Tieliikenteen turvallisuus
|
|
- Mauno Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieliikenteen turvallisuus Liikenneturvallisuussuunnitelman taustaraprtti Julkaisuja 35/2010
2 Liikenne- ja viestintäministeriön timinta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan timivuutta ja väestön hyvinvintia hulehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinelämän käytössä n laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset timintamahdllisuudet. visi Sumi n eturivin maa liikenteen ja viestinnän laadussa, tehkkuudessa ja kansainvälisessä saamisessa. arvt Rhkeus Oikeudenmukaisuus Yhteistyö
3 Julkaisun päivämäärä Julkaisun nimi Tieliikenteen turvallisuus. Liikenneturvallisuussuunnitelman taustaraprtti Tekijät Liikenneturvallisuusasiain neuvttelukunnan työjast, Puheenjhtaja, liikenneneuvs Anneli Tanttu Sihteeri, ylitarkastaja Merja Nikkinen Timeksiantaja ja asettamispäivämäärä Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisusarjan nimi ja numer Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 35/2010 Asiasanat Tieliikenne, liikenneturvallisuus ISSN (verkkjulkaisu) ISBN (verkkjulkaisu) HARE-numer Yhteyshenkilö Ylitarkastaja Merja Nikkinen Muut tiedt Tiivistelmä Raprtti n vusille laadittavan uuden valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman tausta-asiakirja. Taustaraprttiin n kttu nnettmuusanalyysit tieliikenteessä viime vusina tapahtuneista kulemiin ja lukkaantumisiin jhtaneista tieliikennennettmuuksista. Lisäksi siinä n kuvattu liikenneturvallisuustyön rlia sana liikenneplitiikkaa ja eri hallinnnaljen plitiikkahjelmia sekä liikenneturvallisuuskehityksen kannalta keskeisiä timintaympäristössä tapahtuvia muutksia. Raprtissa esitetään liikenneturvallisuuden kehitys laajasti eri näkökulmista: ikäryhmittäin, tienkäyttäjätyypeittäin ja nnettmuustyypeittäin. Lisäksi tarkastellaan erikseen myös maanteiden ja taajamien nnettmuuksia, rattijupumusnnettmuuksia, turvalaitteiden käyttöä ja eri käyttäjäryhmien riskiä kulla ja lukkaantua liikenteessä. Liikenneturvallisuuskehitys esitetään vertailutaulukkina ja 2000-luvuilta. Raprtin nnettmuusanalyysit perustuvat ensisijaisesti Tilastkeskuksen kkamiin tieliikennennettmuustilastihin, jtka pulestaan perustuvat pliisin tietn tulleisiin tieliikennennettmuuksiin. Lisäksi raprtissa n hyödynnetty Liikennevakuutuskeskuksen yhteenvetraprttia liikennennettmuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kulnklareista sekä Liikenneturvan ja Tiehallinnn sekä Tilastkeskuksen tieliikennennettmuuksista tekemiä tilastyhteenvetja.
4 Publikatinsdatum Publikatin Vägtrafiksäkerhet. Bakgrundsrapprt för trafiksäkerhetsplan Författare Trafiksäkerhetsdelegatinens arbetssektin, Ordförande, trafikråd Anneli Tanttu Sekreterare, överinspektör Merja Nikkinen Tillsatt av ch datum Kmmunikatinsministeriet Publikatinsseriens namn ch nummer Kmmunikatinsministeriets publikatiner 35/2010 Ämnesrd Vägtrafik, trafiksäkerhet ISSN (webbpublikatin) ISBN(webbpublikatin) HARE-nummer Kntaktpersner Överinspektör Merja Nikkinen Övriga uppgifter Rapprten är på finska. Sammandrag Rapprten är bakgrundshandling för den nya natinella trafiksäkerhetsplanen för I rapprten har sammanställts analyser av vägtrafiklyckr sm lett till dödsfall ch persnskadr ch inträffat under de senaste åren. Dessutm beskrivs trafiksäkerhetsarbetet sm en del av trafikplitiken ch plitikprgrammen inm lika förvaltningsmråden ch centrala ändringar i mvärlden sm är viktiga för trafiksäkerhetens utveckling. I rapprten presenteras trafiksäkerhetens utveckling i ett brett perspektiv enligt åldersgrupper, väganvändare ch typ av lycka. Dessutm behandlar man separat även lyckr på landsväg ch i tätrter, rattfyllerilyckr, användningen av skyddsanrdningar ch risken för att lika användargrupper mkmmer eller skadas i trafiken. Trafiksäkerhetens utveckling framställs i jämförelsetabeller från ch 2000-talen. Olycksanalyserna i rapprten är främst grundade på de statistiker över vägtrafiklyckr sm Statistikcentralen sammanställt ch sm i sin tur grundar sig på de vägtrafiklyckr sm kmmit till plisens vetskap. I rapprten har man dessutm nyttiggjrt Trafikförsäkringscentralens sammandragsrapprt över de lyckr med dödlig utgång sm undersökts av undersökningskmmissiner för trafiklyckr ch de statistiksammandrag sm utförts av Trafikskyddet ch Vägförvaltningen.
5 Date 17 September 2010 Title f publicatin Rad traffic safety. Backgrund reprt fr Rad Safety Prgramme t Authr(s) Wrking Grup f the Cnsultative Cmmittee n Rad Safety, Chair: Anneli Tanttu, Directr f Traffic Safety Unit Secretary: Merja Nikkinen, Senir Officer, Traffic Safety Unit Cmmissined by, date Ministry f Transprt and Cmmunicatins Publicatin series and number Publicatins f the Ministry f Transprt and Cmmunicatins 35/2010 Keywrds Rad traffic, rad safety ISSN (nline) ISBN (nline) Reference number Cntact persns Merja Nikkinen, Senir Officer, Traffic Safety Unit Other infrmatin The reprt is in Finnish. Abstract The reprt prvides backgrund material fr the new natinal Rad Safety Prgramme which will be drawn up t cver the perid This backgrund reprt cntains analyses f the rad traffic accidents which resulted in fatalities r injuries in recent years. It als describes the rle f rad safety wrk in traffic plicy as a whle and the plicy prgrammes f varius administrative areas invlved, as well as the main changes that have ccurred in the perating envirnment as far as develpments in rad safety are cncerned. The reprt presents rad safety develpment in a wide perspective frm different pints f view: by age grups, types f rad-users and types f accidents. Separate cnsideratin is als given t accidents n highways and in built-up areas, drunken driving accidents, the use f safety equipment, and the different user grups risks f dying and being injured in traffic. Rad safety develpment is shwn in tables f cmparisns fr the 1990s and 2000s. The reprt s analyses f accidents are primarily based n the rad accident statistics cllected by Statistics Finland, which are in turn based n rad traffic accidents which are knwn t the plice. The reprt has als made use f the Finnish Mtr Insurance Centre s summary reprt f the traffic accident investigatin teams investigatins int traffic fatalities and f statistical summaries f rad traffic accidents made by the Central Organisatin fr Traffic Safety in Finland and by the Finnish Rad Administratin as well as by Statistics Finland.
