MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Aika klo 15:00-16:50 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 51 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Takauksen myöntäminen Nivos Oy:lle Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kiljavan Sairaala Oy:n ja Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy:n osakassopimusten hyväksyminen Mäntsälän yleiskaava Hautjärven Veteraanimajan maanvuokrasopimus Teknisen johtajan viran auki julistaminen Talousjohtajan viran perustaminen Kuntalaisaloite lapsi- ja perheasiainneuvostosta Mäntsälään Valtuustoaloite ostettujen sosiaalipalvelujen laaduntarkkailusta Viranhaltijapäätökset Lautakuntien pöytäkirjat Ilmoitusasiat 169

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Havula Tapio Kh:n puheenjohtaja Hallikainen Heli Kh:n I varapj Salmi Petri Kh:n II varapj Keto-Huovinen Pihla jäsen Laukkanen Erkki jäsen Leino Satu jäsen Liinamaa Reijo jäsen Mäkipää Marja-Leena jäsen Virolainen Kari jäsen Muut Ravolainen-Rinne Heta Kv:n puheenjohtaja saapui klo Helin Anna Kv:n I varapj saapui klo Allonen Ilkka Kv:n II varapj Kairesalo Esko kunnanjohtaja Siikaluoma Esa hallintojohtaja Tupamäki Anja asiantuntija :t 53, 54 Pouru Lauri asiantuntija 57 Henriksson Tommi asiantuntija 57 Allekirjoitukset Tapio Havula puheenjohtaja Esa Siikaluoma pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Pihla Keto-Huovinen Erkki Laukkanen Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo ja yleinen tietoverkko

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallitus Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanhallitus Päätösesitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Pihla Keto-Huovinen ja Erkki Laukkanen.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Takauksen myöntäminen Nivos Oy:lle 569/02/2014 Kunnanhallitus Nivos Oy on lähettänyt kunnalle takaushakemuksen seuraavan si säl töi se nä: Nivos Oy:n tytäryhtiöt investoivat edelleen voimakkaasti toimialueellaan ve si-, jätevesi-, valokuitu- sekä energiainfrastruktuuriin. Investointien ra hoitus tar ve perustuu vuodelle 2018 tehtyihin hyväksyttyihin in ves toin ti suun nitel miin sekä kassavirtaennusteeseen. Nivos Oy on päättänyt ottaa ty tär yhtiöi den sä infrastruktuuri-investointien rahoittamiseksi enintään 15 mil joonan euron velkakirjalainan enintään 10 vuoden takaisinmaksuajalle ja hakee lainalle Mäntsälän kunnan takausta. Samalla on päätetty antaa kunnalle omavelkainen vastatakaus va kuu deksi. Takaus on Mäntsälän kunnalle käytännössä riskitön. Lainat kohdistuvat kan nat ta vaan paikalliseen, pääosin luonnollisen monopolin asemassa olevaan infrastruktuuriin, jonka kassavirta kattaa lainanhoitokustannukset. Lisäk si Nivos Oy konserni toimii vakaalla toimialalla ja yhtiön tuotanto- ja ver kos to-omai suus sekä taseen omapääoma ovat huomattavan suuret suh tees sa kokonaisvelkaantuneisuuteen. Pyydämme kunnioittavasti Mäntsälän kunnanhallitukselta / kun nan val tuustol ta takausta yllä mainitulle enintään 15 miljoonan euron velkakirjalainalle enin tään 10 vuodeksi. Takauksen myöntämisessä kunnan tulee huomioida kuntalain 129 :n sään nök set sekä EU:n valtiontukisäännökset seuraavasti: takaus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata laissa säädetyistä tehtä vis tä, takausta ei saa myöntää, jos siihen sisältyy merkittäviä taloudellisia riske jä, jossa takausvastuun reaalisoituminen vaarantaa kunnan koko toimin nan tai vastaa huomattavaa osaa talousarviosta, kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla, lainanottaja ei saa olla taloudellisissa vaikeuksissa, takauksen laajuus voidaan mitata myöntämishetkellä asianmukaisesti, takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoi tus si tou muk sen määrästä, takauksesta on maksettava markkinaperusteinen hinta. Kunnan myöntämät takaukset Nivos Oy:lle olivat ti lin pää tös tilan tees sa yht. 40,8 milj. euroa. (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Hallintojohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta myöntää enintään 12 milj. eu ron omavelkaisen takauksen Nivos Oy:lle enintään 15 milj. euron vel ka-

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus kir jalainalle 10 vuoden laina-ajalle siten, että omavelkaisen takauksen suuruus on enintään 80 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta. Lainan mak sa mat to mal le pääomalle Nivos Oy mak saa vuosittain 0,2 prosentin takaus pro vi sio ta toistaiseksi. Nivos Oy:n hallitus on päättänyt antaa kunnalle vakuutena omavel kai sen vastatakauksen. Takauksen myöntämisessä on huomioitu kuntalain 129 :n ja EU:n val tiontu ki sään nök set perustellusti siten, ettei kysymyksessä ole valtiontuki. Käsittely; Kunnankamreeri Anja Tupamäkeä kuultiin asiantuntijana pykälässä. Merkittiin, että Reijo Liinamaa, Kari Virolainen, Satu Leino sekä Esko Kairesalo ilmoittivat esteellisyytensä (ns.yhteisöjäävi) asian käsittelyyn ja päätöksentekoon ja poistuivat kokouksesta. Merkittiin, että Heta Ravolainen-Rinne saapui kokoukseen tämän pykälän aikana

