Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Kaupunkirakennelautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 15:00-16:35 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Iris Asikainen, puheenjohtaja Simo Räty, varajäsen, klo saakka, asiat 1-9 Jari Ruponen, varajäsen Jaakko Kosunen Sirpa Kulin Anne Paulo-Tuovinen Pekka Pollari Varpu Puskala Maija Svärd, klo alkaen, asiat 4-12 Markku Söderström, klo saakka, asiat 1-4 Eero Wetzell Muut saapuvilla olleet Ilkka Raninen kaupunginhallituksen edustaja Matti Solehmainen Maaningan edustaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja esittelijä Jari Kyllönen, kiinteistöjohtaja klo saakka, asiat 1-8 Ismo Heikkinen, kaupungininsinööri klo saakka, asiat 1-9 Juha Romppanen, yleiskaavajohtaja klo 16 saakka, asiat 1-4 Seppo Jauhiainen, kaupunginmetsänhoitaja klo saakka, asiat 1-8 Anne Simonen-Ruuskanen, henkilöstö- ja pöytäkirjanpitäjä talouspäällikkö Asiat

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Julkinen Allekirjoitukset Iris Asikainen puheenjohtaja Anne Simonen-Ruuskanen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Pekka Pollari Varpu Puskala Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueella (Suokatu 42), Anne Simonen-Ruuskanen Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Julkinen Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin , koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien osalta liite A

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarviomuutokset vuodelle Alueen vuokraaminen kiinteistöstä (Koljolanniemi) / Ismo Apell perustettavan yrityksen lukuun tai Tuotantotalo Turpatalli Oy Julkulan omakotitonttien luovuttaminen Saaristokaupungin Pirttiniemen rantatonttien jatkuva myynti tarjousten perusteella Tarjousten perusteella myytävät omakotitontit Julkulassa sekä Saaristokaupungin Lehtoniemessä ja Rautaniemessä Puutavaran myynti vuodelle 2016 ja puutavaran myynnin toimitussopimus Kuopion kaupungin lausunto jätelautakunnalle / jätehuoltomääräysten uudistaminen Karttulan vesiosuuskunnan tarkistetun vesijohto- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen hyväksyminen Lausunto kantatien 77 kevyen liikenteen järjestelyt Kinnulanlahden ja Siilinjärven kunnan rajan välillä KYP tiedonannot Muutoksenhaku Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 40 Sivu

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Varsinaisista jäsenistä kokouksesta olivat poissa varapuheenjohtaja Keijo Voutilainen ja Paavo Kankkunen. Kokouksessa olivat läsnä varajäsenet Simo Räty ja Jari Ruponen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Pekka Pollari ja Varpu Puskala. Päätös Valittiin Pekka Pollari ja Varpu Puskala.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Asianro 7095/ /2015 Kaupunkiympäristön palvelualueen talousarviomuutokset vuodelle 2015 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön johdon tukipalvelut Vaikutusten arviointi - Kaupunkiympäristön palvelualue on valtuustoon nähden bruttosidonnainen. Tämän vuoden seuranta osoittaa, että kaupunkiympäristön palvelualueen käyttötaloudessa joidenkin vuoden 2015 tuloerien kertymä on talousarviota suurempi. Myyntitoiminnassa on onnistuttu ennakoitua paremmin ja tulokertymä toteutuu talousarviota suurempana myyntivoitoissa, maankäyttö- ja kehittämiskorvauksissa sekä maanvuokratuotoissa. Kulujen osalta on kirjattu myyntitappio turvesoiden myynnistä. Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintakate paranee 2,8 M. Esitys Esitän liitteenä olevat kaupunkiympäristön palvelualueen käyttötalouden talousarviomuutokset kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Liitteet /2015 Talousarviomuutokset 10/2015 Valmistelija Anne Simonen-Ruuskanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy henkilöstö- ja talouspäällikön esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Asianro 6744/ /2015 Alueen vuokraaminen kiinteistöstä (Koljolanniemi) / Ismo Apell perustettavan yrityksen lukuun tai Tuotantotalo Turpatalli Oy Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tuotantotalo Turpatalli Oy / Ismo Apell perustettavan yrityksen lukuun haluaa vuokrata Hotellilaiva Hankoa varten alueen Kuopion matkustajasataman läheisyydestä kiinteistön (Koljolanniemi) alueelta. Alue on asemakaavassa osoitettu vesialueeksi.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 177 Vuokrattavalle alueelle on tarkoitus tuoda hotellilaiva Hanko. Alus on tarkoitettu kelluvaksi hotelliksi. Alus kiinnitetään köysin satamalaituriin. Alus on alun perin rakennettu Moskovassa 1992 jokimatkustajaalukseksi/vesibussiksi. Sittemmin aluksesta on poistettu mm. koneistot ja potkurit ja muutettu hinattavaksi hotellilaivaksi. Hotellilaiva on ollut Hangossa Itäsatamassa ja Helsingissä Länsisatamassa. Ulkoasua muutetaan enemmän laivamaiseksi yhdessä Muotoiluakatemian kanssa. Aluksessa on 23 hotellihuonetta, joissa kaikissa on oma wc ja suihku. Lisäksi aluksessa on itsepalveluaamiainen 30 hengen aamiaistilassa ja ulkoterassi 20 henkilölle. Laivahotellissa ei ole anniskelua. Laiva on tarkoitus liittää sähkö- ja vesijohtoverkkoon, joista sovitaan erikseen. Aluksessa on litran septitankki, joten kiinteää viemäröintiä ei ole pakko järjestää. Alus tarvitsee rakennusluvan, jota hakija on sitoutunut hakemaan. Alueen vuokra perustuu vuoden 2014 laivapaikkojen huutokaupassa muodostuneeseen hintatasoon huomioiden käyttötarkoitus ja ympärivuotisuus. Vaikutusten arviointi -