6 TIELIIKENTEEN TURVALLISUUS Taustaraprtti 1 Jhdant 2 Liikenneturvallisuus sana liikenneplitiikkaa ja eri hallinnnaljen plitiikkahjelmia 2.1 Liikenneturvallisuuden pikkihallinnllisuus 2.2 Valtineuvstn periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta 2.3 Liikennepliittinen selntek 3 Liikenneturvallisuuden kehittyminen 3.1 Liikenneturvallisuus Eurpassa ja Phjismaissa 3.2 Liikenneturvallisuus Sumessa Eri ikäryhmät Eri tienkäyttäjäryhmät Onnettmuustyypit Haja-asutusalueiden maantiet ja taajamat Rattijupumus Turvalaitteiden käyttämättömyys liikennennettmuuksissa Riski jutua liikennennettmuuteen 3.3 Tieliikenteen kehitys Ajneuvkanta ja tieliikenteen määrä Aj-ikeuksien määrä Ongelmakäyttäytyminen liikenteessä 4 Timintaympäristön muuts 4.1 Liikennejärjestelmän tila 4.2 Taluden kehitys 4.3 Ilmastmuutksen merkitys 4.4 Älykäs liikenneteknlgia 4.5 Väestökehitykseen liittyvät muutkset 5 Onnettmuuskustannukset 6 Liikenneturvallisuuden kehittämisen painpistealueita LÄHTEET LIITE Puukaavi tieliikenteen liikennekulemista vusitaslla tie- ja katuverklla
7 1 1 Jhdant Liikenneturvallisuustyötä hjaavia suunnitelmia n laadittu nykyisen käytännön mukaisesti vudesta 1993 lähtien. Liikenneturvallisuuden keskeisistä timista n annettu valtineuvstn periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamisesta. Nykyisen Sumessa tteutettavan liikenneturvallisuuden edistämisen taustalla n vusille khdistettu liikenneturvallisuussuunnitelma. Uusi liikenneturvallisuussuunnitelma valmistellaan vuden 2010 aikana ja sen sisällöstä päätetään liikenneturvallisuusasiain neuvttelukunnassa. Tämä taustaraprtti n tehty vusille laadittavaa liikenneturvallisuussuunnitelmaa varten. Taustaraprttiin n kttu nnettmuusanalyysit tieliikenteessä viime vusina tapahtuneista kulemiin ja lukkaantumisiin jhtaneista tieliikennennettmuuksista sekä kuvattu timintaympäristön muutsta, jssa liikenneturvallisuutta edistetään nyt ja lähitulevaisuudessa. Taustaraprtti timii uuden liikenneturvallisuussuunnitelman valmistelun tukena. Liikenneturvallisuussuunnitelman taustaraprtin nnettmuusanalyysit perustuvat ensisijaisesti Tilastkeskuksen kkamiin tieliikennennettmuustilastihin. Em. tilastaineist perustuu pliisin tietn tulleisiin tieliikennennettmuuksiin. Taustaraprtin nnettmuusanalyyseissä n hyödynnetty myös Liikennevakuutuskeskuksen yhteenvetraprttia liikennennettmuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kulnklareista sekä Liikenneturvan ja Tiehallinnn sekä Tilastkeskuksen tieliikennennettmuuksista tekemiä tilastyhteenvetja. Taustaraprtti n tehty Liikenneturvallisuusasiain neuvttelukunnan työjastn hjauksessa. Työjastssa n edustus liikenne- ja viestintäministeriöstä, pliisihallituksesta, ssiaali- ja terveysministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikenneturvasta, Liikennevakuutuskeskuksesta, Liikenneviraststa ja Liikenteen turvallisuusviraststa (Trafi). 2 Liikenneturvallisuus sana liikenneplitiikkaa ja eri hallinnnaljen plitiikkahjelmia 2.1 Liikenneturvallisuuden pikkihallinnllisuus Liikenneturvallisuus kskettaa jkaista tielläliikkujaa, mutta se sisältyy myös kaikkeen liikenteeseen liittyvään timintaan. Julkinen sektri lu mm. lainsäädännöllä, kaavituksella ja maankäytön suunnittelulla, liikenneverkkjen rakentamisella ja kunnssapidlla sekä liikenteen hjauksella ja valvnnalla puitteet turvalliselle liikkumiselle. Yhteiskunta vastaa turvallisen liikennejärjestelmän lisäksi myös terveydenhulln timenpiteistä ihmisten jutuessa liikennennettmuuksien uhreiksi. Yritykset ja alan järjestöt vat suurimmaksi saksi vastuussa elinkeinelämän kuljetusten turvallisuudesta. Liikenneturvallisuustyö n pikkihallinnllista ja kskettaa eri hallinnnalja. Liikenneturvallisuus ja sen edistäminen edellyttävät yhteistyötä. Eri hallinnnalilla n tehty erilaisia hjelmia ja strategiita, jissa n kytkentöjä myös liikenneturvallisuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneplitiikan strategisissa linjauksissa turvallisuus n asetettu matkjen ja kuljetusten tärkeimmäksi laatutekijäksi. Ministeriön muissakin liikennepliittisissa linjauksissa, jtka kskevat mm. jukkliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edistämistä sekä esteetöntä liikkumista, vaikutetaan myös liikenteen turvallisuuteen. Liikenne- ja viestintäministeriössä n valmistunut lppuvudesta 2009 kansallinen älyliikenteen strategia (Kansallinen älyliikenteen strategia. Selvitysmiehen
8 2 ehdtus. Liikenne- ja viestintäministeriö. Ohjelmia ja strategiita 5/2009). Strategiaehdtuksessa tdetaan, että 2010-luvulla n mahdllista harjittaa kknaan uudenlaista liikenneplitiikkaa, jlle älyliikenne antaa uusia tehkkaita keinja. Tisena muutsvimana nähdään vuden 2010 alussa tteutunut liikennehallinnn uudistus, jka laajentaa liikennehallinnn perinteisen väylämutkhtaisen näköalan kk liikennejärjestelmään. Liikennepliittista ajattelutapaa tulisikin kehittää väylien ylläpidsta asiakaslähtöiseen liikennejärjestelmän perintiin. Älykäs liikennejärjestelmä aikaansaadaan mnien timijiden ja mnien timenpiteiden tulksena. Se vaatii yhteistyötä niin julkisen kuin yksityisen sektrin kanssa kuin myös eri viranmaisten välillä. Älyliikenteen vudelle 2020 asetetun visin perustavitteena n puhtaampi liikenne, turvallisemmat ajneuvt ja väylät, kuljetusten hyvä ennakinti ja liikkujien hyvä infrminti. Älyliikenne tarkittaa tiet- ja viestintätekniikan hyväksi käyttämistä liikennejärjestelmässä, kaikissa liikennemudissa sekä henkilö- ja tavaraliikenteessä. Älyliikenne auttaa ja hjaa valitsemaan ja ptimimaan liikkumisen kknaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla ja siten parantaa liikennejärjestelmän tuttavuutta, turvallisuutta, sujuvuutta, tehkkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Älyliikenne tulee nähdä keskeisenä sana liikenneplitiikkaa ja tietyhteiskuntaplitiikkaa. (Kansallinen älyliikenteen strategia. LVM 5/2009) Älykäs liikennejärjestelmä luetaan saksi arjen tietyhteiskuntaa ja kansalaisten jkapäiväistä elämää. Yhteen timiva liikennejärjestelmä mudstuu älykkään liikenteen verkista ja palveluista, älykkäistä ajneuvista ja liikenteen palveluista hyvin infrmiduista liikkujista. Ajneuvt ja liikkujat tuttavat ajantasaista tieta liikennejärjestelmän tilasta. Niistä saadaan tietphjaa ennusteille liikennejärjestelmän muutksista sekä tietphjaa myös liikenteen perinnille. Ajneuvt viestivät väyläympäristön ja liikenteen tietjärjestelmien kanssa ja jpa keskenään. Liikkujat saavat vaivattmasti ajasta ja paikasta riippumatta tieta lsuhteista. Älykäs liikennejärjestelmä ehdttaa vaihtehtisia reittejä ja kulkutapja ttaen humin liikkujan henkilökhtaiset tarpeet ja mieltymykset sekä eklgisen kestävyyden. (Kansallinen älyliikenteen strategia. LVM 5/2009) Ilmast- ja energiapliittisilla linjauksilla sekä alueidenkäyttöä kskevilla valtakunnallisilla tavitteilla n selkeitä yhtymäkhtia liikenneturvallisuuden parantamiseen. Vunna 2008 tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet painttavat erityisesti yhdyskuntarakenteiden eheyttämistä ja liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensvittamista liikennetarpeen vähentämiseksi sekä jukkliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamiseksi. Tavitteissa edellytetään myös humiimaan liikenneturvallisuus liikennejärjestelmän kehittämisessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n tettava humin maakuntien ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa siten, että edistetään niiden tteutumista. Kansallisessa ilmast- ja energiastrategiassa (TEM 36/2008) sekä valtineuvstn ilmast- ja energiapliittisessa tulevaisuusselntessa (VN 28/2009) asetetaan tavitteet kasvihunekaasupäästöjen vähentämiselle vusiin 2020 ja 2050 mennessä. Liikenteen salta liikennetarpeen vähentämisellä ja vähäpäästöisten kulkumutjen edistämisellä mm. maankäytön suunnittelun keinin n keskeinen rli yhdessä ajneuv- ja plttaineteknlgian kehittymisen kanssa. Sisäisen turvallisuuden hjelmassa (SM; 16/2008) n määritetty pikkihallinnllisesti sisäisen turvallisuuden kehittämisen painpisteitä, tavitteita ja timenpiteitä. Yhdeksi erityistavitteeksi n asetettu kdin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen. Keskeisenä kehittämiskhteena nähdään mm. liikennejärjestelmän turvallisuuden kehittäminen kknaisuutena, jllin maankäy-
