SDP:n valtuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet jättivät seuraavanlaisen aloitteen valtuuston kokouksessa :

Transkriptio

1 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Valtuustoaloite ostettujen sosiaalipalvelujen laaduntarkkailusta 542/ /2017 Kunnanvaltuusto SDP:n valtuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet jättivät seuraavanlaisen aloitteen valtuuston kokouksessa : "Valtuustoaloite ostettujen sosiaalipalvelujen laaduntarkkailusta Mediassa esiintyy säännöllisesti huolestuttavia uutisia, jotka liittyvät hoivapalveluyritysten tuottaman palvelun laatuun. Myös Mäntsälässä tämän suuntaisia huolenilmaisuja tulee säännöllisesti luottamushenkilöiden tietoon. Suomen suurimmat alan yritykset ovat aktiivisia toimijoita myös Mäntsälässä. Kunnalla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaisesti kaikkien alueellaan toimivien hoiva- ja esim. perhekoti -palveluja tarjoavien yritysten toiminnan valvontavastuu. Vastuu koskee kaikkia alan toimijoita, myös niitä, joilta kunta ei palveluja osta. Koska kunnan ostamien palvelujen hinnat on sopimuksissa määritelty, nousee alan yritysten ansaintalogiikan keskiöön katteen tekeminen kuluista säästämällä. Pahimmillaan ylikorostuneet tulostavoitteet voivat johtaa tinkimiseen sekä henkilöstön pätevyydestä että määrästä. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa määritellään valvontaviranomaiset. Kunnan toimielin tai sen määräämä viranhaltija katsotaan valvontaviranomaiseksi, joka lain 17 mukaan voi tarkastaa palvelujen tuottajan toiminnan sekä sen järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Saman lain 18 mukaan tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että hallitus selvittää kunnan viranomaisvalvonnan toimintaperiaatteet ainakin seuraavien kysymysten osalta: 1. Kuinka usein tarkastuksia on tehty viimeisten 10 vuoden aikana? 2. Onko tarkastuksen kohteille ilmoitettu sen ajan kohdasta aina etukäteen? 3. Kuinka paljon palveluja tuottaviin kohteisiin on tehty yllätystarkastuksia viimeisten 10 vuoden aikana?

2 4. Käsitelläänkö tarkastusten raportit säännönmukaisesti asiantuntijalautakunnassa tai kunnanhallituksessa? 5. Onko tarkastusten seurauksina ollut sanktioita, korvausvaateita tai yhteistyön lopettamisia? 6. Jos huomautuksia on jouduttu antamaan, onko käytössä etukäteen laadittu seurantajärjestelmä puutteiden korjautumisen toteamiseksi? Mäntsälässä SDP:n valtuustoryhmä" Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen sosiaali- ja terveyspalvelujen valmisteltavaksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta Hoito-ja hoivapalvelut Tausta: Mustijoen sosiaali- ja terveyspalvelut osti marraskuussa 2017 yksityisiltä sosiaalipalvelujen tuottajilta pitkäaikaista, tehostettua palveluasumista 122 asiakkaalle kymmeneltä eri yksiköltä. Asiakkaista 89 on iältään 75 v tai sitä vanhempia. Nuoremmat asiakkaat ovat joko vammautuneet tai tarvitsevat hoitoa päihde- ja/tai mielenterveysongelmien vuoksi. Asumispalvelujen hankinta perustuu kilpailutukseen, joka on tehty seudun kuntien yhteistyönä. Mäntsälän ja Pornaisten alueella toimii kolme yksikköä ja Mäntsälän palvelukotiyhdistyksen omistama palvelutalo, jotka tarjoavat asumispalveluja iäkkäille henkilöille. Mustijoen sosiaali- ja terveyspalvelut ostaa kahdelta alueella toimivalta yksiköltä tehostettua palveluasumista päihde- ja mielenterveysasiakkaille. Hankinnat perustuvat toimintayksikön ja kunnan väliseen sopimukseen. Sopimuksen liitteenä on palvelukuvaus, jossa palvelun laatukriteerit on määritelty. Omavalvonta on ensisijainen valvonnan muoto. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Omavalvonta on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön työkalu, jonka avulla toimintayksikkö päivittäisessä asiakastyössään kehittää ja seuraa palveluidensa laatua. Omavalvonta-

