yhteenvetoa koko ryhmässä Lounas Julkilausuman kirjoittamista eri kokoonpanoissa (noin kahvi) Päivien päätös ja valmistautumista julkilausuman esittämiseen tiedotustilaisuudessa Torstai , klo , Wolffintie Tervetuloa Hankkeen kuvaus Raadin julkilausuman esitys (raatilaisista valittu 2-3) Sovitut kommenttipuheenvuorot Noin Sana vapaa 19 S i v u

20 Liite 7. Opiskelijaraadin fasilitaattorit Susann Sjöström, projektikoordinaattori, Vaasan yliopisto Ann-Helen Sandvik, lehtori, Yrkeshögskolan Novia Heidi Blom, päätoiminen tuntiopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu Kaarina Reini, arviointikoordinaattori, THL:n Vaasan toimipiste Harri Raisio, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto (pääosin taustalla) 20 S i v u

21 Liite 8. Opiskelijaraadissa tentatut asiantuntijat Tauno Kekäle, Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori, paikalla koko ensimmäisen illan Örjan Andersson, Yrkeshögskolan Novian rehtori, estyi tulemasta paikalle Yvonne Hilli, projektipäällikkö, Medibothnia Kaarlo Viljanen, arkkitehti Hanna-Leena Melender, yliopettaja, Vaasan ammattikorkeakoulu Malin Wiik, opiskelijakunta Noviumin edustaja Petri Varvas, opiskelijakunta Vamok:n edustaja Erkki Penttinen, Vaasan kaupungin sosiaalityön ja perhepalveluiden tulosaluejohtaja Arja Tuomaala, Vaasan kaupungin terveyspalvelut, johtava ylihoitaja Miia Lammi, kehittämispäällikkö, Länsi-Suomen muotoilukeskus 21 S i v u

22 YHTEYSTIEDOT Yvonne Hilli Projektipäällikkö Medibothnia hanke Harri Raisio Tutkijatohtori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto (06) S i v u

23 KUVIA RAATIPÄIVISTÄ 23 S i v u