9 3 tön ja kaavituksen ratkaisuissa tulisi ttaa nykyistä paremmin humin liikenteen turvallisuustarpeet ja jukkliikenteen edistäminen sekä hulehtia elinikäisestä liikennekasvatuksesta ja jatkuvasta asennemukkauksesta. Sisäisen turvallisuuden hjelman yhtenä kehittämisalueena n kansalaisten turvallisuustietjen ja taitjen edistäminen. Tavitteena n antaa peruspetuksessa kaikille ppilaille samantasinen ja -laajuinen kvalifiitu turvallisuuspetus, jka antaa valmiudet arviida arjen riskejä ja timia nnettmuus ja tapaturmatilanteissa. Valtakunnallinen alkhlihjelma ( ) n ssiaali- ja terveysministeriön jhdlla tteutettava hjelma, jnka tavitteena n krdinida eri timijiden vaikuttavia keinja alkhlihaittjen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Liikenneturvallisuuden edistäminen ja alkhlihaittja vähentävä plitiikka liittyvät kiinteästi tisiinsa mnin tavin. Rattijupumusta ja sen aiheuttamia turvallisuusuhkia vidaan ehkäistä yleisen alkhliplitiikan keinin esimerkiksi alkhlin vertusta ja saatavuutta sääntelemällä. Rattijupumuskin vähenee, js alkhlin kknaiskulutus saadaan vähenemään. Liikenneturvallisuusplitiikan ja ssiaali- ja terveysplitiikan läheiset yhteydet näkyvät erityisesti viime vusina tteutetuissa timissa, jissa yhdistetään eri keinja. Ssiaali- ja terveydenhulln palvelujärjestelmässä n kehitetty erilaisia varhaisen puuttumisen menetelmiä, jilla alkhlinkäyttöä vidaan saada hallintaan. Alkhlihjelman yhteydessä n käynnistetty kkeilu, jssa rattijupumuksesta kiinnijääneille tarjtaan mahdllisuus keskustella ssiaalityöntekijän kanssa päihdeasiista välittömästi kiinnijäämisen ja kuulustelun jälkeen. Laajempana tavitteena n kehittää nykyisen päihdehitjärjestelmän timintatapja pliisin ja ssiaalitimen yhteistyössä siten, että uusintarattijupumukset vähenisivät. Terveyden edistämisen plitiikkahjelman tavitteena n väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserjen kaventuminen. Terveyden edistämisen plitiikkahjelma n yksi nykyisen hallituksen klmesta plitiikkahjelmasta. Sillä pyritään varmistamaan, että terveysnäkökhdat tetaan humin kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksentessa, elinkeinelämässä, työpaikilla ja järjestöissä. Ohjelma n pikkihallinnllinen, mikä tarkittaa sitä, että terveyden edellytyksiin vaikutetaan ssiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi mnin eri tavin. Kantava ajatus n terveys kaikissa plitiikissa. Terveyden edistämisen plitiikkahjelman liikenneturvallisuuteen liittyviä keskeisiä tavitteita vat iäkkäiden ja nurten liikenneturvallisuuden parantaminen. Kevyt liikenne tukee liikennejärjestelmää ja n terveellinen ja ympäristöystävällinen vaihteht. Kävelyn ja pyöräilyn sekä jukkliikenteen edellytyksiä edistämällä parannetaan myös elinympäristöä. Muita erityisesti lapsiin ja nuriin khdistettuja ja heidän turvallisuuteensa vaikuttavia plitiikka- ja muita kehittämishjelmia vat mm. lasten, nurten ja perheiden hyvinvinnin edistämisen plitiikkahjelma sekä lapsi- ja nurisplitiikan kehittämishjelma. Edellisen hjelman mukaan tehstetaan nnettmuuksien ja tapaturmien ehkäisemiseksi kulujen peruspetuksen antamaa turvallisuuspetusta ja turvallisuuden aihekknaisuuksien näkymistä eri ppiaineissa ja kulun timintakulttuurissa. Nurislain mukaisen kehittämishjelman yhtenä tavitteena n liikennennettmuuksien vähentäminen. 2.2 Valtineuvstn periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta Valtineuvst n tteuttanut suunnitelmallista liikenneturvallisuustyötä periaatepäätöksillään j vusina 1993, 1997, 2001 ja Samalla valtineuvst n
10 4 nstanut liikenneturvallisuuden yhdeksi keskeiseksi liikenneplitiikan tavitealueeksi. Vuden 2001 periaatepäätöksessä valtineuvst hyväksyi pitkällä aikavälillä Sumelle liikenneturvallisuusvisin, jnka mukaan tieliikennejärjestelmä n suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kulla eikä lukkaantua vakavasti liikenteessä. (VN:n periaatepäätös 2006) Vuden 2001 periaatepäätöksen phjana lleen liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan tavitteena li luda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vunna 2025 liikennekulemien vusittainen määrä lisi enintään 100. Valtineuvst tarkisti vunna 2001 myös aiemmin vunna 1997 asettamaansa tavitetta siten, että vunna 2010 liikennekulemien määrä lisi alle 250. Valtineuvst n viimeisimmässä liikenneturvallisuuden parantamista kskevassa periaatepäätöksessään vunna 2006 vahvistanut edellä mainitut tavitteet. (VN:n periaatepäätös 2006) Valtineuvstn periaatepäätös tukeutuu valtakunnalliseen liikenneturvallisuussuunnitelmaan , jnka tärkeimpinä timina pidetään pääteiden khtaamisnnettmuuksien vähentämistä, jalankulkuja pyöräilynnettmuuksien vähentämistä asutuskeskuksissa, npeuksien hallinnan kehittämistä, päihdennettmuuksien vähentämistä, ammattikuljettajien nnettmuuksien vähentämistä, kuljettajapetuksen ja ajkrttiseuraamusten tehstamista sekä uuden teknlgian tehkasta hyödyntämistä. Vuden 2007 lpulla tehdyn (Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen tteutuminen VTT) valtineuvstn periaatepäätöksen timenpide-esitysten tteutumaselvityksen perusteella tdettiin, että vudelle 2010 asetettua liikenneturvallisuustavitetta ei tultaisi saavuttamaan. Selvityksessä tdettiin, että tavitteesta tultaisiin jäämään jälkeen, kska a) liikenneturvallisuussuunnitelman ei katsttu sisältävän riittävästi tehkkaita timenpiteitä turvallisuustavitteen saavuttamiseksi, b) periaatepäätös ei sisältänyt kaikkia turvallisuussuunnitelman timenpiteitä ja c) timenpiteiden ei katsttu tteutuneen täysimääräisinä tai ei niin tehkkaina, kuin ne periaatepäätöksen perusteella lisivat tteutettavissa. Vunna 2008 liikenneturvallisuuden edistämiseksi mm. tehstettiin viranmaisten yhteistyötä, kartitettiin ikääntymiseen liittyviä liikenneturvallisuusngelmia, tehtiin työkalu kulujen liikennesuunnitelmien laatimiseen ja uusittiin kulukuljetuspas sekä selvitettiin kunnallisen liikennevalvnnan tteuttamismahdllisuuksia. Vunna 2008 saatiin vimaan alklukklaki. Samana vunna valmistui myös selvitys siitä, miten älykkään liikenteen eli liikenteen telematiikan tehkkaalla hyödyntämisellä vidaan merkittävästi lisätä liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ja hallita häiriötilanteita. Vuden 2008 lpussa suurin sa (62 %) liikenneturvallisuuden periaatepäätöksessä esitetyistä timenpiteistä li j tteutettu ja nin klmannes timenpiteistä li alitettu ja myös niiden tteutuminen näytti tdennäköiseltä vuteen 2010 mennessä. Nin 10 %:a j alitettujen timenpiteiden lpullisesta tteutumisesta näytti vunna 2008 epävarmalta. Kknaan alittamatta n liikennelääketieteellisen petuksen lisäämisen selvittely. Myös seuraavat timenpiteet vat jääneet tteutumatta: tasristeysten pistamista kskevan teemahankkeen tteuttamisen npeuttaminen, valmius ttaa vastaan ecall-viestejä 2008 lppuun mennessä ja pyrkimys vaikuttaa ecall-mahdllisuuteen uusissa autissa 2009 ja raskaalle liikenteelle tarkitettujen levähdyspaikkjen ja valvntapaikkjen määrän lisäys. Jtkut timenpiteet tteutuivat vuden 2008 lppuun mennessä vajaatehisina kuten pakllinen turvavyön muistutin, autkannan uusiutuminen, valvntatleranssin alentaminen (tteutettu myöhemmin) ja keskikaiteiden rakentaminen. Liikenneturvallisuusasiain neuvttelukunta ttesi kesällä 2009, että tehdystä työstä hulimatta turvallisuus ei le khentunut tivtulla tavalla ja esitti timenpiteiden tehstamista. Vunna 2009 tehstustimenpiteitä khdistettiin mm. keskikai-