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 15/02/2014 Kunnanhallitus Valtuuston tulee päättää kuntalain 13 3a kohdan mukaan kunnan ja kunta kon ser nin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lain perustelujen mukaan sisäinen valvonta on osa kunnan joh ta mis jär jestel mää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan ase tet tu jen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Val vonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, ris kienhal lin taa ja toiminnan tuloksellista arviointia. Kuntalain perusteluissa todetaan, että valtuusto hyväksyy vuosittain ta lousar vion, joka kattaa kunnan koko toiminnan. Talousarviossa valtuusto asettaa kunnan ja kuntakonsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteutumista tulee valvoa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta toi minnal li ses ti kytkeytyvät näin talousarvioprosessiin ja kattaa kunnan koko tehtä vä ken tän. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana kuuluvat kunnan hal li tuk sel le ja kunnanjohtajalle sekä kunnan johdolle. Sisäinen val vonta ja riskienhallinta ovat osa kuntalain 23 :ssä kunnanhallitukselle sää dettyä hallinnon ja talouden vastuutehtävää sekä kuntalain 24 :ssä kun nanjoh ta jal le säädettyä hallinnon, taloudenhoidon ja muun toiminnan joh to tehtä vää. Kunnanvaltuusto hyväksyessään sisäisen valvonnan ja ris kien hal linnan perusteet ohjaa näin päätöksellään sitovasti kunnanhallitusta sen hoitaes sa mainittua tehtävää. Valtuuston päätökseen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista tu li si sisällyttää määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan teh tä vistä ja vastuista kunnassa ja kuntakonsernissa. Päätöksessä tulisi todeta kun nan hal li tuk sen velvollisuudesta ohjeistaa sisäisen valvonnan ja ris kienhal lin nan järjestäminen ja toimeenpano, lautakuntien velvollisuudesta valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa sekä johtavien viran hal ti joi den velvollisuus toimeenpanna sisäinen valvonta ja ris kien hal linta vastuualueellaan. Riskeistä raportoinnista ja raportointimenettelystä on syy tä ottaa määräykset valtuuston vahvistamiin perusteisiin. Kaiken riskien hal lin nan lähtökohtana on analyysi keskeisimmistä kuntaa ja kun takon ser nia uhkaavista riskeistä. Riskienhallinnassa tulee keskittyä toi minnan ja talouden kannalta merkittäviin riskeihin. Esitystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista on käsitelty kunnan laajennetussa johtoryhmässä. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle Mäntsälän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksymistä oheisen liitteen mukaisesti.

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Liite 1. Mäntsälän kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Liite 2. Riskien arviointilomake Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Liite 1. Mäntsälän kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kunnanhallitus Kunnan johtoryhmä on valmistellut valtuuston hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden pohjalta ohjeen kunnan toimialoille käytettäväksi. Ohjeessa on määritelty yhteiset kunnan periaatteet, joista osa tulee lainsäädännön pohjalta ja osa kunnan omista säädöksistä, keskeisimpänä voimassaoleva hallintosääntö. Tärkeätä on, että toimialat vievät ohjeet käytäntöön ja tarkastelevat säännöllisesti omia toimintatapojaan ja käyvät toiminnan ja talouden riskejä läpi. Säännöllinen raportointi toimielimille on myös välttämätöntä. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy liitteen mukaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen. Käsittely: Kunnankamreeri Anja Tupamäkeä kuultiin asiantuntijana pykälässä. Kunnanjohtaja teki muutoksen päätösesitykseen: Loppuun lisättään lause: " ja saattaa sen toimielimille huomioonotettavaksi." Hyväksyttiin täydennetyn esityksen mukaan. Merkittiin, että Anna Helin saapui kokoukseen tämän pykälän aikana Liite 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kiljavan Sairaala Oy:n ja Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy:n osakassopimusten hyväksyminen 208/00/2014 Kunnanhallitus Kiljavan Sairaala Oy:n järjestetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön hallitus valtuutettiin valmistelemaan yhtiön sairaalatoiminnan ja maaomaisuuden erottamista; yhtiön jakautumista. Jakautuminen liittyy valmistelussa olevan ja voimaan astuvan sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksiin ja omaisuuden siirtoihin. Järjestelyssä on toteutettu jakautuvan yhtiön sairaalatoiminnan ja siihen liittyvien rakennusten ja niiden alaisen maa-alan eriyttäminen jakautuvan yhtiön muusta maaomaisuudesta. Jakautuminen mahdollistaa sairaalatoiminnan ja siihen liityvän rakennuskannan maa-alueineen siirtymisen sote-uudistuksessa maakunnalle itsenäisenä kokonaisuutena, mikä on liiketaloudellisesti ja hallinnollisesti tarkoituksenmukaista. Jakautumissuunnitelma on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa Kiljavan Sairaala Oy:n kokonaisjakautuminen on toteutettu ja siinä on perustettu "uusi" Kiljavan Sairaala Oy ja Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy. Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus on syksyn 2017 kokouksissaan valmistellut jakautumisessa perustettavien yhtiöiden osakassopimukset. Yhtiöiden hallinnon järjestäminen Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus on linjannut, että osakassopimuksessa sovitun lisäksi "uusi" Kiljavan Sairaala Oy noudattaa Kiljavan Sairaala Oy:n hallituksen hyväksymää, voimaan tullutta hallintosääntöä. Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy:n hallinnon osalta Kijavan Sairaala Oy:n hallitus on todennut, että sairaalayhtiö ja kiinteistöyhtiö toimivat läheisessä yhteistyössä, toiminnallisena kokonaisuutena ja yhteisen johdon alaisena, kunnes omistajat linjaavat kiinteistöyhtiön toiminnan tavoitteet ja mahdolliset uudet omistusosuudet. Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus on pyytänyt omistajia hyväksymään ja allekirjoittamaan jakautumisessa perustettujen yhtiöiden osakassopimukset sekä hyväksymään yhtiöiden hallinnon järjestämisen. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy liitteenä 1 ja 2 olevat "uuden" Kiljavan Sairaala Oy:n ja Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy:n osakassopimukset sekä yhtiöiden hallinnon järjestämisen periaatteet esittelytekstin mukaisesti. Liite 1. Kiljavan Sairaala Oy:n osakassopimus Liite 2. Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy:n osakassopimus