3 suunnitelma on oltava julkisesti nähtävillä jokaisessa yksikössä. Aluehallintovirasto on tehnyt vuonna 2017 tarkastus-/ohjauskäynnit Mäntsälän Mainio Kotiin ja Mäntsälän palvelukotiyhdistyksen palvelutaloon ja v Attendo Onnentäyttymykseen. Kunnan valvontavastuu: Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 2011/922 ohjaa valvontaviranomaisten toimintaa. Aluehallintovirasto myöntää luvan yksiköille, jotka antavat ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa. Lain mukaan valvontaviranomaisen on toteutettava yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Mäntsälän kunnan valvontaviranomaiset valvovat alueellaan toimivia toimintayksiköitä.valvontaa toteutetaan yhteistyössä myös muiden sijoittajakuntien kanssa. Kuntien valvontaviranomaiset välittävät toisilleen sijoittamiltaan asukkailta tai omaisilta saatua valvonnan kannalta oleellista tietoa. Ikäihmisten palveluissa seudun kuntien yhteistyöelimenä (Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Sipoo, Mäntsälä ja Pornainen) toimii asumispalveluryhmä, joka kokoontuu muutamia kertoja vuodessa. Kokoontumisissa keskustellaan valvonnan järjestämistavoista eri kunnissa ja jaetaan hyviä valvontakäytäntöjä. Asiakasprosessi: Asiakas sijoitetaan ostettuun palveluasumiseen moniammatillisen ryhmän SAS(selvitä, arvioi, sijoita) työryhmän suosituksella ja vanhuspalvelupäällikön päätöksellä. Sijoittamisessa noudatetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamaa ohjeistusta. Ympärivuorokaustista hoitopaikkaa haetaan asiakkaalle, kun hänellä on yöhoidon tarve ja hän ei enää selviydy omassa kodissaan maksimaalisten kotihoidon apujen, tukipalvelujen ja omaisten avun turvin. Hoito- ja hoivapalvelujen asumispalvelukoordinaattori osallistuu toimintayksikössä uuden asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen yhdessä yksikön valitsemien työntekijöiden, asiakkaan ja omaisen tai läheisen kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kuukauden sisällä siitä, kun asiakas on muuttanut yksikköön. Hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista seurataan tapaamalla asiakas yksikössä vähintään kerran vuodessa tai yksikön tai omaisen pyynnöstä. Asumispalvelukoordinaattori valvoo myös asiakkaan etuisuuksien ajantasalla pysymistä (esim. hoitotuki ja asumistuki). Asiakkaiden terveydenhuollosta vastaa kunnan määräämä lääkäri. Lääkäri käy alueen yksiköissä (Mainio Koti,Kivistöntien palvelutalo, Onnentäyttymys) kerran viikossa ja Hoivokoti Onnissa kaksi kertaa kuukaudessa. Asiakkaiden terveyden ja sairaanhoidon toteuttamisessa yhteyshenkilönä yksikön ja kunnan välillä toimii terveykeskusken sairaanhoitaja. Kunnan sairaanhoitaja toimii yhteistyössä yksikön