11 5 teiden rakentamiseen, erilaisiin rattijupumustimenpiteisiin, ajneuvjen uuteen tekniikkaan, npeusvalvnnan tleranssin alentamiseen, npeusrajitushjeisiin ja ajkieltjärjestelmän kehittämiseen. Pliisi alensi ylinpeuden ajamisen puuttumiskynnystä syksyllä Päihtyneenä ajamisen estämiseksi Eduskunnalle annettiin kesäkuussa 2010 hallituksen esitys (HE 74/2010 vp) laeiksi alklukn hyväksymisestä liikenteeseen ja alklukn käytöstä kulu- ja päivähitkuljetuksissa. 2.3 Liikennepliittinen selntek Nykyinen hallitus n vahvistanut periaatepäätöksen timenpideaiheet valtineuvstn eduskunnalle antamassa liikennepliittisessa selntessa keväällä Selntek nstaa liikenneturvallisuuden keskiöön. Selntessa kuitenkin viitataan siihen, ettei liikennekulemien vähentämistavitetta tulla saavuttamaan ilman timenpiteiden tehstamista, tteuttamisen vauhdittamista ja lisätimia. Liikenneturvallisuustyön pikkihallinnllisuus ja nnettmuuksien vähentäminen edellyttävät laajaa, eri rganisaatiiden välistä yhteistyötä, jlla pitää lla selvät tavitteet, timenpidehjelma, jaetut vastuut ja riittävät resurssit. Liikenneturvallisuuden tavitetilaksi vudelle 2020 n asetettu se, että liikennennettmuuksissa kulee vusittain alle 150 ihmistä ja että turvallisuuden pikkihallinnllinen yhteistyö timii hyvin. Selntessa linjataan liikenneturvallisuustyötä mm. seuraavasti: Lisätään panstusta turvallisuustyöhön hallituksen kesällä 2006 tekemässä periaatepäätöksessä asetetun liikennekulemien vähenemistavitteen saavuttamiseksi. Tavitteen mukaan vunna 2010 liikennennettmuuksissa kulee enintään 250 ihmistä ja tämän jälkeen liikenneturvallisuus paranee tasaisesti niin, että vuteen 2025 mennessä päästään alle 100 vutuiseen liikennekulemaan. Jatketaan tehkkaiden timenpiteiden tteuttamista keskeisten turvallisuusngelmien trjumiseksi, kuten rattijupumus, sääntöjen nudattamattmuus, turvalaitteiden käyttämättömyys, ylinpeudet ja sujaamattman liikenteen turvattmuus. Liikenneturvallisuustyössä kiinnitetään erityishumi ikäihmisten, lasten ja liikuntaesteisten liikkumiseen. Vaalikaudella teemahankerahitusta khdennetaan muun muassa pääteiden turvallisuuden parantamiseen (keskikaidehjelma). Uuden teknlgian tarjamat mahdllisuudet hyödynnetään täysimääräisesti muun muassa lisäämällä liikennevalvntateknlgian käyttöä ja mahdllistamalla kuntien sallistuminen valvntatyöhön sekä edistämällä liikenteen turvallisuusjärjestelmien käyttöönttamista. Tie- ja liikenneympäristöä kskeviin hankkeisiin liitetään kattava turvallisuuden arviinti. Aj-petusta ja ajkrtin surittamista uudistetaan. Ensi vaiheessa vahvistetaan uudet vaatimukset mpn kuljettamiselle.
12 6 Liikenneturvallisuusalan pikkihallinnllista yhteistyötä tiivistetään ja krdinintia parannetaan resurssien käytön tehstamiseksi. Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunta yhtyy selntessa esitettyihin tavitteisiin liikenneturvallisuuden parantamisesta ja pitää selntesta antamassaan mietinnössä (LiVM 9/2008 vp - VNS 3/2008 vp) selnten turvallisuustavitteita perusteltuina. Sen mielestä liikenneturvallisuutta ei le kuitenkaan paintettu selntessa riittävästi. Valikunta pitää liikennetapaturmia merkittävänä kansanterveysngelmana, ja valikunnan mukaan ne edustavat humattavaa saa ehkäistävissä levista kulemantapauksista. Lisäksi valikunta tteaa, että riittävät resurssit tavitteiden tteuttamiseksi n turvattava. Valikunta pitää liikenneympäristön parantamistimista kiireisimpinä vilkkaimpien pääteiden varustamista keskikaiteilla ja hituskaistilla, rakenteellisia liikenteen rauhittamiseen tähtääviä timia taajamissa sekä kevyen liikenteen väylien rakentamista. Valikunta pitää tärkeänä myös muita turvallisuustyön khteita, kuten rattijupumus, ylinpeudet, turvalaitteiden käyttö, sääntöjen nudattaminen ja sujaamattman liikenteen turvallisuus. Valikunta tteaa, että liikennepliittisen selnten liikenneturvallisuutta kskevia timia n viety eteenpäin, mutta kaikkien timien vaikuttavuus ei vielä le kaikilta sin kunnlla nähtävissä. Myöskään kaikkein suurimpiin liikenneturvallisuusngelmiin ei le pystytty vaikuttamaan. Valikunta pitää tärkeänä, että liikennevalvnta n tehkasta ja että rattijupumuksen kiinnijäämisriskiä tulee vida krttaa. Erityisesti nurten kuljettajien rattijupumukseen tulisi vida puuttua heti ensimmäisellä kerralla. Pyrkimyksenä tulee lla alklukn saaminen vakivarusteeksi autihin npealla aikataululla. Valikunta pitää tärkeänä myös liikenteen valvnnan tehstamista autmaattista liikennevalvntaa lisäämällä. Uuden teknlgian tarjamia mahdllisuuksia liikenteen valvnnan tehstamiseksi tulisi selvittää ja kkeilla. Riittävät resurssit myös näkyvään pliisivalvntaan tulee varmistaa. Valikunnan mielestä autn turvalaitteiden käyttöä tulee edistää etenkin taajamissa, autjen takapenkillä ja erityisesti ammattiliikenteen henkilökuljetuksissa. Valikunta kats, että tulisi selvittää timenpiteitä myös mpautjen ja mönkijöiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Myös kuljettajakulutuksen kehittämiseen lisi valikunnan mielestä kiinnitettävä erityistä humita. Liikenne- ja viestintävalikunta pitää tärkeänä myös lasten liikkumisen ja kulumatkjen turvallisuuden varmistamista ja krstaa, että liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvien päätösten vaikutukset tulee vida arviida erityisesti lasten ja kuluteiden liikenneturvallisuuden kehittymisen kannalta. Myös iäkkäiden liikenneturvallisuuteen kiinnitetään humita ja tudaan esiin sivistysvalikunnan edellyttämä liikennelääketieteen petuksen ja täydennyskulutuksen lisääminen, jtta terveydentilan vaikutukset ajkykyyn sattaisiin arviida terveydenhullssa nykyistä paremmin. Valikunta pitää erittäin tärkeänä elinikäisen ja eri kansalaisryhmät saavuttavan liikennekasvatuksen tteuttamista. Turvallisuusnäkökulma tulee valikunnan mukaan pitää jatkuvasti kampanjilla esillä. Liikenne- ja viestintävalikunta kiinnittää humita myös kevyen liikenteen rliin selntessa ja pitää rlia liian vähäisenä. Valikunnan mielestä selntessa esitetyt timenpiteet ja resurssit kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi vat täysin riittämättömiä. Valikunnan mielestä maankäytöllä ja kaavituksella sekä liikennetarpeiden ennakinnilla vidaan ratkaisevasti parantaa jalankulun ja pyöräilyn lsuhteita.