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kuntakehityslautakunta Kunnanhallitus Mäntsälän yleiskaava / /2018 Kuntakehityslautakunta Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yleiskaava on maankäytön yleispiirteinen suunnitelma, joka ohjaa kunnan kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Sen tehtävänä on määrittää tulevan kehityksen suuret linjat ja ratkaista yleisellä tasolla yhdyskuntarakenteen eri toimintojen, kuten asumisen, palvelujen, työpaikkojen ja viheralueiden sijoittuminen ja yhteensovittaminen. Mäntsälä on vireä ja muuttovoittoinen kunta pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä Lahden oikoradan ja Nelostien kasvukäytävällä. Hyvien liikenneyhteyksien Mäntsälässä asuu lähes asukasta. Maapinta-alaltaan kunta on suuri, noin 600 km². Mäntsälän kirkonkylä on kunnan kasvava päätaajama, jolla on hyvä logistinen sijainti Lahden moottoritien ja Hangosta Porvooseen kulkevan Kehä V:n risteyksessä. Mäntsälän yleiskaavoitus halutaan nyt ohjelmoida uudella tavalla, sillä kunnalta puuttuu oma, pitkän tähtäimen suunnitelma maankäytölle. Ajantasainen osayleiskaava ohjaa maankäyttöä ja rakentamista vain viidesosassa kuntaa. Yleiskaavan laatiminen koko kuntaan nähdään tärkeänä muuttuvassa toimintaympäristössä, kun tulossa on mm. maakuntauudistus ja muutoksia Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kaavahierarkiaan. Käynnissä olevia hankkeita yhdistämällä saadaan myös synergiaetua ja säästetään resursseja, kun yhdistetään vireillä olevat osayleiskaavatyöt samaan kaava- ja vuorovaikutusprosessiin. Yleiskaavatyössä saadaan koko kuntaan kattavat perusselvitykset ja eri hankkeet ja kyläalueet asettuvat tasapuoliseen asemaan. Yhteinen tahtotila maankäytön tavoitteista helpottaa ja nopeuttaa päätöksentekoa ja vahvistaa samalla Mäntsälän mallia. Kaavan suunnittelualue on koko Mäntsälä. Suunnittelualueen ulkopuolelle jää juuri vahvistunut Sälinkää-Soukkion osayleiskaava-alue. Arola-Jokelanseudun osayleiskaavan rooli tarkentuu työn edetessä. Mäntsälän yleiskaavan tavoitevuosi on Kaikki Mäntsälän asukkaat ja toimijat, naapurikunnat sekä muut kaavatyöstä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan koko kunnan yleiskaavatyöhön. Tämä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 63 ) ja siinä kerrotaan mitkä ovat kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan, miten suunnittelutyöhön voi osallistua, miten kaavatyö etenee, kuka kaavasta päättää, miten kaavan valmistelusta tiedotetaan ja mistä saa lisätietoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä kaavatyön aikana. (Valmistelija yleiskaava-arkkitehti Johanna Sääksniemi)

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kuntakehityslautakunta Kunnanhallitus Kuntakehityslautakunta hyväksyy liitteenä olevan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja esittää kunnanhallitukselle Mäntsälän yleiskaava kaavatyön käynnistämistä. Samalla keskeytetään vireillä olevien osayleiskaavojen (Kirkonkylän OYK ja Ohkolan OYK) valmistelu ja alueiden maankäyttö suunnitellaan osana koko kunnan yleiskaavatyötä. Osayleiskaavojen tähänastinen valmisteluaineisto perusselvityksineen, asukasmielipiteineen ja lausuntoineen siirtyy sellaisenaan hyödynnettäväksi yleiskaavatyössä. Koko kunnan yleiskaavatyön käynnistäminen edellyttää, että varaudutaan perusselvitysten tarvitsemaan lisärahoitukseen toukokuun 2018 lisäbudjetista. Kunnanhallituksen hyväksyessä ehdotuksen asetetaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtäville ja lähetetään lausunnoille. Samalla Maakäyttöpalvelut valtuutetaan järjestämään tarjouskilpailu lisärahoitusta vaativista yleiskaavan perusselvityksistä. Käsittely: Yleiskaava-arkkitehti Johanna Sääksniemeä kuultiin asiantuntijana tässä pykälässä. Kuntakehityslautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Merkittiin pöytäkirjaan, että Markku Helenius poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana klo 18:47-18:49 väliseksi ajaksi. Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy: 1. liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja päättää Mäntsälän yleiskaava kaavatyön käynnistämistä. 2. samalla keskeytettäväksi vireillä olevien osayleiskaavojen (Kirkonkylän OYK ja Ohkolan OYK) valmistelu ja alueiden maankäyttö suunnitellaan osana koko kunnan yleiskaavatyötä. Osayleiskaavojen tähänastinen valmisteluaineisto perusselvityksineen, asukasmielipiteineen ja lausuntoineen siirtyy sellaisenaan hyödynnettäväksi yleiskaavatyössä. Koko kunnan yleiskaavatyön käynnistäminen edellyttää, että varaudutaan perusselvitysten tarvitsemaan lisärahoitukseen toukokuun 2018 lisäbudjetista. 3. Kunnanhallituksen hyväksyessä ehdotuksen asetetaan osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) nähtäville ja lähetetään lausunnoille. Samalla kuntakehityspalvelut valtuutetaan järjestämään tarjouskilpailu lisärahoitusta vaativista yleiskaavan perusselvityksistä. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Hautjärven Veteraanimajan maanvuokrasopimus 126/ /2018 Kunnanhallitus Hautjärven kylässä sijaitseva Kunnanranta nimisellä tilalla sijaitsee aikanaan veteraanijärjestöjen rakentama rakennus. Kunta omistaa maapohjan. Kunnanhallituksen päätöksellä on päätetty neuvottelutulos, jolla rakennus on otettu kunnan hoitovastuulle ja se on vuokrattu edelleen Hautjärven Maaseutuseura ry:lle, Hautjärven Martat ry:lle ja Hautjärven Metsästysyhdistys ry:lle yhteisvastuullisesti alkaen. Vuokrasopimus on allekirjoitettu Vuokrasopimus on voimassa 20 vuotta eli asti. Vuosivuokra on 10 markkaa/vuosi ja se on maksettu etukäteen vuokrasopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Samalla kiinteistöllä Kunnanranta on kunnan ylläpitämä yleinen uimaranta. Kiinteistön Kunnanranta pinta-ala on noin m2. Veteraanimajalla on ollut haasteita vedensaannissa. Vesi Veteraanimajalle tulee kaivosta, joka sijaitsee viereisellä kiinteistöllä Saunaranta , jonka omistaa Hautjärven kyläyhdistys ry(entinen Hautjärven Maaseutuseura). Veden ottamisesta ja johtamisesta viereiseltä kiinteistöltä ei ole perustettu kiinteistörekisteriin merkittyä rasitetta. Veteraanimajan nykyiset vuokralaiset, kyläyhdistykset, ovat pyytäneet alustavaa kustannusarviota porakaivosta, porakaivon kustannus on tehdyn arvion mukaan yhteensä noin euroa. Yhdistykset hakevat sopimuksen uusimista ja mahdollisesti koko kiinteistön, rakennuksineen, siirtämistä yhdistysten omistukseen. Nykyinen jäljellä oleva vuokra-aika ei kannusta porakaivon hankkimiseen tai muuhun kiinteistön pitkäjänteiseen kehittämiseen, ilman takeita jatkuvuudesta vuokra-ajan jälkeen. Vs. tekninen johtaja ja toimitilapäällikkö ovat käyneet Veteraanimajalla tutustumis-/neuvottelukäynnillä , ja vs. maankäyttöinsinööri maastokatselmuksella (Valmistelija: vs. maankäyttöinsinööri Tommi Henriksson ja vs. tekninen johtaja Vesa Gummerus) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää 1. Tehdä uusi maanvuokrasopimus yhdistysten kanssa. Uusi maanvuokrasopimus korvaa maapohjan osalta vanhan. Vuokra-aika on 30 vuotta, ja vuokralaisilla on etuoikeus saada alue uudelleen vuokralle maanvuokrasopimuksen kohdan 2.2 mukaisesti. Vuokralainen maksaa vuokranantajalle vuotuista vuokraa, joka on 120 euroa. Kohdekiinteistöllä sijaitseva yleinen uimaranta säilyy yleisessä käytössä eikä kuulu maanvuokrasopimuksen piiriin.