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 177 Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle päätettäväksi alueen vuokraamista Tuotantotalo Turpatalli Oy:lle / Ismo Apellille perustettavan yrityksen lukuun matkustajasatamasta kiinteistön (Koljolanniemi) liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen mukaisin ehdoin: 1. Vuokra-aika on Vuosivuokra on euroa sidottuna elinkustannusindeksin pistelukuun (joulukuu 2014). 3. Vuokralainen toimittaa pankkitakauksen (5 000 euroa) vuokraehtojen täyttämisen vakuudeksi ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista kaupungille. Vakuus on oltava voimassa kuusi kuukautta vuokra-ajan päättymisen jälkeen 4. Vuokrasopimukseen voidaan tehdä teknisiä muutoksia. Tämä päätös raukeaa mikäli hakija ei saa toiminnalleen tarvittavia viranomaislupia Liitteet /2015 Vuokrasopimusluonnos /2015 Vuokraushakemus Valmistelija Pirkko Laaksonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Merkitään, että Maija Svärd saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Eero Wetzell puheenjohtaja Iris Asikaisen ja Markku Söderströmin kannattamina esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Merkitään, että yleiskaavajohtaja Juha Romppanen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Lautakunta yksimielisesti palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Merkitään, että Markku Söderström poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Asianro 7091/ /2015 Julkulan omakotitonttien luovuttaminen Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kaupungilla on omistuksessaan vapaita omakotitontteja Julkulassa. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että omakotitontit luovutetaan vuokratontteina kaupunkirakennelautakunnan , ja hyväksymien omakotitonttien yleisten luovutusperiaatteiden mukaisesti. Omakotitonttien sijainti on esitetty oheisissa kartoissa.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) voimaan tulleella Julkulan asemakaavamuutosalueella on viisi kaupungin omistamaa ei-omarantaista omakotitonttia. Tontit on asemakaavassa osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Tontit sijaitsevat Koivuahonpolulla ja ovat pinta-alaltaan 920 m²:n suuruisia. Rakennusoikeutta tonteilla on 230 k-m². Tontit ovat valmiin kunnallistekniikan piirissä. Kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukainen omakotitontin hinta Julkulan alueella on tällä hetkellä 31,98 e/m². Korttelin 36 tontit sijaitsevat tasaisella niityllä rajoittuen lähivirkistysalueeseen ja lisäksi korttelin pohjoisimmalta tontilta on osin myös järvinäkymä. Tonttien sijainti ja muoto huomioon ottaen tonttien neliöhinnaksi esitetään 35 e/m². Osin järvinäköalalla olevan korttelin 36 tontin 5 neliöhinnaksi esitetään 38 e/m². Hinnat sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun (joulukuu 2014). Tontit esitetään luovutettaviksi vuokraamalla ja vuotuinen vuokra on 4 % tontin arvosta. Vuokrat sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun (joulukuu 2014). Omakotitontit esitetään luovutettaviksi voimassa olevilla kaupunkirakennelautakunnan päätöksien , ja mukaisilla luovutusperiaatteilla. Vaikutusten arviointi Esitys Tonttien luovuttamisella pyritään asemakaavan toteuttamiseen. Päätösesitys on siten ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukainen (kv ). Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Julkulan kaupunginosan korttelin 36 tontit 1-5 vuokrataan seuraavien luovutusperiaattein ja luovutusehdoin: Tonttien luovutusperiaatteet:

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 178 Kaupunkiympäristön palvelualueen maaomaisuuden hallintapalvelut järjestää tonttien hakukierroksen parhaaksi katsomanaan ajankohtana. Tontinhakijat jaetaan kahteen arvontaryhmään: ensisijainen ryhmä ja toissijainen ryhmä. Ensisijaiseen ryhmään luetaan ne yksityishenkilötontinhakijat, jotka eivät ole 10 vuoden sisällä rakentaneet kaupungin luovuttamalle tontille. Toissijaiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut hakijat. Toissijaiseen ryhmään lasketaan mukaan myös ammattirakentajat ja rakennusliikkeet. 10 vuoden määräaika alkaa vuokrasopimuksen/kauppakirjan allekirjoittamisesta. Ensin suoritetaan arvonnat ryhmien sisäisen järjestyksen määrittämiseksi. Tämän jälkeen ryhmät yhdistetään liittämällä toissijainen ryhmä ensisijaisen ryhmän jälkeen, jolloin muodostuu valintajärjestyslista. Tontit varataan hakijoille näiden erillisessä valintatilaisuudessa suorittamien tonttivalintojen mukaisesti noudattaen arvontojen ja ryhmien yhdistämisen jälkeen muodostunutta valintajärjestyslistaa. Tonttia ei osoiteta hakijalle, jolla tai jonka kanssa avoliitossa, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa asuvalla on hallinnassaan kaupungin osoittama tontti (myyty, vuokrattu tai varattu), jonka rakentamista ei ole hakemusta jätettäessä aloitettu tai jonka rakentaminen on kesken (loppukatselmus pitämättä). Tontit varataan hakijoille varausmaksua vastaan. Valintatilaisuudessa tehdään tontin hakijan kanssa varaussopimus. Vuokrauspäätös ja vuokrasopimus on tehtävä varausaikana. Muutoin varaus raukeaa. Tonttien varausmaksu on maapoliittisen ohjelman mukainen. Tontin hallintaoikeuden, rakennusluvan saannin ja rakennustöiden aloittamisen edellytyksenä on kaupungin ja tontin saajan välinen maanvuokrasopimus. Tontit, jotka ovat kerran olleet julkisesti haettavana, siirretään teknisen lautakunnan päätöksessä määriteltyyn jatkuvaan hakumenettelyyn. Päätökset näiden tonttien varaamisesta tai luovuttamisesta tekee kaupunkiympäristön palvelualueen toimintasäännön (kaupunkirakennelautakunta ) mukaan kiinteistöjohtaja, tonttipäällikkö, kiinteistöasiamies ja maankäyttöinsinööri pääsääntöisesti kuukausittain (karttapalvelun uudistamisen jälkeen noin kahden viikon välein). Mikäli tällöin samaan tonttiin tulee useita hakemuksia, tontinsaaja valitaan maaomaisuuden hallintapalveluiden suorittamalla arvonnalla. Tontinhakijat jaetaan kahteen arvontaryhmään. Ensisijaisessa arvontaryhmässä ovat ne yksityishenkilöt, jotka eivät ole viimeisen 10 vuoden sisällä rakentaneet kaupungin tontille. Toissijaisessa arvontaryhmässä ovat ammattirakentajat, rakennusliikkeet ja 10 vuoden sisällä kaupungin luovuttamalle tontille rakentaneet yksityishenkilöt. 10 vuoden määräaika alkaa vuokrasopimuksen/kauppakirjan allekirjoittamisesta. Tonttia ei osoiteta hakijalle, jolla tai jonka kanssa avoliitossa, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa asuvalla on hallinnassaan kaupungin osoittama tontti (myyty, vuokrattu tai varattu), jonka rakentamista ei ole hakemusta jätettäessä aloitettu tai jonka rakentaminen on kesken (loppukatselmus pitämättä). Tonttien luovutusehdot: Tontit luovutetaan vuokraamalla.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 178 Korttelin 36 tonttien 1-4 neliövuokra on 1,40 e/m² ja korttelin 36 tontin 5 neliövuokra 1,52 e/m². Vuokrat sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun (joulukuu 2014). Maanvuokrasopimuksen mukainen omakotitonttien rakentamisvelvoite on pääsääntöisesti vähintään 50 % asemakaavan mahdollistamasta rakennusoikeudesta. Maanvuokrasopimuksen mukainen tontin rakentamisvelvoiteaika on 3 vuotta. Rakentamattoman tontin edelleen luovuttaminen ilman kaupungin kirjallista suostumusta on kielletty. Erityisistä syistä rakentamisvelvollisuudesta voidaan myöntää poikkeus toimintasäännön mukaisesti. Omakotitontin maanvuokrasopimuksen mukainen sopimussakko on pääsääntöisesti vuosivuokra viisikymmenkertaisena. Kiinteistöjohtajalla on perustellusta syystä oikeus korottaa tai alentaa sopimussakon määrää tapauskohtaisesti harkiten. Kaupungin luovuttamilla omakotitonteilla rakentamisvelvoitteen laiminlyönnistä aiheutuva sopimussakko on 2-kertainen vuosivuokra viivästysajalta. Tontinsaaja on velvollinen maksamaan tontin lohkomiskustannukset kaupungin kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Muutoin vuokrasopimuksessa noudatetaan kansliatoimenpitein määritettäviä tavanomaisia asuntonttien vuokrausehtoja. Kuntalain 98 :n nojalla tämä päätös pannaan täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valmistelija Maija Lång puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Asianro 7089/ /2015 Saaristokaupungin Pirttiniemen rantatonttien jatkuva myynti tarjousten perusteella Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kaupunki omistaa Saaristokaupungissa Pirttiniemen eteläosassa omarantaisia omakotitontteja. Korttelissa 106 sijaitsevat kaksi omarantaista omakotitonttia olivat tarjousmyynnissä kesällä 2015 sekä korttelissa 107 sijaitseva yksi omarantainen ja yksi rantapuistoon rajoittuva omakotitontti ovat olleet viime vuosien aikana määräaikaisissa tarjousmyynneissä sekä myös vajaa vuosi sitten jatkuvassa tarjousmyyntikokeilussa. Koska tontit ovat jääneet myymättä järjestetyissä tarjousmyynneissä, kaupunkirakennelautakunnalle esitetään tonttien myymistä jatkuvalla tarjousmenettelyllä. Tonttien sijainnit on esitetty oheisissa kartoissa.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 179 Saaristokaupungin Pirttiniemestä myytiin tontteja jatkuvalla tarjousmenettelyllä vajaa vuosi sitten, jolloin jatkuvaa tarjousmyyntimenettelyä kokeiltiin puolen vuoden ajan. Kokeilu oli onnistunut, sillä jatkuvassa tarjousmyynnissä olleista kuudesta tontista puolen vuoden kokeilujakson aikana myytiin neljä. Jatkuvalla tarjousmyyntimenettelyllä rantatontteja olisi jatkuvasti tarjolla, mikä piristäisi rantatonttien kauppaa ja antaisi myös positiivista imagohyötyä kaupungille. Menettely olisi myös joustavampi mahdollisuus ostaa rantatontti kuin tavanomaisessa tarjouskilpailussa. Jatkuvassa tarjousmyyntimenettelyssä tarjousten jättäminen ja käsittely vastaa pitkälti vapaaksi jääneiden tai varauksesta vapautuneiden vuokratonttien kohdalla sovellettavaa kuukausihakumenettelyä. Tarjousten jättöaika on pääsääntöisesti kalenterikuukausi. Hakukuukauden päättyessä saapuneet kirjalliset tarjoukset avataan, vertaillaan ja niiden perusteella tehdään tarvittavat myyntipäätökset. Myymättä jääneet tontit tulevat uudelleen myyntiin seuraavassa kuussa. Jatkuvaan tarjousmyyntimenettelyyn esitetään laitettavaksi Saaristokaupungin Pirttiniemessä sijaitsevia korttelin 106 tontteja 2-3 sekä korttelin 107 tontteja 2-3. Tontit on osoitettu asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonteista kolme on omarantaisia ja yksi rajoittuu rantapuistoon. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0,35 mukaisesti. Tontit ovat pinta-alaltaan noin m²:n m²:n suuruisia. Asemakaavamerkinnän t- 7 mukaan korttelin 107 omarantaiselle tontille saa sijoittaa pohja-alaltaan enintään 50 m²:n suuruisen talousrakennuksen vähintään kahdeksan metrin päähän tontin rannanpuoleisesta rajasta. Kesällä 2015 järjestetyssä omarantaisten omakotitonttien tarjousmyynnissä oli myytävänä myös korttelin 106 tontti 1. Tontista saatujen ostotarjousten perusteella korttelin 106 tontin 1 myymisestä on tehty tonttipäällikön päätös. Myyntipäätös on voimassa saakka, johon mennessä ostajan tulisi kauppakirja allekirjoittaa. Mikäli tonttikauppa ei kuitenkaan toteudu myyntipäätöksen voimassaolo aikana, esitetään tällöin myös korttelin

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) tontin 1 laittamista uudelleen myytäväksi jatkuvaan tarjousmenettelyyn. Tonttien alimmiksi hyväksyttäviksi hinnoiksi esitetään samoja pohjahintoja (60 e/m² - 90 e/m²) kuin mitä edellisissä tarjouskilpailuissa on käytetty. Tonttien ostajat maksavat lohkomiskustannukset kaupungin kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Vaikutusten arviointi Päätösesityksellä ei ole ilmastovaikutuksia. Päätösesityksellä on positiivia yritysvaikutuksia rakentamiseen liittyvässä teollisuudessa ja rakennusalalla, mikäli ehdotettu menettely kiihdyttää tonttikauppaa. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle seuraavassa taulukossa lueteltujen tonttien myymistä jatkuvalla tarjousmenettelyllä noudattaen taulukossa mainittuja alimpia hyväksyttäviä hintoja. Alin hyväksyttävä hinta sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun (joulukuu 2014). Myös korttelin 106 tontti 1 esitetään myytäväksi jatkuvalla tarjousmenettelyllä, mikäli tontista tehty tonttipäällikön myyntipäätöksen mukainen tonttikauppa ei toteudu. Tontti Pinta-ala (m²) Rakennusoikeus (k-m²) Yksikköhinta /m² Alin hyväksyttävä hinta ( ) Tonttien myyntimenettelyssä noudatetaan seuraavia ehtoja: 1. Tarjousten jättöaika on pääsääntöisesti kalenterikuukausi. Kirjallinen tarjous on laadittava siten, että siitä ilmenee tarjoaja, tarjouksen kohteena oleva tontti ja tontista tarjottu kokonaishinta. 2. Tontit myydään korkeimpien tarjousten tehneille. Kukin tarjoaja voi ostaa vain yhden tontin. Tarjouksen voi kuitenkin tehdä useammasta kuin yhdestä tontista. Mikäli tarjous koskee useampaa tonttia, siitä tulee ilmetä tarjousten tekijän asettama tonttien etusijajärjestys. Mikäli samasta tontista tulee kaksi tai useampia hyväksyttäviä samansuuruisia tarjouksia, valitaan tontin ostaja arvonnalla. 3. Tarjousten avaustilaisuuteen kutsutaan kaupunkirakennelautakunnan edustaja. Päätökset tonttien myymisestä tehdään toimintasäännön mukaan viranhaltijapäätöksinä tonteista saatavien tarjousten perusteella. Tarkemmat kauppaehdot määritellään tonttien myyntipäätöksissä kansliatoimenpitein. 4. Tonttien myyntimenettely on voimassa kaupunkiympäristön palvelualueen maaomaisuuden hallintapalveluiden määrittelemän ajan tai niin kauan kuin edellä mainitut tontit on myyty. Kuntalain 98 :n nojalla tämä päätös pannaan täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valmistelija Maija Lång puh