13 7 Liikennepliittisessa selntessa mm. liikenteen valvnta nähdään tehkkaaksi liikenneturvallisuustyöksi, jta vidaan tehstaa autmaattista liikennevalvntaa lisäämällä ja ttamalla npeusvalvnnan periaatteeksi nllatleranssi. Pliisi n tehstanut syksyllä 2009 liikennevalvntaa ja npeusrajitusten ylityksiin puututaan aiempaa herkemmin. Uuden teknlgian käyttööntta edistetään EU-yhteistyön kautta ja älykkään liikenteen mahdllisuuksia lisätään. Mm. liikenteen turvallisuuden edistämiseksi n valmistunut älykkään liikenteen strategia ja timintahjelma. Aj-petusta ja ajkrtin surittamista uudistetaan parhaillaan. Khtaamisnnettmuuksien vähentämiseksi n tehty keskikaidehjelma, mutta sen tteutusta ei le vielä alitettu. Tasristeysnnettmuuksien vähentämiseksi tasristeyksiä n pistettu resurssien sallimissa rajissa, mikä ei le llut riittävää. Liikennepliittisesta selntesta antamassaan kannantssa eduskunta krstaa liikenneturvallisuustyön tehstamista kknaisvaltaisella turvallisuushjelmalla, jka ulttuu maankäytön ratkaisuista liikennekasvatukseen, ja jlla alennetaan pysyvästi liikenteen nnettmuus- ja kulleisuuslukuja. Eduskunnan mukaan liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät linjaukset ja ratkaisut tulee aina arviida erityisesti liikenneturvallisuuden kehittymisen kannalta. 3 Liikenneturvallisuuden kehittyminen 3.1 Liikenneturvallisuus Eurpassa ja Phjismaissa Useimmissa tellistuneissa länsimaissa liikennennettmuuksien määrä kasvi 1970-luvulle saakka. Tällöin alettiin laatia ja käynnistää turvallisuuden parantamishjelmia, jissa asetettiin määrällisiä ja määräaikaan sidttuja tavitteita ja tettiin käyttöön useita tisiaan täydentäviä keinja. Tieliikennekulemien luvut kääntyivät jyrkkään laskuun niin Sumessa kuin muissakin Phjismaissa. Samanlaista kehitystä n tapahtunut myös jissakin Eurpan maissa, kuten Ranskassa ja Länsi-Saksassa. Merkittävin asia j 1970-luvulta, mikä vaikutti eri maiden turvallisuuden parantumiseen, li npeusrajitusjärjestelmän käyttööntt. EU n asettanut tavitteeksi (EU:n liikenneturvallisuushjelma ) tieliikenteen kulnuhrien määrän pulittamisen vuteen 2010 mennessä. Tavite n kunnianhiminen, sillä se tarkittaa kulnuhrien määrän vähentämistä nin :sta nin :een. Vunna 2008 Eurpan tieliikennennettmuuksissa kuli ihmistä. Vunna 2009 tieliikennekulemia EU:n alueella tapahtui Liikennekulemat vat vähentyneet 36 % vudesta 2001 vuteen 2009 EU27 maissa. Latvia (54 %), Espanja (52 %), Prtugali (50 %) ja Vir (50 %) vat pystyneet alentamaan eniten liikennekulemia EU-maista 2001 ja 2009 välisenä aikana. Myös Ranskassa (48 %) ja Liettuassa (48 %) liikennekulemat vat miltei pulittuneet vudesta 2001 vuteen Rutsin ja Sumen vastaava prsenttiluku n 35. Js liikennekulemia suhteutetaan asukaslukuun, Rutsi, Englanti ja Hllanti vat EU-maista turvallisimpia liikenneturvallisuuden suhteen. Kun EUalueella kuli tieliikenteessä 70 henkilöä miljnaa asukasta khti vunna 2009, EU-alueen turvallisimmissa maissa vastaavat luvut livat kulnuhria miljnaa asukasta khden. Sumi sijittui vunna 2009 EU-maista yhdeksännelle sijalle liikenneturvallisuudessa (asukaslukuun suhteutettuna) kun Sumessa tieliikenteessä kuli 52 henkilöä miljnaa asukasta khden (luku krjattu Tilastkeskuksen 2009 tilastn mukaiseksi). Ylinpeus, rattijupumus ja turvavyön käyttämättömyys vat klme suurinta riskitekijää EU-alueen tieliikenteessä. (Rad
14 8 Safety Target in Sight: Making up fr lst time. 4 th Rad Safety PIN Reprt. ETSC June 2010) Useimmissa Eurpan maissa n liikenneturvallisuussuunnitelma liikennennettmuuksien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Rutsin turvallisuustiminta perustuu vahvasti nllavisin ja eri rganisaatiiden väliseen hyvään yhteistyöhön. Rutsissa nllavisi nähdään suhtautumisena ihmiselämän arvstamiseen ja perusperiaatteena turvallisen liikennejärjestelmän suunnittelulle. Rutsin tielaits n kehittänyt uuden liikenneturvallisuuden timintamallin, jnka mukaan asetettujen tavitteiden saavuttamiseksi timinta edellyttää suunnanmuutsta jatkuvaan tulksellisuuden seurantaan, velvittavista timista spimiseen keskeisten sapulten kesken ja ns. tilatavitteiden käyttöönttn. Rutsissa määrällisten turvallisuustavitteiden lisäksi n tettu käyttöön tilatavitteet (vudeksi 2020) mm. ajnpeuksille, turvalaitteiden käytölle, autjen turvallisuudelle, taajamien ulkpulisille tiesuuksille, taajamateiden turvallisuudelle ja alkhlin vaikutuksen alaisena ajamiselle. Tilatavitteista hyviä esimerkkejä vat mm.seuraavat: 80 % maanteiden liikennesuritteesta nudattaa npeusrajituksia, kuntien hidssa levilla teillä npeusrajituksia nudattaa 86 % kuljettajista, 99,9 % liikennesuritteesta n raitista, 99 % kuljettajista ja matkustajista käyttää turvavyötä, kaikki uudet autt vat EurNCAP:n mukaan turvallisimmassa lukassa, 75 % liikennesuritteesta (npeusrajitus yli 80 km/h) tapahtuu keskikaiteellisilla tiesuuksilla. (Vägverket. System för målstyrning av trafiksäkerhetsarbetet ) Hllanti n yksi EU:n jhtavista maista liikenneturvallisuuden alueella. Hllannissa n jatkuvasti kehitetty turvallisuustiminnan periaatteita ja käytäntöjä. Liikenneplitiikan linjauksissa tavitteena n llut tasittaa eri tielukkien välillä tdetut suuret turvallisuusert. Hllannissa n taviteltu kestävää liikennejärjestelmää, jhn sisältyy 1) tieympäristö, jka n svitettu tienkäyttäjän rajituksiin, 2) ajneuvt, jtka n varustettu ajamista helpttavilla ja muita tienkäyttäjiä erityisesti sujaamattmia liikkujia turvaavalla teknlgialla ja 3) tienkäyttäjät, jtka vat hyvin infrmituja ja riittävästi kulutettuja. Hllannin kestävän turvallisuuden periaatteen tavitteena n llut tehkas nnettmuuksien ennalta ehkäiseminen ja vaikuttaminen kk liikennejärjestelmään. (VTT. Liikenneturvallisuustiminnan lähestymistavat. Helsinki 2009) Ranskan viime vusien liikenneturvallisuustyön tulkset näkyvät hyvinä tulksina nnettmuustilastissa luvun alussa Ranska hyväksyi suunnitelman autmaattisen liikennevalvnnan tteuttamisesta parantamaan npeusrajitusten nudattamista. Samalla uusittiin rangaistusjärjestelmä ja krtettiin npeussakkja. (VTT. Liikenneturvallisuustiminnan lähestymistavat. Helsinki 2009) Mnien Eurpan maiden turvallisuusajattelu lähtee siitä, että liikennejärjestelmää n kknaisuudessaan hyödynnettävä turvallisuustyössä. Tavitteena n turvallinen liikennejärjestelmä, jka mahdllistaa turvalliset matkat liikenteessä. Yleisesti n hyväksytty ajatusmalli, että ihmiset tekevät aina virheitä liikenteessä riippumatta siitä, kuinka hyvin he nudattavat esim. liikennesääntöjä. Olennaista turvallisen järjestelmän lähestymistavassa n se, että timinnan perustana n ihmisen fyysisten vimien sietkyky. (VTT. Liikenneturvallisuustiminnan lähestymistavat. Helsinki 2009) Phjismaita pidetään liikenneturvallisuuden kannalta sekä Eurpan että maailman turvallisimpina maina. Kuitenkin er liikenneturvallisuuden tasssa Phjismaiden ja muiden Eurpan maiden välillä supistuu kk ajan (mitattuna liikennekulemien määrällä). Hyvän liikenneturvallisuuden maavien maiden kuten Phjismaat, jtka vat j hyödyntäneet suurimman san tehkkaista liikenneturvallisuuden keinista, n vaikea ylläpitää samaa vauhtia liikenneturvallisuuden parantamisessa liikennekulemien vähentämiseksi. Kun liikennekulemien määrä