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Luovuttaa Veteraanimaja rakennus, jota vuokralaiset ovat huoltaneet, korjanneet, parannelleet ja yleisesti vaalineet, vuokralaisten omistukseen. Hinta on 10 euroa. Hinnassa on huomioitu rakennukseen sijoitettu pääoma, työ, sekä tuleva porakaivon kustannus. 3. Tehdä rasitesopimus uuden porakaivon sijoittamisesta kiinteistölle SAUNARANTA Kunta kiinteistön KUNNANRANTA omistajana ja SAUNARANTA omistaja sopivat pysyvästä oikeudesta porakaivon käyttöön, huoltamiseen ja veden ottamiseen. 4. Valtuuttaa kaavoitusjohtaja allekirjoittamaan rakennuksen luovutuskirjan. 5. Päättää allekirjoitettu voimassaoleva Veteraanimajan maanvuokrasopimus uusien, liitteinä olevien, sopimusten allekirjoituksin. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pourua ja vs, maankäyttöinsinööri Tommi Henrikssonia kuultiin asiantuntijana pykälässä. Liite 1. Maanvuokrasopimus Liite 2. Rakennuksen luovutuskirja Liite 3. Rasitesopimus

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Teknisen johtajan viran auki julistaminen 131/ /2018 Kunnanhallitus Mäntsälän kunnan tekninen johtaja Hannu Seppälä on irtisanoutunut virastaan päivätyllä kirjallisella ilmoituksella. Tekninen johtaja toimii teknisten palvelujen toimialan päällikkönä, teknisen lautakunnan esittelijänä ja on kunnan johtoryhmän jäsen. Tällä hetkellä teknisen johtajan viransijaisena toimii maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus saakka. Tekniset palvelut huolehtii kunnan toimitilojen, kuntatekniikan, liikuntapaikkojen, puistojen ja yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta sekä ruoka- ja siivouspalveluista. Toimialalla työskentelee n. 110 työntekijää. Teknisen johtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai rakennusalan insinöörin tutkinto. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää monipuolista käytännön työkokemusta viran tehtäväalueelta, hyviä johtamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä kunnallisen alan tuntemusta. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää julistaa teknisen johtajan viran haettavaksi.

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Talousjohtajan viran perustaminen Kunnanhallitus Mäntsälän kunnassa on tehty 2017 organisaatiomuutos. Tällöin hallintopalvelut muutettiin konsernipalveluiksi. Kunnan hallintotoimintoja ollaan kehittämässä yhteisten tiimien suuntaan, jossa toimialojen yhteistyö korostuu. Yhteisiä toimialat ylittäviä tiimejä on henkilöstöhallinnon, ICT:n, hankinta- sekä työllisyys- ja kotouttamisasioissa. Talouden osalta taloussuunnittelu- ja laskutusprosessien kehittäminen edellyttää tiimirakennetta.. Kunnan organisaatiosta on säädetty kunnan hallintosäännön 3.luvussa. Niin ikään kunnan talouteen liittyvistä seikoista, lähinnä talousarvion hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta, on säädetty hallintosäännön 8. luvussa. Talousjohtajan viran aukijulistaminen ja täyttäminen on kunnanhallituksen tehtävä. Perustettavan talousjohtajan tehtävän tarkoitus Talousjohtaja vastaa on koko kunnan talouspalveluiden toiminnasta ja kehittämisestä, mukaan lukien kuntakonsernin talous. Talousjohtaja valmistelee ja toimeenpanee strategian ja voimassaolevien sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti kunnan taloutta. Talousjohtaja on kunnan johtoryhmän jäsen ja konsernipalvelujen talouspalvelut-yksikön esimies. Keskeiset tehtäväkokonaisuudet: 1. Kunnan taloudesta, varainhankinnasta ja rahoituksesta vastaaminen 2. Vastuu taloushallinnon prosesseista, ml. talousarvio, tilinpäätös ja talouden toteutuman seuranta. 3. Talouspalveluiden johtaminen ja kuntakonsernin talouden tukipalveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimialojen ja tytäryhtiöiden kanssa. 4. Vastuu riskienhallinnasta kunnassa. 5. Sisäisen tarkastuksen toteuttaminen yhteistyössä kunnan johdon kanssa. Talousjohtajan viran kelpoisuusvaatimukset ovat soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, kokemusta kunnallistaloudesta, rahoituksesta ja taloushallinnon kehittämisestä. Lisäksi edellytetään strategista näkemystä ja johtamisotetta sekä hyviä esimies-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. Tietojärjestelmäosaaminen sekä näkemykset tulevaisuuden taloushallinnon järjestämiseksi ovat eduksi. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto perustaa talousjohtajan viran lukien, kelpoisuusehdot edellä mainitut.