4 sairaanhoitajan kanssa ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä muulloin kuin yksikkökäynneillä. Akuuteissa tilanteissa asiakkaat käyttävät päivystyspalveluita. Valvonta ja laaduntarkkailu käytännössä: Sopimusvalvonta toteutetaan säännöllisillä vuosittaisilla valvontakäynneillä. Käynneillä käydään läpi seuraavat seikat: Toiminnan organisointi, henkilöstö, tilat, asiakkaan asema ja oikeudet, asiakkaiden perustarpeista huolehtiminen, terveyden ja sairaanhoidon toteuttaminen yksikössä sekä asiakastietojen dokumentointi, asiakirjahallinta ja tietosuoja. Edellä mainitut asiat on käsitelty asiakirjassa, joka on laadittu yksikköä perustettaessa. Kunnnan valvontaviranomaiset seuraavat yksikön toiminnassa tapahtuvia muutoksia. Tärkeä seurattava asia jokaisella käynnillä on henkilöstön määrä ja osaaminen. Yhteistyötä yksiköiden kanssa tehdään erikseen sovituilla käynneillä, joissa neuvotellaan toiminnan kehittämisestä tai muuttamisesta. Näitä ovat olleet mm. mahdollinen lyhytaikaishoidon järjestäminen ja laboratorio- ja lääkäripalvelujen kehittäminen sekä muistisairaiden hoidon järjestäminen ja kehittäminen. Hoitoneuvottelu yksikössä on toimintatapa, joka järjestetään asukkaan, asukkaan omaisen, yksikön ja kunnan edustajan yhteisneuvotteluna. Syynä neuvotteluille ovat olleet mm. omaisten huoli asiakkaan hoidon laadusta tai tarve hoitopaikan vaihtamiselle hoidollisista syistä johtuen. Kunnan edustaja hoitoneuvotteluun valitaan käsiteltävän aiheen asiantuntemuksen perusteella. Arjessa yhteydenpito yksikön johdon ja kunnan edustajien välillä tapahtuu puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteydenpito on viikottaista alueen yksiköiden ja kunnan työntekijöiden välillä. Yhteenveto: Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta perustuu palvelun hankkijan ja palvelujen tuottajan väliseen aktiiviseen yhteistyöhön asiakkaiden parhaaksi. Parhaiten yksityisten sosiaalipalvelujen käyttäjien saaman palvelun laadun valvonta toimii siten, että palvelusta tehtyä sopimusta noudatetaan asianmukaisesti. Toisaalta taas hoidon laatua voidaan varmistaa siten, että henkilö, joka havaitsee asiakkaan hoidossa epäkohdan, ottaa asian välittömästi puheeksi yksikössä ja/tai tekee siitä ilmoituksen kunnan valvontaviranomaisille. Vuonna 2017 tehtiin yksi ilmoitus, joka on käsittelyssä hallinto-oikeudessa lähinnä asiakasmaksujen osalta. Hoidon laadusta on tehty kaksi ilmoitusta, joista toisessa tapauksessa asiakkaan hoitopaikka vaihdettiin ja toisessa tapauksessa hoito- ja palvelusuunnitelman tarkastamisella päästiin hoidon toteuttamisen suhteen yhteiseen tavoitteeseen ja toteuttamistapaan yksikön, asukkaan ja omaisten välillä. Sellaista ilmoitusta ei ole kunnan valvontaviranomaislle tullut, joka olisi edellyttänyt ennalta ilmoittamatonta