15 9 n vusien aikana pudnnut Phjismaissa 21 %, se n samana aikana pudnnut muissa Eurpan maissa keskimäärin 34 %. (Hw far frm Zer? ETSC 2009) Kuva 1. Muutsprsentti tieliikennekulemissa vusina 1998 ja 2008 Lähde: Hw far frm Zer? Benchmarking f rad safety perfrmance in the Nrdic cuntries. ETSC (Eurpean Transprt Safety Cuncil) Vunna 2007 Phjismaista Islanti (2), Nrja (4), Rutsi (7) ja Sumi (10) sijittuivat kymmenen parhaan (vähiten liikennekulemia asukasmäärään suhteutettuna) Eurpan maan jukkn vertailtaessa liikenteessä kulleiden määrää asukasta khti. Tanska li sijalla 11. Liikennekulemien määrä asukaslukuun suhteutettuna n laskenut vudesta 2007 vuteen 2008 muissa Phjismaissa, mutta Nrjassa liikennekulemien määrä n hieman kasvanut vastaavana aikana. Phjismaisessa vertailussa Tanskassa kulee eniten ihmisiä tieliikenteessä suhteessa asukasmäärään. Sumessa asukasta khti tieliikenteessä kuli vunna ,5 ihmistä kun vastaava suhdeluku n Rutsissa 4,3, Nrjassa 5,4 ja Tanskassa 7,4. (OECD/IRTAD). Jtta Sumi saavuttaisi vudelle 2010 asetetun tavitetasn 250 kullutta, lisi liikennekulemien suhdeluvun ltava nin 4,7 kullutta/ asukasta (Tiehallint, tilastja 3/2009). Liikenneturvallisuustilanne Phjismaissa n parantunut vusien aikana kaikkien maiden salta. Kun Rutsissa kuli tieliikenteessä vusina keskimäärin 569 ihmistä vusittain, kulleita li keskimäärin vusittain 447. Liikennekulemia n pystytty vähentämään Rutsissa vusina keskimäärin reilulla 20 %:lla. Rutsin tieliikenteessä kuli 358 ihmistä vunna 2009, missä n vähennystä lähes 10 % edelliseen vuteen verrattuna. Myös Tanskassa liikennekulemat vat vähentyneet vusina reilulla 20 %:lla. Tanskassa kuli tieliikenteessä vusina keskimäärin 468 ihmistä vusittain, kun vastaava luku vusina li 364. Vunna 2009 Tanskan tieliikenteessä kuli 303 ihmistä, missä n vähennystä 25 % edelliseen vuteen verrattuna. Nrjassa tieliikennekulemat vat vähentyneet vusina hieman alle viidenneksen. Nrjassa tieliikenteessä kuli vusina
16 vusitaslla keskimäärin 302 ihmistä ja vastaava luku vusilta li 242. Nrjan tieliikennekulemien määrä vunna 2009 li 212, mikä n 17 % edellisvutta vähemmän. Sumessa tieliikennekulemia n saatu vähennettyä vusina keskimäärin hieman alle 12 %. Sumessa tieliikenteessä kuli vusina keskimäärin 411 ihmistä vusittain ja keskimäärin 362 ihmistä vusittain. Vunna 2009 tieliikennekulemien määrä Sumessa li 279, missä n vähennystä edellisvuteen verrattuna lähes 19 %. Islannissa tieliikennekulemat vat vähentyneet vusina keskimäärin reilu 22 %. Islannissa kuli tieliikenteessä keskimäärin 26 ihmistä vusittain, kun vastaava luku li 20. Phjismaista Rutsi n kyennyt keskimäärin parhaiten vähentämään liikennekulemien määrää vusien aikana. Rutsi n pystynyt alentamaan liikennekulemia keskimäärin vusittain k. aikana nin 4,0 %. Sumen vastaava keskimääräinen vusittainen % -muuts n -3,5, Tanskan -2,8 ja Nrjan -2,1 (Islannin luku puuttuu; ETSC:n tilast). Rutsin saavutukset liikenneturvallisuuden parantamisessa vat jhtuneet mm. kunnallisesta liikenneturvallisuustyöstä, kuten kävely- ja pyöräteiden sekä kiertliittymien lisääntyvästä rakentamisesta ja 30 km/h npeusrajitusten käytöstä, sekä ajneuvjen törmäysturvallisuuden parantamisesta ja vastakkaisten ajsuuntien erttamisesta khtaamisnnettmuuksien minimimiseksi. Npeusrajitusjärjestelmän suurremntti taajamaliikenteen ulkpulisella tieverklla vusina ttaa liikenneturvallisuustilanteen lisäksi humin ympäristöseikat, tiestandardin ja ajneuvteknisen kehityksen. 3.2 Liikenneturvallisuus Sumessa Liikenneturvallisuustilanne Sumen tieliikenteessä n pitkällä aikavälillä parantunut. Vakavien liikennennettmuuksien ja erityisesti liikennekulemien kehitystrendi n llut hitaasti laskeva. Sumessa perustettiin parlamentaarinen liikennekmitea 1972, jka asetti tavitteeksi henkilövahinkjen alentamisen puleen lähtötasstaan 1970-luvun aikana. Tullin alitettiin npeusrajitusjärjestelmän määrätietinen kehittäminen. Npeusrajitusjärjestelmä vakiinnutettiin 1970-luvun lppupulella. Kevyttä liikennettä eriytettiin mille väylilleen ja tieverkka kehitettiin mm. ttamalla käyttöön uusia liikennetekniikan apuvälineitä liikenteen hjaukseen. Turvavyön käyttöpakk tuli vimaan henkilöautilijille ja mttripyöräilijöille kypäräpakk. Myös talvirenkaiden käyttö määrättiin paklliseksi sekä ajvaljen jatkuva käyttö taajamien ulkpulella. Prmillesäännökset tettiin käyttöön 1970-luvun lppupulisklla ja rattijupumuksesta tuli vähitellen ssiaalisesti paheksuttavaa luvulla liikenneturvallisuus li laajan julkisen keskustelun aiheena ja sen kautta muvautui uusi näkemys liikennevahingista mittavana kansanterveysngelmana. Timenpiteiden vaikutuksia edisti käännekhtaan sunut plttaineen hinnan npea khaminen sekä ajneuvkannan parantuminen ajminaisuuksiltaan ja törmäyskestävyydeltään. Henkilövahinkjen määrä pulittui 1970-luvulla. Vaikka liikenne kasvi 40 prsenttia, liikennekulemat vähenivät 50 % luvulla liikenneturvallisuutta ei juurikaan pystytty parantamaan. Onnettmuuksien npea lisääntyminen 1980-luvun lppupulella jhti lumaan uutta turvallisuushjelmaa, jssa määriteltiin tiukka tavite liikennekulemien pulittamisesta ja nnettmuuksien ja lukkaantumisten vähentämisestä. Liikenneturvallisuustyötä ei vitu enää käsitellä erillisten keinjen jukkna, vaan järjestelmänä,