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuntalaisaloite lapsi- ja perheasiainneuvostosta Mäntsälään 158/00/2017 Kunnanhallitus Aloite luotu Kuntalaisaloite.fi-palveluun ja aloitteen julkaisupäivämäärä oli Aloitteen on allekirjoittaneet Lapsiperheiden Etujärjestö ry / Mäntsälä, MLL:n Mäntsälän paikallisyhdistys ry, Hepolan koulun vanhempainyhdistys ry, Kirkonkylän koulun vanhempainyhdistys ry, Arolan koulun vanhempainyhdistys ry, FC Kapina ry, Mäntsälän Jäätaiturit ry, Lions Club Mäntsälä / Mamsellit ry, Mäntsälän Voimistelijat ry ja Mäntsälän Martat ry edustajat. Aloite on seuraavanlainen: "Esitämme, että Mäntsälään perustetaan lapsi- ja perheasioihin erikoistunut neuvosto. Kunnassamme toimii jo päätöksenteon tukena vammais- ja ikäihmisten neuvostot. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden eri kasvu- ja kehitysvaiheisiin sekä hyvinvointiin liittyvät tarpeet tulisi huomioida kunnan päätöksenteossa nykyistä määrätietoisemmin yli toimialojen. Lapsi- ja perheasioihin erikoistunut luottamuselin tarvitaan valvomaan ja arvioimaan tämän ja Lapsen oikeuksien toteutumista Mäntsälässä. Lapsi- ja perheasiainneuvosto olisi mukana valmistelemassa päätöksiä, tekisi tarvittaessa aloitteita ja esityksiä ja antaisi lausuntoja eri kunnan viranomaisille lapsiin ja perheisiin liityvissä asioissa sekä seuraisi päätösten vaikutuksia lapsi- ja perhenäkökulmasta. Neuvosto toteuttaisi lapsivaikutusten arviointia ja sen yhtenä tehtävänä voisi olla myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen ja seuranta. Lapsi- ja perheasiainneuvoston tavoitteena olisi yhteistyön syventäminen perheiden, koulun, kolmannen sektorin toimijoiden, kunnan ja sen luottamushenkilöiden välillä. Neuvosto vahvistaisi kansalaisvaikuttamista. Lapsi- ja perheasiainneuvostoja toimii jo muissakin kunnissa, joiden toiminnasta olisi syytä ottaa mallia. Lapsi- ja perheasiainneuvosto koostuisi mm. lapsi- ja perhejärjestöjen edustajista, asiantuntijoista sekä kunnan ja seurakunnan edustajista. Neuvoston rakenteen tulee olla riittävän laaja, jotta lapsiperheiden kanssa toimivien hallintokuntien ja järjestöjen asiantuntijuus ja tiedot sekä perheiden kokemustieto saadaan käyttöön. Lapsi- ja perheasiainneuvosto olisi kunnanhallituksen nimeämä, johon kolmannen sektorin toimijat valitsisivat itse omat edustajansa." Asia käsitelty kunnan johtoryhmässä ja saatettu tiedoksi kunnan toimialoille. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus toteaa vastauksena kuntalaisaloitteeseen, että suhtaudutaan myönteisesti lapsi- ja perheasiainnneuvoston perustamiseen. Toimintaperiaate tulisi olla sama kuin muilla

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus hallintosäännön mukaisilla vaikuttamistoimielimillä. Neuvoston perustamisen osalta pyydetään lausunnot sosiaali- ja terveyslautakunnalta sekä kasvatus- ja sivistyslautakunnalta tammikuun loppuun 2018 mennessä. Aloitteen käsittely saatetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi. Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto : Sosiaali- ja terveyspalveluissa lapsi- ja perheasianneuvoston perustaminen nähdään myönteisenä asiana lisätä kuntalaisten ja erityisesti perheiden osallistumista. Toimiala näkee tarpeelliseksi neuvoston tehtävien, toimintamallien ja aseman valmistelun siihen suuntaan, että neuvosto toimii samaan tapaan ja samassa asemassa kuin esimerkiksi ikäihmisten neuvosto. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnasta on lainsäädännössä määritelty erikseen. Neuvoston tehtävissä tulisi painottua lasten, nuorten ja perheiden asioissa vaikuttaminen, edustaminen ja lausuntojen antaminen laaja-alaisesti. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantultua olisi tärkeää, että kuntien neuvostot (laajemminkin vaikuttamistoimielimet) muodostaisivat vähintään verkoston, ellei maakunnallisesti kootulle neuvostolle ole alkuvaiheessa valmiutta. Neuvosto voisi toimia kunnan ja maakunnan ja alueen muiden toimijoiden yhdyspinnassa lasten, nuorten ja perheiden luontaisessa toimintaympäristössä ei palvelutuotannon rakenteissa. Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto : Kasvatus- ja sivistyslautakunta toteaa lausuntonaan, että se suhtautuu myönteisesti neuvoston perustamiseen. Neuvoston toiminnassa tulisi lautakunnan näkemyksen mukaan painottua laaja-alaiset vaikutusmahdollisuudet lasten, nuorten ja perheiden asioissa. Olisi myös hyvä, että lapsi- ja perheasiainneuvoston toiminta olisi rinnastettavissa mm. ikäihmisten- ja vammaisneuvoston toimintaperiaatteisiin. Konsernipalvelujen lausunto: Konsernipalvelut toteaa lausuntonaan, että se suhtautuu myönteisesti neuvoston perustamiseen. Neuvoston toiminnan tulisi tukea kunnan hyvinvoinnin edistämistehtävää. Lapsi- ja perheasiainneuvoston toiminta tulee rinnastaa ikäihmisten- ja vammaisneuvoston toimintaan. Kaikkien vaikuttamistoimielinten osalta tulee varmistaa, että kunnan viranhaltijaorganisaatioon on varattu riittävä resurssi tukea tätä toimintaa. Valmistelu- ja toimeenpanotehtävät eivät synny ilman kuntaorganisaation resurssia. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus merkitsee lausunnot tiedoksi ja toteaa esittelytekstin mukaisen vastauksen aloitteeseen. Asian jatkovalmistelu siirretään kasvatus- ja sivistystoimialalle ja konsernipalveluihin. Lopulliset päätökset tehdään talousarvion yhteydessä.