5 käyntiä. Kunnan valvontaviranomaiset ovat tietoisia huhupuheista ja sosiaalisessa mediassa ajoittain ilmenneistä kommenteista. Näistä puheista keskustellaan yksiköiden ja valvontaviranomaisten yhteisissä tapaamisissa. Valvontaviranomaiset voivat puuttua vain aidoiksi varmistettuihin ilmoituksiin. Hoito- ja hoivapalvelujen tulosalueen vastaukset valtuustoaloitteen kysymyksiin: 1. Kuinka usein tarkastuksia on tehty viimeisten 10 vuoden aikana? Kivistöntien palvelutalo aloitti toimintansa v Mainio Koti aloitti toimintansa v Attendo Onnentäyttymys aloitti toimintansa v Attendo Onni aloitti toimintansa v Yksiköihin tehdään ns. tarkastuskäynnit vähintään kerran vuodessa. Käytännössä tapaamisia kertyy useita, jotka muodostuvat hoitoneuvotteluista, kehittämispalavereista, terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvistä tapaamisista sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien seurantakäynneistä. 2. Onko tarkastuksen kohteille ilmoitettu sen ajan kohdasta aina etukäteen? Käynneistä on ilmoitettu etukäteen. 3. Kuinka paljon palveluja tuottaviin kohteisiin on tehty yllätystarkastuksia viimeisten 10 vuoden aikana? Yllätyskäyntejä ei ole tehty. 4. Käsitelläänkö tarkastusten raportit säännönmukaisesti asiantuntijalautakunnassa tai kunnanhallituksessa? Raportteja ei ole käsitelty lautakunnassa eikä kunnanhallituksessa. Valvonta on lailla sekä valvontaviranomaisten ohjeilla ohjaamaa viranomaistoimintaa. 5. Onko tarkastusten seurauksina ollut sanktioita, korvausvaateita tai yhteistyön lopettamisia? Ei ole ollut. 6. Jos huomautuksia on jouduttu antamaan, onko käytössä etukäteen laadittu seurantajärjestelmä puutteiden korjautumisen toteamiseksi? Korjaavat toimenpiteet tehdään suunnitellusti ja yhteistyössä. (Valmistelijat/lisätietoja: vanhuspalvelupäällikkö Minna Koivumäki, puh , vanhustyön suunnittelija Marianne Heinola, puh ) Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen

6 sijoituksesta sekä sen päättymisestä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (Lastensuojelulaki 78 ) Valvira on antanut ohjeen viranomaisille (6/2013) lapsen huollon jatkuvuuden turvaamisesta lastensuojelun sijaishuollossa. Se on suunnattu lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleville kunnille, kuntayhtymille sekä yhteistoiminta-alueille. Ohje muistuttaa mm. sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvoitteista turvata sijaishuoltoon sijoitetun lapsen huollon jatkuvuus, valvoa sijoituksen toteutumista lain mukaisesti, valvoa alueellaan toteutettavaa sijaishuoltoa sekä selvittää lapsen toivomukset ja mielipide ja ottaa ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshoitoon toteutuu lapsen edun mukaisesti - lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen ja että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat myös sijoituskunta ja aluehallintovirasto, jotka toimivat yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. Sijoittajakunnan sosiaalityöntekijän käynnit sijaishuoltopaikassa on tärkeä valvonnan keino. Käynneillä on mahdollisuus seurata sijaishuoltopaikan toimintaedellytyksiä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sijaishuoltopaikassa käydessään sosiaalityöntekijän tulee tavata lapsi sekä ja keskustella hänen kanssaan myös kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamuksellisesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon tasoa arvioitaessa. Sijaishuoltopaikan toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että sijaishuoltopaikan kanssa. Näin sijaishuoltopaikalla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi siten kuin yhdessä sovitaan. Kokonaistilanteen selvittämiseksi on syytä myös kartoittaa huoltajan ja muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle ja nopealle puuttumiselle. Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta välittömästi lapsen sijoituskunnalle. Tämän lisäksi tulee epäkohdista ilmoittaa aluehallintovirastolle ja tiedossa oleville muille lapsia kyseiseen paikkaan sijoittaneille kunnille. Aluehallintovirastojen on seurattava ja valvottava lastensuojelulaitosten toimintaa. Tämä tapahtuu lupamenettelyn kautta, tarkastuskäynneillä ja yleisellä ohjauksella. Aluehallintovirastojen tehtävänä on lisäksi erityisesti valvoa rajoitustoimenpiteiden käyttöä lastensuojelulaitoksissa. Aluehallintovirasto voi valvontaa suorittaessaan varata lapselle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun valvovan viranomaisen kanssa.