17 11 jssa sat vaikuttavat kknaisuuden kautta. Se merkitsi valtakunnan taslla uuden erillisistä timenpiteistä kstuvan turvallisuushjelman lumista sekä aluetaslla paikallisen liikenneturvallisuustyön ja sen menetelmien kehittämistä luvulla liikennekulemien määrä nnistuttiin tistamiseen lähes pulittamaan luvun myönteinen kehitys ajittui jaksn alkupulelle. Hyvää turvallisuuskehitystä vauhdittivat lamavudet, mutta kun lama väistyi, pysähtyi myös hyvä turvallisuuskehitys luvulla jalankulkijiden ja pyöräilijöiden kulemat vähenivät vimakkaasti kun taas autliikenteen turvallisuus ei juurikaan parantunut. Kevyen liikenteen turvallisuuskehitykseen vaikutti erityisesti prrastetut, tutkimuksen phjalta käyttöön tetut taajamanpeudet. Myös talvinpeusrajitusten käyttööntt vähensi 1990-luvulla henkilövahink-nnettmuuksia luvun liikenneturvallisuustyötä hjaa edelleen integritu hjelma. Ohjelman lähtökhtana n tunnistettu, etteivät liikennekulemat vähene niin kauan kuin ihmistä pyritään svittamaan liikenteen vaatimusten mukaiseksi, sillä ihmisen perusteellinen muuttaminen virheettömäksi liikenteessä selviytyjäksi ei le mahdllista. Päinvastin liikenne n speutettava ihmisen edellytysten mukaiseksi. Liikenneturvallisuustyölle n lutu visi, jnka mukaan kenenkään ei tarvitse kulla eikä lukkaantua liikenteessä. Turvallisuuden parantaminen ei le llut tasaista eikä turvallisuustilanteen muutksissa vida aina sittaa tiukkaa ajallista kytkentää tteutettuihin turvallisuustimiin. Yhtenä merkittävänä kehityksen selittäjänä n nähty taludellisten suhdanteiden vaihtelu. Viimeisen 20 vuden ( ) aikana Sumen tieliikenteessä kulleiden määrä n laskenut keskimäärin 25 %. Vusina Sumessa kuli tieliikenteessä keskimäärin 496 ihmistä vusittain, kun seuraavalla kymmenvutisjakslla ( ) tieliikenteessä kuli keskimäärin vusittain 372 ihmistä. Tieliikenteessä lukkaantuneiden määrä n laskenut viimeisen 20 vuden aikana keskimäärin nin 12 %. Kymmenvutiskaudella tieliikenteessä lukkaantui keskimäärin vudessa ihmistä ja vusina keskimäärin ihmistä vusittain. Liikennekulemilla mitattu myönteinen turvallisuuskehitys jhtuu valtasaltaan ns. sujattman liikenteen, jalankulkijiden ja pyöräilijöiden vähenevistä kulnuhreista. Autssa kulleiden määrä n sen sijaan pysynyt lähes samana viimeisen viidentista vuden ajan viimeisimpiä vusia lukuun ttamatta. Viimeisen klmen vuden aikana myös henkilöautliikenteen turvallisuuskehitys n edistynyt. Viimeisen kymmenen vuden aikana vudesta 2000 vuteen 2009 liikennekulemien määrä n laskenut 396 kulleesta 279 kulleeseen ja lukkaantuneiden määrä reilusta lukkaantuneesta nin lukkaantuneeseen. Vusi 2009 li erittäin psitiivinen tieliikennekulemien salta; tieliikenteessä kuli 279 ihmistä, jista 74 % maanteillä. Tieliikennekulemien määrä laski 19 % edellisestä vudesta. Kuvassa 2 n esitetty tienkäyttäjäryhmittäistä tieliikenteessä kulleiden määrien kehitystä vudesta 1990 vuden 2010 heinäkuun lpun tilanteeseen ja verrattu kehitystä tieliikenneturvallisuudelle asetettuun tavitteeseen, jnka mukaan vunna 2010 liikennennettmuuksissa saisi kulla enintään 250 ihmistä. Jalankulku- ja plkupyöräkulemien määrä n laskenut henkilöautssa tapahtuneita kulemia ripeämmin. Muiden tienkäyttäjien kuten raskaan liikenteen tieliikennekulemat vat vähentyneet vain vähän 2000-luvulla kun taas mttripyöräkulemat vat lisääntyneet vastaavana aikana yli pulella.
18 12 Kulleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavite 12 edellisen kk:n aikana kulleet Tavite: alle 250 tieliikennekulemaa vunna 2010 Yhteensä Henkilöautssa Jalankulkijat ja plkupyöräilijät Muut Kuva 2. Kulleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavite. Lähde: Tilastkeskus ja Liikenneturva, 2010 ennakktietja tilanne Tieliikenteen turvallisuuskehitys näyttää kknaisuudessaan laskevaa trendiä. Vudelle 2010 asetetusta liikenneturvallisuustavitteesta llaan tällä hetkellä jäljessä 26 liikennekulemalla (heinäkuun 2010 tilanne). Vaikka liikennekulemien määrä n pulittunut 1990-luvun taitteesta, liikenneturvallisuuskehitys luvulla n llut hitaampaa kuin edellisellä kymmenvutisjakslla Eri ikäryhmät Tässä luvussa käytetty ikäryhmälukittelu myötäilee Tilastkeskuksen tieliikennennettmuustilastinnissa käyttämää ikälukittelua. Onnettmuustilastinnissa svelletut eri ikäryhmät n ryhmitelty lapsiin, nuriin, työikäiseen väestöön ja iäkkäisiin yleisesti käytetyn jattelun mukaisesti. Esimerkiksi iäkkäiden ryhmään luetaan eläkeiän saavuttaneet yli 65-vutiaat ja työikäisiin yli 25-vutiaat, jllin vutiaat luetaan pääasiassa nuriin kululaisiin ja piskelijihin. Lapset (ikäryhmä 0 14-vutiaat) Turvallisuuskehitys; vusi vutiaat (ka/v) (ka/v) (ka/v) Kulleet Lukkaantuneet Tieliikenteessä kulleiden lasten määrä n laskenut viidessaan 1990-luvun alusta. Lasten kulemanriski tieliikenteessä n laskenut klmassaan 1 5-vutiailla ja kuudessaan 6 14-vutiailla 1990-luvun alusta. Autssa kulleiden lasten määrä n laskenut viidennekseen 1990-luvun alun tassta, mikä jhtuu suurimmaksi saksi lasten turvalaitteiden lisääntyneestä käytöstä. Lasten ikäryhmässä tieliikenteessä kulee enemmän pikia kuin tyttöjä.
19 luvun viitenä ensimmäisenä vutena lapsia kuli tieliikennennettmuuksissa keskimäärin 18 lasta vusittain lapsia n kullut tieliikenteessä keskimäärin 11 vusittain luvulla lasten kulleisuus tieliikenteessä n vähentynyt reilulla 40 %:lla. Lasten tieliikennekulemat vat pulittuneet vunna 2009 edeltävään nelivutiskauteen verrattuna. Lasten suus kaikista tieliikenteessä kulleista vunna 2009 li 2,1 %. Myös tieliikenteessä lukkaantuneiden lasten määrä n pulittunut 1990-luvun alusta luvulla lasten lukkaantumiset tieliikenteessä vat vähentyneet yli 15 % luvun alusta vuteen 2005 tieliikenteessä lukkaantui keskimäärin 701 lasta vusittain ja keskimäärin 593 lasta vusittain. Nin 7 % kaikista vunna 2009 tieliikenteessä lukkaantuneista li lapsia. Suurin lukkaantumisriski lasten ikäryhmässä n vutiailla. Tässä ikäryhmässä riskiä nstaa pyöräilijöiden lukkaantumisriski, jka n kaksinkertainen kaikkiin pyöräilijöihin verrattuna (Tilastkeskus ja Liikenneturva/Väestöön suhteutettu lukkaantumisriski eri-ikäisillä tienkäyttäjillä). Lasten ikäryhmässä pjilla n tieliikennennettmuuksissa myös lukkaantumisriski suurempi kuin tytöillä. Tässä ikäryhmässä tieliikenteessä lukkaantuneista n pikia nin 56 %. Yleensä vanhempien te lasten liikenneturvallisuuteen heikkenee lasten 15 ikävuden jälkeen. Viimeisen kymmenen vuden aikana lasten tieliikennekulemat vat vähentyneet yli 40 % ja lukkaantumiset vain 15 %. Suurin lukkaantumisriski lasten ikäryhmässä n vutiailla. Nuret (ikäryhmä vutiaat) Turvallisuuskehitys; vusi vutiaat (ka/v) (ka/v) (ka/v) Kulleet Lukkaantuneet Tieliikenteessä kuli 1990-luvulla keskimäärin 106 nurta ihmistä vusittain, kun vastaava luku 2000-luvulla li 83. Vusina tieliikenteessä kuli keskimäärin 80 nurta vusittain, mikä sittaa edelleen väheneviä kk ikäryhmän kulleisuuslukuja tieliikenteessä. Nurten tieliikennekulemien määrä n vähentynyt nin 10 % vunna 2009 edeltävästä nelivutiskaudesta. Vunna 2009 tieliikenteessä kuli 74 nurta eli lähes 27 % kaikista tieliikenteessä kulleista. Tieliikenteessä menehtyneistä nurista 74 % sai surmansa henkilöautssa, missä n lisäystä edellisvuteen klme prsenttiyksikköä. Vuden 2009 tilastjen mukaan vutiaista nurista tieliikenteessä kulleista 51 % li henkilöautn kuljettajia. Myös henkilöautn matkustajina kulee paljn nuria: nurten ikäryhmässä (15 24-vutiaat) tieliikenteessä kulleista 39 % ja 10 % kaikista tieliikenteessä kulleista. Kulemaan jhtaneissa nnettmuuksissa sallisista rattijupista 32 % li vunna 2009 alle 25- vutiaita.