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus Valtuustoaloite ostettujen sosiaalipalvelujen laaduntarkkailusta 542/ /2017 Kunnanvaltuusto SDP:n valtuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet jättivät seuraavanlaisen aloitteen valtuuston kokouksessa : "Valtuustoaloite ostettujen sosiaalipalvelujen laaduntarkkailusta Mediassa esiintyy säännöllisesti huolestuttavia uutisia, jotka liittyvät hoivapalveluyritysten tuottaman palvelun laatuun. Myös Mäntsälässä tämän suuntaisia huolenilmaisuja tulee säännöllisesti luottamushenkilöiden tietoon. Suomen suurimmat alan yritykset ovat aktiivisia toimijoita myös Mäntsälässä. Kunnalla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaisesti kaikkien alueellaan toimivien hoiva- ja esim. perhekoti -palveluja tarjoavien yritysten toiminnan valvontavastuu. Vastuu koskee kaikkia alan toimijoita, myös niitä, joilta kunta ei palveluja osta. Koska kunnan ostamien palvelujen hinnat on sopimuksissa määritelty, nousee alan yritysten ansaintalogiikan keskiöön katteen tekeminen kuluista säästämällä. Pahimmillaan ylikorostuneet tulostavoitteet voivat johtaa tinkimiseen sekä henkilöstön pätevyydestä että määrästä. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa määritellään valvontaviranomaiset. Kunnan toimielin tai sen määräämä viranhaltija katsotaan valvontaviranomaiseksi, joka lain 17 mukaan voi tarkastaa palvelujen tuottajan toiminnan sekä sen järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Saman lain 18 mukaan tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että hallitus selvittää kunnan viranomaisvalvonnan toimintaperiaatteet ainakin seuraavien kysymysten osalta: 1. Kuinka usein tarkastuksia on tehty viimeisten 10 vuoden aikana? 2. Onko tarkastuksen kohteille ilmoitettu sen ajan kohdasta aina etukäteen? 3. Kuinka paljon palveluja tuottaviin kohteisiin on tehty yllätystarkastuksia viimeisten 10 vuoden aikana? 4. Käsitelläänkö tarkastusten raportit säännönmukaisesti asiantuntijalautakunnassa tai kunnanhallituksessa? 5. Onko tarkastusten seurauksina ollut sanktioita, korvausvaateita tai yhteistyön lopettamisia? 6. Jos huomautuksia on jouduttu antamaan, onko käytössä etukäteen

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus laadittu seurantajärjestelmä puutteiden korjautumisen toteamiseksi? Mäntsälässä SDP:n valtuustoryhmä" Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen sosiaali- ja terveyspalvelujen valmisteltavaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta Hoito-ja hoivapalvelut Tausta: Mustijoen sosiaali- ja terveyspalvelut osti marraskuussa 2017 yksityisiltä sosiaalipalvelujen tuottajilta pitkäaikaista, tehostettua palveluasumista 122 asiakkaalle kymmeneltä eri yksiköltä. Asiakkaista 89 on iältään 75 v tai sitä vanhempia. Nuoremmat asiakkaat ovat joko vammautuneet tai tarvitsevat hoitoa päihde- ja/tai mielenterveysongelmien vuoksi. Asumispalvelujen hankinta perustuu kilpailutukseen, joka on tehty seudun kuntien yhteistyönä. Mäntsälän ja Pornaisten alueella toimii kolme yksikköä ja Mäntsälän palvelukotiyhdistyksen omistama palvelutalo, jotka tarjoavat asumispalveluja iäkkäille henkilöille. Mustijoen sosiaali- ja terveyspalvelut ostaa kahdelta alueella toimivalta yksiköltä tehostettua palveluasumista päihde- ja mielenterveysasiakkaille. Hankinnat perustuvat toimintayksikön ja kunnan väliseen sopimukseen. Sopimuksen liitteenä on palvelukuvaus, jossa palvelun laatukriteerit on määritelty. Omavalvonta on ensisijainen valvonnan muoto. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Omavalvonta on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön työkalu, jonka avulla toimintayksikkö päivittäisessä asiakastyössään kehittää ja seuraa palveluidensa laatua. Omavalvontasuunnitelma on oltava julkisesti nähtävillä jokaisessa yksikössä. Aluehallintovirasto on tehnyt vuonna 2017 tarkastus-/ohjauskäynnit

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus Mäntsälän Mainio Kotiin ja Mäntsälän palvelukotiyhdistyksen palvelutaloon ja v Attendo Onnentäyttymykseen. Kunnan valvontavastuu: Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 2011/922 ohjaa valvontaviranomaisten toimintaa. Aluehallintovirasto myöntää luvan yksiköille, jotka antavat ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa. Lain mukaan valvontaviranomaisen on toteutettava yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa ensisijaisesti antamalla palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta ja neuvontaa palvelujen tuottajalle sekä seuraamalla toiminnan kehitystä yhteistyössä palvelujen tuottajan kanssa. Mäntsälän kunnan valvontaviranomaiset valvovat alueellaan toimivia toimintayksiköitä.valvontaa toteutetaan yhteistyössä myös muiden sijoittajakuntien kanssa. Kuntien valvontaviranomaiset välittävät toisilleen sijoittamiltaan asukkailta tai omaisilta saatua valvonnan kannalta oleellista tietoa. Ikäihmisten palveluissa seudun kuntien yhteistyöelimenä (Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Hyvinkää, Sipoo, Mäntsälä ja Pornainen) toimii asumispalveluryhmä, joka kokoontuu muutamia kertoja vuodessa. Kokoontumisissa keskustellaan valvonnan järjestämistavoista eri kunnissa ja jaetaan hyviä valvontakäytäntöjä. Asiakasprosessi: Asiakas sijoitetaan ostettuun palveluasumiseen moniammatillisen ryhmän SAS(selvitä, arvioi, sijoita) työryhmän suosituksella ja vanhuspalvelupäällikön päätöksellä. Sijoittamisessa noudatetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamaa ohjeistusta. Ympärivuorokaustista hoitopaikkaa haetaan asiakkaalle, kun hänellä on yöhoidon tarve ja hän ei enää selviydy omassa kodissaan maksimaalisten kotihoidon apujen, tukipalvelujen ja omaisten avun turvin. Hoito- ja hoivapalvelujen asumispalvelukoordinaattori osallistuu toimintayksikössä uuden asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen yhdessä yksikön valitsemien työntekijöiden, asiakkaan ja omaisen tai läheisen kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan kuukauden sisällä siitä, kun asiakas on muuttanut yksikköön. Hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumista seurataan tapaamalla asiakas yksikössä vähintään kerran vuodessa tai yksikön tai omaisen pyynnöstä. Asumispalvelukoordinaattori valvoo myös asiakkaan etuisuuksien ajantasalla pysymistä (esim. hoitotuki ja asumistuki). Asiakkaiden terveydenhuollosta vastaa kunnan määräämä lääkäri. Lääkäri käy alueen yksiköissä (Mainio Koti,Kivistöntien palvelutalo, Onnentäyttymys) kerran viikossa ja Hoivokoti Onnissa kaksi kertaa kuukaudessa. Asiakkaiden terveyden ja sairaanhoidon toteuttamisessa yhteyshenkilönä yksikön ja kunnan välillä toimii terveykeskusken sairaanhoitaja. Kunnan sairaanhoitaja toimii yhteistyössä yksikön sairaanhoitajan kanssa ja konsultoi tarvittaessa lääkäriä muulloin kuin