7 Jos lastensuojelulaitosten toiminnassa havaitaan puutteellisuuksia tai epäkohtia, aluehallintoviraston on annettava määräys puutteellisuuksien korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta sekä samalla asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 20 ) Tarkastuskäynti tehdään usein yhdessä sijaintikunnan edustajan kanssa. Tarkastuskäynnillä käydään läpi toimintasuunnitelma, toiminnan sisältö, hakijoiden kelpoisuus, henkilökunnan riittävyys sekä tarkastetaan toimitilat. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulosalueen vastaukset valtuustoaloitteen kysymyksiin: 1. Kuinka usein tarkastuksia on tehty viimeisten 10 vuoden aikana? Vastaus: Kunnan alueella oleviin tällä hetkellä 11 yksikköön tehdään Mäntsälän lastensuojelun toimesta tarkastukset joka toinen vuosi. Kuluvana vuonna tehdään seuraavat tarkastuskäynnit. Lisäksi sijoittajakunnan omien sosiaalityöntekijöiden käynnit ja tarvittaessa Avin omat tarkastuskäynnit. Tarkastuksia on tehty yhteistyössä myös muiden kuntien lastensuojelun edustajien kanssa. Seutukunnan perheoikeudellinen yksikkö Pihlaja, jossa Mäntsälä ja Pornainen ovat jäsenenä, valvoo omalta osaltaan omia perhehoitajia ja kunta omia (2 kpl). Ja perhehoidonkin osalta sijoittajakuntien sosiaalityöntekijät valvovat omalta osaltaan. 2. Onko tarkastuksen kohteille ilmoitettu sen ajankohdasta aina etukäteen? Vastaus: Kohteen kanssa on ajankohta sovittu etukäteen ja toimitettu etukäteen valvontalomake täytettäväksi. Ko. lomaketta käydään yhdessä läpi kohteen kahden edustajan kanssa, joista toinen on esimies. Kunnasta on kaksi tarkastajaa. 3. Kuinka paljon palveluja tuottaviin kohteisiin on tehty yllätystarkastuksia viimeisten 10 vuoden aikana? Vastaus: Mustijoen perusturvan/soten aikana ei ole ollut tarvetta yllätystarkastuksiin. 4. Käsitelläänkö tarkastusten raportit säännönmukaisesti asiantuntijalautakunnassa tai kunnanhallituksessa? Vastaus: Ei käsitellä. Valvonta on lailla sekä valvontaviranomaisten ohjeilla ohjaamaa viranomaistoimintaa. Tarkastuksesta pidetty pöytäkirja annetaan tiedoksi sijoittajakunnille.jos havaitaan puutteita ollaan välittömästi yhteydessä Aviin ja sijoittajakuntaan. 5. Onko tarkastusten seurauksina ollut sanktioita, korvausvaateita tai yhteistyön lopettamisia? Vastaus: Ei ole ollut edellä mainittuja seuraamuksia. 6. Jos huomautuksia on jouduttu antamaan, onko käytössä etukäteen laadittu seurantajärjestelmä puutteiden korjautumisen toteamiseksi?

8 Vastaus: Avi antaa määräajan puutteellisuuksien korjaamiseen ja valvotaan, että puutteet on korjattu. (Valmistelija: sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila, lisätietoja: sosiaalityöntekijä Eija Laine, puh ja sosiaalityöntekijä Sari Lilius, puh ) Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösesitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa valmistelutekstissä kuvatut vastaukset annettuun aloitteeseen ja lähettää ne kunnanhallitukselle. Käsittely: Keskustelun aikana sosiaali- ja terveysjohtaja täydensi päätösesitystä seuraavalla lisäyksellä: Nykyiset toimintamallit mahdollistavat tarvittaessa yllätystarkastuksen tekemisen. Ne lautakunta näkee tarpeellisena lisänä. Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa valmistelutekstissä kuvatut vastaukset annettuun aloitteeseen ja lähettää ne kunnanhallitukselle. Nykyiset toimintamallit mahdollistavat tarvittaessa yllätystarkastuksen tekemisen. Ne lautakunta näkee tarpeellisena lisänä. - Merkittiin, että jäsenet Tapio Laaksonen ja Tarja Vierikko ilmoittivat päätökseen eriävät mielipiteet, liite 1. Liite 1. Eriävät mielipiteet / Laaksonen ja Vierikko Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus toteaa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen vastauksena valtuustoaloitteeseen. Aloitteen käsittely todetaan päättyneeksi. Kunnanhallitus lähettää aloitteen käsittelyn valtuustolle tiedoksi. Päätettiin palauttaa valmisteluun ja erityisesti sosiaalihuoltolain kohtaa tarkennetaan lisäselvityksin sekä esittelyllä. Kunnanhallitus Kokouksessa asiaan liittyvä esittely. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus toteaa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen vastauksena valtuustoaloitteeseen. Aloitteen käsittely todetaan päättyneeksi. Aloitteen käsittely saatetaan valtuustolle tiedoksi. Käsittely: Vanhuspalvelupäällikkö Minna Koivumäkeä kuultiin asiantuntijana kokouksessa.