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 179 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Asianro 7093/ /2015 Tarjousten perusteella myytävät omakotitontit Julkulassa sekä Saaristokaupungin Lehtoniemessä ja Rautaniemessä Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kaupunki omistaa Julkulassa sekä Saaristokaupungin Lehtoniemessä ja Rautaniemessä omarantaisia omakotitontteja. Julkulassa korttelissa 6 sijaitseva tontti 17, Lehtoniemessä korttelissa 27 sijaitseva tontti 6 ja Rautaniemessä korttelissa 137 sijaitseva tontti 9 esitetään myytäviksi tarjouskilpailun perusteella. Tonttien sijainnit on esitetty oheisissa kartoissa.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 180

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 180 Tontit on osoitettu asemakaavoissa erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontit ovat omarantaisia. Rakennusoikeus määräytyy Lehtoniemen tontilla tehokkuusluvun e=0,40 mukaisesti ja Rautaniemen tontilla tehokkuusluvun e=0,30 mukaisesti. Julkulan tontilla on asemakaavassa osoitettu rakennusoikeutta 300 k-m² ja lisäksi erilliselle talousrakennukselle 30 k-m². Asemakaavamerkinnän t-9 mukaan Lehtoniemen korttelin 27 tontille 6 saa sijoittaa ker-

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 180 rosalaltaan enintään 50 m²:n suuruisen talousrakennuksen vähintään kolmen metrin päähän tontin rannan puoleisesta rajasta. Julkulassa sijaitseva tontti on pinta-alaltaan noin m², Lehtoniemessä sijaitseva tontti on pinta-alaltaan noin m² ja Rautaniemessä sijaitseva tontti on pinta-alaltaan noin 989 m²:n suuruinen. Tonttien lohkomiset ovat vireillä. Kunnallistekniikka on alueilla valmiina, joten tonteille pääsee rakentamaan heti. Tarjouskilpailua varten tonteille on asetettava alimmat hyväksyttävät hinnat. Julkulan tontista hankitun kiinteistöarviolausunnon, tontin rakennusoikeuden sekä pinta-alan perusteella tontin alimmaksi hyväksyttäväksi hinnaksi esitetään euroa (59,76 /m²). Lehtoniemen messualueen rantatonttien hinnat olivat vuoden 2010 hintatasossa 80 /m² /m². Vuonna 2010 kaupunki on myynyt omakotitontteja tarjousmyynnissä myös Rautaniemestä Pölläkänlahden rannalta pohjahinnan ollessa 85 /m². Kun taas vuosina kaupunki on myynyt rantatontteja Saaristokaupungin Pirttiniemestä ja Savolanniemestä. Tonttien pohjahinnat ovat tällöin olleet /m². Ottaen huomioon tonttien sijainnin ja ilmansuunnan, Lehtoniemen korttelin 27 tontin 6 alimmaksi pohjahinnaksi esitetään 100 /m² ja Rautaniemen korttelin 137 tontille 9 alimmaksi pohjahinnaksi esitetään 95 /m². Tällöin Lehtoniemen tontin alin hyväksyttävä hinta olisi ja Rautaniemen tontin alin hyväksyttävä hinta olisi Tonttien ostajat maksavat lohkomiskustannukset kaupungin kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Vaikutusten arviointi Esitys Tonttien luovuttamisella pyritään asemakaavan toteuttamiseen. Päätösesitys on siten ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteiden mukainen (kv ). Esitän kaupunkirakennelautakunnalle seuraavassa taulukossa lueteltujen tonttien myymistä tarjousten perusteella noudattaen taulukossa mainittuja alimpia hyväksyttäviä hintoja: Tontti Pinta-ala m² Rakennusoikeus k-m² Yksikköhinta /m² Alin hyväksyttävä hinta ( ) , Tarjouskilpailussa noudatetaan seuraavia ehtoja: 1. Kaupunkiympäristön palvelualueen maaomaisuuden hallintapalvelut määrittelee tonttien tarjouskilpailun ajankohdan. 2. Kirjallinen tarjous on laadittava siten, että siitä ilmenee tarjoaja, tarjouksen kohteena oleva tontti ja tontista tarjottu kokonaishinta. 3. Tontit myydään korkeimpien tarjousten tehneille. Kukin tarjoaja voi ostaa vain yhden tontin. Tarjouksen voi kuitenkin tehdä useammasta kuin yhdestä tontista. Mikäli tarjous koskee useampaa tonttia, siitä tulee ilmetä