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus yksikkökäynneillä. Akuuteissa tilanteissa asiakkaat käyttävät päivystyspalveluita. Valvonta ja laaduntarkkailu käytännössä: Sopimusvalvonta toteutetaan säännöllisillä vuosittaisilla valvontakäynneillä. Käynneillä käydään läpi seuraavat seikat: Toiminnan organisointi, henkilöstö, tilat, asiakkaan asema ja oikeudet, asiakkaiden perustarpeista huolehtiminen, terveyden ja sairaanhoidon toteuttaminen yksikössä sekä asiakastietojen dokumentointi, asiakirjahallinta ja tietosuoja. Edellä mainitut asiat on käsitelty asiakirjassa, joka on laadittu yksikköä perustettaessa. Kunnnan valvontaviranomaiset seuraavat yksikön toiminnassa tapahtuvia muutoksia. Tärkeä seurattava asia jokaisella käynnillä on henkilöstön määrä ja osaaminen. Yhteistyötä yksiköiden kanssa tehdään erikseen sovituilla käynneillä, joissa neuvotellaan toiminnan kehittämisestä tai muuttamisesta. Näitä ovat olleet mm. mahdollinen lyhytaikaishoidon järjestäminen ja laboratorio- ja lääkäripalvelujen kehittäminen sekä muistisairaiden hoidon järjestäminen ja kehittäminen. Hoitoneuvottelu yksikössä on toimintatapa, joka järjestetään asukkaan, asukkaan omaisen, yksikön ja kunnan edustajan yhteisneuvotteluna. Syynä neuvotteluille ovat olleet mm. omaisten huoli asiakkaan hoidon laadusta tai tarve hoitopaikan vaihtamiselle hoidollisista syistä johtuen. Kunnan edustaja hoitoneuvotteluun valitaan käsiteltävän aiheen asiantuntemuksen perusteella. Arjessa yhteydenpito yksikön johdon ja kunnan edustajien välillä tapahtuu puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteydenpito on viikottaista alueen yksiköiden ja kunnan työntekijöiden välillä. Yhteenveto: Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta perustuu palvelun hankkijan ja palvelujen tuottajan väliseen aktiiviseen yhteistyöhön asiakkaiden parhaaksi. Parhaiten yksityisten sosiaalipalvelujen käyttäjien saaman palvelun laadun valvonta toimii siten, että palvelusta tehtyä sopimusta noudatetaan asianmukaisesti. Toisaalta taas hoidon laatua voidaan varmistaa siten, että henkilö, joka havaitsee asiakkaan hoidossa epäkohdan, ottaa asian välittömästi puheeksi yksikössä ja/tai tekee siitä ilmoituksen kunnan valvontaviranomaisille. Vuonna 2017 tehtiin yksi ilmoitus, joka on käsittelyssä hallinto-oikeudessa lähinnä asiakasmaksujen osalta. Hoidon laadusta on tehty kaksi ilmoitusta, joista toisessa tapauksessa asiakkaan hoitopaikka vaihdettiin ja toisessa tapauksessa hoito- ja palvelusuunnitelman tarkastamisella päästiin hoidon toteuttamisen suhteen yhteiseen tavoitteeseen ja toteuttamistapaan yksikön, asukkaan ja omaisten välillä. Sellaista ilmoitusta ei ole kunnan

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus valvontaviranomaislle tullut, joka olisi edellyttänyt ennalta ilmoittamatonta käyntiä. Kunnan valvontaviranomaiset ovat tietoisia huhupuheista ja sosiaalisessa mediassa ajoittain ilmenneistä kommenteista. Näistä puheista keskustellaan yksiköiden ja valvontaviranomaisten yhteisissä tapaamisissa. Valvontaviranomaiset voivat puuttua vain aidoiksi varmistettuihin ilmoituksiin. Hoito- ja hoivapalvelujen tulosalueen vastaukset valtuustoaloitteen kysymyksiin: 1. Kuinka usein tarkastuksia on tehty viimeisten 10 vuoden aikana? Kivistöntien palvelutalo aloitti toimintansa v Mainio Koti aloitti toimintansa v Attendo Onnentäyttymys aloitti toimintansa v Attendo Onni aloitti toimintansa v Yksiköihin tehdään ns. tarkastuskäynnit vähintään kerran vuodessa. Käytännössä tapaamisia kertyy useita, jotka muodostuvat hoitoneuvotteluista, kehittämispalavereista, terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvistä tapaamisista sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien seurantakäynneistä. 2. Onko tarkastuksen kohteille ilmoitettu sen ajan kohdasta aina etukäteen? Käynneistä on ilmoitettu etukäteen. 3. Kuinka paljon palveluja tuottaviin kohteisiin on tehty yllätystarkastuksia viimeisten 10 vuoden aikana? Yllätyskäyntejä ei ole tehty. 4. Käsitelläänkö tarkastusten raportit säännönmukaisesti asiantuntijalautakunnassa tai kunnanhallituksessa? Raportteja ei ole käsitelty lautakunnassa eikä kunnanhallituksessa. Valvonta on lailla sekä valvontaviranomaisten ohjeilla ohjaamaa viranomaistoimintaa. 5. Onko tarkastusten seurauksina ollut sanktioita, korvausvaateita tai yhteistyön lopettamisia? Ei ole ollut. 6. Jos huomautuksia on jouduttu antamaan, onko käytössä etukäteen laadittu seurantajärjestelmä puutteiden korjautumisen toteamiseksi? Korjaavat toimenpiteet tehdään suunnitellusti ja yhteistyössä. (Valmistelijat/lisätietoja: vanhuspalvelupäällikkö Minna Koivumäki, puh , vanhustyön suunnittelija Marianne Heinola, puh ) Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymisestä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuoltopaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (Lastensuojelulaki 78 ) Valvira on antanut ohjeen viranomaisille (6/2013) lapsen huollon jatkuvuuden turvaamisesta lastensuojelun sijaishuollossa. Se on suunnattu lastensuojelun järjestämisestä vastuussa oleville kunnille, kuntayhtymille sekä yhteistoiminta-alueille. Ohje muistuttaa mm. sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvoitteista turvata sijaishuoltoon sijoitetun lapsen huollon jatkuvuus, valvoa sijoituksen toteutumista lain mukaisesti, valvoa alueellaan toteutettavaa sijaishuoltoa sekä selvittää lapsen toivomukset ja mielipide ja ottaa ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshoitoon toteutuu lapsen edun mukaisesti - lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen ja että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat myös sijoituskunta ja aluehallintovirasto, jotka toimivat yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. Sijoittajakunnan sosiaalityöntekijän käynnit sijaishuoltopaikassa on tärkeä valvonnan keino. Käynneillä on mahdollisuus seurata sijaishuoltopaikan toimintaedellytyksiä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sijaishuoltopaikassa käydessään sosiaalityöntekijän tulee tavata lapsi sekä ja keskustella hänen kanssaan myös kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamuksellisesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon tasoa arvioitaessa. Sijaishuoltopaikan toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että sijaishuoltopaikan kanssa. Näin sijaishuoltopaikalla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi siten kuin yhdessä sovitaan. Kokonaistilanteen selvittämiseksi on syytä myös kartoittaa huoltajan ja muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle ja nopealle puuttumiselle. Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta välittömästi lapsen sijoituskunnalle. Tämän lisäksi tulee epäkohdista ilmoittaa aluehallintovirastolle ja tiedossa oleville muille lapsia kyseiseen paikkaan sijoittaneille kunnille. Aluehallintovirastojen on seurattava ja valvottava lastensuojelulaitosten toimintaa. Tämä tapahtuu lupamenettelyn kautta, tarkastuskäynneillä ja