9 Käsittelyn kuluessa Reijo Liinamaa teki seuraavan muutosesityksen: Valtuustoaloite ostettujen sosiaalipalvelujen laaduntarkkailusta Kunnanhallitus esittää valtuustoaloitteen ja saatujen selvitysten perusteella valtuustolle hyväksyttäväksi seuraavat tarkennukset kunnan ostamien sosiaalipalvelujen laadun varmistamiseksi: 1) Sosiaali- ja terveystoimen tulee valvovana viranomaisena nykyisten ennalta sovittujen toiminnan tarkastusten lisäksi tehdä kohteisiin vuosittain vähintään yksi ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti. 2) Sosiaali- ja terveystoimen tulee huolehtia siitä, että omien pavelutuotantoyksiköiden sekä yhteistyöyhtiöiden henkilöstöä informoidaan sosiaalihuoltolain 48 ilmoitusvelvollisuudesta. Heli Hallikainen kannatti tehtyä muutosesitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi kädennostoäänestystä, joka hyväksyttiin. Äänestystulos: Kunnnanjohtajan päätösesitys: 6 (Mäkipää, Virolainen, Salmi, Havula, Leino ja Keto-Huovinen) Liinamaan muutosesitys: 3 (Laukkanen, Hallikainen, Liinamaa) Hyväksyttiin pohjaesityksen mukaan. Kunnanvaltuusto Esitys: Käsittely: Kunnanvaltuusto merkitsee aloitteen käsittelyn tiedoksi. Käsittelyn kuluessa Reijo Liinamaa teki asiassa muutosesityksen: "Valtuusto päättää, että Sosiaali- ja terveystoimen tulee valvovana viranomaisena tehostaa toimialueellaan asumispalveluja tuottavien yritysten palvelujen laadunvalvontaa. Asumispalveluja lapsille, nuorille ja ikäihmisille tarjoaviin kohteisiin tulee ennalta ilmoitetun yhden vuotuisen tarkastuskäynnin lisäksi tehdä vähintään yksi ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti vuodessa. Valtuusto päättää, että Sosiaali- ja terveystoimen tulee aktiivisesti huolehtia siitä, että asumispalveluja tuottavien yksiköiden henkilöstö on tietoinen sosiaalihuoltolain 48 ilmoitusvelvollisuudesta, jonka mukaan työntekijän on ilmoitettava havaitsemistaan epäkohdista työnjohdolle, valvovalle viranomaiselle tai Aluehallintovirastoon." Tapio Laaksonen kannatti tehtyä muutosesitystä.

10 Puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty kannatettu muutosesitys ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä, joka hyväksyttiin. Äänestyksessä pohjaesitys on JAA, Liinamaan muutosesitys EI. Äänestystulos: JAA 22 EI 20 TYHJIÄ 1 Äänestysluettelo pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hyväksytyksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Merkittiin, että SDP:n ja Vasemmistoliiton ryhmät ilmoittivat päätökseen eriävän mielipiteensä, jotka ovat pöytäkirjan liitteenä.