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 180 tarjouksen tekijän asettama tonttien etusijajärjestys. Mikäli samasta tontista tulee useita samansuuruisia tarjouksia, niin tontin ostaja arvotaan. 4. Tarjousten avaustilaisuuteen kutsutaan kaupunkirakennelautakunnan edustaja. Päätökset tonttien myymisestä tehdään toimintasäännön mukaan viranhaltijapäätöksinä tonteista saatavien tarjousten perusteella. Tarkemmat kauppaehdot määritellään tonttien myyntipäätöksissä kansliatoimenpitein. 5. Tarjouskilpailussa myymättä jääneet tontit kaupunkiympäristön palvelualueen maaomaisuuden hallintapalvelut voi asettaa uudelleen myytäväksi määräaikaiseen tai jatkuvaan tarjousmyyntiin parhaaksi katsomanaan ajankohtana tässä päätöksessä päätettyyn alimpaan hyväksyttävään hintaan. Alin hyväksyttävä hinta sidotaan elinkustannusindeksin pistelukuun 1910 (joulukuu 2014). Kuntalain 98 :n nojalla tämä päätös pannaan täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valmistelija Maija Lång puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Asianro 7098/ /2015 Puutavaran myynti vuodelle 2016 ja puutavaran myynnin toimitussopimus Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Kuopion kaupunki omistaa metsiä n ha ja metsien ainespuun hakkuusuunnitteeksi on kaupunginvaltuustossa päätetty k-m3:ä vuodessa. Kaksi vuotta sitten tehty metsäinventointi antaa mahdollisuuden hakkuusuunnitteen nostamiseen ja viime vuosina metsistä on hakattu puutavaraa n k-m3. Puuston kasvu on tällä hetkellä n k-m3 vuodessa. Kaupungin metsien monikäyttösuunnitelma on valmistelussa ja tuleva hakkuusuunnite tultaneen päättämään kaupunginvaltuustossa vuoden 2016 aikana. Nykyinen puukauppa ja toimituskauppasopimus (3 + 2 vuotta) UPM-Metsän kanssa on päättymässä vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 puunmyyntitarjouksen yhteydessä on pyydetty tarjous 2½ + 2 vuoden mittaiseksi toimitussopimukseksi. Pidempiaikaisella toimitussopimuksella haetaan pitkäjänteisyyttä yhteistoimintaan ostajan kanssa, mikä luo edellytykset sille, että kaupungin kaikille puutavaralajeille on jatkuvasti olemassa toimitusosoite yllättävissäkin tilanteissa. Lisäksi pidempiaikainen toimitussopimus mahdollistaa yhteistyön puunkorjuun urakoinnissa. Puunkorjuun urakointi on investointivaltaista toimintaa, joten lyhyillä urakointisopimuksilla urakoinnin kustannustaso on korkeampi ja käytettävissä oleva puunkorjuukalusto olisi huonompaa, kuin pitkillä urakointisopimuksilla. Puukaupan toimitussopimuksen ensimmäiseksi jaksoksi ehdotetaan tällä kerralla 2½ vuotta, koska sopimus halutaan saada päättymään keskellä kesää. Kesällä puutavaran toimituksissa on luontaisesti hiljaisempi aika, joten sopimusjakson vaihtuminen on luontevampaa kuin vuoden vaihteessa kiireisimpään aikaan. Puutavaran myyntitarjoukset vuodelle 2016 on pyydetty UPM-Metsältä, StoraEnsolta, Harvestialta ja MetsäGrouplta. Tarjouksen ovat jättäneet UPM Metsä, StoraEnso ja Harvestia. Taloudellisesti parhaan tarjouksen on tehnyt StoraEnso. Hintataso on tukkipuilla n. 1 1,5 euroa viimevuotista hintatasoa korkeampi ja kuitupuulla n. 0,5 euroa korkeampi. Kahden parhaan tarjouksen ero on StoraEnson hyväksi kokonaishinnassa n euroa. Vertailulaskelmassa eri toimittajien kesken vertailukelpoisia lukuja ovat hankintahinnat Kuopiossa, missä eri ostajien toimituspaikkojen kuljetuskustannukset on vähennetty toimituspaikkojen luovutushinnoista pois. Puukaupan 2016 taloudellinen kokonaisarvo (toimitushinta) on n. 1,68 M :a (ALV 0). Loput vuoden 2016 kokonaispuunmyyntitavoitteesta n. 1,87 M :sta (ALV 0) saadaan saaristossa tehtävistä hankintakaupoista. StoraEnso on tehnyt esityksen myös pidempiaikaisesta 2½ + 2 vuoden toimitussopimuksesta. Tehtyä toimitussopimustarjousta voidaan pitää kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti järkevänä ja hyväksyttävänä. Sopimusaikana puun hinnoittelu noudattaa puutavaramarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 181 vertailuhintoina käytetään luonnonvarakeskuksen tilastoimia Savo-Karjalan alueen kantohintoja. Toimitussopimus on seuraavan kerran katkolla kesällä 2018, jolloin optiovuosien osalta voidaan harkita sopimuksen jatkamista edelleen kesään 2020 asti. Tarjousten vertailulaskelmat on jaettu kaupunkirakennelautakunnan jäsenille tiedoksi ja alkuperäiset tarjoukset on esittelijällä nähtävillä. Vaikutusten arviointi Puukaupalla on positiivisia työllisyys- ja yritysvaikutuksia puunkorjuussa ja metsäteollisuuden yritystoiminnassa. Puukauppa edistää Kuopion kaupungin ilmastostrategiaa, koska puuperäiset tuotteet korvaavat sellaisia materiaaleja, joilla on isompi hiilijalanjälki kuin puuperäisillä tuotteilla. Lisäksi puun määrä niin Suomessa kuin Kuopion kaupungin metsissäkin kasvaa koko ajan, joten metsät toimivat hiilinieluina. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Kuopion kaupunki hyväksyy StoraEnson tekemän puunmyyntitarjouksen vuodelle 2016 ja toimitussopimustarjouksen vuosille ; toimitussopimuksen optiovuosista päätetään lautakunnassa erikseen kesällä Lisäksi lautakunta päättää valtuuttaa kaupunginmetsänhoitajan tarjouksen pohjalta neuvottelemaan ja hyväksymään toimitussopimuksen vuosille Toimitussopimuksen aikana vuotuiset puukaupat tuodaan lautakunnan hyväksyttäväksi ja puolivuosittain tehtävät hinnan tarkistukset hyväksyy kaupunginmetsänhoitaja. Liitteet /2015 Tarjouspyyntöesimerkki /2015 Vertailulaskelmat 2 kpl (jaetaan lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) /2015 Puunostotarjoukset 3 kpl (jaetaan lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) /2015 Stora Enso raakkiprosenttitarkennus (jaetaan lautakunnan jäsenille, ei julkaista internetissä) /2015 Avauspöytäkirja Valmistelija Seppo Jauhiainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kiinteistöjohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen ja kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Asianro 5131/ /2015 Kuopion kaupungin lausunto jätelautakunnalle / jätehuoltomääräysten uudistaminen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Savo-Pielisen jätelautakunnalla on vireillä koko toimialuetta koskevien kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistaminen vastaamaan nykyisen jätelainsäädännön vaatimuksia ja jätehuollon kehittymistä. Jätehuoltomääräykset ovat jätelain nojalla annettavia paikallisia sitovia säännöksiä. Määräykset koskevat kunnan vastuulle kuuluvia jätteitä, kuten asumisessa syntyviä jätteitä ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyviä jätteitä sekä osin myös elinkeinotoiminnan jätteitä. Jätelautakunnan lausuntopyyntö on sisältänyt kuulutuksen, jätehuoltomääräysten luonnostekstin sekä määräyksiin liittyvät perustelut. Kaupunki on pyynnön mukaisesti asettanut em. asiakirjat nähtäville kaupungin ilmoitustaululle. Tämän lisäksi kuulutus ja sen liitteet ovat olleet nähtävillä internetsivuilla. Kaupungin lausunnon lisäksi myös ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut valvovana viranomaisena lausunnon asiasta. Lausunto sisältää lähinnä ehdotettuja tarkennuksia. Jätehuoltomääräysten yleisessä osassa on kerrottu määräysten merkityksestä, etusijajärjestyksestä sekä kunnallisen jätehuoltojärjestelmän sisällöstä. Edelleen yleisessä osassa on kerrottu roskaantumisen ehkäisystä sekä merkittävimmistä muutoksista määräyksissä. Määräyksissä on mahdollistettu liittyminen kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään putkikeräysjärjestelmän tai muun vastaavan korttelikohtaisen järjestelmän kautta, jos tällainen järjestelmä jollekin alueelle toteutetaan. Putkijärjestelmää tultaneen tarkastelemaan mm. Savilahden alueelle, joten määräys siinä suhteessa on hyvinkin tarpeellinen. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteissa on huomioitu pakkausjätteiden tuottajavastuu ja kunnan järjestämä täydentävä keräys. Jotta kierrätykseen ohjautuvan jätteen osuus etusijajärjestyksen mukaisesti kasvaisi ja sekajätteeseen ohjautuisi mahdollisimman vähän hyödynnettävissä olevaa jätettä, on mm. biojätteen, kartongin, lasin ja metallin erilliskeräysvelvoitteita laajennettu. Kartonki ja biojäte on jatkossa kerättävä vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöissä, aikaisemmin velvoite on koskenut vähintään 10 asuinhuoneiston kiinteistöjä. Lasin ja metallin erilliskeräysvelvoite on asetettu koskemaan kiinteistöjä, joilla on vähintään 20 asuinhuoneistoa, kun lasin ja metallin aikaisempi erilliskeräys on ollut vapaaehtoista. Myös muovin erilliskeräysvelvoite tulee uutena vähintään 40 asuinhuoneistoa koskeville kiinteistöille. Erilliskeräysten laajentaminen ja entistä useampien jäteastioiden sovittaminen vanhoihin jätekatoksiin ja ahtaille tonteille saattaa asettaa haasteita eri-