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus yleisellä ohjauksella. Aluehallintovirastojen tehtävänä on lisäksi erityisesti valvoa rajoitustoimenpiteiden käyttöä lastensuojelulaitoksissa. Aluehallintovirasto voi valvontaa suorittaessaan varata lapselle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun valvovan viranomaisen kanssa. Jos lastensuojelulaitosten toiminnassa havaitaan puutteellisuuksia tai epäkohtia, aluehallintoviraston on annettava määräys puutteellisuuksien korjaamisesta tai epäkohtien poistamisesta sekä samalla asetettava määräaika, jonka kuluessa tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava. (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 20 ) Tarkastuskäynti tehdään usein yhdessä sijaintikunnan edustajan kanssa. Tarkastuskäynnillä käydään läpi toimintasuunnitelma, toiminnan sisältö, hakijoiden kelpoisuus, henkilökunnan riittävyys sekä tarkastetaan toimitilat. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulosalueen vastaukset valtuustoaloitteen kysymyksiin: 1. Kuinka usein tarkastuksia on tehty viimeisten 10 vuoden aikana? Vastaus: Kunnan alueella oleviin tällä hetkellä 11 yksikköön tehdään Mäntsälän lastensuojelun toimesta tarkastukset joka toinen vuosi. Kuluvana vuonna tehdään seuraavat tarkastuskäynnit. Lisäksi sijoittajakunnan omien sosiaalityöntekijöiden käynnit ja tarvittaessa Avin omat tarkastuskäynnit. Tarkastuksia on tehty yhteistyössä myös muiden kuntien lastensuojelun edustajien kanssa. Seutukunnan perheoikeudellinen yksikkö Pihlaja, jossa Mäntsälä ja Pornainen ovat jäsenenä, valvoo omalta osaltaan omia perhehoitajia ja kunta omia (2 kpl). Ja perhehoidonkin osalta sijoittajakuntien sosiaalityöntekijät valvovat omalta osaltaan. 2. Onko tarkastuksen kohteille ilmoitettu sen ajankohdasta aina etukäteen? Vastaus: Kohteen kanssa on ajankohta sovittu etukäteen ja toimitettu etukäteen valvontalomake täytettäväksi. Ko. lomaketta käydään yhdessä läpi kohteen kahden edustajan kanssa, joista toinen on esimies. Kunnasta on kaksi tarkastajaa. 3. Kuinka paljon palveluja tuottaviin kohteisiin on tehty yllätystarkastuksia viimeisten 10 vuoden aikana? Vastaus: Mustijoen perusturvan/soten aikana ei ole ollut tarvetta yllätystarkastuksiin. 4. Käsitelläänkö tarkastusten raportit säännönmukaisesti asiantuntijalautakunnassa tai kunnanhallituksessa? Vastaus: Ei käsitellä. Valvonta on lailla sekä valvontaviranomaisten ohjeilla ohjaamaa viranomaistoimintaa. Tarkastuksesta pidetty pöytäkirja annetaan tiedoksi sijoittajakunnille.jos havaitaan puutteita ollaan välittömästi yhteydessä Aviin ja sijoittajakuntaan. 5. Onko tarkastusten seurauksina ollut sanktioita, korvausvaateita tai

26 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunnanhallitus yhteistyön lopettamisia? Vastaus: Ei ole ollut edellä mainittuja seuraamuksia. 6. Jos huomautuksia on jouduttu antamaan, onko käytössä etukäteen laadittu seurantajärjestelmä puutteiden korjautumisen toteamiseksi? Vastaus: Avi antaa määräajan puutteellisuuksien korjaamiseen ja valvotaan, että puutteet on korjattu. (Valmistelija: sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila, lisätietoja: sosiaalityöntekijä Eija Laine, puh ja sosiaalityöntekijä Sari Lilius, puh ) Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösesitys: Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa valmistelutekstissä kuvatut vastaukset annettuun aloitteeseen ja lähettää ne kunnanhallitukselle. Käsittely: Keskustelun aikana sosiaali- ja terveysjohtaja täydensi päätösesitystä seuraavalla lisäyksellä: Nykyiset toimintamallit mahdollistavat tarvittaessa yllätystarkastuksen tekemisen. Ne lautakunta näkee tarpeellisena lisänä. Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa valmistelutekstissä kuvatut vastaukset annettuun aloitteeseen ja lähettää ne kunnanhallitukselle. Nykyiset toimintamallit mahdollistavat tarvittaessa yllätystarkastuksen tekemisen. Ne lautakunta näkee tarpeellisena lisänä. Kunnanhallitus Merkittiin, että jäsenet Tapio Laaksonen ja Tarja Vierikko ilmoittivat päätökseen eriävät mielipiteet, liite 1. Liite 1. Eriävät mielipiteet / Laaksonen ja Vierikko Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus toteaa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen vastauksena valtuustoaloitteeseen. Aloitteen käsittely todetaan päättyneeksi. Kunnanhallitus lähettää aloitteen käsittelyn valtuustolle tiedoksi. Päätettiin palauttaa valmisteluun ja erityisesti sosiaalihuoltolain kohtaa tarkennetaan lisäselvityksin sekä esittelyllä.