20 14 Tieliikenteessä kulleet nuret (keskimäärin 82 kullutta vudessa, mikä n 23 % tieliikenteessä kulleista vusina ) Kuva 3. Tieliikenteessä kulleet nuret. Lähde: Tilastkeskus ja Liikenneturva. Jka neljäs tieliikenteessä menehtynyt n nuri. Vuden 2009 tilastjen mukaan vutiaiden ikäryhmässä kuli klme nurta edellisvutta vähemmän vutiaita nuria kuli tieliikenteessä vunna 2009 yhtä paljn kuin vunna vutiaiden ikäryhmässä kuli vunna 2009 yksi nuri edellisvutta enemmän. Vunna 2009 tieliikennennettmuuksissa kuli nuria miehiä (18 24) yli seitsemän kertaa enemmän kuin saman ikäisiä nuria naisia. Nurten miesten ( vutiaat) suus kaikista tieliikenteessä kulleista li vunna % ja nurten naisten suus 2 % vutiaiden ikäryhmästä nuria kuli vunna 2009 eniten henkilöautn matkustajina (48 %) vutiaita kuli mpn kuljettajina vunna 2009 nin 30 % kaikista k. ikäryhmän tieliikenteessä kulleista vutiaisiin khdistuneet tieliikennekulemat vat vähentyneet klmella edellisestä vudesta vunna Nurten (15 24) tieliikenteessä lukkaantumiset vähenivät 1990-luvulla lähes 12 % luvun alkupulella nuria lukkaantui tieliikenteessä keskimäärin Vusina nuria lukkaantui tieliikenteessä keskimäärin vudessa luvulla nurten lukkaantumiset tieliikenteessä vat lisääntyneet nin 13 %. Vunna 2009 nurten tieliikenteessä lukkaantumiset vat edelleen lisääntyneet. Nurten suus kaikista tieliikenteessä lukkaantuneista li vunna 2009 lähes 38 %. Nurten vutiaiden väestöön suhteutettu lukkaantumisriski n selvästi kk väestöä krkeampi. Erityisesti vutiaiden väestöön suhteutettu lukkaantumisriski n kasvanut vimakkaasti viime vusina, mikä jhtuu suurimmaksi saksi mp-nnettmuuksista. Tieliikenteessä lukkaantuneiden vutiaiden määrä n lisääntynyt lähes 17 % vunna 2009 verrattuna vusiin
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010
YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Elinkeinelämän Keskusliitt timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)
24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotLENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS
LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotAktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys
Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotTeollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotMAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA
1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotHINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA
HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:
LisätiedotLiikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU) tutkimushaku vuodelle 2009
2.3.2009 LVM 131:00/2002 Dn 280/92/2009 Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämishjelman (LINTU) tutkimushaku vudelle 2009 Hyvä vastaanttaja, Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää
LisätiedotValtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta
Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Metsäteollisuus ry toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Metsätellisuus ry timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS METSÄTEOLLISUUS RY TOIMENPIDEOHJELMA
LisätiedotLausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta
Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotFISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä
HAKEMUS FISU (Finnish Sustainable Cmmunities) edelläkävijäkuntien verkstn jäsenyydestä Kunta Kunnan tiedt / site Puh. www-sivut hakee FISU-verkstn jäsenyyttä situtuen seuraaviin liitteessä 1 esitettyihin
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotJyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori
Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotKirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA
Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotAjankohtaista europarlamentista. Bioenergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Korhola, MEP
Ajankhtaista eurparlamentista Bienergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Krhla, MEP Sisältöä Bienergian kestävyyskriteereistä EU:n energia- ja ilmastplitiikka 2030 mututumassa EU:n päästökaupan ajankhtaiset
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Timitilakiinteistöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT
FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset
LisätiedotKv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1
I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa
LisätiedotKärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM
Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotKATSAUKSIA. määrä on kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Alkoholinen maksakirroosi on meilla yleistynyt
KATSAUKSIA MAKSAKIRROOSI YLEISTYNYT NOPEASTI JOUKO MANNINEN Runsas alkhlin kayttti lisaä sairastuvuutta ja kulleisuutta. Tutkijiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että alkhlihaitat -
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotTaloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö
H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotSuomen Tieliikenneonnettomuudet 1997 / Liikenneturva / JVa/05.10.1998 3
Lukijalle Liikenneturvan vusittainen tilastjulkaisu "Sumen tieliikennennettmuudet 1997" ilmestyy nyt 43. kerran. Lähdeaineistna vat Tilastkeskuksesta saadut tiedt pliisiviranmaisten tietn tulleista liikennennettmuuksista.
LisätiedotLapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:
Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus
LisätiedotStrategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)
1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa
LisätiedotTyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit
LisätiedotMitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila
Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen
LisätiedotNURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016
NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.
LisätiedotKestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014
Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN
LisätiedotSYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA
SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu
LisätiedotLISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Euroopan unionin neuvoston istunto (TALOUS- ja RAHOITUSASIAT) Luxemburg, 7.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. kesäkuuta 2006 (01.08) (OR. fr) 10225/06 ADD 1 PV/CONS 32 ECON 205 LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: Eurpan uninin neuvstn 2734. istunt (TALOUS- ja RAHOITUSASIAT)
LisätiedotLiikkujan polku -verkosto
Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotKehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011
Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjaks 2011 Tekijät : Anja Akujärvi Päivämäärä: 7.9.2011 Sisällysluettel 1. Jhdant 2. Inarin kunnan työskentelyjaksn aihe / sisältö 3. Tavite 4. Tteutus 5. Tulkset
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
Lisätiedot3) Kehitetään omaishoidontukea
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta
LisätiedotHyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma
Etelä Pirkanmaa Hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma 6.11.2013 Akaan kaupunki Valkeaksken kaupunki Urjalan kunta Sisällysluettel: 1. Tausta ja tavitteet... 3 2. Kehityskuva Etelä Pirkanmaan hyvinvinti
LisätiedotKaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava
Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
LisätiedotPorin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn
LisätiedotMAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013
1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...
Lisätiedot2.2.2015. www.ktay.fi
Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010
1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä
LisätiedotNeuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.
TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN
LisätiedotKuhmoisten kunnan elinkeinoja
Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten
LisätiedotOHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA
elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä
LisätiedotDNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA
1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]
LisätiedotSuomen vetovoimaisin opiskelijakunta
Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja
Lisätiedot82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue
82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa
LisätiedotSääntömuutos esitykset
Sääntömuuts esitykset Asiakirja 8 Sisältää myös muutksen taustan sekä partineuvstn lausunnn Hallituksen 11.10.2012 päättämät sääntöjen muutsesitykset jäsenkkukselle - Jäsenkkukselle 2012 ehdtettavat lisäykset
LisätiedotL 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO
HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen
LisätiedotHelsinki vuonna 2050- toteutuvatko ympäristöpolitiikan tavoitteet? Metropolitutkimusseminaari 18.12.2012 Pekka Kansanen
Helsinki vunna 2050- tteutuvatk ympäristöplitiikan tavitteet? Metrplitutkimusseminaari 18.12.2012 Pekka Kansanen 1 Helsingin kaupungin ympäristöjhtaminen Kaupunginvaltuust Kaupunginhallitus Hallintkunnat
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotLiikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018
Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Perustiedt: Hakuaika: 31.10.2017 päätös pyritään tekemään maaliskuun alkuun mennessä Haun tarkituksena n tukea Muutsta liikkeellä linjausten,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2013
TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotMissä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata
UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotAiesopimuksen liikenneosuus
Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta
LisätiedotDomperidonin hyväksytyt käyttöaiheet, jotka on lueteltu alkuperäisvalmisteen CDS-asiakirjassa, ovat seuraavat:
Liite II Tieteelliset jhtpäätökset ja perusteet myyntilupien peruuttamiselle tai myyntilupien ehtjen muuttamiselle sveltuvin sin sekä yksityiskhtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviintikmitean
LisätiedotKHO HFD 08. 08, 2013 OPETUS- JA KULTUURIMINISTERIÖ PL29 VALTIONEUVOSTO
OPETUS- JA KULTUURIMINISTERIÖ PL29 VALTIONEUVOSTO 23.2.2013 KHO 08. 08, 2013 HFD LUETTELO Valtin vuden 2013 talusarvin määrärahasta 29.91.50 myönnettävät valtinavustukset valtakunnallisten nurisjärjestöjen
LisätiedotPäivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen
Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö n helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja justamatn liikennöintispimus estäneet helmen kirkastumista. Päivitetään enemmän yrittäjävetiseksi ja enemmän Phjis-Karjalan
LisätiedotUutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke
Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö
Lisätiedotme-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.
me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen
LisätiedotVAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA
1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist
Lisätiedot