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 182 tyisesti kaupungin keskustassa. Osin astioita voidaan varmaan ottaa entisten sekajäteastioiden tilalle, mutta joillakin kiinteistöillä lisäastioiden sijoittaminen voi osoittautua ongelmalliseksi. Erilliskeräyksen järjestämiseksi tulisikin varautua riittävin siirtymäajoin., tarvittaessa on mahdollistettava myös poikkeukset järjestelmässä. Jotta erilliskeräys toteutuisi enimmäkseen vapaaehtoisesti, tulisi sitä voida vauhdittaa jätetaksan avulla. Nykyinen taksoitus, jossa erillisjätteen tyhjennykset esimerkiksi biojätteen osalta ovat sekajätettä kalliimpia, ei välttämättä innosta taloyhtiöitä eikä asukkaita lajittelemaan kaikkea jätettä. Jätteenhuollon kehittämisryhmissä tulisikin jatkossa edelleen kehittää materiaalien kierrätykseen kannustavia taksajärjestelmiä. Määräyksissä on nyt mahdollistettu 2-5 naapurikiinteistön kompostointi yhteisessä kompostorissa. Jäteastioiden tyhjennysvälit on pääsääntöisesti jätetty ennalleen. Vähän jätettä tuottaville pienille talouksille, joissa biojätteet lajitellaan, on kuitenkin mahdollistettu pidempi keräysväli. Myös jäteastian tyhjennysten keskeyttäminen määräajaksi on mahdollista. Edelleen määräyksissä on mahdollistettu saostus- ja umpilietesäiliöiden omatoiminen käsittely oman kiinteistön lisäksi muutamien lähikiinteistöjen kesken, jotta lietteiden ravinteet voidaan tarvittaessa hyödyntää pienimuotoisesti lähellä niiden syntypaikkaa. Jätehuoltomääräysten päivitystyössä on jäteyhtiön lisäksi kuunneltu mm. jäteyhtiölle työtä tekeviä kuljetusyrityksiä ja niiden kuljettajia. Tämän seurauksena jätehuoltomääräyksiin on lisätty kuljettajien työturvallisuutta parantavia määräyksiä. Vaikutusten arviointi - Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta ja edelleen kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon jätelautakunnalle. Uudistustyö on ollut esimerkillistä ja sitä on laadittu jätelain hengessä, unohtamatta kuitenkaan erityisesti helpotuksia pienien talouksien osalta. Kun määräykset aikanaan hyväksytään, niin jätelautakunnan on yhdessä Jätekukon kanssa tiedotettava erityisesti muutoksista näkyvästi. Erilliskeräysten osalta voi uusien määräysten käyttöönotto olla hankalaa erityisesti keskustan ahtailla tonteilla. Tarvittaessa on erilliskeräyksen laajentamisen osalta mahdollistettava riittävät siirtymäajat ja mahdolliset poikkeukset, jos astioiden sijoitus osoittautuu hankalaksi tai jopa mahdottomaksi. Liitteet /2015 Lausuntopyyntö /2015 Kuulutus Valmistelija Ismo Heikkinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 182 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy kaupungininsinöörin esityksen. Päätös Merkitään, että Simo Räty poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kaupungininsinööri Ismo Heikkinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Asianro 4664/ /2015 Karttulan vesiosuuskunnan tarkistetun vesijohto- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen hyväksyminen Vs. suunnittelujohtaja Tanja Leppänen Kt-suunnittelu Tiivistelmä Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että lautakunta esittäisi edelleen kaupunginhallitukselle Karttulan vesiosuuskunnan tarkistetun vesihuollon toiminta-alueen hyväksymisen. Karttulan vesiosuuskunta on esittänyt Kuopion kaupungille vesihuoltolain mukaisesti jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentumisen hyväksymistä Karttulan Hirvijärven alueelle. Jätevesiviemäriverkoston oletetaan valmistuvan alueelle vuoteen 2017 mennessä. 1. Yleistä vesihuollosta Vesihuoltoa ohjaavat vesihuoltolaki (119/2001) ja laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014). Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain soveltamisen kannalta on keskeistä, mitkä alueet sisällytetään vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Yhdyskuntajätevesistä annettu asetus edellyttää taajamien sisällyttämistä vesihuoltolaitosten toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muidenkin kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Lisäksi kunnalla on vesihuollon järjestämisvelvollisuus, jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Tällöin kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. 2. Yleistä toiminta-alueista Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitos vastaa vesihuoltopalvelujen toimittamisesta asiakkailleen. Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitos pystyy huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti sekä siten, että vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Vesihuoltolaitoksella on toiminta-alueellaan velvollisuus huolehtia vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Vesihuoltolaitoksen huoleh-

30 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 183 timisvelvollisuudella tarkoitetaan verkostojen rakentamis- ja kunnossapitovelvollisuutta. 3. Liittymisvelvollisuus Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Liittymisvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät rakentamattomat kiinteistöt. Liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen verkostoon on säädetty vesihuoltolaissa 119/2001 sekä laissa vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014. Lain vesihuoltolain muuttamisesta siirtymäsäännökset määrittävät kumman lain liittymisvelvollisuutta koskevaa pykälää 10 noudatetaan. Jos vesihuoltolaitoksen hyväksytyllä toimintaalueella laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi, noudatetaan liittymisvelvollisuuden osalta vesihuoltolakia 119/ :n mukaisia säännöksiä saakka. Karttulan Vesiosuuskunnan koko toimintaalueella lukuun ottamatta Hirvijärven jätevesiviemäröinnin aluetta sekä Rääpys-Rytkyn vesijohdon ja jätevesiviemäröinnin aluetta noudatetaan näin ollen vesihuoltolain 119/2001 mukaista liittymisvelvollisuutta. Hirvijärven jätevesiviemäröinnin alueella noudatetaan 681/ :n säännöksiä. Tällöin taajaman ulkopuolista kiinteistöä ei tarvitse liittää jätevesiviemäriin, mikäli vesihuoltolain 10 :n ehdot täyttyvät. 4. Toiminta-alueiden hyväksyminen 5. Karttulan vesiosuuskunnan perustietoja Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen vapautuksen kiinteistön liittämisvelvollisuudesta. Ennen vapautuksen myöntämistä vesihuoltolaitokselle ja kiinteistön omistajalle tai haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunnot valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolain mukaisina valvontaviranomaisina toimivat Pohjois-Savon ELY-keskus sekä kunnan terveydensuojeluja ympäristönsuojeluviranomaiset. Kuopiossa toiminta-alueiden hyväksyminen on delegoitu kaupunginhallitukselle. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaava aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. Toiminta-alue, sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla, jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-alueen hyväksymisestä on tiedotettava riittävässä laajuudessa. Karttulan vesiosuuskunnalla on ollut vesijohtoverkostoa 2014 lopussa noin 245 kilometriä ja viemäriverkostoa noin 105 kilometriä. Vesiosuuskunta

31 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 183 hankkii suurimman osan tarvittavasta talousvedestä Kuopion Vedeltä, joka tuottaa talousveden Hautolahden vedenottamolla. Vuonna 2014 vesiosuuskunta osti talousvettä yhteensä noin kuutiota. Karttulan vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoihin on tähän mennessä liittynyt yhteensä 670 kiinteistöä, joista 210 kpl on myös viemäriverkostojen alueella. Liittyneistä kiinteistöistä 632 kpl on vakituisia tai vapaa-ajan asuntoja, 9 kpl maatiloja, 10 kpl matkailua palvelevia, 3 kpl teollisuus- tai tuotantolaitoksia ja 5 kpl koulu- tai päiväkotikiinteistöjä. Koko vesiosuuskunnan vuorokautinen vedenkulutus on 128 kuutiota. 6. Karttulan vesiosuuskunnan toiminta-alue ja esitys jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavaksi toiminta-alueeksi Hirvijärvelle, alueen rajaaminen, nähtävilläolo ja lausunnot Karttulan Vesiosuuskunnalle on hyväksytty toiminta-alue ( 51) Karttulan kunnan teknisessä lautakunnassa. Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohtoverkoston toiminta-alue on kattanut tällöin koko entisen Karttulan kunnan haja-asutusalueen lukuun ottamatta Karttulan, Pihkainmäen ja Syvänniemen taajamia. Toiminta-aluetta on sittemmin osuuskunnan hakemuksesta tarkistettu useita kertoja, jotka Karttulan kunta tai Kuopion kaupunki ovat hyväksyneet. Osuuskunnan toiminta-alueella on myös jätevesiviemäriverkoston piiriin saatetut alueet Karttulan taajaman läheisyydessä Kuivaniemessä (Karttulan tekninen lautakunta ) ja Airakselassa (Kuopion kaupunginhallitus ). Viimeisin Karttulan Vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen on tehty Kuopion kaupunginhallituksessa ( 114), jolloin vesijohtoverkoston toiminta-aluetta supistettiin. Tällöin jätevesiviemäriverkoston toiminta-aluetta laajennettiin Kuttakosken ja Rääpys-Rytkyn alueille. Karttulan vesiosuuskunta on jättänyt Kuopion kaupungille esityksen toiminta-alueen tarkistamiseksi ja jätevesiviemärinverkoston piiriin saatettavan alueen rajaamiseksi Karttulan Hirvijärvelle. Osuuskunta esittää viemäröitäväksi alueeksi liitteenä olevan kartan mukaista aluetta. Hirvijärven jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavan toiminta-alueen osan oletetaan rakentuvan kesään 2016 mennessä. Hirvijärven viemäriverkoston rakentamishanke on yksi Kuopion kaupungin vuonna 2015 avustamista vesihuoltohankkeista (KaurLa ). Hirvijärven jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavan alueen sisäpuolella on 60 kiinteistöä. Viemäröintialueen sisäpuolella on myös Kuopion evankelisluterilaisen seurakunnan Hirvijärven leirikeskus. Hirvijärven jätevesiviemäröintialue ei sijaitse YKR-2013 mukaisella taajama-alueella. Viemäröintialueelta kerättävät jätevedet johdetaan Karttulan jätevedenpuhdistamolle. Karttulan vesiosuuskunta on solminut Kuopion Veden kanssa sopimuksen jätevesien vastaanottamisesta. Karttulan vesiosuuskunnan toiminta-alueen tarkistamisesta kuulutettiin kaupunginvaltuuston määrittelemässä virallisessa ilmoituslehdessä (Kuopion kaupunkilehti) ja esitys oli virallisesti nähtävänä välisenä aikana Kuopion valtuusto-virastotalolla ja Kuopion kaupungin internetsivuilla. Lausunnot pyydettiin nähtävillä oloaikana seuraavilta viranomaisilta tai tahoilta:

32 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 183 1) Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Y-vastuualue 2) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ ympäristönsuojeluyksikkö, 3) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ ympäristöterveydenhuoltoyksikkö, 4) Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut/ alueellinen rakennusvalvontayksikkö, 5) Kuopion kaupungin konsernipalvelu, strategisen maankäytön suunnittelu 6) Kuopion Vesi Liikelaitos Viranomaisille suunnatun lausuntoaineiston lähetykseen liittyvien ongelmien vuoksi viranomaiset pystyivät jättämään lausuntoja myös nähtävilläoloajan päätyttyä. Seuraavat tahot antoivat lausunnon tai mielipiteen: Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Y-vastuualue Kuopion kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Kuopion Vesi liikelaitos Kunnallistekniset suunnittelupalvelut on pyytänyt Karttulan vesiosuuskunnalta vastinetta Kuopion Veden esittämään lausuntoon jätevesimäärien ylittämisestä ja vaihtoehtoisien jätevesien vastaanottopaikan selvittämisestä. Kunnallistekniset suunnittelupalvelut katsoo Karttulan vesiosuuskunnan vastineessaan antaman selvityksen olevan riittävä osoitus siitä, että jätevesimäärät eivät Hirvijärven viemäröintialueen rakentamisen myötä lisäänny. Lausunnot ja vastineet on esitetty liitteessä 2. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon perusteella on Karttulan Vesiosuuskunnan esittämän toiminta-alueen rajauksia muutettu vähäisessä määrin siten, että rajaukset noudattavat pääsääntöisesti kiinteistörajoja. Toiminta-aluekarttaan on lisätty myös YKR-2013 määritelmän mukaiset taajama-alueet. Karttulan Vesiosuuskunnan vesijohdon ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alue ei sijaitse pääosin YKR-2013 mukaisilla taajama-alueilla. Lisätietoja asiasta antaa suunnitteluinsinööri Matti Sutinen, ja vesihuoltoinsinööri Päivi Rissanen Vaikutusten arviointi Ympäristövaikutuksiltaan Hirvijärven viemäröintialueen lisääminen Karttulan vesiosuuskunnan toiminta-alueelle on positiivinen, koska viemäriverkoston rakentamisen myötä sako- ja umpikaivolietteen kuljetustarve vähenee. Kiinteistökohtaisiin järjestelmiin verrattuna vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittyminen takaa toimintavarman jätevesienkäsittelyjärjestelmän ja saattaa puhdistetut jätevedet viranomaisvalvonnan alle. Viemäriverkoston rakentaminen myös parantaa pintavesien laatua. Hirvijärven leirikeskus majoittaa leirien aikaan enimmillään noin 100 ihmistä ja leirikeskuksen saaminen keskitetyn viemärin piiriin parantaa leirikeskuksen toimintavarmuutta.

33 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) 183 Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että se esittäisi kaupunginhallitukselle, että Karttulan vesiosuuskunnan tarkistettu toiminta-alue hyväksytään ja toiminta-alueen sisäpuolelle Hirvijärven alueelle lisätään jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettava alue. Liitteet /2015 Karttulan vesiosuuskunnan toiminta-aluekartta /2015 Karttulan vesiosuuskunnan toiminta-alue-ehdotuksesta annetut lausunnot vastineineen Valmistelija Matti Sutinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy vs. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

34 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (40) Asianro 6131/ /2015 Lausunto kantatien 77 kevyen liikenteen järjestelyt Kinnulanlahden ja Siilinjärven kunnan rajan välillä Vs. suunnittelujohtaja Tanja Leppänen Kt-suunnittelu Tiivistelmä: Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt Kuopion kaupunkia asettamaan nähtäville tiesuunnitelman koskien kantatie 77:n kevyen liikenteenjärjestelyjä Kinnulanlahden ja Siilinjärven kunnan rajan väliseltä alueelta. Suunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Tiesuunnitelman nähtävillä olosta on ilmoitettu Kuopion kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Kaupunkilehdessä , julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla. Suunnitelman nähtävilläoloaikana on suunnitelmasta jätetty yhteensä 6 muistutusta. ELY-keskus on pyytänyt kaupunkia omassa lausunnossaan antamaan lausunnot myös tiesuunnitelmaa vastaan tehtyihin muistutuksiin. Kevyen liikenteen väylän kustannukset ja niiden jakaminen Tiesuunnitelman mukaisten kevyen liikenteen järjestelyjen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 2,6 milj. euroa. Kaupunki esittää ELY-keskukselle, että kantatien 77 kevyen liikenteen järjestelyt- hankkeeseen lisätään Väänälänrannantien (M 16245) varrelle suunnitteilla oleva kevyen liikenteen väylä Käärmelahden koululle ja hankkeen kustannusjaosta sovitaan myöhemmin kokonaisuutena. Koko hankkeeseen kaupunki voi osallistua 2/3 osuudella. Hanketta varten kaupunki on varannut vuodelle 2016 käytettäväksi 2 miljoonaa euroa. Summa varmistuu kaupunginvaltuuston hyväksyessä vuoden 2016 talousarvion. Kannanotot ja lausunnot niihin Mikko Knuutisen muistutus Suunnitelmasta jätetyn muistutuksen mukaan Mikko Knuutinen omistaa talon kantatiehen 77 rajoittuvalla kiinteistöllä Knuutinen arvelee, että tiesuunnitelmassa kevyen liikenteen väylä on sijoitettu kantatien 77 ja talon väliin, minkä hän kokee hyvin ongelmalliseksi, koska sijoitus vähentää suoja-aluetta/puustoa tien ja talon välissä. Tämän vuoksi hän vastustaa kevyen liikenteen väylän linjausta tiesuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Knuutinen toteaa kannanotossaan, että mikäli väylä sijoitetaan kaikesta huolimatta talon ja kantatie 77:n väliin, tulisi korvausperusteessa huomioida väylästä aiheutuva, poikkeuksellisen suuri haitta. Kaupungin lausunto Knuutisen kannanottoon Kuopion kaupungin käytössä olevien tietojen mukaan Knuutisen mainitseman kiinteistön omistaa Aino Eliina Korhosen kuolinpesä. Tiesuunnitelmassa kevyen liikenteen väylä on sijoitettu olevan kantatien ja talon väliin, minkä vuoksi kiinteistöllä olevaa puustoa joudutaan poistamaan. Väylän sijoittami-